Avainsana-arkisto: jälleensyntyminen

Keskustelu7

Vastaa

OL Luin pari kirjoitustasi ja tykästyin. Antahkarana kiinnitti huomioni. Kauniisti puettu sanoihin mitä on hengessä liikkuminen kosmisilla tasoilla. En tiedä kuinka moni pitää kosmisia kanavia auki, ja välittää valoa ja totuutta hengen tasoille. Linkittyminen korkeammille tasoille luo merkitystä, rauhaa ja harmoniaa minulle. Olen lukenut joitain kirjoja, mutta myös pitänyt kanavat auki. Jokainen löytää totuuden kuitenkin sisältänsä, mitään ei pidä seurata sokeana vaan ammentaa siitä minkä jo tiedät. Kyse on enemmänkin muistamisesta kuin uuden oppimisesta. Sieluja ei ole monia vaan sanoisin että yksi, joka on laajentanut olomuotoansa olemalla kaikessa olemassa. Josta saamme Jumala käsitteen, joka on jokaisessa läsnä. Hengen tasoja on lukemattomia. Kuin radiokanavia, joissa olet mukana liikkuvaa virtaa. Kun ymmärtää miten kanavat toimivat voit vaihdella niitä. Kun ymmärrät että kyse on energiasta eri värähtelytasoilla, voit oppia niistä. Kun ymmärrät että olet sekä vastaanotin että lähettäjä, voit päättää mitä energia tasoja lähetät ja vastaanotat. Kyse on oikeastaan melkein tieteestä, siinä mielessä että on olomuoto, energiat, lainalaisuudet. Tosin ei samat joita käytetään havainnoimaan fyysistä maailmaa, fyysisin aistein. Elämä on kaunista.

TV Mukavaa saada tällaista postia välillä ja myönteistä palautetta. Kirjoitin kyseiset jutut vuosia sitten. Nykyään olen harrastanut (pääasiassa lukemalla) enemmän yhteiskunnallisia kysymyksiä ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä asioita ihan konkreettisella tasolla. Tähän liittyen osallistuin juuri viikonloppuna Maan ystävien syysväentapaamiseen.

Henkiset tasot ulottuvuudet ovat melko hämäriä. Niitä voi jäsentää ja niistä voi puhua monella tavalla. Mielestäni totuutta ja valoa ei tarvitse välittää hengen tasoille, vaan sen tasoilta ympäröivään maailmaan. Avainkysymys on se miten kanavoida henkinen energia alas käytännön elämään. Kirjoittelen mielelläni jos sinulle tulee jotain sanottavaa tai kysyttävää. Olen oikeassa että henkinen opas tulee löytää sisimmästään, ei mistään muualta. Valoa totuuden tielläsi.

OL Jokainen on osa kollektiivista tajuntaa ja ryhmä sielua. Hengessä, kuten fyysisesti ihmiset ovat erilaisissa ryhmissä arjessa mukana. Väillä tietoisesti, pakosta, velvollisuudesta, mistä syystä tahansa. Aina kun liikut julkisesti jossa on muita ihmisiä niin sinulla on mahdollisuus olla mukana yhteydessä heihin ryhmätajunnan kautta. Lapsena pelkäsin olla ryhmissä, sain paniikki kohtauksia ja ahdistusta. Koska tunsin ryhmätajunnan virran vieraana ja pelottavana. Nykyään ymmärrän että siihen voi vaikuttaa. Se on melkein kuin läsnäolevaan meditointia, energiaa ei tarvi kutsua periaatteessa alas tai ylös. Siirrät vain huomaamattomasti itsesi tietoisesti ryhmätajuntaan mukaan ja olet mitä olet. Jos olet valoa silloin jaat sen muiden kanssa ja he eivät edes tiedä mistä on kysymys.

Luin netistä kokeesta jossa oli laitettu buddha munkkeja suuriin kaupunkeihin ja seurattiin miten rikollisuus tasot noissa kaupungeissa laskivat sillä ajalla. Hengen ja energioiden kanssa työskenteleminen on hyvin vastuullista, tai vastuu kasvaa tiedon lisääntyessä. Myöskin intuitiivista, tiesipä ihminen ympärillä vaikuttavista energioista tai ei niin hän on joka tapauksessa osa hengen ja energian osaa kuten fyysistä.

 Minkäslainen paikka shambhalla on? Olen saattanut nähdä siitä useamman kerran unta.  Jossain vaiheessa koulutusta, herää kysymys että mitä teen tällä kaikella tiedolla. Oletettavasti oppiminen jatkuu ja jatkuu, jos on valmis niin tietoisuus lisääntyy entisestään kuvittelisin. On hienoa että olet löytänyt kutsumusta auttaa ihmisiä ja maapalloa. maailmassa on moni asia hurjan epäoikeuden mukaisesti organisoitua.

TV  Kellään ei ole samanlaista näkökulmaa kuin itsellä. Siten meillä on annettavaa toinen toisillemme. Arkinen käytännön peruspsykologia on mielestäni monta kertaa käyttökelpoisempaa itsensä ymmärtämisessä ja ohjaamisessa ja kanssakäymisessä kuin henkinen tai esoteerinen tieto. Aina ei tarvita hämmentäviä ja yleviä esoteerisia ja henkisiä oppeja ja käsitteitä. Asiat voi näyttää selkeämmiltä, oma toiminta voi olla rationaalisempaa ja tuloksellisempaa. Kyse on aina kuitenkin yksilöistä, kuinka esoteerista henkistä tai tavallista psykologista tietoa soveltaa ja käyttää.

Ryhmätajunta voidaan myös ymmärtää tavallisen psykologian, arkijärjen tai esoteerisen tiedon pohjalta. Ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus. onhan siinä paljon mystistä ja selittämätöntäkin. Ryhmässä oleminen ja ihmisen kohtaaminen voi olla avartavaa ja voimaannuttavaa tai sitten tylsää ja uuvuttavaa. Esimerkiksi Maan ystävien viikonloppuna liikuin koko ajan tylsistymisen ja voimaantumisen ja innostumisen välillä riippuen tapaamistani ihmisistä ja kuulemisestani esitelmistä ja keskustelujen laadusta. Joillakin on kykyä inspiroida toisia ihmisiä, hyvä puhuja tai esitelmöitsijä on sellainen.

Suhtaudun skeptisesti näkemykseen että meditionti vähentäisi rikollisuutta, sama uskomus kuuluu TM liikkeeseen. Rukouksen voimalla auttaminen ja parantaminen ovat samankaltaisia menetelmiä. Maailman muuttamiseen tai yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan käytännön toimintaa.

Silloin kuin olin hyvin tunteellisesti sisällä esoteerisessa opetuksessa pystyin kokemaan ja hahmottelemaan Shamballan luonteen voimakkaasti. Nyt en enää tiedä, en ole ajatellut koko asiaa.

Oppiminen jatkuu ja tietoisuus lisääntyy, se on itsestämme kiinni. Evoluutio ei kuljeta meitä eteenpäin sillä tavalla että voisimme olla passiivisia vapaamatkustajia. Mitä tiedolla pitäisi tehdä, sitä itsekin mietin monesti. Pitäisi olla aktiivisempi ja osallistua yhteiskuntaan, tulla aktivistiksi.

Moni asia on epäoikeudenmukaisesti järjestetty, todellakin näin. Kun perehdyin maailmantalouteen, kehitysmaakysymyksiin, suurvaltapolitiikkaan, sotiin ja konflikteihin ja yhteiskunnallisuus kysymyksiin, oli suorastaan järkytys tajuta kuinka laajaa ja syvää riisto ja sorto maailmassa on. Valtiot harjoittavat sitä, ja vielä verorahoillamme.

OL Välillä saa nähdä miten ns. Ihmeet tapahtuvat, kun korkeammalta tuleva valo saavuttaa fyysisen ulottuvuuden. Tapahtuma sarja on moniulotteinen, jossa fyysisen mielen on luovuttava rajallisuus ajattelusta ja antauduttava korkeamman hyvän tahtoon joka on rajaton sekä tahtoo parasta. Tulee mieleen kuin planeetat olisivat samassa linjassa, tai kun portit jotka johtavat korkeampaan yhteiseen hyvään auki. Ihmismieli on rajallinen, kapinoidessaan mikä on mahdollista tai mahdotonta. Kuin ihminen itse olisi portti, joka säätelee mitä sallii tulla läpi fyysiselle tasolle.

Maailmassa on monia tasoja matalia että korkeita. Se mitä näemme toiminnan tasolla tapahtuvan kertoo miltä tasoilta teot ovat lähtöisin. Sanoisin että yksilö voi vaikuttaa maailmaan vain omilla teoillaan ja sillä miltä tasolta teot tulevat. Jos toimimme siitä käsin mitä näemme fyysisin silmin ja kuten maailma toimii, silloin kopioimme samaa dataa eteenpäin. Mutta jos päätämme itse mitä päästämme kuullusta itseemme ja eteenpäin, silloin vasta käytämme vapaata tahtoa. Se on kapinointia massavirtaa vastaan, joka on täysin sallittua.

TV Henkiset kokemuksesi ovat varmaan aitoja, en epäile sitä. Tulkintasi niistä vaan ovat omiasi. Itse en väitä, etteikö henkisesti esim. meditoimalla tai rukouksella voisi lainkaan vaikuttaa maailman menoon, suhtaudun vain skeptisesti siihen.

OL Olen 28 vuotias kristitty. Henkisesti herkkä ja intuitiivinen. Luotan enemmän sisäiseen ääneen totuutta etsiessäni. Olen tutkinut mytologiaa, historiaa, filosofiaa, salatieteitä, psykologiaa, yrttejä, astrologiaa, henkistä kehitystä… Herkkyyteni on välillä aistimista muilla kuin kuudella aisteilla. Se avaa ovia kollektiiviseen tajuntaan, telepatiaan, kosmokseen, ajan verhon taa. Tarkoitukseni on ymmärtää ja oppia totuutta.

Matkan varrella olen ymmärtänyt että mikään ei ole yksinkertaista tai kaksinkertaista vaan elämä linkittyy lukemattomiin olemassaolon ulottuvuuksiin ja kerroksiin. Se mikä tapahtuu ylhäällä tapahtuu alhaalla. Elämä ei ole minulle vain mitä silmillä näkee. Koska olen kokenut monia asioita jotka ovat ajaneet kyseenalaistamaan pintapuolisen. Voisin sanoa niin radikaalisti että ilman olemassaolon tarkoitusta ja pohjaa, ei ole merkitystä. Jokaisella on oma totuus, jota seurata. Jos seuraisi toisen totuutta on kuin eläisi toisen elämää. Olen oppinut elämän aikana että luomme itse todellisuutemme ja totuutemme. Myöskin sen että asiat on koettava itse, eikä seurattava sokeana. Tiesin lapsesta asti etten voi perustella järkevästi vanhemmilleni näkemyksiä tai tiedon lähdettä joilla tiesin asioita. On asioita joita en voi järjellä edes itselleni perustella, vain ymmärtää kokemuksia

Miten perustelisit jälleensyntymisen sellaiselle joka ei siihen usko? Näin vastoin uskomuksiani lapsena hyvin yksityiskohtaisia unia ensimmäisestä maailmansodasta. Mietin vieläkin että itävalta-unkari ovat yhtenäinen maa. Ja muistan punaisen savuisen taivaan, pommikoneet, vallihaudat jotka olivat velliä ja ruumiin osia ympäriinsä. Kuulustelut ja kidutus kuoleman.

Oikeastaan mitä enemmän olen oppinut hyväksymään itseni osaksi tätä elämää, niin en ota enää asioita niin henkilökohtaisesti. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus nivoutuu päällekkäin jolloin menneisyyden voi kokea uudestaan ja myös luoda huomisen. Aika on oikeastaan illuusio, niin suhteellista että tunnetilat muuttavat sitä jatkuvasti. Tietoisuus kun voi olla vapaa tilan ja ajan kahleista.

 TV Uuteen aikakauteen sisältyy mielestäni juuri vapaus dogmeista,  auktoriteeteista, oman sisimmän kuunteleminen ja sisäisen totuuden etsiminen. Uuden aikakauden henkisyyteen liittyy myös näkemys eri uskontojen yhteisestä perustasta ja niiden yhdisteleminen samaan tapaan kuin sinäkin teet.  Siinä pyritään löytämään oma yksilöllinen uskonto. Uskonnollisuus on henkisyyttä. Henkisyys on yksilöllistä ja epädogmaattista ja kokemukseen perustuvaa.

Kuvaat itseäsi kristittynä. Se on ainakin kirkkojen piirissä varsin tarkasti määritelty oppi. Jälleensyntyminen, johon uskot, ei virallisesti kuulu kristillisyyteen. Olen muuten skeptinen myös jälleensyntymistä sekä siihen liittyviä muistoja kohtaan. En kiellä jälleensyntymisen mahdollisuutta, en vain oikein usko että asiasta voisi saada luotettava tietoa. Se voi olla jonkinlainen järkeilyyn perustuva uskomus. Mutta jos järkeilee toisella tavalla, silloin voi päätyä toisenlaiseen sen kieltävään näkemykseen. Itse yritän löytää mielekkyyden yksin tästä elämästä, mutta se ei läheskään aina onnistu. Täytyy siis hyväksyä myös elämän mielettömyys ja tarkoituksettomuus. Jos oma elämä tuntuu sellaiselta välillä, se ei kuitenkaan tarkoita että se pätisi koko maailmaan, luontoon ja ihmiskuntaan.

Henkinen herkkyys on minulle sitä että aistii selkeästi ja voimakkaasti erilaisia tähtien energioita ja aurinkokunnan syklejä. Tunneherkkyys on minulle avoimuutta omille moninaisille tunteille sekä toisten tunteille. Esteettinen herkkyys on vastaanottavaisuutta kauneudelle sen eri muodoissa kuten musiikissa, luonnon ilmiöissä ja naisissa.  Jos voi tuntea ajattomia hetkiä, silloin vapautuu kärsimyksestä ja huolista.

OL Mikä sai sinut alunperin pitämään uusi aika sivustoa, koitko jonkinlaisen heräämisen jonka tietoa tahdoit välittää? Arvostan sitä kun ihmiset jakavat vapaita näkemyksiä, jotka eivät pyri viemään ihmisen vapautta. Maailma on muutenkin niin täynnä organisoituja ajatuksia, joilla pidetään ihmismassat vallan alla. Kuinka moni hyötyisikään siitä tiedosta että sielu on vapaa eikä sitä voi mikään ulkopuolinen omistaa. Ihminen on loppujen lopuksi täysin vapaa kaikista kahleista sisimmässään. Omistamisajattelu on melko paradoksaalista, jos miettii asiaa laajemmin. Ihmiset elävät niin kiinni omaisuudessa, että kaikki jonka silmillä näkee on nimetty jonkun omaisuudeksi. Se on aika barbaarista. Sanotaan että noin 90% päivän ajatuksia ovat luonteeltaan samoja. Ja väitän että ajatuksemme luovat todellisuutta. Lisäksi monet ajatukset ovat ulkoa tulleita, eikä sisältä syntyneitä. Keholla on myös ns. peilisoluja joilla se reagoi ja kopio ympäristön vaikutteita. Kuinka helppoa on luovuttaa oma elämä jonkun toisen omaisuudeksi ja elää zombien tavoin. Suurin osa ihmisistä elää niin. Siksi on tärkeätä olla tietoinen ajatuksistansa jotka luovat nykyhetken.

Olen monesti miettinyt ilmastonmuutosta ja ihmisen osaa siinä. Uskallan epäillä hiukan. Sanotaan että ilmastossa on tapahtunut muutos syklejä läpi historian. Navat ovat vaihtaneet paikkaa, mantereita on syntynyt ja tuhoutunut ilman että ihminen olisi siihen vaikuttanut. Totta että ihminen saastuttaa luontoa ja se on järkytys. Mutta niinkuin tupakan lopettamisessa, muutoksen tarvitsee tapahtua sisältä käsin tahdosta. Jos ihminen eläisi lähimmässä yhteydessä luontoa, niin oppisi arvostamaan maata. Mutta jo se ajattelu aste että omistamme maan ja voimme kohdella sitä miten tahansa on vahingollinen. Emme omista, elämme tiukassa symbioosissa. Se on osa meitä ja me olemme osa sitä. Sanotaan että maalla on oma tietoisuus, ihmisillä yhteinen sen päällä, ryhmillä omansa ja yksilöillä omansa. Maa saastuu ihmisten tekojen ja toimien tähden, paljon laajemmin kuin mitä pinnalta näyttää. Olisi mielenkiintoista tietää vaikuttaako negatiivisuus samalla lailla maaperään kuin nesteeseen, muuttaen sen energia rakennetta. Mitä mieltä itse olet ilmastonmuutoksesta?

TV Uusi aika sivustojen hankkeessa minua motivoi alussa ainakin suuresti Vesimiehen aikaan sisällytetty toivo ja sen positiiviset mahdollisuudet ihmiskunnalle. Visioita ja unelmia paremmasta huomisesta tarvitaan. Halusin olla osa tuota liikettä kyynisyyden ja materialismin vastapainona. Esoteerisessa viisaudessa elämä nähdään tarkoituksellisena, jumalallinen suunnitelma on kaiken takana. Tähän on helppoa tarttua eikä silloin tarvitse tuntea tuskallista ja raastavaa elämän tarkoituksettomuuden tunnetta. Tämä on kyllä koetellut minua paljonkin, koska en lainkaan ole mikään fanaattinen uskova, jolla on turvallisia, kiinteitä ja pysyviä uskonkappaleita.

Olen kyllä kokenut montakin henkistä heräämistä elämäni aikana ja monenlaisia henkisiä kokemuksia. Ne ovat kyllä sysänneet minua eteenpäin, pohtimaan ja kirjoittamaan ja välittämään näkemyksiä muille.

”Arvostan sitä kun ihmiset jakavat vapaita näkemyksiä, jotka eivät pyri viemään ihmisen vapautta. Maailma on muutenkin niin täynnä organisoituja ajatuksia, joilla pidetään ihmismassat vallan alla.” Kiitos. Tämä on ehkä parasta mitä sivustostani on sanottu. Siihen juuri pyrin, yksilön oman vapauden vahvistumiseen. Uskontoihin ja oppeihin liittyy todellakin hyvin paljon ihmisten pelottelua, manipulaatiota, hallitsemista ja ohjailemista. Sellainen on kristinuskokin ollut historiallisesti.

Markkinataloudessa ihmiset yritetään pitää passiivisina ulkoa ohjailtavina kuluttaja zombeina. Kapitalismissa maata ja luonnonvaroja pyritään yhä enemmän omistamaan yksityisesti ja hyödyntämään voittojen saavuttamiseksi. Siinä pyritään kumoamaan alkuperäinen yhteisöllinen omistaminen ja ihmisten tasapainoinen suhde maahan. Se on johtamassa ekologiseen katastrofiin. Eilen kävin muuten Prismassa ja katsoin kassalla miten kaksi edelläni olevaa otti ostoksilleen muovikassit mitään ajattelematta. He eivät viitsi tuoda omaa kassia mukanaan! Ja nyt meret ovat täynnä muovia, mitä itsekin syömme kalojen mukana. Myös arjen teoilla ja valinnoilla me kaikki voimme vaikuttaa. Nykyään esim. muovitkin voi kierrättää kun etsii vain pisteen mihin ne viedään.

Epäilet ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksessa, niin minäkin tein aikanaan. Luotan kyllä tieteeseen. Suurin osa tutkimuksista pitää kyllä ilmaston muutosta ihmisen aiheuttamana. Se on osa laajempaa ympäristön pilaamista ja saastuttamista. Öljy ja hiiliteollisuus käyttävät valtavasti varoja esim. Yhdysvalloissa vaikuttaakseen julkiseen mielipiteeseen ihmisen aiheuttaman ilmaston muutoksen kieltämiseksi. Maa ei osallistu muiden maiden mukana ilmasto tavoitteisiin.

OL On totta että olen nuori ja hapuilen vielä, mutta se ei poista tiedottamisen vapautta jonka olen sallinut itselleni. On rikkaus kasvaa ja korjata kurssia. Siinä on enemmän toivoa kuin mitä maailma tarjoaa. Hoksasin että olen kommunikoinut ns. Astraalitasoista ja mentaalisesta tasosta käsin. Ne ovat tasot jotka olen tiedostanut syntymästä asti. Hyvin tuttua pelikenttää. Unissa tai hereillä voin nauraa kahlitsijoille, ettei kukaan omista vapaata sielua. Ja missä voi leikkiä koodin uudelleen kirjoitusta. Se mikä on harhaa tai totta näillä tasoilla on vaikea erottaa. Siksi on todella vaikea sanoa onko muistot entisistä elämistä vai astraalitason tunkeutuminen ulkopuolelta käsin .

Se mikä sai minut kurkottamaan korkeammalle oli synnyin muisto toisenlaisesta ulottuvuudesta jossa jokainen on vapaa ja jossa toimi aivan eri lainalaisuudet. Rakkaus oli tietoisuutta, valoa ja kommunikointia. Ja ulkoinen maailma oli kuin sisäpuolella tai luotavissa yhteisvoimin. Rajoitteina sen ulottuvuuden reunaehdot joihin kuului esimerkiksi toimiminen pääasiassa sillä valon tasolla. Eri kuin vapaa tahto maanpäällä, ihminen voi hyppiä lukemattomilla olemassaolon ulottuvuus tasoilla. Vähän kuin paratiisi jossa on raja aidat jotka on rakkautta.

Kommunikoin myös kosmoksen tasoilla ja tiedän että tähtisumu on tiedostava ja älykäs ryhmäsielu. Tunnen välillä kosmisen energian vaikutuksen, jota tulee avaruudesta maahan, monilla tasoilla yhtä aikaa. Aurinko taitaa olla välittäjä siinä missä kuukin energioille.

Kiinnostus on ollut lähiaikoina terveydessä ja hyvinvoinnissa, miten sitä voi kohottaa moniulotteisesti. Ja miten jotkin sairaudet palvelevat negatiivisia ajatusmuotoja, joka niitä ruokkii. Yhteiskunta on sairas, ja yksilö sokea jota talutetaan narussa. Siinä syntyy laiminlyöntejä itseä kohtaan, ja pitkällä aika välillä sairauksia. Kuten stressi > sydän ja verisuonitaudit. Tunteiden hautaaminen > lihavuus. Nämä ovat esimerkkejä jotka ovat jäävuoren huippu, jos siis on jokin tunne yhteys sairaus niin siitä voi elpyä tai saavuttaa tasapainon. Järkeni mukaan. Kun kerran olemme dualistisessa maailmassa meillä on myös vaaka kupin toinen puoli. Mitä hyvää voit saada kehollesi aikaan, kun poistat energia tukkeumat mentaaliselta tasolta , rakastat itseäsi terveesti, olet itsesi paras tsemppari, iloitset elämästä tiedostaen että vapaan tahdon alla ihmisellä on oikeus omissa käsissä luoda ihana elämä niissä puitteissa jotka ovat luotavissa.

Maailma toitottaa negatiivisuutta dualistisessa näkökulmassa ja jättää kertomatta mikä on se parempi vaihtoehto. Markkinointikin toimii juuri näin. Hyvä myyjä saa asiakkaan ostamaan mitä tahansa sokeana kaikille muille vaihtoehdoille.

Moniulotteisena olentona ihminen voi luoda mörköjen sijasta kaunista energiaa ympärille tietoisesti tai tiedostamatta. Voisi käyttää esimerkkiä siunata tai kirota. Vastuu on yksin ihmisellä.

Vielä ulottuvuuksista ja niiden olennoista. Henki oppaat liikkuvat monesti vain astraalitasolla. Mestarit korkeammalla. Jumalsäde tai itse kaiken luomavoima tulee kaikista korkeimmalta mitä olen aistinut itse. Sellainen tietovirta energia joka läpäisee kaiken materian, ja jonka elämänvoima on kaikessa luodussa. Miellän itseni kristityksi, mutta käsitykseni ovat omiani. Jumalani on energia jolla ihminen ei voi hallita toisia.

Mistä sinulle on tullut halu kasvaa henkisesti? Oliko se oma tietoinen valinta vai kenties elämän tapahtumaketjujen yhteen törmäys joka vaati itseään saada selvyyden ettei tässä ole kaikki mitä on. Itselle kävi niin että muistin hämärästi jollain tasolla elämän eri tilanteissa, miten kaikki menee mönkään ja ei edes tarvitsisi mennä. Turhautuminen elämään toisaalta. Antautuminen mahdollisuudelle, ettei tässä vieläkään ole kaikki mitä on tai millä lainalaisuudella elämä toimii. Ymmärrys nurinkurisuudesta. Kyseenalaistaminen ja uudelleen löytäminen. Leikin jopa kuolemalla kun järisytin todellisuus käsityksiä, mutta se oli enemmän kuin sen arvoista. Mutta mietin edelleen mitäs sitten seuraavaksi. Olisi itse asiassa uudelleen koulutus edessä ja koetan valita alaa. Aika näyttää löydänkö alan jolla voisi olla läsnä siellä missä on tarkoituskin.

TV Halu kasvaa henkisesti on varmaan ihmisellä luontainen ja sisäsyntyinen voima. Elämässä pärjääminen edellyttää oppimista ja henkistä kasvua. Pärjääminen ja ulkoinen menestyminen ei kyllä edellytä mitään syvällistä henkistä kasvua. Henkiseen kasvuun sisältyvät omantunnon kysymykset sekä valinnat sen mukaisesti mikä on todella arvokasta ja tärkeää elämässä, mitä voi tehdä auttaakseni ja antaakseni jotain takaisin kokonaisuudelle. Omaa henkisen kasvun pyrkimystäni motivoi ainakin päivittäinen kokemus omista rajoista ja rajoituksista. Haluaisin voittaa ne tai siirtää niitä kauemmas. Olen usein apaattinen ja välinpitämätön, en jaksa yrittää tosissani, en jaksa uskoa siihen että voisin muuttaa ja parantaa maailmaa. Minulla on usein tunne, että henkinen kasvuni on lähes loppunut ja että en pysty saavuttamaan henkistä kypsyyttä ja aikuisuutta. Täysi ihmisyys jää utopiaksi. En ole vieläkään löytänyt itseäni. Tai kun löydän niin kadotan itseni jälleen. Miltä sinusta tuntuu tämä asia? Miten itse ymmärrät henkisen kasvun? Mitkä ovat omat haasteesi sen suhteen?

Olen myös jo yli vuoden ajan lukenut paljon ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja sosiaalisista kysymyksistä ja planeettamme tilaa koskevista asioista (yleensä monta kirjaa viikossa). Samalla olen tehnyt muistiinpanoja ja kirjoittanut omia näkemyksiäni. Perehdyin näihin minulle osittain uusiin aiheisiin osittain koetellakseni rajojani, etsiäkseni sitä kautta myös henkistä kasvua ja ennen kaikkea niiden tärkeyden vuoksi. Tarkoitus oli saada aikaan niistä artikkeleita tai blogikirjoituksia, omille sivuilleni ja muuallekin. Oli tavattoman avartavaa oppia ja ymmärtää paljon uusia asioita nykyisestä maailman menosta ja maailmanjärjestyksestä (siis ihan konkreettisella tasolla ilman mitään henkisiä tai esoteerisia spekulaatioita).

OL Hyvää pyhäinmiesten päivää myös sinulle. Eikös myytti kerro että raja aita elävistä kuolleisiin päin ole hatarampi (pyhäinpäivänä) näinä hetkinä. Siis jos tahtoo jättää jäähyväiset tai muuten vaikuttaa omaan käsitykseen edesmenneistä. En tiedä onko tässä uskomuksessa perää, olen aina tiedostanut nekin elämänmuodot jos ovat halunneet jotain kertoa, eikä vuoden ajalla ole ollut väliä. Mutta jos myytissä olisi perää niin veikkaisin planeetta asetelmien olevan sellaiset jotka helpottavat yhteyden saantia toisille tasoille, ehkä. Vappuna sanotaan taas olleen kuolleiden tai henkien hetki kertoa terveisensä siltä suunnalta. Matkan jossain vaiheessa hypin näitä polkuja, seurasin vuodenaikoja, niiden energioita ja hyödynsin kasvattamalla mielikuvitusta. Keijuista keväällä ja satyrista talven aikana. Tietenkin ne ovat vanhoja uskomuksia myöskin, joihin voi saada kontaktin astraalitasolla. Opettivat minulle arkkityyppien symbolista puolta, energioita joihin ihmiset ovat hullaantuneet samalla lailla kuin nykyään jouluun ja pääsiäiseen. Ryhmätajunta energia latauma. Siinä missä kreikan jumalat opettavat idoleista, joilla innostaa yksilökohtaisemmin ihmisiä. Jos katsoo koko astraalimaailman tarjoaman arkkityyppi kirjon kokonaisuutta, voi löytää niistä hyödyllisen ja terapeuttisen itsetutkiskelu kentän. Ihminen vetää puoleensa sitä mitä itse on, ja jos haluaa muuttaa sisältöä tietoisesti on nähtävä omaan mieleen. Mutta mielestäni kun on sen tason ylittänyt ei ole uutta tarvetta kiintyä tai samaistua idoleihin. Ymmärtää että voit hallita symboleita ja ne eivät hallitse sinua.

TV Tiedät myyteistä ja perinteisistä uskomuksista enemmän kuin minä. Nyt pyhäinpäivänä (tarkalleen edeltävä päivä) on täydenkuun aika. Sen henkinen vaikutus kannattaa hyödyntää. Tunnetko sinäkin sen? Se voi olla luovaa aikaa. Voi ehkä sanoa että silloin raja ohenee tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen henkimaailman välillä. Kuolleiden kummitteluun en oikein usko. Arkkityypeistä en osaa paljoa kommentoida. Oppilaan tulisi pyrkiä jättämään astraalitaso taakseen. Tavanomaisen psykologian kielellä tämä varmaan tarkoittaisi jotain järjen voittoa tunteista, tunteiden hyväksyntää, ymmärtämistä, hallintaa ja tasapainottamista.

 OL Kuun energiat ovat tuttuja, äiti opetti jo lapsena kasvien hoidosta ja kuun vaiheista. Nykyään ymmärrän että moni asia elämässä toimii paremmin kun synkronoi tahdon kuun voimaan.

Henkinen kasvu on kuin mielen ja kehon sisäistä terapiaa, on pidettävä pakka tasapainossa. Luovuttava vanhasta käsittelemällä ja ymmärtämällä. Uutta ei voi ottaa vastaan jos kuppi on jo täynnä. Miten sinä tunsit kuun vaikutuksen?

 TV Uskon itse paljon luonnon parantavaan vaikutukseen. Poimin mahdollisimman paljon ravintoa suoraan luonnosta. Esimerkiksi syön aina kaikenlaisia yrttejä ja kasveja siellä liikkuessani ja opettelen uusia. Esim havunneulasia voi maistella ympäri vuoden. Vatsan bakteerikanta pysyy ainakin monipuolisena. Katajanmarjoja voi käyttää pippureina ym ym. Kääpää en ole vielä kokeillut.

Todellakin tasapaino henkisen ja aineellisen välillä on säilytettävä kuten mielen ja kehonkin välillä. Joinakin päivinä täyden kuun aikana (ja myös muulloin) voi tuntea korkeaa inspiroivaan energiaa. Se ei tule kuusta vaan se vain välittää sitä tähdistä ja auringosta. Silloin esim. viihtyy hyvin yksin ja on helppoa keskittyä. Ja silloin on herkempi kuin tavallisesti.

OL Totta mitä sanoit että kuu vain välittävää kosmista energiaa. Kosmoksessa kaikki linkittyy toisiinsa. Elämä on itsessään sellaista. Voi näyttää erilliseltä tai etäiseltä ja silti vaikuttaa kaikkeen ympärillä olevaan.

Astrologia ja tähtikartat ovat mielenkiintoisia luonteeltaan. Niissä ei ole kyse ennustamisesta miten elämä tulee tapahtumaan tasan tarkkaan, vaan kerrotaan että on ulkoisia voimia jotka vaikuttavat aika ajoin ja joita voi hyödyntää kasvun tiellä jos tahtoo. Niinkuin purjehtia hyödyntää tuulta ja tulkitsee tähdistä matkaa. Se on seikkailu. Astrologiaa enemmän kiinnostaa se energia elämän muotona jota kosmos on pullollaan monin eri tavoin. Kun maapallolle osuu energia aalto, niin mistä se on saanut alkunsa?

Uskon universaaleihin lakeihin, niitä on varmasti enemmän kuin mitä tiedän ja osa niistä vaikuttaa varmasti ilmenemisellä erilailla jos kyse on esimerkiksi ihmisten välisestä vetovoiman laista, kuin kosmoksen tasolla vaikutukset ovat paljon laajempia ja massa vetää voimakkaammin puoleensa.

Tutkin erilaisia teorioita välillä ja viimeksi mielenkiinnon herätti aika syklit. Miten ihminen mittaa ajan aurinkokunnan, auringon ja kuun mittakaavassa. Kun syklit jotka ovat aurinkokunnan ulkopuolella ja vaikuttavat meihin. Viitettä saa maya kalenterista tai virittäen itsensä hetkeksi kosmoksen tasoille.

Oletan että samoin kuin ihmiskehossa ja yhteiskunnassa niin myös kosmoksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehossa on peilisoluja jotka automaattisesti nappaavat informaatiota ympäristöstä ja vaikuttavat solutasolta käsin koko kehoon. Yhteiskunnassa jokainen toiminta vaikuttaa kuin pisara tai aalto meressä. Kosmoksessa myös kaikki oleva vaikuttaa toisiinsa. Kuten aurinko ja kuu vaikuttaa maahan sekä muut aurinkokunnan kappaleet ja sen ulkopuoliset. On vaikuttavia energioita jotka vaikuttavat linnunradan ulkopuolisena vaikuttavana ja sisäpuolella vaikuttavana voimana.

Sanoit ettet usko meditoinnin tai rukouksen voimaan. Mitäpä sanot mahdollisuudesta havainnoida tulevia vaikuttavia energioita ja voimia sekä hyödyntää omassa elämässä ja kasvussa tätä voimaa jonka sanoisin olevan tietoista? Eikö kosmoksen energioiden havainnointi ole loppupeleissä sama kuin meditaatio, rukous, kanavointi, mietiskely tai hyvin ohjattu unelmointi, hieman modifioituna. Tosin tietoisuutta on nostettava yli harhan verhojen jotta voi olla yhteydessä energioihin, jotka vaikuttavat maan ulkopuolella. On irrotettava itsensä maan rajoitteista ja suppeista minä keskeisistä tunnetasoista. On olemassa sokeaa näköä, mykkää puhetta ja kuuroja korvia jollaiseksi ihmiset on johdettu ihmisten voimin. On olemassa myös näkemistä, kuulemista, ymmärtämistä ja niiden pohjalta toimintaa. Olet oikeassa että pelkkä havainnointi ei riitä, se on minusta kuin antaisi lahjan valua pois. Passiivinen toiminta johtaa vain paikallaan oloon, kun ympäristö kehittyy. Pienikin muutos omassa elämässä vaikuttaa ympäristöön ja samoin ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yksilöihin.

Luoko elämä itseänsä kuten energia ja säteilyt olisivat sadetta ja siemeniä maan ollessa maaperää. Tai ihmisten olevan sitä maaperää ja planeetta alamme alusta joka kokee kaiken ihmisten sisällä ja ulkopuolella olevan siinä missä kaiken muunkin elollisen itsestänsä ja ulkopuolellakin. Mikä vastuu ihmisillä onkaan pitää planeettaa rakkaana ja kaikkia sen elämänmuotoja, sen sijaan että tuhoisimme itse itseämme jatkuvasti. Ehkä maanjäristykset ja luonnonvoimat purkautuvat maassa niissä kohdin joihin on kylvetty keskinäistä epätasapainoa ajansaatossa.

 

Keskustelut käyty kesä ja syksy 2017

 

Keskustelu 6

Vastaa

OZ On jotenkin vaikeaa arvioida, missä kohtaa henkisellä polulla oikein olen. Varmuudella olen saanut ainakin 1, 2 ja 4 vihkimyksen. Ehkä myös kolmannen. Eli sisäisen Kristus-lapsen syntymä ja (egon) kuolema ovat jo tuttua kauraa.

TIMO Numeroidut vihkimykset on varmaan jonkinlainen yleinen malli, joka tuskin täysin vastaa todellisuutta. Eihän mikään oppi voi sitä tehdä. Itse katson, että tuo malli vastaan myös paljon ikäkausia. Olemme esim. tunteellisempia nuorina (tunteiden hallinta voi olla vaikeaa), sitten mielen hallinta ym. kehittyy ja aito minä tai sielu nousee enemmän esiin. Hengen tason voi ehkä saavuttaa joskus keski-iässä. Tulkintoja ja näkökulmia aiheeseen on monia. Et ole ainakaan turhan vaatimaton kun katsot että olet jo niin pitkällä.

OZ Ei ollut tarkoitus ”brassailla” saavutuksillani, nöyryys ennen kaikkea!!! Mutta esim. 1. vihkimyksen (sisäisen Kristus-lapsen syntymä) tiesin saavuttaneeni siinä vaiheessa kun elin jouluevankeliumin todeksi päivätajunnassani. Eli näin Betlehemin tähden, törmäsin Itämaan tietäjiin ja sain lahjaksi kultaa, suitsukkeita ja mirhamia. 🙂 Myös Pekka Ervast on osannut kirjoittaa jotain vihkimyksistä, niitä olen innolla lukenut.

TIMO Kokemuksia on monenlaisia, jokaisella yksilöllisiä.

OZ Mielelläni kuulisin muiden kokemuksista; välillä tuntuu vaan siltä, että ne jotka asiasta jotain tietävät, eivät puhu.

TIMO Yksi pulma on siinä että sisäistä kokemuksista ei ole niin helppo puhua kuin ulkoisista tapahtumista, ja toiseksi niitä kokemuksia voidaan tulkita niin eri tavoilla ja kuvata eri sanoilla. (Itse en esim nyt tiedä oliko sinun kokemuksesi ”pelkkä” päiväuni vain oliko se jotain painavampaa.) Sinulle itsellesi kokemustesi merkitys riippuu myös siitä mitä niistä uskot ja oletat.

OZ Vai päiväuni. Paitsi että en nukkunut, vaan kuljin pitkin katuja intuitioni johdattamana tilanteesta toiseen. Osaatko muuten neuvoa, miten saada jumalyhteydestä eli ”yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa” -kokemuksesta pysyvä? Tai miksi sitä nyt haluaakin nimittää. Rishi Taavi Kassilan mukaan sen saavuttaa henkisten harjoitusten, hyvien tekojen ja valaistuneen mestarin avulla. Sitä odotellessa. Ja vastausta vaille jäi edelleen se, kuinka pitkällä henk. koht. olen vihkimyksissä ja se, kuinka saavuttaa pysyvä jumalyhteys. Kaksi kertaa sen kokeneena en haluaisi elää mitenkään muuten.

TIMO Sitä onkin suhteellisen vaikea määritellä millä tasolla olemme menossa vihkimyksissä. Ehkä on hyvä ajatella että olemme joka tapauksessa aina oppilaita, emme valmiita ym. Saanko kysyä millainen oli kokemuksesi jumalyhteydestä, osaatko kuvailla sen? Miksi uskot että jokin määrätty tila voidaan säilyttää? Elämähän on virtaa ja muutosta. Määrätyllä elämäntavalla ja sisäisellä elämällä, oman sisäisen herkkyyden vaalimisella ym, vastaanottavaisuutta henkisille asioille ja energioille voidaan kyllä syventää. Yhtä tärkeää on aktiivisen ja luovan persoonallisuutemme kehitys. Mitä on astraalimatkailu? En ymmärrä sellaista. Kerron kirjassani Vihkimysviisaus vain sen mitä itse olen voinut tietää ja kokea ja mitä en ole saanut tietää (esim. en ole saanut tietoa edellisistä elämistä).

OZ Jumalyhteys = yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa -kokemus. Pisara valtameressä. Omat rajat liukenevat suurempaan kokonaisuuteen ja koen korkeinta mahdollista kuviteltavissa olevaa onnea, rakkautta ja rauhaa! Taivas maan päällä. Vaikea kuvailla. En ymmärrä, miksei em. olotila voisi olla pysyvä. Äiti Amman mielestäkin elämän tarkoitus on yksinkertaisesti Sat-Chit-Ananda / Totuus-Tietoisuus-Autuus. Paino jälkimmäisellä sanalla. Jos kaikki pystyisivät toimimaan em. olotilasta käsin, maailmassa ei olisi sotia! Kuulostaa ehkä lapselliselta, mutta silti. Ja elettyyn elämääni viitaten on todettava, että kaikki on mahdollista! Ihan kaikki! Mm. ajatuksen voimalla luominen. Astraalimatkailun olen kokenut kerran.

TIMO Sellaiset asiat kuin yhteys Jumalaan ja yhteys ”koko maailmankaikkeuden kanssa” ovat ilmaisultaan ja merkitykseltään hyvin epämääräisiä. Niillä ei ole täsmällistä ja tarkkaa sisältöä. Jokainen voi kuvitella niistä mitä haluaa. Siten ei ole myöskään mitään erityistä keinoa saavuttaa niitä. Itse olen esim. omassa kirjassani Vihkimysviisaus pyrkinyt ainakin sanomaan mitä ns. yhteys koko maailmankaikkeuden kanssa ei voi tarkoittaa. Mielestäni jokaisella elävällä olennolla on jo pysyvä yhteys näkymättömään jumaluuteen, näkymättömään maailmankaikkeuteen.
Tiedän kyllä noista astraalijutuista sen mitä olen teosofiasta lukenut, esim. sen että astraaliruumis voisi irtautua fyysisestä kehosta ja lähteä jonnekin. En usko sellaiseen. Sanoisin näin että tämä autuus voi olla ihmisen tai tajunnan luonne hyvin persoonattomalla tasolla. Tajunnan syvyyksissä voi olla tämä autuus tai ainakin hyvin puhdas ja positiivinen tila. Kuitenkin koska elämme persoonallisuuksina hyvinkin ristiriitaisessa maailmassa, joka tuottaa meille kärsimyksiä, meidän on myös hyväksyttävä kärsimys luonnolliseksi osaksi elämää. Henkisyys voisi olla sitä että pyrkisimme kokemaan ja säilyttämään persoonallisessa tietoisuudessa mahdollisimman paljon tuosta autuudesta, ja antaisimme huoliemme haihtua siihen. Kaikki mitä ihminen tekee, on ajatusten luomaa, siis teot ovat aina ensin ajateltuja ja suunniteltuja enemmän tai vähemmän. Ilman ajatusten muuttamista fyysisen kehon välityksellä tapahtuviksi teoiksi ajatuksilla tuskin voi luoda mitään. Pelkät ajatuksemme eivät vaikuta maailman menoon millään tavalla.

OZ Muuten, uskotko jälleensyntymään?

TIMO Tuo jälleensyntymä on hankala kysymys. On se ainakin rationaalisempi kuin jokin kristinuskon pelastus tms. mielestäni. Luonnossa kuolema on täysin luonnollinen, ihmiselle se on pelottava asia. Olisihan se lohdullista, jos kuolema olisikin vain jonkinlainen harha. Keskityn nykyiseen elämään ja tutkin pääasiassa sellaisia kysymyksiä, joista voi saada kokemusperäistä tietoa. Uskon että elämä voi olla mielekästä ja tarkoituksellista vaikka ei usko mihinkään kuolemattomuuteen, pysyvään tms..

OZ tarjoaa luettavaksi runollista uskonnollista tekstiä, missä kaivataan korkeaa henkistä todellisuutta.

TIMO Nämä kommentit kuvaavat vain minun omaa persoonallista näkemystäni. Runossa kaivataan jotain perimmäistä todellisuutta tai tietoisuutta, ikuista, ja sitä etsitään jostain kuin maallisen, ajallisen elämän ulkopuolelta. Mielestäni sellainen ajattelutapa on toivoton ja voi johtaa elämästä vieraantumiseen. Tuollainen uskonnollinen kuvitteellinen onni on koskaan saavuttamaton, se perustuu virheellisiin käsityksiin. Minulle elämän ilot heräävät kaikenlaisista ja monipuolisista kokemuksista, eivät suinkaan yksin jostain sisäisestä henkisestä tasosta.

Vuodelta 2011

Keskustelu 1.6.

Vastaa

NIMETÖN Toki ymmärrän, että sellaiselle, jonka mielestä ihminen on ’puusta pudonnut’ apina (tai vaihtoehtoisesti jokin inkarnoitunut persoona) ajatus ruumiin ylösnousemuksesta on epälooginen. Raamattuun uskovalle se on kuitenkin täysin looginen. Miksi me kuolemme? Tiedekin on todennut, että kuolema on ohjelmoitu soluihimme? Miksi? Raamatun mukaan ensimmäisten ihmisten lankeemuksen takia. Raamattu myös lupasi, että tulee joku, joka pelastaa meidät tästä kuolemantuomiosta. Tämä joku oli Jeesus, joka nousi kuolleista ”esikoisena kuolemaan nukkuneista” ja ilmestyi sen jälkeen lukuisille silminnäkijöille. Tästä syntyi kristinusko. Nämä eivät ole vain ’paimentolaistaruja’. Joka niin uskoo, ei piittaa niistä historiallisista tosiasioista, mitkä sotivat hänen ennakkoluulojaan vastaan. Arkeologia ja historiantutkimus ovat osoittaneet niin monen Raamatussa mainitun henkilön ja paikkakunnan todella olleen olemassa, ettei kyse voi olla taruista. Raamatun sanoma on selkeä ja täysin looginen.
Esoteeriset näkemykset sen sijaan ovat hyvin ristiriitaisia. Esim. teosofi David Pratt kirjoittaa nettisivullaan: ”Kun kerran olemme liittyneet osaksi planetaarista ketjua, meidän täytyy käydä läpi kaikki syklit alusta loppuun, esim. kaikki seitsemän juurirotua kaikilla planeetoilla ja kaikissa planetaarisissa kehoissa, kehittyen asteittain ei-tietoisista alkuaineista itsetiedostaviksi jumaliksi.” Monet tällaiseen uskovat väittävät eläneensä aiemmin jonkun kuuluisan henkilön kuten Saban kuningattaren, Kleopatran tai Napoleonin hahmossa. Blavatskynkin väitettyjä inkarnaatioita kerrotaan olevan satoja! Mutta onko se kehitystä, jos jälleensyntynyt on aiemmin elänyt ’korkeammalla’ tasolla tai jos hän syntyy eläimeksi tai peräti puuksi tai kiveksi, kuten Kalevi Riikosen mukaan voi tapahtua: ”Kehityksessä putoamisessa ei planeettamme pitkässä historiassa ole vielä tullut rajaa vastaan. Atlantiksen aikana räikeimmät Jumalallisten energioiden tietoiset väärinlaadullistajat putosivat silloiseen kivikuntaan.” Miten ihmisen henkistä kehitystä edesauttaisi jos hän inkarnoituisi vaikkapa vähä-älyisenä, mielipuolena, joukkomurhaajana ym. tai elämä jossa hän kuolee ennen kuin ehtii päästä siihen ikään, jossa alkaa ymmärtää asioita? Jos kaikki ihmiset jälleensyntyvät, silloin tällaiset järjettömätkin kohtalot ovat mahdollisia. Tästä kaikesta seuraa, että näihin asioihin uskovat seulovat näitä esoteerisia tietoja sen mukaan miten ne sopivat yhteen heidän oman maailmankatsomuksensa kanssa.

TIMO Olen itsekin aikoinaan käynyt ahkerasti teosofi David Prattin kotisivuilla tutkimassa asioita. Ehkäpä niin kristinuskon ylösnousemus kuin teosofien jälleentyntymisen oppi ovat vain osoitusta ihmisen kuoleman pelosta. Kummallakaan ei ole tieteellistä perustaa. Näyttö puuttuu kokonaan. Jos nyt elämä säilyy jotenkin kuolemassa en usko kyllä että persoonallisuudestamme säilyy paljoa mitään. Onhan jo maallisen elämämme aikana persoonallisuutemme varsin häilyvä, ja monet kysyvät mikä identiteettimme oikeastaan on. (Seuraava on myöhempi lisäys). Teosofisen jälleensyntymisopin perusasioita on että ihmisen asteelta ei enää voi vajota eläinkuntaan. Sielun kulkua määrää yleinen kehityksen laki sekä karman eli syyn ja seurauksen laki, joka voidaan ilmaista ”mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää”.  Silloinhan mitään järjetöntä ja epäloogista kohtaloa ei pitäisi voida olla.

NIMETÖN Joskus ajattelen, että tuo kuolemanpelko saattaisi olla hyväksikin. Jos nuo nykyään niin yleiset tappajat, ryöstäjät ym. rikolliset pelkäisivät joutuvansa kuoltuaan helvettiin, niin varmasti jättäisivät tekonsa tekemättä. Olen myös pohtinut ihmisen peroonallisuuden ja identiteetin olemusta. Mitä se oikein on? Olen päätynyt siihen, että se on koko elämämme ajan muovautuva, hankittujen tietojen, kokemusten, tapojen ja tottumusten summa. Tietysti siihen vaikuttavat myös sellaiset perityt ominaisuudet, kuten luonne ja temperamentti, mitkä osaksi määräävät tapamme suhtautua asioihin. Ylösnousemus koskee lähinnä juuri tätä persoonallista olemustamme. Voisi sanoa, että meidät luodaan uudestaan. Teosofien mukaan persoonallisuutemme kirjataan ’viimeistä piirtoa myöten’ ns. akasha-kirjoihin, mutta kuka ne kirjaa, se jää hämäräksi. Raamatun mukaan vain Jumala on kaikkitietävä, joten vain hän kykenee ’taivaallisilla tekniikoillaan’ tallentamaan jokaisen persoonalliset ominaisuudet, ja herättämään niillä varustetut ihmiset uudestaan eloon.
Valitettavasti ylösnousemuksesta on hyvin monenlaisia käsityksiä uskovienkin keskuudessa. Yleisen luterilaisen käsityksen mukaan ihminen menee kuoltuaan joko taivaaseen tai helvettiin. Raamatun mukaan on kuitenkin sekä maallisia että taivaallisia ylösnousemuksia. Tähän viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat vain ’harvat ja valitut’, muut saavat uuden maanpäällisen elämän. Kumpaankin tapaukseen soveltuvat täysin loogisesti Jeesuksen sanat: ”Ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle..” On selvää, että lasten synnyttämisen täytyy jossain vaiheessa lakata, koska maapallon kantokyky on rajoitettu.

TIMO Lähettää Nimettömälle alla olevan Pääsisäisen henkistä juhlaa koskevan tiedotteen. Nyt näitä henkisiä juhlia ja mysteereitä riittää toden teolla, varsinkin kun kevätpäivän tasauksen jälkeen tulee heti Pääsisäisen täydenkuun juhla. Esoteerisesti ja astonomisesti katsottuna Pääsiäisellä on laajempi merkitys kuin mitä oikeaoppinen kristinusko sille antaa. Toivottavasti sellainen katsomus edistäisi uskontojen sopusointua ja ihmisten veljeyttä maailmassa ja jättäisi varjoonsa ahdasmielisyyden ja dogmatismin. Avarakatseisessa uudessa maailmanuskonnossa Pääsiäinen on yksi pääjuhlista.
Uuden ajan ymmärrys Pääsiäisestä perustuu ylösnousemuksen syvälliseen ymmärtämiseen. Ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen merkitys on se, että alemman luonnon täytyy kuolla niin että korkeampi voi ilmentyä ja että ikuinen ja kuolematon sielu voi nousta aineen haudasta. Tätähän voi myös ajatella niin että materialistinen kulttuuri hiipuisi ja henkinen kulttuuri vahvistuisi. Jokainen voi luoda oman persoonallisen tulkintansa. Tämän sanotaan olevan erityisesti planeetan henkisen hierarkian juhla, jonka päämiehen Kristuksen kerrotaan olevan. Jumalan rakkausaspekti paljastuu silloin erityisesti.
Oinas, joka hallitsee tätä juhlaa, välittää ensimmäisen säteen, tahdon eli voiman säteen, energiaa. Oinas on tulimerkki ja se siirtää aurinkokuntaamme puhdasta sähköistä tulienergiaa. Se ravitsee kasvua ja polttaa pois rajoitukset ja esteet toimien vapauttajana. Se voi olla hävittävää, luovaa tai puhdistavaa riippuen sen vastaanottajasta. Oinaasta sanotaan, että ”kokemuksen viidakot syttyvät tuleen ja ne haihtuvat liekkeihin . . ja polku näkyy selvänä ja esteetön visio saavutetaan”. Oinaan johtoajatus on: Tulen esiin ja mielen tasolta minä hallitsen.
Joka vuosi tässä juhlassa tapahtuu elämän uudistuminen ihmisten sydämissä ja mielissä kaikkialla maailmassa. Siihen voi hyvin osallistua esimerkiksi käyttämällä valmista henkisten juhlien kaavaa ja suurta invokaatiota. Yhtä hyvin sen tarjoamat korkeat energiat kannattaa hyödyntää luovuudessa, oppimisessa, palvelussa tai lähimmäisen rakkaudessa. Tärkeintä on että arvostamme elämää, jumalallista energiaa, emmekä tuhlaa ja haaskaa sitä ja suuntaa sitä tuhoaviin tai arvottomiin kanaviin. Hyvää Pääsiäistä.

NIMETÖN Kuten aiempien keskustelujemme pohjalta tiedät, käsitykseni näistä esoteerisista näkemyksistä on täysin erilainen. En usko noihin ’henkisiin hierarkioihin’ ym. ja että Jeesuksella olisi jotain tekemistä niiden kanssa. Mielestäni pääsiäisellä ole mitään esoteerisia merkityksiä; sehän on alunperin juutalainen juhla, jota vietettiin Egyptistä vapautumisen muistoksi. Pääsiäislampaan uhraaminen oli evankeliumien mukaan esikuva siitä suuremmasta uhrista, jonka Jeesus antoi edestämme. Esoteerikoilla on taipumus sotkea evankeliumien sanomaan omia ’henkisiä’ näkemyksiään joskus hyvinkin kritiikittömästi. Vaikka suuri osa juutalaisista omaksui ympärillään asuvien pakanoiden tapoja, heidän profeettansa tuomitsivat ne jatkuvasti, ja nämä tuomiot kirjattiin Raamattuun.
Juutalaiset oppineet olivat tarkkoja sen suhteen, ettei näistä teksteistä saanut muuttaa
kirjaintakaan sen jälkeen kun Raamatun katsottiin olevan lopullisessa muodossaan. Niinpä
Jeesuskin – fariseusten kanssa väitellessään – vetosi niihin jatkuvasti ja totesi, miten heidän omat pyhät kirjoituksensa puhuvat heitä vastaan. Ei juutalaisilla ollut tarvetta lainata muiden kansojen taruja, joiden mukaan oli erilaisia kuolleita ja ylösnousevia jumalia. Näillä hedelmällisyysriitteihin perustuvilla taruilla ei ole mitään todellisuuspohjaa, mutta sen sijaan Raamatun kertomuksilla on vahva historiallinen tausta. Jeesuksen kuolema ’uhrilampaana’ poisti juutalaisen lain, johon kuului myös pääsisäisjuhlan vietto. Juutalaisena Jeesus vietti oppilaineen vielä pääsiäistä, mutta antoi seuraajilleen ohjeen viettää hänen kuolemansa muistojuhlaa, eikä juutalaista pääsiäistä. ”Tehkää se minun muistokseni”hän sanoi.
Kerroin aiemmin, etten usko ihmisellä olevan kuolematonta sielua, joka syntyisi yhä uudelleen. Se on täysin Raamatun vastainen oppi, jonka valitettavasti suuri osa kristikuntaa on omaksunut kuten lukuisia muitakin pakanuudesta lainattuja käsityksiä (esim. pääsiäiseen liittyvät kokkotulet, ’trullit’ ym.). Meidän toivomme on ylösnousemuksessa, mikä merkitsee, että meidät herätetään samana persoonana eli tavallaan luodaan uudestaan. Elämämme uudistuminen on siten täysin Jumalan käsissä, eivätkä siihen vaikuta sen paremmit tähtikuviot kuin meidän hyvät tekommekaan. Ainoa tie on uskoa siihen, että Jeesus on Jumalan poika ja noudattaa hänen opetuksiaan.
Viimeaikainen geenitutkimus on tuonut esiin mm., että olemme kaikki samaa sukua, eli lähtöisin Aadamista ja Eevasta. Toiseksi se on todennut, että ihmiskunta rappeutuu jatkuvasti, mikä johtuu siitä, että soluissamme tapahtuu päivittäin tuhansia mutaatioita, geenivirheitä, jotka eivät suinkaan paranna vaan tuhoavat geeneissämme oleva informaatiota. Evoluutioteorian mukaan ainoa mekanismi, joka voisi saada aikaan kehitystä, ovat mutaatiot, mutta tosiasia on, että ne vain rappeuttavat ihmiskuntaa, eivät kehitä. Sukupolvi toisensa jälkeen olemme siten entistä alttiimpia lukuisille sairauksille huolimatta lääketieteen huimasta kehityksestä.

TIMO En kyllä puhunut vain esoteerista, vaan myös astronomisesta tulkinnasta. Myös Pääsisäinen ja Joulu esimerkiksi on asetettu kirkon toimesta vanhojen niitä edeltävien ”pakanallisten” astrologian mukaan määrättyjen juhlien paikalle. Se henkisyys ja korkea energia, mikä näissä juhlissa on, perustuu siis astronomiaan suurelta osin.
Kysyisin sellaista, että muuttavatko nämä keskustelut yhtään omia näkemyksiäsi ja opitko jotain? En minäkään kyllä ole kääntymässä kristityksi. Kannattaako keskustelua silloin jatkaa jos mitään ei opita ja entiset näkemykset säilyvät. Oletko lukenut Kari Enqvistin kirjoja? Luin itse hänen uskontoa käsittelevät kirjansa. En usko dogmaattisesti kuolemattomaan sieluun ja jälleensyntymään.

NIMETÖN En oikein ymmärrä, mitä tekemistä astronomialla on pääsiäisen, joulun ym. juhlien kanssa. On kylläkin totta, että ns. kirkolliset juhlat on aikoinaan siirretty pakanallisten, ASTROLOGIAAN perustuvien juhlien tilalle. Samalla kirkkoon omaksuttiin lukuisia pakanallisia perinteitä, joita alkuseurakunnassa ei ollut. Astronomia on tieteellistä tähtien tutkimusta mutta astrologia on salatiedettä ja mystiikkaa. Astronomit eivät näe tähdissä ja tähdistöissä mitään henkisyyttä eikä ’korkeampia energioita’. Jos nämä keskustelut jotenkin muuttavat näkemyksiäni, niin ne pikemminkin vahvistavat niitä. Näkemykseni perustuvat ennen kaikkea tieteeseen, mutta olen huomannut, että kaikki sen tekemät havainnot tukevat Raamatun maailmankuvaa, joten uskon myös siihen. Toki tieteelläkin on rajoituksensa, läheskään kaikkea ei vielä tiedetä, varsinkaan ei siitä, mikä tekee meistä tajuisia ja tietoisia olentoja. Valitettavasti tiedemaailman konsensus puoltaa darwinistista evoluutiota, mikä näkyy mm. tiedejulkaisuissa ja television luonto-ohjelmissa. Olen joitakin Enqvistin tekstejä lukenut. Hän on tyypillinen tiedeuskovainen ja hänen näkemyksensä lähtevät siltä pohjalta.

TIMO Lyhyt kommentti. Astronomit eivät tunne eivätkä tutki tähtien ja planeettojen vaikutuksia esim. ihmisen psyykeen. Me kuitenkin tunnemme näitä vaikutuksia. Vai miten itse selität määrätynlaiset erilaiset sisäiset kokemukset ja energiat psyykessäsi? Esim aurinko vaikuttaa varmasti psyykeemme, siten myös muut kaukaisemmatkin tähdet.
Entä oletko lukenut Shelbyn kirjaa Miksi kristinuskon tulee joko uudistua tai kuolla? Hän on myös piispa ja pappi. Suosittelen, hän on samalla linjalla kuin Baileyn Kristuksen jälleentuleminen. En itsekään usko perinteiseen asrologiaan, miksi kuvittelit niin?

NIMETÖN Tiedän, että auringon säteilemä lämpö ja energia mahdollistaa tämän maanpäällisen elämän. Mutta onko sillä tai muilla tähdillä jotain vaikutusta psyykeemme, on sitten eri juttu, enkä oikein sitä usko. Shelbyn kirjoja en ole lukenut, mutta jos hän samoilla linjoilla Baileyn kanssa, hän liittyy niiden harhaoppisten joukkoon, jotka uskovat Saatanan valheen ”ette suinkaan kuole”.

TIMO Itse uskot paholaiseen ja sanot olevasi vakavasti tieteestä kiinnostunut. (Myöhemmin lisätty kommentti).

Vuosilta 2011-12

Rudolf Steiner

Vastaa

Rudolf Steiner (1861-1925)

”Henkisen tiedon oppilaan on tiettynä aikana kokonaan syvennyttävä harjoitusten sisältöön. Hän alkaa yksinkertaisesta harjoituksesta, sellaisesta, mikä ennen kaikkea saattaa syventää ja sisäistää järjellistä ajattelua. Siten ajattelu tehdään vapaaksi ja riippumattomaksi aistivaikutelmista. Ajattelu kohdistetaan tavallaan yhteen pisteeseen, joka ihmisellä on täydellisesti vallassaan. Siten saadaan elämänruumiin virtauksille väliaikainen keskus. Tämä keskus ei aluksi ole sydämen seudulla vaan päässä. Henkisesti näkevä havaitsee tämän keskuksen olevan liikkeiden lähtökohtana. Vain sellainen koulutus on tehokasta, joka ensin saa aikaan tämän keskuksen. Jos keskus alusta alkaen tulisi sydämen kohdalle, saattaisi ihminen tosin jossakin määrin nähdä korkeampiin maailmoihin, mutta hän ei voisi saada oikeata käsitystä näiden maailmojen yhteydestä aistimaailmaamme. Ja tämä on maailman kehityksen nykyisessä vaiheessa ihmiselle ehdottoman välttämätöntä. Henkisesti näkevä ei saa tulla haihattelijaksi. Hänellä täytyy olla luja pohja jalkojensa alla. Kun päässä oleva keskus on kylliksi lujittunut, se siirtyy alemmaksi kurkunpään kohdalle. Tämä tapahtuu jatkuvien keskittymisharjoitusten vaikutuksesta. Silloin edellä luonnehditut elämänruumiin säteilyt lähtevät tästä kohdasta. Ne valaisevat ihmistä ympäröivän sielullisen avaruuden. Harjoitusten jatkuessa ihminen saavuttaa kyvyn itse määrätä elämänruumiinsa aseman. Sitä ennen se oli riippuvainen voimista, jotka tulevat ulkoapäin ja lähtevät fyysisestä ruumiista. Kehittyessään edelleen ihminen tulee kykeneväksi itse suuntaamaan elämänruumiinsa. Tämän kyvyn saavat aikaan virtaukset, joiden keskipiste on kaksilehtinen havaintoelin silmien seuduilla. Tämä virtaus syntyy siten, että kurkun pään seudulta lähtevät säteilyt muuttuvat pyöreiksi muodoiksi, joista osa kulkee kaksilehtiseen havaintoelimeen ja sieltä aaltoilevina virtauksina pitkin käsiä. Toinen seuraus on se, että nämä virtaukset haarautuvat mitä hienoimmaksi kudokseksi, joka eräänlaisena verkostona (kalvona) ympäröi elämänruumista. Aikaisemmin tämä oli ulospäin avoin, niin että eteerisen maailman virtaukset kulkivat välittömästi ulos ja sisään. Nyt ulkoisten vaikutusten on läpäistävä tämä kalvo. Siten ihminen tulee herkäksi näille ulkoisille virtauksille. Hän alkaa havaita niitä. Tällöin on tullut myös aika antaa tälle virtaus- ja liikejärjestelmälle keskus sydämen seudulla. Tämä tapahtuu jatkamalla keskittymis- ja meditaatioharjoituksia. Silloin on saavutettu vaihe, jolloin ihminen saa sisäisen sanan havaitsemisen kyvyn. Kaikki ilmiöt saavat ihmiselle uuden merkityksen. Niiden sisin olemus käy henkisesti kuuluvaksi. Ne puhuvat ihmiselle varsinaisesta olemuksestaan. Kuvatut virtaukset saattavat hänet yhteyteen sen maailman sisimmän olemuksen kanssa, johon hän kuuluu. Hän alkaa elää ympäristönsä myötä ja voi henkisillä havaintoelimillään heijastaa sen elämää. Ihminen astuu siten henkiseen maailmaan. (Henkisen tiedon tie, 112-114)

TV. kommentti Kovinpa paljon tässä uskotaan näiden harjoitusten voimaan. Lisäksi luullaan, että ihminen voi tahdonalaisesti rakentaa ja siirtää noita keskuksia tai chakroja. Asioiden sisäinen olemus avautuu sisäisen sanan kautta vain silloin kun yksilö itse uskoo vahvasti niin tapahtuvan. On perusteltua katsoa, että siinä kyse on enemmän yksilön omista subjektiivista kokemuksista ja tulkinnoista kuin noiden olioiden ja asioiden omasta sisäisestä olemuksesta.

”Jotta tämän elämänruumiin voisi havaita toisessa olennossa, täytyy vastaavan henkisen aistimen olla kehittynyt.” (Johdatus henkiseen tiedostamiseen s. 37)

TV. kommentti Emme voi koskaan kokea mitään muuta kuin vain oman elämänruumiimme, energiakehomme tai energiakenttämme. Toisten elollisten olentojen elämänruumista ei voi havaita lainkaan, kuten ei niiden muutakaan yliaistillista puolta. Aivan kuten emme havaitse toisten ihmisten ajatuksia, emme myöskään näe selvänäköisesti tai muulla tavoin heidän muuta yliaistillista puoltaan. Mitään viitattua henkistä astia ei ole olemassa eikä sellaista varmaan koskaan tule kehittymäänkään ihmiskunnassa.

”Toisen olennon tunteet, jotka tarkastelija kokee, ovat hänelle kuin tuntevasta olennosta säteileviä valoilmiöitä; ajatukset, joihin hän suuntaa huomionsa, virtaavat henkisessä avaruudessa. Jonkun ihmisen toista koskeva ajatus on hänelle havaittava ilmiö. Ajatuksen sisältö elää pelkästään ajattelevan ihmisen sielussa, mutta tämä sisältö vaikuttaa henkiseen ympäristöön. Nämä vaikutukset ovat henkiselle aistille havaittava tapahtuma.” (Johdatus henkiseen tiedostamiseen 130-131)

TV. kommentti Ei voi olla totta.

”Kurkunpään lähellä oleva henkinen elin tekee mahdolliseksi havaita toisen sielullisen olennon ajatusten laadun sekä nähdä syvemmin ilmiöiden sisäisiä lainalaisuuksia. Sydämen lähellä olevan elimen avulla oppii tajuamaan toisen sielullisen olennon mielenlaadun. Jos tämä elin on kehittynyt, tajuaa eläinten ja kasvien tiettyjä syvempiä voimia. Vatsanpohjan lähellä olevan aistimen avulla voi tajuta sielullisten olentojen kykyjä ja taipumuksia sekä ymmärtää mikä osa eläimillä, kasveilla, kivillä, metalleilla, ilmastollisilla ym. ilmiöillä on luonnon kokonaisuudessa.” Henkisen tiedon tie, 92-3

TV. kommentti Ajatusten laatu sekä mielenlaatu koetaan nähdäkseni ihan normaalin eläytymiskyvyn ja empatian kautta. Ilmauksissa ”sisäisiä lainalaisuuksia” ja ”syvempiä voimia” on epämääräisyys huipussaan.

”Henkisesti näkevä voi täysin tietoisesti olla näkemättä edessään olevan ihmisen fyysistä ruumista. Tämä on korkeammalla tasolla samaa kuin tarkkaavaisuuden harjoittaminen alemmalla tasolla. Samoin kuin ihminen voi kääntää huomionsa jostakin edessään olevasta niin, ettei sitä ole hänelle olemassa, saattaa henkisesti näkevä täysin sulkea pois jonkin fyysisen kohteen havainnon, niin että se tulee hänelle kokonaan ’läpinäkyväksi’ . Jos hän tällä tavoin tarkastelee edessään olevaa ihmistä, silloin hänen sisäisten silmiensä eteen jää vielä elämänruumis ja sieluruumis, joka on laajempi kuin edelliset ja läpäisee ne.” Henkisen tiedon tie, 110

TV. kommentti Valtavaa petkutusta!

”ihminen saa sisäisen sanan havaitsemisen kyvyn. Kaikki ilmiöt saavat ihmiselle uuden merkityksen. Niiden sisin olemus käy henkisesti kuuluvaksi. Ne puhuvat ihmiselle varsinaisesta olemuksestaan.” Henkisen tiedon tie, 114

TV. kommentti Tuskinpa vaan. Mikä on ilmiöiden sisäinen olemus on monisyinen filosofinen kysymys.

”Esimerkiksi kuusitoistalehtisen havaintoelimen avulla hän näkee korkeamman maailman henkisiä muotoja. ibid., 118

TV. kommentti Tuskinpa.

”Osoitus siitä, että henkisen tiedon oppilas on saavuttanut tai on saavuttamaisillaan edellisessä luvussa kuvatun kehitystason, on muutos hänen unielämässään. Sitä ennen unet olivat sekavia ja sattumanvaraisia. Nyt ne alkavat saada säännönmukaisen luonteen. Unikuvat liittyvät mielekkäästi toisiinsa kuten arkielämän mielikuvat. Niissä voi havaita lainmukaisuutta, syyn ja seurauksen. Unien sisältökin muuttuu. Aikaisemmin ihminen koki niissä ainoastaan jokapäiväisen elämän jälkikaikuja, ympäristöstä saatuja muuntuneita vaikutelmia tai omia ruumiillisia tiloja. Nyt hänelle ilmenee kuvia maailmasta, joka tähän asti oli hänelle tuntematon.” Henkisen tiedon tie, 127

TV. kommentti Unet eivät muutu henkisellä tiellä järjestyneemmiksi tai mielekkäämmiksi. Unessa ei myöskään voida tiedostaa mitään korkeampia maailmoja, ja jos tiedostetaan, ne ovat vain unta.

”Ihmissielu on unen aikana täydessä toiminnassa; ihminen ei vain tiedä mitään tästä toiminnasta ennen kuin hänellä on henkiset havaintoelimet, joiden avulla hän voi unitilassa tehdä havaintoja ympäristönsä ilmiöistä ja omasta toiminnastaan. Henkinen koulutus on sellaisten henkisten aistien kehittämistä”. ibid., 144

TV. kommentti Tuollaiset havaintoelimet ovat sumutusta. Unitilassa sielu tuskin on täydessä toiminnassa, vaan juuri päinvastoin, vain valvetilassa.

”Ihminen oppii tuntemaan elämää kaikilta taholta uhkaavia voimia. Hänelle käy mahdolliseksi käyttää tiettyjä olentoja ja voimia, jotka ovat aistihavainnon ulkopuolella.” ibid., 146

TV. kommentti Tuskinpa. Toisaalta me kaikki käytämme ja kanavoimme elinvoimaa tai energiaa, joka ei ole tavallisin aistein havaittavissa lukuun ottamatta tuntoaistia.

”Niin pelottava kuin kynnyksen vartijan hahmo onkin, se on vain ihmisen oman menneen elämän tulosta; se on hänen oma luonteensa, joka on herännyt itsenäiseen olemassaoloon. Ja tämä herääminen tapahtuu, kun tahto, ajattelu ja tunne eriytyvät toisistaan. Syvästi merkitsevä kokemus on se, että ensi kerran tuntee olevansa erään henkisen olennon alkusyy.” Henkisen tiedon tie, 158

TV. kommentti Tosi pelottavaa. Onneksi tuolle voi kuitenkin nauraa.

”Mutta jos nyt syventymisharjoitukset ovat jo tehneet tehtävänsä, sielu voi irrottautua unitilan aikana tiedottomuudestaan ja saada tuntemuksen henkisestä maailmasta. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla. Ihmiselle voi selvitä hänen nukkuessaan: Olen nyt toisessa maailmassa. Taikka hän voi herättyään muistaa: Olin toisessa maailmassa. Ensimmäiseen tapaan tarvitaan tosin suurempaa sisäistä energiaa kuin toiseen. Siksi jälkimmäinen kokemus on yleisempi henkisen koulutuksen alkuvaiheessa. Vähitellen voidaan olla niin pitkällä, että oppilaasta herättyään tuntuu: Olin koko nukkumiseni ajan toisessa maailmassa, josta herätessäni palaan. Ja hänen muistonsa tuon toisen maailman olennoista ja henkisestä todellisuudesta tulee olemaan kerta kerralta selkeämpi. Hengenoppilaassa on silloin jossakin muodossa tapahtunut sellaista, mitä voidaan sanoa tietoisuuden jatkuvuudeksi (tietoisuuden jatkumiseksi uni tilan aikana). Tällä ei suinkaan tarkoiteta, että ihminen säilyttäisi tietoisuutensa aina, kun hän nukkuu. Paljon on jo saatu aikaan tietoisuuden jatkuvuuden kannalta, jos ihmisellä, joka muuten nukkuu kuin kaikki muutkin, on uni tilansa kestäessä tiettyjä aikoja, jolloin hän voi katsoa ikään kuin tietoisena henkis-sielulliseen maailmaan, tai jos hän valveilla ollessaan pystyy uudelleen ikään kuin luomaan silmäyksen sellaisiin lyhyisiin tietoisuuden tiloihin.” (Antroposofinen hengentiede, 217)

TV. kommentti Unitila tutkimukset eivät juuri vakuuta. Kaikki ns. havainnot ja kokemukset ns. henkisestä maailmasta unen aikana ovat melkoisella varmuudella vain tavallista unta. Unessahan koemme yleensä sellaisia asioita hyvinkin erikoisissa muodoissa, jotka meille ovat valvetietoisuudessa merkityksellisiä. Tietoisuuden jatkuvuus on Intian filosofiasta peräisin oleva dogmi, mistä myös Brunton ja Krishnamurti puhuvat. Unikokemukset ovat niin sekavia ja epämääräisiä, että ne eivät kelpaa henkisen tiedostamisen perustaksi. Terve järki sanoo tämän.

”Inspiraation kautta ihminen alkaa tiedostaa korkeampien maailmojen olentojen välisiä suhteita. Vielä korkeamman tiedostamisasteen kautta hänelle tulee mahdolliseksi tiedostaa näiden olentojen oma sisäisyys. Tätä henkisen tiedostamisen astetta voidaan sanoa intuitiiviseksi tiedostamiseksi. (Intuitio on sana, jota väärin käytetään tavallisessa elämässä ilmaisemaan epäselvää, määrittelemätöntä oivallusta jostakin asiasta, eräänlaista päähänpistoa, joka joskus osuu yhteen totuuden kanssa, mutta jonka oikeutusta ei voi varsinaisesti perustella. Tällaisen ’intuition’ kanssa tässä tarkoitetulla ei luonnollisestikaan ole mitään tekemistä. Intuitio merkitsee tässä korkeinta, kirkkainta henkisen tiedostamisen astetta, jonka oikeutuksesta kukaan sen kokenut ei voi tuntea pienintäkään epäilystä.) Se, että aisteillaan havaitsee jonkin olennon, merkitsee että on itse sen ulkopuolella ja arvioi sitä sen antaman ulkoisen vaikutelman perusteella. Henkiolennon havaitseminen intuition kautta merkitsee, että on tullut sen kanssa täysin yhdeksi, yhtynyt sen sisäisyyteen. Hengenoppilas kohoaa sellaiselle tiedostamisen tasolle vähitellen. Imaginaatio johtaa hänet kokemaan olennoista tekemänsä havainnot muuna kuin näiden ulkoisina ominaisuuksina, tiedostamaan niissä sielullishenkisen puolen ilmauksia. Inspiraatio johtaa hänet pitemmälle olentojen sisäisyyteen: hän oppii sen avulla ymmärtämään, mitä nämä olennot merkitsevät toisilleen; intuitiossa hän sitten pääsee sisälle olentoihin itseensä.” (Antroposofinen hengentiede, 241)

TV. kommentti Mikä on ns. henkinen olento? Mitä ovat korkeampien maailmojen henkiset olennot? Tässä esitetään ikään kuin täsmällisenä tieteenä sellaista mihin välttämättä liittyvät hyvin vahvasti ihmisen omat uskomukset ja tulkinnat. Itse tulkitsen monet ns. henkiset kokemukset vain yksinkertaisesti määrätynlaisena energiana. Mistä kaikki moninaiset energiat virtaavat? Virtaavatko ne tähdistä vai henkisistä maailmoista, vai ovatko nämä vain saman asian kaksi puolta?

”Kun siis etsitään kuoleman ja uuden syntymän välisen ajan näkemisen mahdollistavia voimia, löydetään nimenomaan ne voimat, joiden avulla näkeminen ulottuu melko kauas syntymää edeltävään aikaan. Tällä alueella on paljon sellaista, mikä vasta tekee meille elämämme ymmärrettäväksi. Meille sattuu tässä elämässä esimerkiksi jokin onnettomuus. Saamme ensiksi vain tunteen: tämä on onnettomuus. Meidän on sitä vaikea kestää. Mutta jos me tietäisimme, miksi me ennen syntymäämme vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ajan olemme järjestäneet asiat niin, että tämä onnettomuus tapahtuisi, moni asia olisi meistä helpompi kestää! Sillä silloin me tietäisimme, että tämä onnettomuus on meille koetus, jotta me tulisimme täydellisemmiksi. Mutta muutenkin ihminen saa kokea monenmoista, jos hän näkee juuri siihen osaan henkistä maailmaa, jossa tavallaan suoritetaan esivalmistelua nykyistä elämää varten. (Selvänäköisyys nykyaikana, 40. Suomen antroposofinen liitto 2000).

T.V. kommentti Jos tuttavamme joutuisivat vaikka liikenneonnettomuuteen, olisi varmaan lohdullista ajatella, että sitä oli valmisteltu henkisessä maailmassa ja että sen tarkoitus on tehdä heistä parempia ihmisiä.

”puhtaita, aitoja, oikealla tavalla tosia hengentieteellisiä tutkimustuloksia saadaan vain erottamalla henkis-sielulliset olemuspuolet irti päästä. Niin että tavallaan juuri tästä näkökohdasta on nykyään hengentieteellisten tutkimusten lähdettävä, jos ne mielivät palvella oikealla tavalla ihmiskuntaa. Tämä selvänäköisyyden periaate on ymmärrettävä niin, että tässä lähinnä irrotetaan päästä henkissielulliset olemuspuolet, ja että ne sitten ikään kuin kytketään kosmoksen voimiin kuin henkisen sähköliittymän avulla. Kaikki siis täytyy kytkeä irti, minä ja astraaliruumis niin kuin eetteriruumiskin. Tämä irtikytkentä on tässä tapauksessa luonnollisesti sidoksissa ns. lootuskukkien kehitykseen. Mutta ne voimat, jotka saavat lootuskukat liikkeelle, sijaitsevatkin juuri tässä irrotetussa tai irrotettavassa osassa ihmisen henkis-sielullisuutta. Se mitä tässä saadaan aikaan, selvänäköisyys, joka on tavallaan eräänlaista pään selvänäköä, vain se voi olla meidän aikamme hengen tieteen tulos; se palvelee nimittäin ihmiskuntaa. Aivan toisenlaatuinen on sellainen selvänäköisyys, joka saadaan aikaan irrottamalla henkis-sielulliset olemuspuolet ensi sijassa sydämeen, käsivarsiin ja käsiin liittyvistä elimistä. Tämä irrottaminen eroaa huomattavassa määrin myös sisäisesti siitä, mitä tapahtuu pään selvänäön yhteydessä. Henkis-sielullisten olemuspuolten irtoamisen aineellisesta sydänelimestä aiheuttaa lähinnä tahdonelämään suuntautuva meditaatio, nöyrä antautuminen maailmantapahtumien kululle, kun taas pään selvänäön syntymiseen vaikuttavat enemmän ajatukset, käsitteelliset, mutta myös tunteenomaiset mielikuvat. Kun otetaan huomioon nämä molemmat selvänäön laadut, käy kyllä yleensä niin, että kun pään selvänäkö kehittyy, tämä toinen, sydämen selvänäkö eli rinnan selvänäkö periaatteessa kehittyy siinä mukana, jopa niin pitkälle kuin sen pitääkin kehittyä. Tämä rinnan selvänäkö johtaa enemmän tahdon kehittymiseen, toiminnalliseen yhteyteen alempien hierarkioiden henkisten olemuksellisuuksien kanssa kuten sellaisten, jotka ovat ruumiistuneet Maan eri luonnonkuntiin, kun sitä vastoin pään selvänäkö johtaa pikemminkin tarkkailemaan, tiedostamaan, tekemään havaintoja korkeammissa maailmoissa. Nämä korkeammat maailmat ovat ihmiselle tietyssä mielessä todella ensisijaisen tärkeitä. Nykyinen ihmiskunta tarvitsee nimittäin aivan ehdottomasti tietämystä näistä korkeammista henkivalloista, jotta se voisi tyydyttää tietyt tiedostamisen tarpeensa, joita nykyisin on nouseva esiin yhä enenevässä määrin. Mitä pitemmälle me maisella kehitystiellämme kuljemme kohti tulevaisuutta, sitä suurempi on vaara, että ihmisten sielunelämä pääsee kokonaan näivettymään, mikäli he eivät osaa ottaa havaitsevaan tietoisuuteensa tämän selvänäön tuloksia. Sitten on vielä kolmas selvänäön laatu, joka syntyy irrottamalla ihmisen muista osista niiden henkis-sielulliset olemuspuolet. Tästä irrottamisesta puhuessani minun täytyisi osoittaa tuonne vielä alemmas. Vaikkakaan ilmaus ei ole erityisemmin esteettinen, saan ehkä kuitenkin sanoa tätä selvänäön laatua vatsan selvänäöksi. Niin että voidaan todella erottaa toisistaan nämä kolme: pään selvänäkö, rinnan selvänäkö ja vatsan selvänäkö.” (Selvänäköisyys nykyaikana, 54-55)

T.V. kommentti Olen itse kokenut, että henkisellä tiellä ihmisen henkis-sielullinen olemus ja energiakeho jossain määrin vapautuvat yhä enemmän fyysisestä kehosta ja saavuttavat omaehtoisen toimintapiirinsä. Samoin ajattelu voi kehittyä yhä omaehtoisemmaksi. Mitään todellista fyysisestä kehosta ja päästä irtautumista ei kuitenkaan tapahdu. Jo kauan sitten sain selvän tiedon siitä, että esim. ruumiista irtautumista ei voi koskaan todella tapahtua, ei edes unessa. Keho ja psyyke ovat tiiviisti toisiinsa liittyneet. Tietoisuuden keskus pysyy aina päässä eikä siirry sen ulkopuolelle. Koemme kuitenkin sisäisesti olevamme energiaa ja ajattelua, emme esim. aivot. Steiner kertoo, että on olemassa kolmea lajia selvänäköä ja että objektiivista ja yleispätevää on vain pään selvänäkö, jota hän itse harjoittaa. Miten sellainenkin, joka on luonteeltaan itsekeskeistä ja subjektiivista, kuten vatsan selvänäkö, voi olla selvänäköä? Miten se eroaa hulluudesta, harhoista ja mielikuvituksesta?
Steinerin puhetapa, missä ”irrotetaan”, ”viedään”, ”kytketään” ja ”liitetään” ym. ja hänen suosittelemiensa erityisten harjoitusmenetelmien käyttö, perustuvat oletukseen, että voimme tahdonalaisesti ohjata luonnonlakien määräämiä prosesseja. Tämä on mielestäni harhaanjohtavaa ja mystifioivaa.

”Selvänäkijälle, joka pyrkii, lähinnä siinä mielessä kuin kirjassa ”Henkisen tiedon tie” annetaan ymmärtää, vapautumaan henkis-sielullisine olemuspuolineen pään havaintokoneistosta, joka siis tavallaan irrottaa päänsä henkis-sielullisen osan sen yhteydestä fyysiseen työkaluunsa ja kykenee viemään nämä henkis-sielulliset päänsä olemuspuolet mukanaan henkiseen maailmaan, tulee olemaan erittäin vaikeaa päästä pelkistä varjomaisista selvänäkökokemuksista eroon. Tähän fyysisestä päästä ulos astumiseen liittyy aina ensin kokemuksia, joissa ei todellakaan ole edes eloisien muistikuvien värikylläisyyttä, jotka siis ilmenevät sisäisesti tavallaan hyvinkin värittöminä. Vasta kun ponnistelut, joita tämän tien kulkijalla on, ovat vihdoin vieneet hänet pitemmälle, ilmenee, että nämä kokemukset vähitellen menettävät varjomaisen luonteensa ja alkavat täyttyä väreistä ja soinnuista.”
(Selvänäköisyys nykyaikana, 57-8)

T.V. kommentti Henkisen maailman kokemukset, jotka me saavutamme ns. eetteripäässämme, ovat todellakin etupäässä aika värittömiä ja huomaamattomia. Sellaisiksi ne jäävätkin. Kysehän on vain erilaisista pääasiassa auringosta ja maailmankaikkeudesta meihin virtaavista energioista. Toki nämä kokemukset voivat olla hyvinkin painavia ja merkityksellisiä. Mitään muita ilmestyksiä, paljastuksia tai selvänäköisyyttä on turhaa odottaa.

”On korostettava yhä uudelleen että hengentiede, kun se kerran on annettu, on todella tarkoitettu ymmärrettäväksi. Ei voi tarpeeksi usein korostaa sitä, että ihmisen ei tarvitse olla selvänäkijä ymmärtääkseen hengentiedettä. Tottakai on oltava selvänäkijä saadakseen hengentieteellisiä tutkimustuloksia; mutta kun nämä tulokset sitten ovat kaikkien käytettävissä, kenenkään ei tarvitse olla selvänäkijä. Tällaisen hengentieteen ymmärtämisen täytyy edeltää varsinaista selvänäköä. Tässäkin pätee taas sääntö: Oikea tie kulkee päinvastaiseen suuntaan kuin fyysisen aistimaailman oikea tie. Fyysisessä aistimaailmassa teemme ensin oikeat havainnot, sitten siirrymme ajatukselliseen pohdiskeluun; muodostamme tieteelliset arviomme jälkeenpäin. Henkiseen maailmaan noustessamme järjestys on päinvastainen. Silloin meidän täytyy ensin kehittää käsitteet ja mielikuvat, meidän täytyy ponnistella voidaksemme objektiivisesti eläytyä hengentieteeseen; muutenhan emme koskaan voi olla varmoja olemmeko tulkinneet oikein jonkin henkisessä maailmassa tekemämme havainnon vai emme. Siksi juuri tieteen on kuljettava omakohtaisen havainnoimisen edellä. Tämähän se vasta onkin monille niin toivottoman hankalaa: se että heidän täytyisi opiskella hengentiedettä. Monet ottavat tämän käsittämättömänä vaatimuksena, sillä hehän pyrkivät vain saamaan omia havaintoja henkisestä maailmasta. Niitä voi toki saadakin suhteellisen heIposti; mutta niiden oikeaan tulkitsemiseen kuuluu, että ihminen on paneutunut todella objektiivisesti ja oman itsensä unohtaen hengentieteeseen, on niin sanoakseni hengentieteen läpitunkema. (Selvänäköisyys nykyaikana, 60)

T.V. kommentti Tässähän se ”selvänäön” salaisuus juuri selvästi paljastetaan. Nuo kokemukset ovat itsessään siis niin häilyviä ja epämääräisiä, että niillä ei ole sellaisinaan mitään todistusvoimaa. Jotta niitä ”tulkittaisiin oikein”, niitä pitää ymmärtää antroposofisen hengentieteen taustaa vasten. Eikö hengentiede enää kehity ja tarkennu uusien havaintojen ja uuden tiedon myötä kuten oikeat tieteet tekevät? Ilmeisesti se ei voi niin tehdä, koska se perustuu vain perustajansa ajatteluun (joka taas perustuu suurimmaksi osaksi teosofiaan) ja olemattomaan selvänäköön, jolla ei voi saada selville juuri mitään. Haluaisin kuitenkin sanoa, että suhtaudun kyllä hyvin myönteisesti näkymättömän maailman kartoittamiseen sekä ihmisen ylifyysisen puolen hahmottamiseen. En kuitenkaan usko, että se voisi vielä kaikin puolin olla sellaista täsmällistä tiedettä kuin teosofit, antroposofit ja muut esoteerisen filosofian edustajat sen esittävät olevan. Kyse on vain määrätynlaisesta ajattelusta, ei paljoa muusta.

”Heti, kun me kehitämme ruumiista vapaan ajattelun, jokaisesta ajatuksestamme tulee kuin kotelo, ja tähän koteloon puikahtaa elementaariolento. Ajatus ei ole enää meidän vallassamme: Me olemme pistäneet sen kuin tuntosarven ulos maailmaan, ja siellä siihen pääsee livahtamaan elementaariolento. Ajatuksemme ovat näin ikään kuin elementaariolentoja tulvillaan, ja tämä juuri saa aikaan tuon tunteen, kuin meissä kiehuisi ja kuohuisi, hyörisi ja pyörisi. Voimmekin sanoa: Kun me pistämme päämme henkissielullisen osan henkiseen maailmaan – se tuntuu meistä olevan ulkopuolellamme vain siitä syystä, että emme itse ole sisällä fyysisessä päässämme – emme koe enää sellaisia ajatuksia, joita olemme kokeneet fyysisessä maailmassa, vaan me koemme olentojen elämää. Kuten silloin sanoin, me nimenomaan ikään kuin pistämme päämme muurahaispesään. Saamme kokea toisten olentojen elämää. Samoin on asian laita periaatteessa aina korkeimpien hierarkioiden olentoihin asti. Jos me tahdomme kokea enkelin, arkkienkelin, persoonallisuuden hengen, meidän täytyy kuvatulla tavalla ojentaa ajatuksemme ulos. Olennon täytyy mennä sisään ajatustemme verhoihin. Me lähetämme ajatuksemme ulos, ja olento pujahtaa niihin sisään ja liikkuu niissä. Jos me havaitsemme Venuksen tai Saturnuksen olennot, se käy niin, että me päästämme ajatuksemme ulos ja venus- ja saturnusolennot pujahtavat niihin sisään. Emme saa pelätä sitä, että ajatuksemme eivät enää ole maallis-inhimillisiä, että niistä on tullut hierarkia-ajatuksia. Meidän täytyy tottua siihen, että elämme korkeampien hierarkioiden sisällä, me ja meidän päämme henkis-sielullinen osa. Meidän täytyy vain sanoa itsellemme: Tähän päättyy meidän oma ajattelumme, ja päästämme tulee korkeampien hierarkioiden toiminnan näyttämö.” (Selvänäköisyys nykyaikana, 64-65)

T.V. kommentti Voisi melkein sanoa, että tässäpä on huikaisevan rohkeaa ajattelua. Kieltämättä mielenkiintoinen näkökulma. Näen itse asian niin että psyykessämme todella toimivat kosmoksesta virtaavat moninaiset energiat ja varmasti myös Saturnuksen ja Venuksen energiat. Väite, että ne vaikuttavat erityisesti ajattelussamme ja että on kyse elementaariolennoista ja muista henkisistä olennoista, on jo kenties ylitulkintaa. Käsitys, että nämä olennot alkavat ohjata ajatteluamme, on epärealistinen. Olen samaa mieltä siitä, että ihmisen psyyke on todella myös henkisten maailmojen näyttämö, siis ihan jokaisen meistä. Herkkyydessämme ja vastaanottavaisuudessamme on tietysti paljon eroja. Tästä lainauksesta käy ilmi, mitä Steiner tarkoittaa henkisillä olennoilla, mitä aikaisemmin ihmettelimme. Ne ovat siis enkeleitä ja arkkienkeleitä yms.. Asia selvä. Ei vielä minulle.

”selvänäkijä huomaa, ettei tämä minä ole suinkaan päivätietoisuuden aikana kokonaan ihmisen sisällä. Selvänäköisesti katsellen on minä myös aina jossain määrin olemassa ihmisen ympärillä. Esimerkiksi näkyvä fyysinen ihmisruumis kattaa vain osittain ihmisen minän. Voimme sanoa, että minän substanssi on aina myös olemassa ihmisen ympäristössä. Selvänäkijä näkee eräänlaisen valoauran, sitä voi nimittää ihmisen minä-auraksi. Sellainen henkis-aineellinen pilvi ympäröi aina ihmistä. Minä ei ole vain yhdessä paikassa, vaan se ikään kuin täyttää koko tämän ihmisen minä-auran.
(Makrokosmos ja mikrokosmos, 186. Suomen antroposofinen liitto 1992)

T.V. kommentti Tässä taas esiintyy mystinen selvänäkökyky. Selvänäkökyky on sama kuin kuvittelukyky. Mitään varsinaista selvänäkökykyä, jolla ”valoauroja” ja muita näkymättömän maailman asioita oikeasti nähdään, ei ole olemassakaan. Tähän ei ole oikeastaan enää paljoakaan lisättävää. Tässä minää kuvaillaan ikäänkuin se olisi avaruudellinen ja lähes fyysinen olio. Se on kuitenkin täysin erilaatuinen luonteeltaan.

Kuolema ja kuolemattomuus Sri Aurobindon filosofiassa

Vastaa

Tiivistelmä esitelmästä, joka on pidetty Ruusu-ristin käräjillä Helsingissä 30.9. 1990.

Seuraavat teesit perustuvat Sri Aurobindon teoksiin The Life Divine ja The Letters on Yoga.

Jos kaikki on todellisuudessa Sachchidananda (absoluutti, Brahman; sat=oleminen, chit=tietoisuus, ananda=autuus) kuolema, paha ja rajoitukset voivat olla vain vääristävän tietoisuuden luomuksia, joka on langennut totaalisesta ja ykseystiedosta jakautuneeseen ja eriytyneeseen kokemukseen. Lunastus voi tapahtua paljastamalla universaalinen yksilössä ja ylittämällä elämän ja kuoleman, hyvän ja pahan sekä ilon ja kärsimyksen kaksinaisuus korkeammassa supramentaalisessa tiedossa ja olemassaolossa.

Kuolema on välttämätön, ei elämän kieltämisenä, vaan itse elämän prosessina.

Ikuinen muodon ja kokemuksen vaihtaminen on äärellisen olennon ainoa mahdollinen kuolemattomuus.

Vastakohta elämän ja kuoleman välillä on erehdys. Kuolemalla on todellisuutta vain elämän prosessina. Aineksen hajoaminen ja sen uudistaminen, muodon säilyttäminen ja muodon vaihtaminen ovat jatkuvia elämän prosesseja. Kuolema palvelee elämää sen välttämättömyydessä muutokseen ja kokemuksen uudistamiseen.

Jälleensyntymisen teorian rationaalinen ja filosofinen perusta on siinä, että on olemassa evolutionaarinen prinsiippi maan luonnossa, ja toiseksi, että on olemassa yksilöllinen sielu syntyneenä kehittyvään luontoon. Jollei olisi olemassa todellista yksilöllistä sielua, evoluutio olisi vain kaikki-sielun leikkiä ja yksilö olisi vain ajallinen muodostuma, joka alkaisi ja loppuisi yhdessä ruumiin kanssa. Jälleensyntymää ei tarvittaisi tällaisessa evoluutiossa. Evoluutio olisi mekaanista ilman välttämättömyyttä tai merkitystä. Vasta jos on olemassa yksilöllinen sielu tai henki, joka ei ole riippuvainen ruumiista, jälleensyntyminen tulee mahdolliseksi. Välttämättömäksi sen tekee samanaikainen sielun evoluutio luonnossa. Sielun evoluutiolla maallisessa luonnossa on kaksinainen luonne. Toinen on fyysisen evoluution näkyvä prosessi, jolla on syntymä koneistonaan ja jota ylläpidetään perinnöllisyyden avulla. Samaan aikaan tapahtuu sielun evoluution näkymätön prosessi, jonka välineenä on jälleensyntyminen nousevassa sarjassa muotoja ja tietoisuutta.

Psyyke (psychic being) säilyy ruumiin kuolemassa. Se vaeltaa syntymien ja kuolemien lävitse ollen itse häviämätön. Vitaalisten ja mentaalisten verhojen tuhoutumisen jälkeen se vetäytyy psyykkiselle tasolle menneen kokemuksen assimilaatioon ja odottamaan uutta jälleensyntymää. Psyyke laskeutuu evoluutioon ilmentäen itseään empiirisenä minänä. Se on keskusolemus, joka ylläpitää ja ohjaa sen fyysisiä, vitaalisia ja mentaalisia elementtejä transcendentin Itsen edustajana. Psyyke ohjaa yksilöä läpi syntymien sarjan kohti henkistä kääntymystä ja transcendentin Itsen toteuttamista. Psyyke on kuolematon ilmentäen olemassaolon jatkuvuutta ajallisessa evoluution virrassa.

Sielu kerää elämän kokemuksensa olennaiset elementit ja ja tekee siitä kasvun perustan evoluutiossa. Palatessaan syntymään se ottaa mukaansa mentaalisten, vitaalisten ja fyysisten verhojensa kanssa niin paljon karmastaan kuin sille on hyödyllistä uudessa elämässä sen tulevaan kokemukseen. Sielun syntyessä mieli, elämä ja ruumis muodostuvat universaalisen luonnon aineksista sen menneen evoluution mukaan vastaten sen tarpeita tulevaan kehitykseen.

Ruumiin hajottua vitaalinen osa menee vitaaliselle tasolle pysytellen siellä jonkin aikaa. Lopulta myös vitaalinen verho hajoaa. Viimeisenä hajoava on mentaalinen verho. Viimein sielu tai psyyke vetäytyy psyykkiseen maailmaan levätäkseen siellä kunnes uusi syntymä on lähellä. Tämä on yleinen kulku normaalisti kehittyneille ihmisille. Mutta on olemassa myös muuntelua yksilöllisen kehityksen ja luonnon mukaan. Esimerkiksi jos mentaalinen olemus on vahvasti kehittynyt, myös mentaalinen olemus voi säilyä, kuten myös vitaalinen, edellyttäen että ne ovat keskittyneet ja organisoidut tosi psyykkisen olemuksen ympärille. Ne voivat silloin jakaa psyykkisen prinsiipin kuolemattomuuden.

Sielu vetäytyy psyykkiseen maailmaan levätäkseen, sen kokemuksien henkiseen assimilaatioon ja palatakseen takaisin omaan fundamentaaliseen tietoisuuteensa.

Psyyke seisoo mielen, elämän ja ruumiin takana tukien niiden evoluutiota. Samoin psyykkinen maailma on mentaalisen, vitaalisen ja fyysisen maailman takana, ei niiden yläpuolella.

Psyykkiseen maailmaan vetäytyvien sielujen olotila on staattinen. Jokainen vetäytyy itseensä eikä se ole vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ne eivät myöskään ole kosketuksissa maan elämään.

Vain keskusolemus jälleensyntyy, ei ulkoinen persoonallisuus. Jälleensyntyminen ei koske persoonallisuutta tai luonnetta, vaan ainoastaan psyykeä.

Psyyken jättäessä ruumiin, vitaalisen ja mentaalisen verhonsa, se kantaa mukanaan kokemuksiensa ytimen – ei fyysisiä tapahtumia-, ei vitaalisia liikkeitä, ei mentaalisia muodostelmia, luonteenpiirteitä tai kykyjä, vaan jotain olemuksellista, jota se on kerännyt niistä. Tämän vuoksi meillä ei tavallisesti ole muistia menneen elämän tapahtumista tai olosuhteista. Tätä muistia varten tarvittaisiin vahvaa kehitystä kohti mielen, vitaalisen ja hieno-fyysisen olemuksen katkeamatonta jatkuvuutta. Kuitenkin mennyt säilyy jonkinlaisena siemenmuistina, se ei kuitenkaan tavallisesti ilmenny. Poistunut sielu säilyttää menneiden kokemuksiensa muiston vain olemukseltaan, ei yksityiskohtien muodossa. Se voi muistaa menneen elämänsä yksityiskohtia vain jos se tuo nykyiseen manifestaatioonsa menneitä persoonallisuuksiaan. Muutoin muisti tulee vain joogasiddhien kautta.

Sri Aurobindon mukaan jälleensyntyminen voidaan todistaa vain sisäisen kokemuksen ja sisäisen tiedon avulla. Henkisessä evoluutiossa tulee vaihe, jolloin sielu on tietoisesti kuolematon. Samalla se tulee tietoiseksi menneistä elämistään ja muistaa aikaisemmat sielun tilansa ja ympäristönsä. Menneiden elämien muisto voidaan saavutta vain tulemalla täydellisen tietoiseksi ja täydellisesti yhdistetyksi jumalalliseen tajuntaan. Mitä kehittyneempi psyykkinen prinsiippi on, mitä lähempänä se on täydellistä kypsyyttä, sitä suurempi on sen syntymien välinen aika. Jotkut olennot jälleensyntyvät vain tuhannen tai kahdentuhannen vuoden jälkeen.

Primitiivisellä evoluution tasolla jälleensyntymät ovat lähempänä toisiaan. Silloin ei ole epätavallista, että ihmiset syntyvät lastenlapsiinsa. Tavallisesti sielu seuraa saman sukupuolen linjaa. Mikäli tapahtuu sukupuolen vaihtamista, se koskee niitä persoonallisuuden osia, jotka eivät ole keskeisiä. Kun psyykkinen olemus on täydellisesti kehittynyt, se on myös absoluuttisen vapaa. Se voi valita syntyäkö maan päälle vai jatkaako kehitystään henkisillä tasoilla osana universaalia järjestystä.

Ajatus jälleensyntymisestä ja uuden elämän olosuhteista palkkiona tai rangaistuksena, inhimillisenä oikeudenmukaisuutena, on Sri Aurobindon mukaan täysin epähenkinen ja epäfilosofinen ja se vääristää elämän todellisen tarkoituksen. Elämä on evoluutiota ja sielu kasvaa kokemuksiensa myötä. Kärsimys on vain tuon evolutionaarisen toiminnan seuraus, ei Jumalan tai kosmisen lain tuomio erehdyksistä, jotka ovat välttämättömiä tietämättömyydessä.

Kuolemattomuus perimmäisessä mielessä ei tarkoita ainoastaan jonkinlaista persoonallista säilymistä ruumiillisesta kuolemasta. Olemme kuolemattomia itse-eksistenssimme ikuisuudessa, koko fyysisten syntymien ja kuolemien sarjan tuolla puolen, hengen ajattomassa olemisessa.

Hengen transcendentti ja ajaton oleminen on ainoa tosi kuolemattomuus.

Ajallinen kuolemattomuus merkitsee, että tiedostamme pysyvän Itsen syntymissä ja muutoksessa. Ajaton kuolemattomuus on taas sitä, että tiedostamme Itsen ei-syntymässä ja ei-tulemisessa.