Ainoa todellinen ongelma planeetalla on luonnon tuhoutuminen ja ekosysteemien luhistuminen.
Mikä on ihmisen olemassaolon oikeutus ekokriisin aikakaudella? Mikä on ihmisen elämän tarkoitus kuudennen joukkosukupuuton aiheuttajana?
Miten voimme elää tällä planeetalla kylvämättä kuolemaa ja kiihdyttämättä luontokatoa?
Suurvallat liittolaisineen sotivat keskenään ja suuryhtiöt keskittyvät voittojen tekemiseen samalla kun luonto kuolee ja tuhoamme elämän edellytykset jälkipolvilta.
Koska ihmisiä on aivan liikaa, 8 miljardia, ja maapallon väkiluku vain kasvaa, ihminen on käytännössä yhä arvottomampi tuholainen planeetalla.
Ihmisen arvo on kokenut inflaation, koska ihmisiä on aivan liikaa. Liika ihmismassa kuormittaa samalla sekä luontoa että yhteiskuntaa ja estää meitä elämästä arvokasta, vapaata ja tasapainoista elämää.
syväekologia
Maailmanlaajuisen ekokatastrofin keskellä ihmiskeskeisyys kuten humanismi ei ole enää käytännöllinen, oikea ja toimiva filosofia.
Ekologisesta näkökulmasta ihminen ei ole jumalallinen, viisas eikä tärkeä, vaan tuholainen ja haittalaji, uhka kaikille muille lajeille, itselleen ja koko planeetalle.
Syväekologia tarjoaa perustan, arvot ja ratkaisut kuluvalle vuosituhannelle elinkelpoisen planeetan turvaamiseksi.
Meidän on siirryttävä ihmiskeskeisestä ajattelutavasta luonto- ja ekosysteemikeskeiseen ajattelutapaan.
Keskipisteenä on elämän suojelu, mikä merkitsee käytännössä ekosysteemien suojelua.
Asenne muuttuu jyrkästi kun tajuamme, että luonto, biosfääri, on ihmistä tärkeämpi.
Ihminen ei voi olla luontoa tärkeämpi. Biosfääri kokonaisuutena on tärkeämpi kuin ihminen, koska ihminen on vain yksi laji muiden joukossa. Voisimmeko ajatella, että ihminen on yhtä tärkeä ja arvokas kuin muut lajit, mutta ei tärkeämpi ja arvokkaampi?
Maapallo ei ole vain ihmistä ja ihmisen hyvinvointia varten. Elinympäristöt kuuluvat kaikille elämänmuodoille. Ihmisellä ei ole oikeutta tuhota luontoa mielin määrin ja aiheuttaa lajien kuudetta joukkosukupuuttoa.
Aarno Naessin syväekologian mukaan kaikilla elävillä olennoilla on itseisarvo tai luontainen arvo. Elämän monimuotoisuus on itseisarvo, joka on riippumaton ihmisen antamasta käytännöllisestä, taloudellisesta tai muusta arvosta. Ihmisillä ei ole oikeutta vähentää tätä rikkautta ja monimuotoisuutta yli välttämättömien tarpeidensa.
Ihmisellä ei ole oikeutta hyväksikäyttää ja tuhota luontoa mielin määrin.
Ihmisen mielihalut eivät saa olla luonnon kantokykyä tärkeämpiä. Tähän saakka luonto kaikkine lajeineen on ollut vailla mitään oikeuksia. Ihmisen oikeudet ja vapaudet eivät enää saa mennä luonnon oikeuksien ylitse. Nykyisessä järjestelmässä yhtiöiden oikeudet menevät lähes kaiken muun edelle. Esimerkiksi kun uusia kaivoksia halutaan perustaan Suomeen, edes luonnonsuojelulait eivät enää turvaa alueita.
Kaikilla eliölajeilla on oikeus elää. Ihmisen harjoittama lajisorto on lopetettava.
Pentti Linkolaa mukaillen elämänsuojelu, ekofilosofia, merkitsee radikaalia muutosta länsimaisessa ajattelussa, täydellistä näkökulman vaihdosta. Se edellyttää luopumista ihmiskeskeisestä ajattelutavasta ja siirtymistä ekosysteemikeskeiseen ajattelutapaan. Keskipisteenä ei ole enää ihminen, ihmisen tarpeet, halut ja toiveet. Luonnon kantokyky ja tasapaino on asetettava kaiken muun edelle. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on asetettava ihmisen toissijaisten tarpeiden edelle.
Nykyisen järjestelmän alaisuudessa meillä ei ole toivoa. Tähän asti kapitalistisen talous- ja yhteiskuntajärjestelmän rakentaminen ja tukeminen sen itse aiheuttaminen kriisien ja ongelmien takia on ollut tärkeämpää kuin mikään muu. On selvää, että biosfäärin säilyttäminen on tärkeämpää kuin kaiken tuhoavan kapitalistisen talousjärjestelmän pelastaminen. Superrikkaiden varallisuuden kasvattaminen ei voi olla tärkeämpää kuin ekosysteemien pelastaminen.
ihmisen hyvinvointi ja luonto
Monimuotoiset ja hyvinvoivat ekosysteemit ovat monella tapaa myös ihmisen elinehto ja hyvinvoinnin perusta. Biodiversiteetti myötävaikuttaa inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän kukoistamiseen planeetalla. Nykyinen luontoa riistävä kapitalistinen järjestelmä tuhoaa myös ihmisen elämän, toimeentulon ja hyvinvoinnin perustan ja aiheuttaa yhä enemmän pahoinvointia kaikille.
Luonnon köyhtymisen seurauksena myös ihmisen elinolosuhteet heikkenevät.
Kun ihminen toimii luontoa vastaan, hän toimii itseään vastaan.
Ilman rikasta luontoa ympärillämme maapallosta tulee ihmisten ylikansoittama, ruma, epäviihtyisä ja yhä kammottavampi paikka elää.
Suomessa ilma on saastunutta, vesistöt ylikuormittuneita, metsät hakattu ja suot ojitettu. Luonnon lajikirjo köyhtyy vuosi vuodelta ja niiden kannat pienenevät. Vaarantuneiden ja uhanalaisten listalle päätyy yhä enemmän lajeja. Esimerkiksi lintukantojen taantuminen on hälyttävää. Ihmisten terveys heikkenee ja yleinen pahoinvointi lisääntyy. Siten luonnon suojelussa on kyse myös ihmisen suojelusta.
Luonto on terveytemme, elinvoimaisuutemme ja hyvinvointimme perusta. Kun luontosuhteemme heikentyy, ympäristömme pilaantuu ja ravinnon laatu huononee, myös terveytemme heikkenee.
uusi luontosuhde
Huoli ja ahdistus ympäristöstä ovat aitoja ja hyviä tunteita, jotka on mahdollista kanavoida elämäntaparemonttiin ja toimintaan luonnonsuojelun puolesta.
Selviytyäkseen ihmiskunnan on perustettava uusi ekologinen kulttuuri.
Pelkkien puheiden ja aikomusten sijasta meidän on oikeasti siirryttävä kestävään elämäntapaan.
Meidän on hylättävä kokonaan kapitalistinen kulutuskulttuuri
ja rakennettava uusi ekologinen kestävä kulttuuri.
Meidän on paettava teho- ja tuhoyhteiskunnasta ja lakattava osallistumasta sen käytäntöihin.
Avainasemassa on ihmisen luontosuhteen korjaaminen.
Yksilön pitää löytää aito, toimiva ja hyvä luontosuhde.
Yhteiskunnan pitää omaksua sivistynyt ympäristösuhde.
Meidän pitää irtautua markkinatalouden vääristämästä luontosuhteesta ja kokemistavasta ja palauttaa takaisin alkuperäinen ja luonnollinen luontosuhde ja kokemistapa. Luonnon kautta voimme palautua yhteiskunnan aiheuttamasta turtumuksesta ja pettymyksestä ja löytää uuden kokemisen herkkyyden. Huomaamme mitä kipua ja kärsimystä yhteiskunta aiheuttaa ja miten luonto lohduttaa, parantaa ja eheyttää.
Meidän tulee irtautua talouskasvuun pyrkivän tehoyhteiskunnan pakottamasta kiireestä ja tehokkuudesta. Sen sijaan voimme toimia omilla ehdoillamme yhteistyössä luonnon ja maailmankaikkeuden rytmien kanssa paremman maailman puolesta.
Luonnon hyväksikäyttämisen sijaan voimme oppia rakastamaan ja kunnioittamaan luontoa: kukkia, hyönteisiä, puita, lintuja ja kaloja.
Voimme kokea elämän pyhänä.
Voimme nähdä ja kokea luonnon pyhänä ja jumalallisena.
Voimme osoittaa kunnioituksemme ja kiitollisuutemme maailmankaikkeudelle ja nähdä sen kauneuden ja arvoituksellisuuden.
Voimme oppia arvostamaan luonnon kauneutta, harmoniaa ja monimuotoisuutta.
Voimme tuntea yhteenkuuluvuutta kaiken elollisen kanssa.
Maa planeetta tarjoaa meille ylenpalttisesti luonnon antimia ja rikkauksia. Ahneille kapitalisteille mikään ei riitä. Kun maaperästä halutaan saada kaikki irti, se köyhtyy eikä tuota enää mitään. Kun meriä ryöstökalastetaan, kalakannat romahtavat, ekosysteemin toiminta häiriintyy eikä kalaa riitä enää kenellekään. Jos hyödynnämme ja käytämme luonnonvaroja kestävästi, niistä riittää kaikille. Ylikuluttamisen sijaan voinne opetella elämään mahdollisimman kestävästi ja tasapainossa luonnon kanssa. Kestävässä ja ekologisessa sivilisaatiossaihmisten toimet eivät enää saisi ylittää luonnon kantokykyä ja tasapainoa.
Lähteet
Linkola, Pentti Toisin ajattelijan päiväkirjasta.
Arne Naess Syväekologia