Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2021

Luonnonniittyjä tienvarsille

Keskisuomalainen 20.7. 2021

Tänä kesänä ensimmäistä kertaa Jyväskylän kaupunki on jättänyt monin paikoin nurmikot leikkaamatta. Se on perustanut niiden tilalle luonnonniittyjä tarjoten luonnonkukille ja hyönteisille elinmahdollisuuksia. En ole varma onko se paljoakaan vaikuttanut tienvarsien nurmikoiden hoitoon.

Pyörän selästä olen mielenkiinnolla seurannut kaikkialla niittyjen ja tien vierustojen heinikoiden elämää. Menettelyllä näyttäisi olleen välittömästi myönteinen vaikutus. Perhosia on näyttänyt olevan aikaisempaa enemmän. Olen havainnut isoja ja pieniä hopeatäpliä, muutamia keisarinviittoja, eri lajien nokiperhosia, kaaliperhosen sukulaisia, satoja sitruunaperhosia ja nokkosperhosia, joitain ohdakeperhosia, yhden pikkukultasiiven, muutamia sinisiipiä ym.. Lisäksi tulevat mesipistiäiset ja muut tärkeät hyönteisryhmät, joita ei ehdi tarkemmin havainnoimaan. Perinteisten niittyjen vähentyessä teiden pientareista on tullut niiden tärkeitä korvikkeita.

Heinäkuun puolivälissä kaikki pientareet ja pyörätien ja maantien väliset kaistat oli viimein jyrätty tasaiseksi. Hyönteisten toukat ja muut kehitysmuodot olivat varmaan kuolleet. Tienvarsilla on taas autioita. Enää ei ole juuri mitään katseltavaa. Toimenpide on mielestäni täysin hyödytön ja vahingollinen. Eiväthän kukkakasvit ainakaan liikenteen näkyvyyttä heikennä. Näinkö ylimalkaisesti maailmalla hälyttävästi väheneviä hyönteisiä ja biodiversiteettiä suojellaan? Emmekö pysty yhtään parempaan?

Pahan alku ja juuri – kapitalismi

Planeetta Maan asiat ovat pahasti pielessä. Kehitys ei ole menossa hyvään suuntaan. Meitä kohtaavat useat vakavat ongelmat samanaikaisesti. Menossa on uusi kylmä sota, johon liittyy asevarustelukierre ja kasvava ydinsodan uhka. Lukuisat sodat ja sisällissodat riehuvat ympäri maailmaa. Terrorismi ja ääriliikkeet ovat levittäytyneet yhä laajemmalle. Rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja kansanmurhat, joista toteuttajamaat eivät joudu vastuuseen, ovat uusi normaali.Talousjärjestelmäämme kuuluvat luontaisesti toistuvat talouskriisit, taantumat ja lamat, joita säestävät velkakriisit ja pankkikriisit. Eriarvoisuus ja kuilu rikkaiden ja köyhien maiden ja ihmisten välillä syvenevät entisestään. Köyhyys ei vähene ja väestö kasvaa hallitsemattomasti. Humanitaariset kriisit ja nälänhädät ovat arkipäivää. Yhä useammissa maissa sosiaalisesta kehityksestä ei enää voi puhua, ainoastaan sosiaalisista kriiseistä. Meitä koettelee suurin maailmanlaajuinen pakolaiskriisi ihmiskunnan historiassa. Demokratia on kaventunut maailmanlaajuisesti, kansalaisoikeuksia ja ihmisoikeuksia poljetaan, poliisivaltio on todellisuutta Yhdysvalloissa ja muualla. Sääntöperustainen kansainvälisen järjestelmä rapautuu, YK on heikentynyt ja rappeutunut. Yksi vakavimmista on ekologinen kriisi, koska luonto on olemassaolomme perusta. Siihen sisältyy ympäristön moninainen saastuminen, alkuperäisen luonnon ja sen monimuotoisuuden hälytysmäisen nopea väheneminen, lajien joukkosukupuutto ja ehkä osittain myös ilmaston muutos. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää luonnon kantokyvyn. Nykymenolla edessä on väistämättä ekokatastrofi, yhteiskunnallinen romahdus yhä useammissa maissa ja kolmas maailmansota. Ihmiskunta on ennen näkemättömän haasteen ja muutoksen edessä.

      Aloin miettiä onko näillä ongelmilla jotain yhteistä ja mistä ne ovat saaneet alkunsa. Psykologiset ja uskonnolliset käsitykset ihmisluonnon kehittymättömyydestä ja turmeltuneisuudesta eivät selitä mitään. Syytä on etsittävä järjestelmän tasolta. Perehdyttyäni riittävän paljon erikseen ja yhdessä näihin ongelmiin, joista käsittelen joitain tärkeimpiä, vakuutuin melko pian siitä, että niiden kaikkien pääsyynä on kapitalismi. Kapitalismin logiikka, ahne voitontavoittelu, selittää kaikki yhteiset ongelmamme. Nykyinen Yhdysvaltojen johtama globalisaation ja uusliberalismin nimillä kulkeva entistä häikäilemättömämpi kapitalismin muoto on kärjistänyt kaikkia sen tunnettuja ongelmia. Puhumme nyt järjestelmällisestä ihmisoikeudet ja ympäristönormit polkevasta saalistuskapitalismista ja tuhokapitalismista. 

       Vaikka kriisi on ilmeinen, silti toimitaan entiseen tapaan ja syvennetään ongelmia. Vallanpitäjien päätöksentekoa ohjaa ensi sijassa pyrkimys talouskasvuun, ei olemassaoloamme uhkaavat ongelmat. Kilpailu suurvaltojen, maiden ja yhtiöiden välillä vesittää ongelmien järkevän ratkaisemisen. Länsimaiden poliitikot palvelevat yleensä rahapiirejä, ylikansallisia suuryrityksiä ja sijoittajia ja he taas ajavat omia etujaan.  Valtiot ja hallitukset, jotka palvelevat pääomaa, eivät saa aikaan muutosta. Nykyisen kapitalistisen järjestelmän puitteissa puututaan korkeintaan vain yksittäisiin ongelmiin, mutta ei niiden perussyihin, hoidetaan vain oireita eikä itse sairautta. Esimerkiksi (muka) rauhaan pyritään kasvavalla asevarustelulla, Naton laajentumisella, vallankaappauksilla ja sotilaallisilla operaatioilla. Terrorismia (muka) yritetään torjua terrorismin vastaisella sodalla. Talouskasvun ja markkinoiden uskotaan poistavan köyhyyden ja ratkaisevan ympäristöongelmat. Ilmastomuutosta pyritään hillitsemään päästökaupalla. Joukkopakolaisuuden syihin ei kiinnitetä huomiota, vaan aiheuttajamaat tyytyvät ainoastaan vastaanottamaan pienen määrän apua tarvitsevista. Ihmisoikeusliikkeet pyrkivät paikkaamaan maailman epäoikeudenmukaisuuksia kun koko nykyinen läntinen globaali järjestelmä on sortava, väkivaltainen, syrjäyttävä ja karkottava. Mitään tässä ja alussa mainituista ongelmista ei voida ratkaista kapitalismin puitteissa. Sitä yritettäessä järjestelmä ja valtarakenteet jäävät ennalleen kuten ongelmatkin. Kun keskitytään muuttamaan järjestelmää, silloin meillä on parhaat edellytykset löytää niihin kestäviä ratkaisuja.   

            Riisto ja voitontavoittelu

     Nykykapitalismille ominainen pääoman kerryttäminen itsetarkoituksena perustuu ihmisen ja luonnon yhä laajempaan ja tehokkaampaan riistoon. Luonto, ihmiset ja kansat ovat välineitä, joita käytetään hyväksi lisäarvon luomiseksi. Luonnon ja ihmisten riisto ovat osa samaa sairautta, pääoman ylivaltaa muiden arvojen ja oikeuksien ylitse. Nykyinen kapitalismi on epäinhimillistä, se ei välitä ihmisistä eikä luonnosta. Kapitalismi on ontto järjestelmä, jossa raha on kaiken yläpuolella. Kapitalismilla ei ole moraalia.        

      Yksityinen voitontavoittelu on par excellence toimintaa, joka on vastuutonta ja aiheuttaa ikäviä seurauksia kaikkialla. Kapitalismille ominaisessa toimintamallissa voitot ovat yksityisiä, haitat sen sijaan ovat aina yhteisiä ja jäävät muiden taakaksi ja maksettavaksi. Siinä yksityinen etu voittaa useimmiten yleisen edun.   

        Suuntaus on jo pitkään ollut että harvat rikastuvat suunnattomasti, keskiluokka kuihtuu, köyhyys lisääntyy länsimaissa ja äärimmäinen kurjuus kolmannessa maailmassa. Muiden länsimaiden auliisti tukeman Amerikan imperiumin alaisuudessa miljoonat kuolevat sen aloittamissa sodissa ja pommituksissa ja talouspakotteiden ja epäreilun kauppapolitiikan seurauksena nälkään ja vielä useammat miljoonat syöstään äärimmäiseen kurjuuteen, jotta pieni eliitti voi haalia itselleen valtavia omaisuuksia.  

      Kapitalismi on pääsyy sotiin, väkivaltaan, sortoon, köyhyyteen ja luonnon tuhoutumiseen nykymaailmassa.  

     Imperialismi, kolonialismi, uuskolonialismi, rasismi ja uusfasismi ovat kapitalismin lapsia.

        Kapitalismi ja sodat

      Kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä perustuu riistoon ja sortoon, militarismi ja vahvat sotavoimat ovat sen välttämätön apuväline ja maailmalla riehuvat lukemattomat sodat ja konfliktit ovat niiden luonnollinen seuraus. Aseet, väkivalta ja terrori ovat väline, jolla väärä ja epäoikeudenmukainen järjestelmä pysyy pystyssä. Maailman rikkain maa Yhdysvallat on myös suurin ihmisoikeuksien rikkoja ja sillä on ylivoimaisesti suurin armeija ja suurimmat asevarustelumenot.   

       Kilpailu ja taloudellisen kasvun vaatimus johtavat taisteluun maailman luonnon ja – energiavaroista, mikä taas johtaa sotiin ja konflikteihin. Tänä päivänä maailmasta on vaikeaa löytää yhtäkään sotaa tai merkittävää konfliktia, missä vähintään taustatekijänä ei olisi lännen ylivallan tavoittelu ja sen geopoliittiset ja taloudelliset intressit.    

     Useimmat kansat ja maat kannattavat rauhaa. Sotiin ajavat imperialistiset länsimaat kuten olemme nähneet viime vuosikymmeninä Neuvostoliiton romahduksen jälkeisenä aikana alkaen Jugoslavian Nato pommituksista ja jatkuen Afganistanin ja Irakin miehityksiin ja käynnissä olevaan Syyrian tuhoamisyritykseen. Kansanjoukot kannattavat rauhaa, omistava luokka kannustaa sotiin ja ryöstöretkiin. Niin absurdia kuin se onkin, sotiminen ei johdu köyhyydestä ja epätoivosta, vaan ylenmääräisestä vauraudesta, jota halutaan edelleen lisätä. Aseet ovat rikkaiden teollisuusmaiden valmistamia. Jo asemyynninkin takia länsimaat pitävät huolen siitä että sotia ja konflikteja maailmassa riittää. Varallisuuden ja vallan keskittyminen on johtanut asevarusteluun ja sotiin.  

     Sodat ovat esimerkki äärimmäisen epäekologisesta toiminnasta: valtavasti inhimillisiä voimavaroja ja aineellisia resursseja käytetään taisteluihin ja tuhoamiseen. Sodat eivät ole välttämättömiä. Ihmiskunnan selviytymisen kannalta ja ekologisesti ne ovat mielipuolisia.  

      Asevalmistus, asevarustelu, valtavien armeijoiden ylläpitäminen ja hävittäjien ja laivueiden liikkuminen ympäri maapallon aiheuttavat sille valtavan ekologisen kuormituksen. Sodat ja niihin valmistautuminen murhaavat ihmisten lisäksi ekosysteemimme. Yhdysvaltojen armeija on maailman suurin yksittäinen saastuttaja. Yhdysvaltojen ja Naton aloittamien sotien ympäristövaikutukset ovat suunnattomat, mistä esimerkkinä on vaikkapa köyhdytetyn uraanin käyttö entisessä Jugoslaviassa ja Persianlahdella. Meidän on aina vastustettava Natoa, sen laajentumista ja pommituksia.                       

      Länsi ei ole valinnut järkevää ja vastuullista kumppanuuden, yhteistyön ja rauhan politiikkaa suhteessa itäisiin suurvaltoihin. EUn mukana pieni Suomikin on lähtenyt edistämään USAn brutaalin imperiumin laajentamisyritystä. Lännen johtajien fanaattinen ja mielipuolinen päämäärä on maailman kaikkien maiden täydellinen alistaminen hinnalla millä hyvänsä osaksi pääoman diktatuuria.

      Sodat, konfliktit ja terrorismi eivät maailmasta koskaan tule loppumaan ilman kapitalistisen järjestelmän kumoamista. Läntinen mätä velkaan ja pyramidihujaukseen perustuvaan kultakannasta irrotettuun dollariin nojautuva talous vaatii jatkuvasti uusia pikavoittoja ja ryöstöretkiä pysyäkseen pystyssä. Rauhan- ja ympäristöliikkeet eivät voi onnistua tavoitteissaan myötäilemällä kapitalismia. Ahneuden ja sotien vastustaminen ja luonnon rakastaminen ovat sama asia.  

           Ympäristösuojelu ja demokratia kolmannessa maailmassa

      Useimmat länsivaltojen entiset siirtomaat ovat nykyään, kuten ennenkin, riistomaita. Riiston ja alistamisen muodot ovat muuttuneet, itse järjestelmä ei olennaisesti. Länsimaiden vauraus ja hyvinvointi perustuvat edelleen suuresti kehitysmaiden hyväksikäyttöön. Niiden köyhyys, ihmisoikeuksien polkeminen ja ympäristön tuhoaminen ovat suoraa seurasta uusliberalistisesta talouspolitiikasta. Ns. vapaakauppa on vapaata pääomalle ja ylikansallisille suuryhtiöille, erityisesti etelän ihmisille se on orjuutta ja riistoa. Vapaakauppa on vastuutonta kauppaa koska siinä voidaan vapaasti polkea työntekijöiden oikeuksia, pilata ympäristöä ja kiertää veroja ilman yhteiskuntavastuuta.

       Korruptoituneet, ylikansallisille yhtiöille maansa myyneet hallitukset, yhtiöiden olematon verotus ja maiden ulkomaanvelkataakka vievät mahdollisuuden tuottaa kansalaisten tarvitsemia peruspalveluja, luoda kestävää tuotantoa ja elämäntapaa ja suojella ympäristöä. Luontoa tuhotaan suoraan ylikansallisten yhtiöiden löysien ympäristösäädösten kautta sekä epäsuorasti viemällä paikallisilta maat ja elinkeinot. Elääkseen heidän on pakko hyödyntää luontoa kestämättömästi.

      Kuluttajat eivät useinkaan tiedosta mitä kaikkea kehitysmaiden tuontituotteidemme tuotantoon voi liittyä kuten vaikkapa alkuperäisasukkaiden karkottaminen ja tappaminen, metsien raivaaminen, ympäristön ja vesistöjen törkeä saastuttaminen, korruptio, veronkierto, lapsityö, työläisten oikeuksien polkeminen, olematon palkka, ammattiyhdistysliikkeiden tukahduttaminen ja niiden johtajien ja muiden aktivistien salamurhat.

       Kulutusyhteiskunta on kapitalismin luomus. Kuluttajat ja erityisesti kohtuuttomat ylikuluttajat ovat mitä suurimmassa määrin osasyyllisiä ympäristökriisiin. Suurriistoyhtiöiden tuotteita ostavat kuluttajat vahvistavat heidän valtaansa, vaikka meidän tulisi boikotoida niitä niin paljon kuin mahdollista ja tukea sen sijaan paikallista ja kestävää tuotantoa.  

       Maan ympäristön tila heijastaa sen yhteiskunta- ja talousjärjestelmää. Kehittyvien maiden ympäristön suojelu ei ole mahdollista puuttumatta niiden yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviin rakenteisiin. Siellä pyrkimys kestävään kehitykseen tulee yhdistää muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kuten itsemäärääminen, demokratia, ihmisoikeudet, tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja köyhyyden vähentäminen, joita kaikkia sosialismi edistää parhaiten     

     Heikompia etelän maita ja kansoja orjuuttava läntinen imperialismi ja uuskolonialismi tuhoavat pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien elämän edellytykset maapallolla. Sademetsät palavat Brasiliassa ja Afrikassa, mutta EU ei tee mitään, koska sen omat yhtiöt toimivat siellä eikä sujuvaa kaupankäyntiä haluta vaarantaa. Etelän kansakuntien vapautuminen ja aitojen demokratioiden perustaminen johtaisivat myös luonnon kunnioittamiseen, mikä on aina ollut alkuperäiskansojen asenne. Yhteinen hyvä toteutuisi ja tuhokehitys pysäytettäisiin. Demokraattisessa, yhteisomistukseen ja osallisuustalouteen perustuvassa sosialistisessa järjestelmässä paranevat samalla sekä ihmisen että luonnon oikeudet kun kummatkaan eivät enää ole hyväksikäytön kohteita. Yhteisomistus ja yhteiskäyttö säästävät kaikkia luonnonvaroja. Sosialismista tulee ekososialismia.             

         Maailman vaihtoehtoliikkeiden yhdistyminen

      Militarismi ja sodat, uuskolonialismi, rasismi, eriarvoisuus, köyhyys ja luonnon tuhoaminen liittyvät kaikki toisiinsa. Emme voi vapautua yhdestäkään ennekuin puututaan itse pääpahaan, niiden kaikkien aiheuttajaan. Vaikka ihmiskunnan vakavimmat ongelmat ovat syvästi yhteydessä toisiinsa ja niillä on yhteinen alkujuuri (kuten olemme pyrkineen osoittamaan), silti yhteiskunnallinen aktivismi on hajautunut erillisiin vaihtoehtoliikkeisiin kuten globalisaatiokriittinen liike, ympäristö-, rauhan-, ihmisoikeus-, naisasia- , työväen-, kehitysmaa- ja ilmasto liikkeet yms..    

       Säätiöt ja suuryritykset tukevat mielellään yhden asian liikkeitä ja saavat ne siten talutusnuoraansa. Näin pyritään ennalta ehkäisemään luokkatietoisuuden syntyminen, työväen ja muiden osattomien suuri yhtenäinen järjestäytyminen, todella vallankumouksellinen joukkoliike järjestelmää vastaan. Hajota ja hallitse on kautta historian ollut vallanpitäjien tehokas ase. Yhden asian liikkeet ovat heille heikkoja ja vaarattomia

      Esimerkiksi ruotsalaisen Greta Thunbergin ilmastoliikkeessä ei edellytetä radikaalia järjestelmänmuutosta, se ei ole kapitalismin eikä sodan vastainen, siinä unohdetaan muut vakavat ympäristöongelmat ja se on eriytynyt muusta ympäristöliikkeestä. Useimmat vihreät puolueet taas uskovat tehokkaasti puolustavansa ympäristöä kyseenalaistamatta markkinatalousjärjestelmää. Emme voi estää ekokatastrofia pinnallisilla keinoilla ja vähäisillä muutoksilla. Mielestäni ainoa todellinen ratkaisu ympäristökriisiin ja tie kestävään elämäntapaan ja kulttuuriin on kapina kapitalismia ja globaalia eliittimafiaa vastaan.  

       Meidän on yhdistettävä vastarinta asevarustelua ja sotia, imperialismia, uuskolonialismia, rotusortoa ja luonnon tuhoamista vastaan demokratian, ihmisoikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän elämäntavan puolesta.

      Marxin sanoja mukaillen kaikki maailman edistykselliset yhteiskunnalliset vastarinta- ja vaihtoehtoliikkeet liittykää yhteen!

                                        Loppujulistus

      Tarkastellessamme asioita puolueettomasti kapitalismin aiheuttamat maailmanlaajuiset ongelmat ovat päivänselvät. Nykymuotoinen kapitalismi on epäonnistunut, sairas ja tuhoisa järjestelmä, joka on toivottavasti tullut tiensä päähän.  

       Muutos ei tapahdu itsestään. Kaikkia heränneitä tarvitaan muodostamaan liikkeiden liike.  Vastavallankumoukselliset voimat ovat pelottavat vahvat. Tuhoisaa länsimaista järjestelmää tukeva propaganda on hellittämätöntä medioissamme ja oppilaitoksissamme. Kristityt uuskonservatiivit, äärioikeisto, valkoista ylivaltaa ja yhtiövaltaa ajavat, markkinafundamentalistit, kansainvälisten rahoituslaitosten ja pankkien koronkiskurit, finanssikeinottelijat, uusfasistit ja sodanlietsojat eivät luovuta. Oikeiston luokkasota kansaa vastaan on viime vuosikymmeninä ollut huomattavasti menestyksellisempää kuin vasemmiston luokkataistelu. Lännen väsähtäneen vasemmiston tulisi ottaa esimerkkiä Etelä-Amerikan maiden kamppailusta uuskolonialismia ja uusliberalismia vastaan. Ranskan lakot ja mielenosoitukset ovat kyllä osoitus vallankumoushengestä.  Toivottavasti kyse on muustakin kuin vain työläisten omien etujen puolustamisesta vailla kansainvälistä suuntautumista.

      Globaalin etelän työläisten, osattomien ja alkuperäiskansojen tulee yhdistyä solidaarisuuden hengessä rintamaan lännen vasemmiston kanssa unohtamatta jäljellä olevien sosialististen maiden tukea. 

      Länsivaltioissa ja niiden alistamissa kehitysmaissa vallankumous on välttämättömyys. Meidän on kumottava yksityisomaisuuteen perustuva kapitalistinen järjestelmä ja perustettava nykyaikainen yhteisomistukseen perustuva demokraattinen sosialismi. Tämän toteuttaminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, eloonjäämistaistelu, joka leimaa kuluvaa vuosisataa.  

Kirjoitettu 2. 1. 2020. Tarjosin juttua Tiedonantajaan mutta ei kelvannut.

Myytit lännestä

     Tiedonantaja 11/ 2019

  Meidät on opetettu uskomaan, että länsi edustaa edistystä ja kehitystä. Katsotaan että länsi on edelläkävijä ja ihmiskunnan toivo, joka antaa esimerkin, jota muun maailman tulisi seurata. Länsimaisia yhteiskuntia pidetään onnistuneimpina. Länsimaiden uskotaan edistävän maailmalla hyviä ja oikeita asioita. Lännen katsotaan olevan historian oikealla puolella. Sen kutsumuksena nähdään olevan vapauttaa muu ihmiskunta kommunismista, diktatuureista ja barbariasta ja viedä demokratia, oikeusvaltio, markkinatalous, kansalaisoikeudet, hyvinvointi ja sivistys kaikkialle.  

     Edistyneeseen demokraattiseen ja individualistiseen länteen verrattuna itäisiä maita taas pidetään kollektiivisina ja totalitaristisina diktatuureina. Kolmannen maailman maiden katsotaan olevan omasta syystään köyhiä, kehittymättömiä ja sivistymättömiä.

      Ihannoimme ja ylistämme lännen saavutuksia ja kulttuuria ja väheksymme muita kulttuureja. Edistyksellisen lännen ihannekuvan vallassa näkemyksemme historiasta ja nykymaailman tapahtumista on täysin vääristynyt ja ennakkoluuloinen, ei länsimaisen sivistyksen ihanteen mukainen puolueeton ja tieteellinen. 

       Kun perehdyin asioihin tarkemmin, kuva länsimaisesta sivilisaatiostamme alkoi kääntyä päälaelleen. Piirtyi synkeä kuva kolonialismista, imperialismista, ja kansanmurhista. Löytöretkistä ja ristiretkistä lähtien ja jo sitä ennenkin Eurooppaa on ajanut halu vallata, alistaa ja ryöstää. Se on orjuuttanut ja hävittänyt useimpia muita kulttuureja ja kansoja kaikilla mantereilla.

       Kun kuvittelemme kritiikittömästi edustavamme hyvää ja oikeaa seurauksena on sokeus. Emme tiedosta omia puutteita, virheitä, pahuutta ja tuhoisaa toimintaa. Kun vastapuolen nähdään edustavan pahaa ja väärää, ei osata nähdä sen hyviä ja arvokkaita puolia ja rakentavia tarkoituksia. Omahyväisinä ongelmista syytetään aina muita ja omat aggressiiviset ja tuhoisat toimet yritetään oikeuttaa syyttämällä ja mustamaalaamalla vastapuolta. Lännen rikoksia, kansainvälisen lain loukkauksia ja toistuvia sotarikoksia ja kansanmurhia ei nähdä sellaisina vaan niiden katsotaan olevan jotain muuta kuten vapaan maailman puolustusta, terrorismin torjuntaa, takapajuisen kommunismin kitkemistä ja demokratian levittämistä. Uskotaan että ”hyvä” tarkoitus jotenkin pyhittää likaisetkin keinot. Länsimaista kapitalistista markkinatalousjärjestelmää pidetään hyvänä ja toimivana sen tuottamista suunnattomista globaaleista ongelmista huolimatta. Propagandistinen länsimainen media välittää tätä mustavalkoista maailmankuvaa ja luo kansalaisia tyynnyttäviä ja sopeuttavia illuusioita. Se tukee suoraan ja epäsuorasti lännen imperialismia, sotia ja sen ylikansallisten yhtiöiden maailmanvalloitusta ja riistoa.

       Katsomalla ihannekuvan ja propagandan taakse tulee järkytys, tulee herätys. Silloin alkaa tiedostaa että suureksi osaksi länsi Yhdysvaltojen johdolla on vastuussa asevarustelukierteestä ja kasvavasta ydinsodan uhasta. Länsirintama on vastuussa konflikteista, sodista, kansanmurhista ja sekasorrosta niissä lukuisissa maissa, jotka se pyrkii alistamaan valtansa alle.        

      Länsi on jatkuvasti laajentumaan pyrkivä, aggressiivinen ja valloittava osapuoli. Itäiset suurvallat ja maat ovat altavastaaja, jotka pyrkivät torjumaan länsivaltojen ja Naton luomaa uhkaa. Näin on ollut kautta historian. Asetelma ei ole muuttunut sitten toisen maailmansodan, missä Saksa hyökkäsi Venäjälle eikä toisinpäin. Myös Kiina on useasti joutunut länsimaiden kuten Britannian valtaushalun ja aggression kohteeksi. Kiinan nykyinen turvallisuusstrategia on rauhanomainen ja puhtaasti puolustuksellinen kuten Venäjänkin.    

        Länsimaista kulttuuria luonnehtii jatkuva pyrkimys valloittaa, hallita, alistaa, riistää ja ryöstää. Siirtomaavallan aikana Kaakkois-Aasia, Intia ja Afrikka on vallattu ja alistettu kokonaan. Kolonialismin jälkeen seurasi nykyinen uuskolonialismi. Kehitysmaat taistelevat edelleen itsenäisyytensä ja itsemääräämisensä puolesta. Juuri mitkään kolmannen maailman maat eivät ole saavuttaneet aitoa itsenäisyyttä, suvereenisuutta ja vapautta. Sitä länsi ehdottomasti ei halua niille antaa. Naton tehtävänä on estää se kuten se teki esimerkiksi Libyassa ja Irakissa. Tämä on myös Yhdysvaltojen Afrikom sotavoimien tavoite Afrikassa. Tämä on Maailman kauppajärjestön, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin salainen tarkoitus. Tätä päämäärää ajaa myös EU kuten näemme Venezuelan tapauksessakin. 

     Olemme luoneet vaurautta, hyvinvointia ja sivistystä. Valitettavasti tämä on lähes aina perustunut, ja perustuu vielä nykyäänkin, muiden maiden ja mantereiden, rotujen ja kansojen riistämiseen ja hyväksikäyttöön. Lännen taloudellinen kehitys, kulttuurinen ylivalta, poliittinen johtoasema ja tieteellinen ja teknologinen osaaminen on saavutettu ja niitä ylläpidetään estämällä sama kehitys muilta kansoilta ja pitämällä heidät alistetussa palvelijan asemassa.      

      Vauraat länsimaat pitävät etelän maita hyväksikäytön ja riiston kohteina. Niiden ei oikeasti tahdota itsenäistyvän, vaurastuvan ja kehittyvän. Länsi  haluaa niistä ennen kaikkea raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja markkina-alueita. Maiden auttaminen kehitysavun muodossa on näennäistä ja pinnallista. Niiden omaa taloutta, teollistumista, itsenäistymistä, sosiaalista kehitystä ja demokratiaa ei tueta. Maat orjuutetaan joko niiden hallintoon kohdistuvalla lahjonnalla tai laittomilla vallanvaihdoksilla sekä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin myöntämillä massiivisilla, tiukkoihin ehtoihin sidotuilla lainoilla. Siirtomaajärjestelmä toimii nyt pääasiassa uudessa taloudellisessa uusliberalistisessa ”vapaakauppa” asussa. 

      Länsimaiden taloudellinen imperialismi on kehitysmaiden alikehityksen syy. Etelän äärimmäinen köyhyys, joka ei poistu, vaan syvenee entisestään, osoittaa kuinka valistuneita me länsimaiset olemme. Lännen luoma ja hallitsema kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä lisää eriarviosuutta ja syventää rikkaiden ja köyhien luokkien ja maiden välistä kuilua. Se rikastuttaa omia ylikansallisia yhtiöitään ja raha eliittiään ja lisää kurjuutta maailmanlaajuisesti. Saamme halpoja tuotteita, ylikansalliset suuryritykset tekevät jättivoittoja ja pörssit käyvät kuumana, mutta hinnan maksavat tuotanto maiden työtätekevät, yhteiskunta ja ympäristö.

      Usko länsimaisen kulttuurin kehittyneisyyteen, paremmuuteen ja arvoon on todellisuudessa täysin vailla pohjaa. Jos läntiset kansakunnat ovat niin edistyneitä, hyviä ja henkisesti kehittyneitä niin miksi sitten jatkuu uudella vimmalla sama perinteinen muiden kansojen alistaminen, orjuuttaminen, joukkomurhaaminen ja riisto? Näyttää että me länsimaissa välitämme vain itsestämme. Olemme moraalisesti barbaareja. Emme piittaa kolmannen maailman lasten ja aikuisten kuolemista ja kärsimyksistä ja haluamme tietää niistä mahdollisimman vähän. Emme halua kokea mitään syyllisyyttä niistä. Emme halua ottaa vastuuta niistä, (vaikka länsimaiden kansalaisina olemme kaikki osavastuussa siitä mitä hallituksemme päättävät). Ne voidaan laittaa näiden maiden oman takapajuisuuden tiliin tai ne ovat korkeintaan lännen järjestyksenpidon ja muuten erinomaisen uusliberalistisen talousjärjestelmän oheisvahinkoja. Katsomme usein että kehitysmaiden ihmiset ovat vähempiarvoisia kuin valkoinen herrarotumme. Tämä on häpeällistä. Tuntuu että olisin mieluummin kiinalainen kuin länsimaalainen.

      Suhtaudumme usein ylenkatseella kriisien repimiin köyhän etelän maihin.  Haluamme uskoa, että niiden suuret ongelmat kuten köyhyys, väestönkasvu, aliravitsemus, korruptio, väkivalta ja sisällissodat, orjatyö, ihmiskauppa, siirtolaisuus ja pakolaisuus johtuvat kansakuntien omasta kehittymättömyydestä ja siitä että niiden kansalaiset eivät kykene hallitsemaan maitaan ja luomaan toimivia ja sopuisia demokraattisia yhteiskuntia kuten meillä. Emme voisi olla enempää väärässä! Länsivallat, ja usein niiden entiset siirtomaaisännät, ovat kaikin tavoin sekaantuneet niiden asioihin –  poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti.        

      Yksityisomistukseen ja voitontavoitteluun perustuva globaali kapitalismi tuottaa jatkuvasti suunnattomasti uhreja erityisesti kolmannessa maailmassa. Se on luonut sen ruman ja sekasortoisen todellisuuden, jota näemme kaikkialla. Sääntönä on, että mitä enemmän jollain maalla on luonnonvaroja tai muita tärkeitä resursseja, joita länsivallat haluavat, sitä väkivaltaisempi ja kaoottisempi on maan tila. Tästä on hyvänä esimerkkinä vaikkapa Kongo. Listaa on helppo jatkaa: Irak, Afganistan, Libya, Somalia, Ukraina, Syyria, Venezuela jne..          

      Vallitseva kehitysmaat piiriinsä sulkeva taloudellinen ja poliittinen järjestelmä on pääasiassa länsivaltojen luoma. Niiden ahneuden ja vallanhalun seurauksena muiden kansakuntien luonnollinen kehitys on estetty. Jos muut maat yksinkertaisesti jätettäisiin rauhaan rakentamaan omia yhteiskuntiaan ja talouksiaan niin asiat olisivat taatusti kaikilla tavoin paremmin. Esimerkiksi maailmanlaajuinen pakolaiskriisi osoittaa meille länsimaiden taloudellisen riiston ja sotilaallisen terrorin seuraukset. Pitää olla joko täysin ajattelematon tai tahallisen sokea jos ei ymmärrä tätä.

       YKn julistuksista ja periaatteista huolimatta länsivallat eivät halua kohdella toisia heikompia maita tasaveroisina kumppaneina ja kunnioittaa niitä. Ne eivät salli niille aitoa itsemääräämistä, oikeaa kansanvaltaa, oikeutta päättää omista asioistaan ja valita oma kehityksen tiensä. Aggressiivisesti omia etujaan ajaen ne sekaantuvat jatkuvasti niiden asioihin. Aina pitää uhkailla, määräillä, kiristää ja alistaa kuten Yhdysvaltojen hallinto tekee.     

      Länttä riivaa pyrkimys globaaliin ylivaltaan. Se ei salli järkevää ja tasapuolista taloudellista ja poliittista järjestystä maailmassa. Kaikki maat pyritään pakottamaan samaan lännen ylikansallisia suuryrityksiä hyödyttävään, riistävään ja ihmiskunnan enemmistölle kurjuutta luovaan ja tuhoisaan talousjärjestelmään. Sosialismi pyritään hävittämään maailmasta. Länsivaltojen ahneudella ja vallan halulla ei ole rajoja. Mikään ei riitä. Koko planeetta, kaikki kansat ja maat pitää saada valloitettua ja alistettua.

      Nykyinen länsivaltojen luoma ja ylläpitämä maailmanjärjestelmä on täysin primitiivinen, brutaali, barbaarinen, rasistinen ja fasistinen. 

     Andre Vltchek on todennut, että länttä luonnehtii kulttuurinen ja poliittinen fundamentalismi. Se ei hyväksy moniarvoisuutta maailmassa. Se ei tunnusta rotujen, kansojen ja kulttuurien tasa-arvoa missään muualla kuin hurskaissa julistuksissaan. Se ei kannata ihmiskunnan ykseyttä. Lännen suvaitsemattomuus ilmenee kristinuskossa, jota on pidetty ainoana oikeana ja jolla on oikeutettu vaino ja väkivalta muslimeita ja muita vääräuskoisia kohtaan. Se ilmene globaalissa uusliberalistisessa talousjärjestelmässä, jolle ei saa olla olemassa vaihtoehtoja. Länsi ei hyväksy moninapaista maailmanjärjestystä, missä itäiset suurvallat olisivat sen kanssa tasaveroisessa asemassa, missä sillä ei ole erityisasemaa eikä se voisi yksin päättää ihmiskuntaa koskevista asioista. Kiinan ja Venäjän nousun seurauksena ja täystuhon vaihtoehtona se on onneksi kuitenkin jo palannut.