Aihearkisto: Keskustelut

Keskustelu7

OL Luin pari kirjoitustasi ja tykästyin. Antahkarana kiinnitti huomioni. Kauniisti puettu sanoihin mitä on hengessä liikkuminen kosmisilla tasoilla. En tiedä kuinka moni pitää kosmisia kanavia auki, ja välittää valoa ja totuutta hengen tasoille. Linkittyminen korkeammille tasoille luo merkitystä, rauhaa ja harmoniaa minulle. Olen lukenut joitain kirjoja, mutta myös pitänyt kanavat auki. Jokainen löytää totuuden kuitenkin sisältänsä, mitään ei pidä seurata sokeana vaan ammentaa siitä minkä jo tiedät. Kyse on enemmänkin muistamisesta kuin uuden oppimisesta. Sieluja ei ole monia vaan sanoisin että yksi, joka on laajentanut olomuotoansa olemalla kaikessa olemassa. Josta saamme Jumala käsitteen, joka on jokaisessa läsnä. Hengen tasoja on lukemattomia. Kuin radiokanavia, joissa olet mukana liikkuvaa virtaa. Kun ymmärtää miten kanavat toimivat voit vaihdella niitä. Kun ymmärrät että kyse on energiasta eri värähtelytasoilla, voit oppia niistä. Kun ymmärrät että olet sekä vastaanotin että lähettäjä, voit päättää mitä energia tasoja lähetät ja vastaanotat. Kyse on oikeastaan melkein tieteestä, siinä mielessä että on olomuoto, energiat, lainalaisuudet. Tosin ei samat joita käytetään havainnoimaan fyysistä maailmaa, fyysisin aistein. Elämä on kaunista.

TV Mukavaa saada tällaista postia välillä ja myönteistä palautetta. Kirjoitin kyseiset jutut vuosia sitten. Nykyään olen harrastanut (pääasiassa lukemalla) enemmän yhteiskunnallisia kysymyksiä ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä asioita ihan konkreettisella tasolla. Tähän liittyen osallistuin juuri viikonloppuna Maan ystävien syysväentapaamiseen.

Henkiset tasot ulottuvuudet ovat melko hämäriä. Niitä voi jäsentää ja niistä voi puhua monella tavalla. Mielestäni totuutta ja valoa ei tarvitse välittää hengen tasoille, vaan sen tasoilta ympäröivään maailmaan. Avainkysymys on se miten kanavoida henkinen energia alas käytännön elämään. Kirjoittelen mielelläni jos sinulle tulee jotain sanottavaa tai kysyttävää. Olen oikeassa että henkinen opas tulee löytää sisimmästään, ei mistään muualta. Valoa totuuden tielläsi.

OL Jokainen on osa kollektiivista tajuntaa ja ryhmä sielua. Hengessä, kuten fyysisesti ihmiset ovat erilaisissa ryhmissä arjessa mukana. Väillä tietoisesti, pakosta, velvollisuudesta, mistä syystä tahansa. Aina kun liikut julkisesti jossa on muita ihmisiä niin sinulla on mahdollisuus olla mukana yhteydessä heihin ryhmätajunnan kautta. Lapsena pelkäsin olla ryhmissä, sain paniikki kohtauksia ja ahdistusta. Koska tunsin ryhmätajunnan virran vieraana ja pelottavana. Nykyään ymmärrän että siihen voi vaikuttaa. Se on melkein kuin läsnäolevaan meditointia, energiaa ei tarvi kutsua periaatteessa alas tai ylös. Siirrät vain huomaamattomasti itsesi tietoisesti ryhmätajuntaan mukaan ja olet mitä olet. Jos olet valoa silloin jaat sen muiden kanssa ja he eivät edes tiedä mistä on kysymys.

Luin netistä kokeesta jossa oli laitettu buddha munkkeja suuriin kaupunkeihin ja seurattiin miten rikollisuus tasot noissa kaupungeissa laskivat sillä ajalla. Hengen ja energioiden kanssa työskenteleminen on hyvin vastuullista, tai vastuu kasvaa tiedon lisääntyessä. Myöskin intuitiivista, tiesipä ihminen ympärillä vaikuttavista energioista tai ei niin hän on joka tapauksessa osa hengen ja energian osaa kuten fyysistä.

 Minkäslainen paikka shambhalla on? Olen saattanut nähdä siitä useamman kerran unta.  Jossain vaiheessa koulutusta, herää kysymys että mitä teen tällä kaikella tiedolla. Oletettavasti oppiminen jatkuu ja jatkuu, jos on valmis niin tietoisuus lisääntyy entisestään kuvittelisin. On hienoa että olet löytänyt kutsumusta auttaa ihmisiä ja maapalloa. maailmassa on moni asia hurjan epäoikeuden mukaisesti organisoitua.

TV  Kellään ei ole samanlaista näkökulmaa kuin itsellä. Siten meillä on annettavaa toinen toisillemme. Arkinen käytännön peruspsykologia on mielestäni monta kertaa käyttökelpoisempaa itsensä ymmärtämisessä ja ohjaamisessa ja kanssakäymisessä kuin henkinen tai esoteerinen tieto. Aina ei tarvita hämmentäviä ja yleviä esoteerisia ja henkisiä oppeja ja käsitteitä. Asiat voi näyttää selkeämmiltä, oma toiminta voi olla rationaalisempaa ja tuloksellisempaa. Kyse on aina kuitenkin yksilöistä, kuinka esoteerista henkistä tai tavallista psykologista tietoa soveltaa ja käyttää.

Ryhmätajunta voidaan myös ymmärtää tavallisen psykologian, arkijärjen tai esoteerisen tiedon pohjalta. Ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus. onhan siinä paljon mystistä ja selittämätöntäkin. Ryhmässä oleminen ja ihmisen kohtaaminen voi olla avartavaa ja voimaannuttavaa tai sitten tylsää ja uuvuttavaa. Esimerkiksi Maan ystävien viikonloppuna liikuin koko ajan tylsistymisen ja voimaantumisen ja innostumisen välillä riippuen tapaamistani ihmisistä ja kuulemisestani esitelmistä ja keskustelujen laadusta. Joillakin on kykyä inspiroida toisia ihmisiä, hyvä puhuja tai esitelmöitsijä on sellainen.

Suhtaudun skeptisesti näkemykseen että meditionti vähentäisi rikollisuutta, sama uskomus kuuluu TM liikkeeseen. Rukouksen voimalla auttaminen ja parantaminen ovat samankaltaisia menetelmiä. Maailman muuttamiseen tai yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan käytännön toimintaa.

Silloin kuin olin hyvin tunteellisesti sisällä esoteerisessa opetuksessa pystyin kokemaan ja hahmottelemaan Shamballan luonteen voimakkaasti. Nyt en enää tiedä, en ole ajatellut koko asiaa.

Oppiminen jatkuu ja tietoisuus lisääntyy, se on itsestämme kiinni. Evoluutio ei kuljeta meitä eteenpäin sillä tavalla että voisimme olla passiivisia vapaamatkustajia. Mitä tiedolla pitäisi tehdä, sitä itsekin mietin monesti. Pitäisi olla aktiivisempi ja osallistua yhteiskuntaan, tulla aktivistiksi.

Moni asia on epäoikeudenmukaisesti järjestetty, todellakin näin. Kun perehdyin maailmantalouteen, kehitysmaakysymyksiin, suurvaltapolitiikkaan, sotiin ja konflikteihin ja yhteiskunnallisuus kysymyksiin, oli suorastaan järkytys tajuta kuinka laajaa ja syvää riisto ja sorto maailmassa on. Valtiot harjoittavat sitä, ja vielä verorahoillamme.

OL Välillä saa nähdä miten ns. Ihmeet tapahtuvat, kun korkeammalta tuleva valo saavuttaa fyysisen ulottuvuuden. Tapahtuma sarja on moniulotteinen, jossa fyysisen mielen on luovuttava rajallisuus ajattelusta ja antauduttava korkeamman hyvän tahtoon joka on rajaton sekä tahtoo parasta. Tulee mieleen kuin planeetat olisivat samassa linjassa, tai kun portit jotka johtavat korkeampaan yhteiseen hyvään auki. Ihmismieli on rajallinen, kapinoidessaan mikä on mahdollista tai mahdotonta. Kuin ihminen itse olisi portti, joka säätelee mitä sallii tulla läpi fyysiselle tasolle.

Maailmassa on monia tasoja matalia että korkeita. Se mitä näemme toiminnan tasolla tapahtuvan kertoo miltä tasoilta teot ovat lähtöisin. Sanoisin että yksilö voi vaikuttaa maailmaan vain omilla teoillaan ja sillä miltä tasolta teot tulevat. Jos toimimme siitä käsin mitä näemme fyysisin silmin ja kuten maailma toimii, silloin kopioimme samaa dataa eteenpäin. Mutta jos päätämme itse mitä päästämme kuullusta itseemme ja eteenpäin, silloin vasta käytämme vapaata tahtoa. Se on kapinointia massavirtaa vastaan, joka on täysin sallittua.

TV Henkiset kokemuksesi ovat varmaan aitoja, en epäile sitä. Tulkintasi niistä vaan ovat omiasi. Itse en väitä, etteikö henkisesti esim. meditoimalla tai rukouksella voisi lainkaan vaikuttaa maailman menoon, suhtaudun vain skeptisesti siihen.

OL Olen 28 vuotias kristitty. Henkisesti herkkä ja intuitiivinen. Luotan enemmän sisäiseen ääneen totuutta etsiessäni. Olen tutkinut mytologiaa, historiaa, filosofiaa, salatieteitä, psykologiaa, yrttejä, astrologiaa, henkistä kehitystä… Herkkyyteni on välillä aistimista muilla kuin kuudella aisteilla. Se avaa ovia kollektiiviseen tajuntaan, telepatiaan, kosmokseen, ajan verhon taa. Tarkoitukseni on ymmärtää ja oppia totuutta.

Matkan varrella olen ymmärtänyt että mikään ei ole yksinkertaista tai kaksinkertaista vaan elämä linkittyy lukemattomiin olemassaolon ulottuvuuksiin ja kerroksiin. Se mikä tapahtuu ylhäällä tapahtuu alhaalla. Elämä ei ole minulle vain mitä silmillä näkee. Koska olen kokenut monia asioita jotka ovat ajaneet kyseenalaistamaan pintapuolisen. Voisin sanoa niin radikaalisti että ilman olemassaolon tarkoitusta ja pohjaa, ei ole merkitystä. Jokaisella on oma totuus, jota seurata. Jos seuraisi toisen totuutta on kuin eläisi toisen elämää. Olen oppinut elämän aikana että luomme itse todellisuutemme ja totuutemme. Myöskin sen että asiat on koettava itse, eikä seurattava sokeana. Tiesin lapsesta asti etten voi perustella järkevästi vanhemmilleni näkemyksiä tai tiedon lähdettä joilla tiesin asioita. On asioita joita en voi järjellä edes itselleni perustella, vain ymmärtää kokemuksia

Miten perustelisit jälleensyntymisen sellaiselle joka ei siihen usko? Näin vastoin uskomuksiani lapsena hyvin yksityiskohtaisia unia ensimmäisestä maailmansodasta. Mietin vieläkin että itävalta-unkari ovat yhtenäinen maa. Ja muistan punaisen savuisen taivaan, pommikoneet, vallihaudat jotka olivat velliä ja ruumiin osia ympäriinsä. Kuulustelut ja kidutus kuoleman.

Oikeastaan mitä enemmän olen oppinut hyväksymään itseni osaksi tätä elämää, niin en ota enää asioita niin henkilökohtaisesti. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus nivoutuu päällekkäin jolloin menneisyyden voi kokea uudestaan ja myös luoda huomisen. Aika on oikeastaan illuusio, niin suhteellista että tunnetilat muuttavat sitä jatkuvasti. Tietoisuus kun voi olla vapaa tilan ja ajan kahleista.

 TV Uuteen aikakauteen sisältyy mielestäni juuri vapaus dogmeista,  auktoriteeteista, oman sisimmän kuunteleminen ja sisäisen totuuden etsiminen. Uuden aikakauden henkisyyteen liittyy myös näkemys eri uskontojen yhteisestä perustasta ja niiden yhdisteleminen samaan tapaan kuin sinäkin teet.  Siinä pyritään löytämään oma yksilöllinen uskonto. Uskonnollisuus on henkisyyttä. Henkisyys on yksilöllistä ja epädogmaattista ja kokemukseen perustuvaa.

Kuvaat itseäsi kristittynä. Se on ainakin kirkkojen piirissä varsin tarkasti määritelty oppi. Jälleensyntyminen, johon uskot, ei virallisesti kuulu kristillisyyteen. Olen muuten skeptinen myös jälleensyntymistä sekä siihen liittyviä muistoja kohtaan. En kiellä jälleensyntymisen mahdollisuutta, en vain oikein usko että asiasta voisi saada luotettava tietoa. Se voi olla jonkinlainen järkeilyyn perustuva uskomus. Mutta jos järkeilee toisella tavalla, silloin voi päätyä toisenlaiseen sen kieltävään näkemykseen. Itse yritän löytää mielekkyyden yksin tästä elämästä, mutta se ei läheskään aina onnistu. Täytyy siis hyväksyä myös elämän mielettömyys ja tarkoituksettomuus. Jos oma elämä tuntuu sellaiselta välillä, se ei kuitenkaan tarkoita että se pätisi koko maailmaan, luontoon ja ihmiskuntaan.

Henkinen herkkyys on minulle sitä että aistii selkeästi ja voimakkaasti erilaisia tähtien energioita ja aurinkokunnan syklejä. Tunneherkkyys on minulle avoimuutta omille moninaisille tunteille sekä toisten tunteille. Esteettinen herkkyys on vastaanottavaisuutta kauneudelle sen eri muodoissa kuten musiikissa, luonnon ilmiöissä ja naisissa.  Jos voi tuntea ajattomia hetkiä, silloin vapautuu kärsimyksestä ja huolista.

OL Mikä sai sinut alunperin pitämään uusi aika sivustoa, koitko jonkinlaisen heräämisen jonka tietoa tahdoit välittää? Arvostan sitä kun ihmiset jakavat vapaita näkemyksiä, jotka eivät pyri viemään ihmisen vapautta. Maailma on muutenkin niin täynnä organisoituja ajatuksia, joilla pidetään ihmismassat vallan alla. Kuinka moni hyötyisikään siitä tiedosta että sielu on vapaa eikä sitä voi mikään ulkopuolinen omistaa. Ihminen on loppujen lopuksi täysin vapaa kaikista kahleista sisimmässään. Omistamisajattelu on melko paradoksaalista, jos miettii asiaa laajemmin. Ihmiset elävät niin kiinni omaisuudessa, että kaikki jonka silmillä näkee on nimetty jonkun omaisuudeksi. Se on aika barbaarista. Sanotaan että noin 90% päivän ajatuksia ovat luonteeltaan samoja. Ja väitän että ajatuksemme luovat todellisuutta. Lisäksi monet ajatukset ovat ulkoa tulleita, eikä sisältä syntyneitä. Keholla on myös ns. peilisoluja joilla se reagoi ja kopio ympäristön vaikutteita. Kuinka helppoa on luovuttaa oma elämä jonkun toisen omaisuudeksi ja elää zombien tavoin. Suurin osa ihmisistä elää niin. Siksi on tärkeätä olla tietoinen ajatuksistansa jotka luovat nykyhetken.

Olen monesti miettinyt ilmastonmuutosta ja ihmisen osaa siinä. Uskallan epäillä hiukan. Sanotaan että ilmastossa on tapahtunut muutos syklejä läpi historian. Navat ovat vaihtaneet paikkaa, mantereita on syntynyt ja tuhoutunut ilman että ihminen olisi siihen vaikuttanut. Totta että ihminen saastuttaa luontoa ja se on järkytys. Mutta niinkuin tupakan lopettamisessa, muutoksen tarvitsee tapahtua sisältä käsin tahdosta. Jos ihminen eläisi lähimmässä yhteydessä luontoa, niin oppisi arvostamaan maata. Mutta jo se ajattelu aste että omistamme maan ja voimme kohdella sitä miten tahansa on vahingollinen. Emme omista, elämme tiukassa symbioosissa. Se on osa meitä ja me olemme osa sitä. Sanotaan että maalla on oma tietoisuus, ihmisillä yhteinen sen päällä, ryhmillä omansa ja yksilöillä omansa. Maa saastuu ihmisten tekojen ja toimien tähden, paljon laajemmin kuin mitä pinnalta näyttää. Olisi mielenkiintoista tietää vaikuttaako negatiivisuus samalla lailla maaperään kuin nesteeseen, muuttaen sen energia rakennetta. Mitä mieltä itse olet ilmastonmuutoksesta?

TV Uusi aika sivustojen hankkeessa minua motivoi alussa ainakin suuresti Vesimiehen aikaan sisällytetty toivo ja sen positiiviset mahdollisuudet ihmiskunnalle. Visioita ja unelmia paremmasta huomisesta tarvitaan. Halusin olla osa tuota liikettä kyynisyyden ja materialismin vastapainona. Esoteerisessa viisaudessa elämä nähdään tarkoituksellisena, jumalallinen suunnitelma on kaiken takana. Tähän on helppoa tarttua eikä silloin tarvitse tuntea tuskallista ja raastavaa elämän tarkoituksettomuuden tunnetta. Tämä on kyllä koetellut minua paljonkin, koska en lainkaan ole mikään fanaattinen uskova, jolla on turvallisia, kiinteitä ja pysyviä uskonkappaleita.

Olen kyllä kokenut montakin henkistä heräämistä elämäni aikana ja monenlaisia henkisiä kokemuksia. Ne ovat kyllä sysänneet minua eteenpäin, pohtimaan ja kirjoittamaan ja välittämään näkemyksiä muille.

”Arvostan sitä kun ihmiset jakavat vapaita näkemyksiä, jotka eivät pyri viemään ihmisen vapautta. Maailma on muutenkin niin täynnä organisoituja ajatuksia, joilla pidetään ihmismassat vallan alla.” Kiitos. Tämä on ehkä parasta mitä sivustostani on sanottu. Siihen juuri pyrin, yksilön oman vapauden vahvistumiseen. Uskontoihin ja oppeihin liittyy todellakin hyvin paljon ihmisten pelottelua, manipulaatiota, hallitsemista ja ohjailemista. Sellainen on kristinuskokin ollut historiallisesti.

Markkinataloudessa ihmiset yritetään pitää passiivisina ulkoa ohjailtavina kuluttaja zombeina. Kapitalismissa maata ja luonnonvaroja pyritään yhä enemmän omistamaan yksityisesti ja hyödyntämään voittojen saavuttamiseksi. Siinä pyritään kumoamaan alkuperäinen yhteisöllinen omistaminen ja ihmisten tasapainoinen suhde maahan. Se on johtamassa ekologiseen katastrofiin. Eilen kävin muuten Prismassa ja katsoin kassalla miten kaksi edelläni olevaa otti ostoksilleen muovikassit mitään ajattelematta. He eivät viitsi tuoda omaa kassia mukanaan! Ja nyt meret ovat täynnä muovia, mitä itsekin syömme kalojen mukana. Myös arjen teoilla ja valinnoilla me kaikki voimme vaikuttaa. Nykyään esim. muovitkin voi kierrättää kun etsii vain pisteen mihin ne viedään.

Epäilet ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksessa, niin minäkin tein aikanaan. Luotan kyllä tieteeseen. Suurin osa tutkimuksista pitää kyllä ilmaston muutosta ihmisen aiheuttamana. Se on osa laajempaa ympäristön pilaamista ja saastuttamista. Öljy ja hiiliteollisuus käyttävät valtavasti varoja esim. Yhdysvalloissa vaikuttaakseen julkiseen mielipiteeseen ihmisen aiheuttaman ilmaston muutoksen kieltämiseksi. Maa ei osallistu muiden maiden mukana ilmasto tavoitteisiin.

OL On totta että olen nuori ja hapuilen vielä, mutta se ei poista tiedottamisen vapautta jonka olen sallinut itselleni. On rikkaus kasvaa ja korjata kurssia. Siinä on enemmän toivoa kuin mitä maailma tarjoaa. Hoksasin että olen kommunikoinut ns. Astraalitasoista ja mentaalisesta tasosta käsin. Ne ovat tasot jotka olen tiedostanut syntymästä asti. Hyvin tuttua pelikenttää. Unissa tai hereillä voin nauraa kahlitsijoille, ettei kukaan omista vapaata sielua. Ja missä voi leikkiä koodin uudelleen kirjoitusta. Se mikä on harhaa tai totta näillä tasoilla on vaikea erottaa. Siksi on todella vaikea sanoa onko muistot entisistä elämistä vai astraalitason tunkeutuminen ulkopuolelta käsin .

Se mikä sai minut kurkottamaan korkeammalle oli synnyin muisto toisenlaisesta ulottuvuudesta jossa jokainen on vapaa ja jossa toimi aivan eri lainalaisuudet. Rakkaus oli tietoisuutta, valoa ja kommunikointia. Ja ulkoinen maailma oli kuin sisäpuolella tai luotavissa yhteisvoimin. Rajoitteina sen ulottuvuuden reunaehdot joihin kuului esimerkiksi toimiminen pääasiassa sillä valon tasolla. Eri kuin vapaa tahto maanpäällä, ihminen voi hyppiä lukemattomilla olemassaolon ulottuvuus tasoilla. Vähän kuin paratiisi jossa on raja aidat jotka on rakkautta.

Kommunikoin myös kosmoksen tasoilla ja tiedän että tähtisumu on tiedostava ja älykäs ryhmäsielu. Tunnen välillä kosmisen energian vaikutuksen, jota tulee avaruudesta maahan, monilla tasoilla yhtä aikaa. Aurinko taitaa olla välittäjä siinä missä kuukin energioille.

Kiinnostus on ollut lähiaikoina terveydessä ja hyvinvoinnissa, miten sitä voi kohottaa moniulotteisesti. Ja miten jotkin sairaudet palvelevat negatiivisia ajatusmuotoja, joka niitä ruokkii. Yhteiskunta on sairas, ja yksilö sokea jota talutetaan narussa. Siinä syntyy laiminlyöntejä itseä kohtaan, ja pitkällä aika välillä sairauksia. Kuten stressi > sydän ja verisuonitaudit. Tunteiden hautaaminen > lihavuus. Nämä ovat esimerkkejä jotka ovat jäävuoren huippu, jos siis on jokin tunne yhteys sairaus niin siitä voi elpyä tai saavuttaa tasapainon. Järkeni mukaan. Kun kerran olemme dualistisessa maailmassa meillä on myös vaaka kupin toinen puoli. Mitä hyvää voit saada kehollesi aikaan, kun poistat energia tukkeumat mentaaliselta tasolta , rakastat itseäsi terveesti, olet itsesi paras tsemppari, iloitset elämästä tiedostaen että vapaan tahdon alla ihmisellä on oikeus omissa käsissä luoda ihana elämä niissä puitteissa jotka ovat luotavissa.

Maailma toitottaa negatiivisuutta dualistisessa näkökulmassa ja jättää kertomatta mikä on se parempi vaihtoehto. Markkinointikin toimii juuri näin. Hyvä myyjä saa asiakkaan ostamaan mitä tahansa sokeana kaikille muille vaihtoehdoille.

Moniulotteisena olentona ihminen voi luoda mörköjen sijasta kaunista energiaa ympärille tietoisesti tai tiedostamatta. Voisi käyttää esimerkkiä siunata tai kirota. Vastuu on yksin ihmisellä.

Vielä ulottuvuuksista ja niiden olennoista. Henki oppaat liikkuvat monesti vain astraalitasolla. Mestarit korkeammalla. Jumalsäde tai itse kaiken luomavoima tulee kaikista korkeimmalta mitä olen aistinut itse. Sellainen tietovirta energia joka läpäisee kaiken materian, ja jonka elämänvoima on kaikessa luodussa. Miellän itseni kristityksi, mutta käsitykseni ovat omiani. Jumalani on energia jolla ihminen ei voi hallita toisia.

Mistä sinulle on tullut halu kasvaa henkisesti? Oliko se oma tietoinen valinta vai kenties elämän tapahtumaketjujen yhteen törmäys joka vaati itseään saada selvyyden ettei tässä ole kaikki mitä on. Itselle kävi niin että muistin hämärästi jollain tasolla elämän eri tilanteissa, miten kaikki menee mönkään ja ei edes tarvitsisi mennä. Turhautuminen elämään toisaalta. Antautuminen mahdollisuudelle, ettei tässä vieläkään ole kaikki mitä on tai millä lainalaisuudella elämä toimii. Ymmärrys nurinkurisuudesta. Kyseenalaistaminen ja uudelleen löytäminen. Leikin jopa kuolemalla kun järisytin todellisuus käsityksiä, mutta se oli enemmän kuin sen arvoista. Mutta mietin edelleen mitäs sitten seuraavaksi. Olisi itse asiassa uudelleen koulutus edessä ja koetan valita alaa. Aika näyttää löydänkö alan jolla voisi olla läsnä siellä missä on tarkoituskin.

TV Halu kasvaa henkisesti on varmaan ihmisellä luontainen ja sisäsyntyinen voima. Elämässä pärjääminen edellyttää oppimista ja henkistä kasvua. Pärjääminen ja ulkoinen menestyminen ei kyllä edellytä mitään syvällistä henkistä kasvua. Henkiseen kasvuun sisältyvät omantunnon kysymykset sekä valinnat sen mukaisesti mikä on todella arvokasta ja tärkeää elämässä, mitä voi tehdä auttaakseni ja antaakseni jotain takaisin kokonaisuudelle. Omaa henkisen kasvun pyrkimystäni motivoi ainakin päivittäinen kokemus omista rajoista ja rajoituksista. Haluaisin voittaa ne tai siirtää niitä kauemmas. Olen usein apaattinen ja välinpitämätön, en jaksa yrittää tosissani, en jaksa uskoa siihen että voisin muuttaa ja parantaa maailmaa. Minulla on usein tunne, että henkinen kasvuni on lähes loppunut ja että en pysty saavuttamaan henkistä kypsyyttä ja aikuisuutta. Täysi ihmisyys jää utopiaksi. En ole vieläkään löytänyt itseäni. Tai kun löydän niin kadotan itseni jälleen. Miltä sinusta tuntuu tämä asia? Miten itse ymmärrät henkisen kasvun? Mitkä ovat omat haasteesi sen suhteen?

Olen myös jo yli vuoden ajan lukenut paljon ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja sosiaalisista kysymyksistä ja planeettamme tilaa koskevista asioista (yleensä monta kirjaa viikossa). Samalla olen tehnyt muistiinpanoja ja kirjoittanut omia näkemyksiäni. Perehdyin näihin minulle osittain uusiin aiheisiin osittain koetellakseni rajojani, etsiäkseni sitä kautta myös henkistä kasvua ja ennen kaikkea niiden tärkeyden vuoksi. Tarkoitus oli saada aikaan niistä artikkeleita tai blogikirjoituksia, omille sivuilleni ja muuallekin. Oli tavattoman avartavaa oppia ja ymmärtää paljon uusia asioita nykyisestä maailman menosta ja maailmanjärjestyksestä (siis ihan konkreettisella tasolla ilman mitään henkisiä tai esoteerisia spekulaatioita).

OL Hyvää pyhäinmiesten päivää myös sinulle. Eikös myytti kerro että raja aita elävistä kuolleisiin päin ole hatarampi (pyhäinpäivänä) näinä hetkinä. Siis jos tahtoo jättää jäähyväiset tai muuten vaikuttaa omaan käsitykseen edesmenneistä. En tiedä onko tässä uskomuksessa perää, olen aina tiedostanut nekin elämänmuodot jos ovat halunneet jotain kertoa, eikä vuoden ajalla ole ollut väliä. Mutta jos myytissä olisi perää niin veikkaisin planeetta asetelmien olevan sellaiset jotka helpottavat yhteyden saantia toisille tasoille, ehkä. Vappuna sanotaan taas olleen kuolleiden tai henkien hetki kertoa terveisensä siltä suunnalta. Matkan jossain vaiheessa hypin näitä polkuja, seurasin vuodenaikoja, niiden energioita ja hyödynsin kasvattamalla mielikuvitusta. Keijuista keväällä ja satyrista talven aikana. Tietenkin ne ovat vanhoja uskomuksia myöskin, joihin voi saada kontaktin astraalitasolla. Opettivat minulle arkkityyppien symbolista puolta, energioita joihin ihmiset ovat hullaantuneet samalla lailla kuin nykyään jouluun ja pääsiäiseen. Ryhmätajunta energia latauma. Siinä missä kreikan jumalat opettavat idoleista, joilla innostaa yksilökohtaisemmin ihmisiä. Jos katsoo koko astraalimaailman tarjoaman arkkityyppi kirjon kokonaisuutta, voi löytää niistä hyödyllisen ja terapeuttisen itsetutkiskelu kentän. Ihminen vetää puoleensa sitä mitä itse on, ja jos haluaa muuttaa sisältöä tietoisesti on nähtävä omaan mieleen. Mutta mielestäni kun on sen tason ylittänyt ei ole uutta tarvetta kiintyä tai samaistua idoleihin. Ymmärtää että voit hallita symboleita ja ne eivät hallitse sinua.

TV Tiedät myyteistä ja perinteisistä uskomuksista enemmän kuin minä. Nyt pyhäinpäivänä (tarkalleen edeltävä päivä) on täydenkuun aika. Sen henkinen vaikutus kannattaa hyödyntää. Tunnetko sinäkin sen? Se voi olla luovaa aikaa. Voi ehkä sanoa että silloin raja ohenee tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen henkimaailman välillä. Kuolleiden kummitteluun en oikein usko. Arkkityypeistä en osaa paljoa kommentoida. Oppilaan tulisi pyrkiä jättämään astraalitaso taakseen. Tavanomaisen psykologian kielellä tämä varmaan tarkoittaisi jotain järjen voittoa tunteista, tunteiden hyväksyntää, ymmärtämistä, hallintaa ja tasapainottamista.

 OL Kuun energiat ovat tuttuja, äiti opetti jo lapsena kasvien hoidosta ja kuun vaiheista. Nykyään ymmärrän että moni asia elämässä toimii paremmin kun synkronoi tahdon kuun voimaan.

Henkinen kasvu on kuin mielen ja kehon sisäistä terapiaa, on pidettävä pakka tasapainossa. Luovuttava vanhasta käsittelemällä ja ymmärtämällä. Uutta ei voi ottaa vastaan jos kuppi on jo täynnä. Miten sinä tunsit kuun vaikutuksen?

 TV Uskon itse paljon luonnon parantavaan vaikutukseen. Poimin mahdollisimman paljon ravintoa suoraan luonnosta. Esimerkiksi syön aina kaikenlaisia yrttejä ja kasveja siellä liikkuessani ja opettelen uusia. Esim havunneulasia voi maistella ympäri vuoden. Vatsan bakteerikanta pysyy ainakin monipuolisena. Katajanmarjoja voi käyttää pippureina ym ym. Kääpää en ole vielä kokeillut.

Todellakin tasapaino henkisen ja aineellisen välillä on säilytettävä kuten mielen ja kehonkin välillä. Joinakin päivinä täyden kuun aikana (ja myös muulloin) voi tuntea korkeaa inspiroivaan energiaa. Se ei tule kuusta vaan se vain välittää sitä tähdistä ja auringosta. Silloin esim. viihtyy hyvin yksin ja on helppoa keskittyä. Ja silloin on herkempi kuin tavallisesti.

OL Totta mitä sanoit että kuu vain välittävää kosmista energiaa. Kosmoksessa kaikki linkittyy toisiinsa. Elämä on itsessään sellaista. Voi näyttää erilliseltä tai etäiseltä ja silti vaikuttaa kaikkeen ympärillä olevaan.

Astrologia ja tähtikartat ovat mielenkiintoisia luonteeltaan. Niissä ei ole kyse ennustamisesta miten elämä tulee tapahtumaan tasan tarkkaan, vaan kerrotaan että on ulkoisia voimia jotka vaikuttavat aika ajoin ja joita voi hyödyntää kasvun tiellä jos tahtoo. Niinkuin purjehtia hyödyntää tuulta ja tulkitsee tähdistä matkaa. Se on seikkailu. Astrologiaa enemmän kiinnostaa se energia elämän muotona jota kosmos on pullollaan monin eri tavoin. Kun maapallolle osuu energia aalto, niin mistä se on saanut alkunsa?

Uskon universaaleihin lakeihin, niitä on varmasti enemmän kuin mitä tiedän ja osa niistä vaikuttaa varmasti ilmenemisellä erilailla jos kyse on esimerkiksi ihmisten välisestä vetovoiman laista, kuin kosmoksen tasolla vaikutukset ovat paljon laajempia ja massa vetää voimakkaammin puoleensa.

Tutkin erilaisia teorioita välillä ja viimeksi mielenkiinnon herätti aika syklit. Miten ihminen mittaa ajan aurinkokunnan, auringon ja kuun mittakaavassa. Kun syklit jotka ovat aurinkokunnan ulkopuolella ja vaikuttavat meihin. Viitettä saa maya kalenterista tai virittäen itsensä hetkeksi kosmoksen tasoille.

Oletan että samoin kuin ihmiskehossa ja yhteiskunnassa niin myös kosmoksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehossa on peilisoluja jotka automaattisesti nappaavat informaatiota ympäristöstä ja vaikuttavat solutasolta käsin koko kehoon. Yhteiskunnassa jokainen toiminta vaikuttaa kuin pisara tai aalto meressä. Kosmoksessa myös kaikki oleva vaikuttaa toisiinsa. Kuten aurinko ja kuu vaikuttaa maahan sekä muut aurinkokunnan kappaleet ja sen ulkopuoliset. On vaikuttavia energioita jotka vaikuttavat linnunradan ulkopuolisena vaikuttavana ja sisäpuolella vaikuttavana voimana.

Sanoit ettet usko meditoinnin tai rukouksen voimaan. Mitäpä sanot mahdollisuudesta havainnoida tulevia vaikuttavia energioita ja voimia sekä hyödyntää omassa elämässä ja kasvussa tätä voimaa jonka sanoisin olevan tietoista? Eikö kosmoksen energioiden havainnointi ole loppupeleissä sama kuin meditaatio, rukous, kanavointi, mietiskely tai hyvin ohjattu unelmointi, hieman modifioituna. Tosin tietoisuutta on nostettava yli harhan verhojen jotta voi olla yhteydessä energioihin, jotka vaikuttavat maan ulkopuolella. On irrotettava itsensä maan rajoitteista ja suppeista minä keskeisistä tunnetasoista. On olemassa sokeaa näköä, mykkää puhetta ja kuuroja korvia jollaiseksi ihmiset on johdettu ihmisten voimin. On olemassa myös näkemistä, kuulemista, ymmärtämistä ja niiden pohjalta toimintaa. Olet oikeassa että pelkkä havainnointi ei riitä, se on minusta kuin antaisi lahjan valua pois. Passiivinen toiminta johtaa vain paikallaan oloon, kun ympäristö kehittyy. Pienikin muutos omassa elämässä vaikuttaa ympäristöön ja samoin ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yksilöihin.

Luoko elämä itseänsä kuten energia ja säteilyt olisivat sadetta ja siemeniä maan ollessa maaperää. Tai ihmisten olevan sitä maaperää ja planeetta alamme alusta joka kokee kaiken ihmisten sisällä ja ulkopuolella olevan siinä missä kaiken muunkin elollisen itsestänsä ja ulkopuolellakin. Mikä vastuu ihmisillä onkaan pitää planeettaa rakkaana ja kaikkia sen elämänmuotoja, sen sijaan että tuhoisimme itse itseämme jatkuvasti. Ehkä maanjäristykset ja luonnonvoimat purkautuvat maassa niissä kohdin joihin on kylvetty keskinäistä epätasapainoa ajansaatossa.

 

Keskustelut käyty kesä ja syksy 2017

 

Keskustelu 3

Allekirjoittaneen keskusteluja pääasiassa selvänäköisyydestä sitä harjoittavan ihmisen kanssa.

TIMO Voitko kertoa mitä on selvänäkö? Suhtaudun asiaan skeptisesti. Voiko se olla mitään muuta kuin asioiden selkeää tiedostamista ja ymmärtämistä? Miksi pitää mystifioida ja uskotella että on olemassa jokin erityinen mystinen selvänäkökyky? (tietysti esim. monet teosofiset kirjat on täynnä sitä). Haluan nyt vain haastaa sut keskusteluun. Eikö ihmisiä voi parhaiten auttaa siten että heidät opetetaan kohtamaan todellisuus eikä pakenemaan harhakuvitelmiin?

NB Itse uskon, että selvänäkö ei ole yliluonnollinen mystinen kyky, vaan asia, joka on meissä kaikissa. En usko, että olisi olemassa sellaista asiaa, joka olisi yliluonnollinen. Minusta selvänäkö on sitä, että ihminen on hirmuisen virittynyt näkemään, kokemaan, kuulemaan asioita jopa alitajunnan alueelta. Se että näkee ja kokee asioita alitajunnan alueelta ei minulle ole mystistä. Minulle kuitenkin selvänäkö on myös jotain, mitä en osaa selittää. Se, että minä vajavaisena ihmisenä en osaa sitä selittää, ei mielestäni tee siitä ihmeellistä. En osaa selittää sen kummemmin kvanttifysiikkaakaan tai monia muitakaan asioita. Uskon, että tiede ei oikeasti tiedä, kuin pienen pienen muru hitusen siitä, mitä on. On paljon mm. valon taajuuksia, äänen taajuuksia ja monia muita asioita, jotka ovat varmasti ainakin ihmisen aistien ulkopuolella. Ainakin tietoisten aistien. Mutta se ei tee niistä olematonta eikä sen liiemmälti mystistä. Näin lyhyesti tahdon sanoa, että minulle selvänäkö kyky ei ole sen kummempi asia kuin ylipäätään näkeminen tai kuuleminen ovat. Aisti siinä missä muutkin. Moni ihminen vain ei sitä osaa- tai uskalla käyttää. Se, mitä minä taas olen nähnyt ja kuullut ”selvätietoisesti”, on ihan oma juttu. Ei siinäkään varmasti mitään mystistä ole.
Minulle ei henkilökohtaisesti ole pettymys se hetki, kun aurat, chakrat ja selvätietoisuus pystytään tieteellisesti selittämään. Minulle se tarkoittaa sitä, että asiat viimein on todistettu olemassa oleviksi. En etsi elämääni mitään mystistä. Selitän sen jopa liian tylsästi niille, jotka tahtovat nähdä asiassa jotain yliluonnollista. Enkelit, mestarit, henkioppaat. Heitä olen tuntenut ja nähnyt ihan lapsesta saakka. Sinällään ne ovat vain nimiä erilaisille värähtelyille, mutta johdatustakin sieltä on tullut. En kylläkään usko siihen, että hekään mitään yliluonnollista porukkaa olisivat. Vain ihmisen alemmille aisteille tavoittamattomissa. Silti ihan tosia olentoja. Eläviä kuten mekin.

TIMO Erilaisia energioiden värähtelyjä kokee varmasti jokainen, mutta erityisesti henkisesti herkät tai henkisellä tiellä olevat voivat kokea niitä laajan skaalan. Eikö sekin ole mystifiointia kutsua näitä luonnollisia asioita enkeleiksi, mestareiksi tai henkioppaiksi? Ovatko nämä värähtelyt ja energiat siis jotain ihmisen kaltaisia persoonallisuuksia? Eivät ainakaan minulle. Ja mitä on tuo opastus näkymättömästä maailmasta? Jyrkästi ilmaisten minulle sellaista ei ole. Ainakaan tuo opastus ei ohjaa mihinkään konkreettisiin asioihin, vaan ainoastaan etsimään ilmaisua (esim luovuudessa) henkiselle voimalle ja inspiraatiolle. Ihminen on tuomittu vapauteensa.

NB Esitän sinulle vastakysymyksen vielä. Miten sinä selität esimerkiksi sen, että minulle soittaa henkilö, jonka kanssa puhun puhelimessa aivan elämäni ensimmäistä kertaa. Mistä se sinun mielestäsi johtuu, että osaan vaikkapa kuvailla hänen lapsensa mieliharrastuksen jo muutaman hullun minuutin jälkeen ja vaikkapa jotain selkeitä yksityiskohtia siitä ilman, että olemme ensin sanallakaan sivuttaneet asiaa? Ja onko se harhaa, jos vaikka ihminen on kysynyt minulta, miten hän voisi tukea lastaan parhaalla tavalla ja minulle tämä kuva avautuu eteeni? Millä nimillä sinä kutsut näitä asioita?
En itse ennusta, mutta tunnen asiat ja esimerkiksi toisen ihmisen kivut kehossani. Esimerkiksi joku aika sitten minulle soitti ihminen joka kyseli aivan muita asioita puhelussa. Koko ajan minulla oli kipu oikeassa kyljessä ja lopulta sanoin hänelle, että hänellä on sappi kipua. Henkilö vahvisti tämän asian, että näin on. Sappi oli leikatu vastikään. Minulle tässä on takana ykseys, yhteinen kollektiivinen tietoisuus ja se, että emme ole erillisiä. Minulle tämä on selväaistimista tai nimitän sitä niin. Ennustaja en ole enkä ennustajaksi ala, vaikka näenkin asioita ennalta joskus unissa
ja päivätietoisuudessa.

TIMO Tähän sanoisin, että esim. lapsen harrastuksen ”tietäminen” voi olla vain oikeaan osunut arvaus. Ihmisen sairaudet voi aavistaa esim. puhelimessa äänen ja pienten äänenpainojen perustella. Niistä voi saada vaikutelman, että henkilö kokee kipua jossain määrätyssä paikassa kehoa. Ensimmäiseen viestiisi viitaten sanoisin, että tavallinen tietoisuus on täynnä ns. alitajunnasta, muistista ja menneestä kokemuksesta tulevaa tietoa, jonka yhdistämme salamannopeasti nykyisen elämän tulkintaan. Erilaisia aavistuksia ja tuntemuksia on monenlaisia, useimmat ovat vain subjektiivisia tuntemuksia, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Joskus jotkut niistä sattuvat osumaan oikeaan.

NB tuo on totta, että lapsen harrastuksen tietäminen voi olla osuva arvaus, mutta jos niitä ”arvauksia” on tosi paljon ja usein, ei voi syyttää sattumaa enää. Minulle taas on itsestään selvää, että maailmankaikkeudessa on muutakin elämää kuin me ja hyvin paljon siitä on sellaista, mitä emme voi nähdä. Perustan sen loogiseen päätelmään ja omaan kokemukseen sekä niihin kokemuksiin, joita olen saanut kohdata tässä työssä. Minusta siinä ei kuitenkaan ole mitään mystistä. Et ilmeisestikään usko sieluun tai kuoleman jälkeiseen elämään? Onko sinulle tietoisuus vain aivoissa tapahtuva reaktio? Mihin perustat omat ajatukset, ettei ole olemassa elämää, jota ihmisen silmä ei voi havaita? Puhuvatko ne ihmiset valheita, jotka ovat esimerkiksi todistaneet tilanteita, missä esineet liikkuvat itsestään? Itselläni on omin silmin havaittuja kokemuksia tällaisesta.

TIMO Me ollaan kaikki yksilöitä ja me olemme kiinnostuneet eri asioista ja kiinnitämme huomiota erilaisiin asioihin. Näkymätön todellisuus on varmasti olemassa, mutta millainen se on, siitä on eri näkemyksiä. Ovathan ajatuksemmekin näkymättömiä toisille. Sieluun uskon. Luin muuten juuri Aristoteleen kirjoitusta Sielusta. Kuoleman jälkeisestä elämästä ei ole tietoa. Uskon asiat ei tällä hetkellä kiinnosta minua. Siihen mikä on tietoisuus ei ole mitään yksinkertaista vastausta. Usein oudoillekin ilmiöille on olemassa luonnollinen selitys.

BN Niin minäkin ajattelen, että kaikki tapahtumat, oudotkin voi selittää luonnollisella tavalla, mutta ajattelen myös, että luonnolliseen kuuluu hurjan paljon ilmiöitä, joista emme tiedä vielä mitään.
Suhteeni tieteeseen on, että luen paljon mm. tieteeseen ja tutkimukseen liittyviä lehtiä, mutta ajattelen kuitenkin, että tiede kulkee ihan pikkuvauvan vaipoissa vielä. Se on totta, että jokainen meistä ajattelee eri tavalla ja siihen on oikeus. Kunnioitan eri ajatuksia, enkä missään nimessä tahdo sanoa, että joku ajattelee oikein ja toinen väärin. Minulle minun maailma on oikea ja jollekulle on joku toinen. Tärkeää kaiketi on, että valitsee ja löytää oman kantansa, vaikka ei siinäkään mitään pahaa ole, jos ei tiedä, mitä ajattelisi.

TIMO Olen samaa mieltä kanssasi että se tiede mistä useimmiten kuulemme, ei tavoita maailman kaikkia puolia. Uusia avauksia tehdään kuitenkin koko ajan. Tieteitä on kuitenkin monia, esim. luonnontieteet ja ihmistieteet. Jos psyyke ja mieli ja tajunta kiinnostavat, oivallisia kirjoja on riittävästi.
Miten siis määrittelisit tietoisuuden? Itse joskus kuvittelin että ymmärsin mitä se tarkoittaa. Kun aloin asiaa tutkia ja pohtia, siitä tuli aika monisyinen kysymys. Se että ei tiedä mitä ajattelisi, mielestäni se on tila, josta todellinen viisaus voi syntyä.

BN En pysty yhdellä tai kahdella lauseella määrittelemään, mitä tarkoitan tietoisuudella. Minulle koko elämäni on ollut sen määrittelemistä, että mitä tietoisuus on, kuka tiedostaa… Tarkoitin tuolla, ”tiedän, mitä ajattelen tietoisuudesta”, sitä, että minulle tärkeää on löytää vastaukset itsestäni. En yleensäkään lue kirjoja tai tekstejä juurikaan silloin, kun tahdon tietää, mitä jokin on. Etsin vastausta sisimmästäni ja kun pääsen johonkin tulokseen, niin sitten saatan peilata asiaa pätkittäin toisten ajatuksiin. Minulle ei ole väliä, ajattelenko toisin, kuin valtavirta, vaan se, että asia tuntuu minun sydämessäni oikealta. No tämä on vähän radikaalisti sanottu. Kyllä minä lakia noudatan jne.. Ylipäätään uskon, että sydämessään jokainen tuntee hyvyyteen pyrkivät asiat oikeiksi. Nyt tietysti voisit kysyä, mitä on hyvyys. Tarkoitan sillä elämää ylläpitävää toimintaa. Mutta ei minusta elämän tuhoaminenkaan ole paha asia. En usko hyvään ja pahaan. Nyt tämä meni jo ajatuksen virta kirjoittamiseksi, omaksi pohdinnaksi.
Vaikka sanat ovat rajallisia, yritän edes vähän hahmottaa, mitä tietoisuus on. Käsitän tietoisuudella sitä pientä pistettä, ydintä, joka tiedostaa, mitä on. Mitä se piste ja ydin on ja mistä se koostuu… se on elämäni mittainen pitkän pitkä tarina. Ja lopulta olen myös kokenut senkin, että tuo pieni piste, jota tietoisuudeksi kutsun, on harhaa. Sitäkään ei ole, on vain jumalan mieli ja yksi elämä joka elää itseään meidän kautta.

Vuodelta 2011

Keskustelu 5

UÖ Taustani on teologinen. Olen tutustunut laaja-alaisesti henkiseen, esoteeriseen, hengelliseen yms. kirjallisuuteen. Olen lukenut erilaisista näkemyksistä ja kokenut erilaisia kokemuksia. Esimerkiksi olin eräässä luentotilaisuudessa, jossa luennoitsija kertoi omasta henkisestä tiestään. Luennon aikana tehtiin meditaatio, jossa näin valokuvan kirkkaasti miehen kasvot, ja hän sanoi olevansa El Morya. En ollut tutustunut Valkoiseen veljeskuntaan mutta googlaamalla nimen päädyin tarkastelemaan tietoja El Moryasta. Aikanaan hän on ilmeisesti ollut perustamassa teosofista liikettä. Kaikenlaista muutakin on tapahtunut, mutta tämä on vain yksi erikoinen kokemus muiden joukossa. Taustani on tosiaan kristillinen mutta olen lukioikäisestä asti eli noin 10 vuoden ajan tutustunut kaikkeen mahdolliseen. Olen myös tutkinut henkimaailman yhteyksiä, ja miettinyt, voivatko omaiset välittää meille viestejä. Olen kokenut ristiriitoja henkisen kehityksen ja henkisten ilmiöiden välillä. Toisin sanoen; henkinen kehitys ei edellytä henkimaailman ilmiöitä, vaan kehitys tapahtuu ilmeisesti ihmisessä sisäisesti: Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä. Kuitenkin välillä on vaikea erottaa, mihin panostaa tässä elämässä. Toisaalta kristillishengellisissä liikkeissä varoitetaan valkoisesta magiasta ja siitä kuinka se kietoo ihmisen pauloihinsa. Tällainen usko edellyttää kahtiajakautuneen maailman (palvelet joko Jumalaa tai Saatanaa). Kristinuskossa synnit (ts. virheet / ero Jumalasta) tulee anteeksiannetuksi Jumalan armosta, jos kristitty uskoo Jeesukseen Kristukseen. Jos tiede ei voi tai halua vastata nykyajan filosofisiin ongelmiin, ja jos kristillinen teologia ei tyydytä tämän päivän ihmistä, niin minkälainen lopputulos tästä kaikesta seuraa? Olisi hienoa kuulla näkemyksesi asioista, koska tunnut niitä pohtineen. Harvoin näistä asioista voi keskustella julkisesti saamatta hullun leimaa, vaikka kyseessä olisi vain johonkin asiaan filosofisesti kantaa ottaminen.
Mitä muuten sanot siihen käsitykseen, että ylösnousseet mestarit / esoteerinen filosofia edustaa ns. pahaa henkimaailmaa, jossa ihmisille välitetään harhaanjohtavaa tietoa? En tarkoita pahalla henkimaailmalla vain kristittyjen käsityksen mukaista demonien / langenneiden enkeleiden eksistenssiä vaan myös ”piinattuja” sieluja. Joissakin tapauksissa henkimaailmasta saatu tieto on osoittautunut virheelliseksi (henkilö, jolta tieto on peräisin, ei ollutkaan kuollut) ja henki kertoi käyttäneensä elävän ihmisen muistipankkia, josta hän tiedot veteli. Toisaalta se todistaa jo henkimaailman olemassaolosta (sensaatio!) mutta ei kerro kuolemanjälkeisestä todellisuudesta.

TIMO Olen myös aikoinaan tutkinut teologiaa ja kristinuskoa muiden uskontojen ohessa. Viestissäsi rinnastat paljon esoteerista ym. opetusta juuri kristillisiin näkemyksiin, jotka ehkä edustavat sinulle turvallista ”totuutta”. Henkinen kehitys ei minustakaan liity henkisiin ilmiöihin. En tiedä mitä sanoa kokemuksestasi El Moryasta. Eikö nimi ollut sinulle jo tuttu ennen kokemustasi? En ole kokenut vastaavaa enkä sitä toivokaan.
Baileyn teos oppi valkoisesta magiasta, jonka olen hyvin lukenut, käsittelee minusta lähinnä mielen hallintaa ja ajatuksen voimaa sekä sieluyhteyttä. Nimi magia on vähän ehkä harhaan johtavaa, koska kyse on mielestäni suureksi osaksi vain aivan tavallisesta luovuudesta ja ajatuksen ja tahdon voiman käytöstä. On totta että esim. A Baileyn esoteerinen oppi on ainakin hänen mukaansa mestari D. K.:n telepaattisesti sanelemaa ja välittämää. (Suhtaudun tähänkin epäillen.) En kyllä usko että mikään oppi, uskonto tai filosofia voisi edustaa puhtaasti hyvää tai pahaa, totuutta tai valhetta. Kaikessa on kaikkea. Opit, uskonnot ja teologiat ym. ovat vain inhimillisiä luomuksia ja hahmotuksia.

UÖ Vertaan monia asioita kristinuskoon varmaan luonnostaan, vaikka kristinusko ei ole varsinaisen vakaumukseni mukaista. Olen tutustunut viime aikoina hypnoosikokeisiin, joissa ihminen muodostaa uskomusjärjestelmänsä itsesuggestion kautta. Periaatteessa kaikki uskomukset olisivat selitettävissä lapsuudenaikaisten kokemusten kautta; kaiken senkautta, mitä ihminen on elämänsä aikana kuullut ja nähnyt sekä mihin hänet on kasvatettu. Kyseenalaistan asiat enkä hyväksy niitä helposti. Siksi olinkin yllättynyt, että ”näin” El Moryan meditaatiossa. En ollut aikaisemmin (tietoisesti) kuullut tai lukenut hänestä. Yleensäkin valkoinen veljeskunta oli tuohon aikaan minulle uusi asia. Löysin valokuvia El Moryasta Googlesta, esimerkiksi piirroskuvat eivät näyttäneet yhtään häneltä. Voi olla, että olen joskus jossain elämäni aikana nähnyt näitä kuvia ja sitten sopivassa tilanteessa kaivanut ne esiin muistilokerostani. El Morya-näkyni tuli spiritualistisessa seurassa, ts. suggestio ”nähdä henkiä” oli jo olemassa. En siis automaattisesti usko nähneeni mitään.
Mielikuvitukseeni liittyy myös unien näkeminen, joskus enneunien. Saan siis tiedon jostakin asiasta unessa muutamaa viikkoa ennen varsinaista tapahtumaa. Kyseessä on perheeseen ja sukuun liittyvät asiat, eivät mitkään maailmanluokan tapahtumat. Uneni liikkuvat arjen tapahtumissa, mutta joskus saan tietooni tulevia asioita. Tämänkin voi selittää voimakkaana suggestioalttiutena. Perheessä toivotaan tiettyjä asioita ja pyrin unessa täyttämään toiveita, ja sitten kun jotakin tapahtuu samanaikaisesti unieni kanssa, tulkitsen uneni enneuniksi. Olen tosi kriittinen…
Kirjoitat, että ”kyse on vain aivan tavallisesta luovuudesta ja ajatuksen ja tahdon voiman käytöstä”. Oletko testannut näitä asioita käytännössä? Oletko pyrkinyt tietoisesti ”luomaan” asioita elämääsi ajatuksen / tahdon voimallasi? Ihmisellä on tarve luoda merkityssisältöjä asioille. Olen joskus tietoisesti pyrkinyt ”luomaan” asioita ja todennut, että ne ovat käyneet toteen. On ollut paljon ”toiveiden toteutumisia”, kun olen ollut oikein intensiivisesti keskittynyt. Onko se sitten valkoista magiaa? Itse olen taipuvainen uskomaan ”sattumaan”, toisaalta mietin, milloin ”sattuma lakkaa olemasta sattumaa”.

TIMO Et selvästikään ole ihan herkkäuskoinen ja naiivi, koska tiedostat suggestion voiman. Minusta henkisessä elämässä ym. uskomukset eivät ole edes kovin tärkeitä. Kysyt onko minulla kokemusta ”valkoisesta magiasta” ja että olenko tietoisesti pyrkinyt luomaan asioita ajatuksen ja tahdon voimalla. Jos asiaa analysoi, niin päätyy nopeasti siihen että emme voi tehdä yhtään mitään ilman ajatuksen ja tahdon voimaa. Käden nostaminen ja näiden viestien kirjoittaminen ja kaikki muu perustuvat niihin. Haaste on vain siinä miten ajatuksen ja tahdon voimalla voi toteuttaa korkeimmat ihanteensa ja saavuttaa unelmansa.

UÖ Oli mukava vaihtaa ajatuksia. Näitä asioita varmasti pohdin siihen asti, kunnes oma elämänfilosofiani minulle selviää, Krishnamurtin miettein. Hänen mukaansa totuus on poluton maa, ja hän hylkäsi kaikki mestarit. Jokainen tallaa oman polkunsa…

Vuodelta 2009

Keskustelu 6

OZ On jotenkin vaikeaa arvioida, missä kohtaa henkisellä polulla oikein olen. Varmuudella olen saanut ainakin 1, 2 ja 4 vihkimyksen. Ehkä myös kolmannen. Eli sisäisen Kristus-lapsen syntymä ja (egon) kuolema ovat jo tuttua kauraa.

TIMO Numeroidut vihkimykset on varmaan jonkinlainen yleinen malli, joka tuskin täysin vastaa todellisuutta. Eihän mikään oppi voi sitä tehdä. Itse katson, että tuo malli vastaan myös paljon ikäkausia. Olemme esim. tunteellisempia nuorina (tunteiden hallinta voi olla vaikeaa), sitten mielen hallinta ym. kehittyy ja aito minä tai sielu nousee enemmän esiin. Hengen tason voi ehkä saavuttaa joskus keski-iässä. Tulkintoja ja näkökulmia aiheeseen on monia. Et ole ainakaan turhan vaatimaton kun katsot että olet jo niin pitkällä.

OZ Ei ollut tarkoitus ”brassailla” saavutuksillani, nöyryys ennen kaikkea!!! Mutta esim. 1. vihkimyksen (sisäisen Kristus-lapsen syntymä) tiesin saavuttaneeni siinä vaiheessa kun elin jouluevankeliumin todeksi päivätajunnassani. Eli näin Betlehemin tähden, törmäsin Itämaan tietäjiin ja sain lahjaksi kultaa, suitsukkeita ja mirhamia. 🙂 Myös Pekka Ervast on osannut kirjoittaa jotain vihkimyksistä, niitä olen innolla lukenut.

TIMO Kokemuksia on monenlaisia, jokaisella yksilöllisiä.

OZ Mielelläni kuulisin muiden kokemuksista; välillä tuntuu vaan siltä, että ne jotka asiasta jotain tietävät, eivät puhu.

TIMO Yksi pulma on siinä että sisäistä kokemuksista ei ole niin helppo puhua kuin ulkoisista tapahtumista, ja toiseksi niitä kokemuksia voidaan tulkita niin eri tavoilla ja kuvata eri sanoilla. (Itse en esim nyt tiedä oliko sinun kokemuksesi ”pelkkä” päiväuni vain oliko se jotain painavampaa.) Sinulle itsellesi kokemustesi merkitys riippuu myös siitä mitä niistä uskot ja oletat.

OZ Vai päiväuni. Paitsi että en nukkunut, vaan kuljin pitkin katuja intuitioni johdattamana tilanteesta toiseen. Osaatko muuten neuvoa, miten saada jumalyhteydestä eli ”yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa” -kokemuksesta pysyvä? Tai miksi sitä nyt haluaakin nimittää. Rishi Taavi Kassilan mukaan sen saavuttaa henkisten harjoitusten, hyvien tekojen ja valaistuneen mestarin avulla. Sitä odotellessa. Ja vastausta vaille jäi edelleen se, kuinka pitkällä henk. koht. olen vihkimyksissä ja se, kuinka saavuttaa pysyvä jumalyhteys. Kaksi kertaa sen kokeneena en haluaisi elää mitenkään muuten.

TIMO Sitä onkin suhteellisen vaikea määritellä millä tasolla olemme menossa vihkimyksissä. Ehkä on hyvä ajatella että olemme joka tapauksessa aina oppilaita, emme valmiita ym. Saanko kysyä millainen oli kokemuksesi jumalyhteydestä, osaatko kuvailla sen? Miksi uskot että jokin määrätty tila voidaan säilyttää? Elämähän on virtaa ja muutosta. Määrätyllä elämäntavalla ja sisäisellä elämällä, oman sisäisen herkkyyden vaalimisella ym, vastaanottavaisuutta henkisille asioille ja energioille voidaan kyllä syventää. Yhtä tärkeää on aktiivisen ja luovan persoonallisuutemme kehitys. Mitä on astraalimatkailu? En ymmärrä sellaista. Kerron kirjassani Vihkimysviisaus vain sen mitä itse olen voinut tietää ja kokea ja mitä en ole saanut tietää (esim. en ole saanut tietoa edellisistä elämistä).

OZ Jumalyhteys = yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa -kokemus. Pisara valtameressä. Omat rajat liukenevat suurempaan kokonaisuuteen ja koen korkeinta mahdollista kuviteltavissa olevaa onnea, rakkautta ja rauhaa! Taivas maan päällä. Vaikea kuvailla. En ymmärrä, miksei em. olotila voisi olla pysyvä. Äiti Amman mielestäkin elämän tarkoitus on yksinkertaisesti Sat-Chit-Ananda / Totuus-Tietoisuus-Autuus. Paino jälkimmäisellä sanalla. Jos kaikki pystyisivät toimimaan em. olotilasta käsin, maailmassa ei olisi sotia! Kuulostaa ehkä lapselliselta, mutta silti. Ja elettyyn elämääni viitaten on todettava, että kaikki on mahdollista! Ihan kaikki! Mm. ajatuksen voimalla luominen. Astraalimatkailun olen kokenut kerran.

TIMO Sellaiset asiat kuin yhteys Jumalaan ja yhteys ”koko maailmankaikkeuden kanssa” ovat ilmaisultaan ja merkitykseltään hyvin epämääräisiä. Niillä ei ole täsmällistä ja tarkkaa sisältöä. Jokainen voi kuvitella niistä mitä haluaa. Siten ei ole myöskään mitään erityistä keinoa saavuttaa niitä. Itse olen esim. omassa kirjassani Vihkimysviisaus pyrkinyt ainakin sanomaan mitä ns. yhteys koko maailmankaikkeuden kanssa ei voi tarkoittaa. Mielestäni jokaisella elävällä olennolla on jo pysyvä yhteys näkymättömään jumaluuteen, näkymättömään maailmankaikkeuteen.
Tiedän kyllä noista astraalijutuista sen mitä olen teosofiasta lukenut, esim. sen että astraaliruumis voisi irtautua fyysisestä kehosta ja lähteä jonnekin. En usko sellaiseen. Sanoisin näin että tämä autuus voi olla ihmisen tai tajunnan luonne hyvin persoonattomalla tasolla. Tajunnan syvyyksissä voi olla tämä autuus tai ainakin hyvin puhdas ja positiivinen tila. Kuitenkin koska elämme persoonallisuuksina hyvinkin ristiriitaisessa maailmassa, joka tuottaa meille kärsimyksiä, meidän on myös hyväksyttävä kärsimys luonnolliseksi osaksi elämää. Henkisyys voisi olla sitä että pyrkisimme kokemaan ja säilyttämään persoonallisessa tietoisuudessa mahdollisimman paljon tuosta autuudesta, ja antaisimme huoliemme haihtua siihen. Kaikki mitä ihminen tekee, on ajatusten luomaa, siis teot ovat aina ensin ajateltuja ja suunniteltuja enemmän tai vähemmän. Ilman ajatusten muuttamista fyysisen kehon välityksellä tapahtuviksi teoiksi ajatuksilla tuskin voi luoda mitään. Pelkät ajatuksemme eivät vaikuta maailman menoon millään tavalla.

OZ Muuten, uskotko jälleensyntymään?

TIMO Tuo jälleensyntymä on hankala kysymys. On se ainakin rationaalisempi kuin jokin kristinuskon pelastus tms. mielestäni. Luonnossa kuolema on täysin luonnollinen, ihmiselle se on pelottava asia. Olisihan se lohdullista, jos kuolema olisikin vain jonkinlainen harha. Keskityn nykyiseen elämään ja tutkin pääasiassa sellaisia kysymyksiä, joista voi saada kokemusperäistä tietoa. Uskon että elämä voi olla mielekästä ja tarkoituksellista vaikka ei usko mihinkään kuolemattomuuteen, pysyvään tms..

OZ tarjoaa luettavaksi runollista uskonnollista tekstiä, missä kaivataan korkeaa henkistä todellisuutta.

TIMO Nämä kommentit kuvaavat vain minun omaa persoonallista näkemystäni. Runossa kaivataan jotain perimmäistä todellisuutta tai tietoisuutta, ikuista, ja sitä etsitään jostain kuin maallisen, ajallisen elämän ulkopuolelta. Mielestäni sellainen ajattelutapa on toivoton ja voi johtaa elämästä vieraantumiseen. Tuollainen uskonnollinen kuvitteellinen onni on koskaan saavuttamaton, se perustuu virheellisiin käsityksiin. Minulle elämän ilot heräävät kaikenlaisista ja monipuolisista kokemuksista, eivät suinkaan yksin jostain sisäisestä henkisestä tasosta.

Vuodelta 2011

Keskusteluja 2

TIMO Krishnamurti onkin melko hämärä ajattelija. Hänen tekstejään ja puheitaan voi tulkita monella tavalla. Hän sanoo, että ajatus ei ole luovaa, mutta hänen puheensa ja kirjoituksensa ovat ajattelua. Kumoaako hän lausunnolla itsensä kokonaan? Miksi hän sitten pitää puheita? Hän kertoo jossain, että hän ei lue kirjoja. Ilmeisesti hän katsoo, että hänen ei tarvitse, koska hän on jo niin viisas. Psykologian peruskurssi olisi hänelle ollut paikallaan. Se olisi varmasti selkiyttänyt hänen opetuksiaan. Onko Krishamurti itsellesi tärkeä henkinen opettaja? Olen kyllä itse pitänyt hänen kirjojaan kyllä mielenkiintoisina.

DE Minusta hän tuntuu jalat maassa olevalta puhujalta, joka yrittää kertoa kaikkiallisesta rakkaudesta, oivalluksesta ja myötätunnosta ilman ajatuksen ja menneisyyden auktoriteettikuormaa. Työkaluna hänelläkin oli tietenkin vain sanat, kun ei mokoma ollutkaan mikään ’Jeesustaikuri’ joka ’pelastaa’ jotenkin mystisesti. Ehkä eniten ahaa-elämyksiä meikäläiselle puberteetti-ikäiselle ’etsijälle’ toi joskus 70-luvun alussa entisen puolustusministerimme Yrjö Kallisen kirja ’Elämmekö unessa’. Taisi Yrjö olla hyvinkin selvillä mistä J.K. aina puhui. Kolmas sykähdyttävä opus minulle on ollut Veikko Huovisen ’Veitikka’, josta löytyy vakavan oivaltava sanoma kevyestä nimestä huolimatta. Viisausko saadaan kirjoja lukemalla?

TIMO Minun näkökulmani suhteessa henkisiin opettajiin onkin kriittinen. Koetan siis katsoa erilaisten mystifiointien ja sanahelinän läpi. Samalla täsmentyy se mitä hyvää ja pätevään jää vielä jäljelle. Krisnahamurtin ansio on ainakin se, että hän itse oli itämaisten ja muiden henkisen perinteiden ja gurujen ja niiden seuraamisen kriitikko. Yrjö Kallisen kirjoituksista ja puheista koottua teosta Elämmekö unessa olen lukenut. Mielestäni tuo uni vertaus on liioitteleva ja myös mystifioiva. Hän viittaa johonkin valaistumiseen, joka olisi kuin tuosta unitilasta heräämistä, siis aivan toisenlaista kuin tavallinen tietoisuutemme. Sellainen laadullisesti täysin erilainen henkinen tietoisuus on myytti. On vain valppauden ja tietoisuuden asteita.

DE Juuri näin. Sananhelinä nähdään sananhelinänä ja mystifiointi mystifiointina. Tätä se jo edesmennyt kirjailija V. Huovinenkin usein tarinoissaan alleviivasi. Jep, Krisnahamurti taisi jopa varoittaa omia kuulijoitaankin uskomasta puhujaan. Millä se nyt mitataan millainen on oikea valaistuminen? Eikös Kallinenkin puhunut vain valppauden asteista (2 kpl)? ”Tulkoon oikea oivallus, oikea ajatus, oikeat sanat, oikeat teot ja ennen kaikkea oikea ajoitus – amen.” (’iltarukous / meditointi’)

TIMO Haaste on se, että soveltaa käytäntöön lukemiaan ja tutkimiaan asioita. Omasta mielestäni, ja erityisesti mitä olen oppinut erään ryhmän jäsenien mielipiteitä kuunnellessani, todellinen valon työ voi alkaa kun ihminen vapautuu ns. astraalisesta, tunneperäisestä suhtautumisesta asioihin ja työhön. Pitäisi tavoittaa se puolueettoman ja totuudellisen ajattelijan näkökulma. Hyvin monet viihtyvät hyvin kyseisessä tunneperäisessä ilmastossa eivätkä he halua niinkään nähdä tai tuntea tosiasioita. Tämä pätee myös maailmanlaajuisesti. En kyllä saanut selvää kuvaa omasta valon työstäsi.

JL Vastasitkin puolestani oikeastaan siihen mitä se elämä on henkisenä olentona. Itse puhun neutraalista mielestä ja se on varmaan samaa mitä tarkoitat. Pyrin joka hetki totuudellisuuteen, suoruuteen ja kurinalaisuuteen, uskon – ajatuksen – puheen ja toiminnan kanssa. Tuolla neutraalilla mielellä tarkoitan etten lajittele asioita hyviksi tai pahoiksi vaan neutraalisti ilman tunnekuohuja yritän katsoa mitä minulle näytetään. Asioiden luonne ja tarkoitus paljastuu aikanaan. Tuo oikea usko tarkoittaa minulle hyvän tahdon tietoista toteuttamista kaikessa toiminnassa, myös liiketoiminnassa, yhdistystoiminnassa, ystävyys ja perhesuhteissa ym..

KN Eilinen päivä oli osoitus maailmankaikkeuden ohjauksesta. Pitkin päivää kohtasin ihania ihmisiä, joilla kaikilla oli viestiä minulle, että jääthän tänne pohjoiseen, mietithän tarkkaan vielä. Olenhan harkinnut muuttavani paikkakunnalta. Mitä teen? Kuuntelenko vihdoinkin itseäni ja uskallanko ottaa elämän haltuun. Olen oppinut, että en todellakaan ole yksin, vaikka välillä siltä tuntuisi. Olen oppinut myös, miten paljon on vielä matkaa täyteen suvaitsevaisuuteen ja hyväksymiseen. Se on lähellä, mutta samalla niin kaukana. Opin myös että pyörä pyörii, vaikka se näyttäisi välillä pysähtyneen. Ja on ihanaa, miten suuria opettajia meidän ympärillä olevat ihmiset ovatkaan.

TIMO Elämä ei ole yksinkertaista. Uskon että viihtyminen ei niin paljoa riipu paikasta tai paikkakunnasta. Siinäkin on kyse enemmän asenteista ja siitä että kohdistaa huomion myönteisiin puoliin ja mahdollisuuksiin. Vaikka harrastelen ns. henkisiä asioita pyrin kuitenkin olemaan realisti. En usko että maailmankaikkeus tai kohtalo ohjailee meitä konkreettisesti. Tärkeintä on luottaa omaan järkeensä ja arvostelukykyynsä.

KN Maailmankaikkeudella tarkoitan energiaa, en usko kohtaloon. Uskon todellakin siihen, että itse vien elämää ja suunnitelmia eteenpäin. Uskon kuitenkin suunnitelmaan ja siihen suunnitelmaan, jonka itse olen laatinut ennen tätä elämää, toisaalta onhan sitä aina mahdollisuus muuttaa. Reagoin niihin maailmankaikkeuden energioihin, jotka kykenen ottamaan vastaan. Koen että ulkoinen elämä ei ole vastannut sisäistä tilaani. Nyt lähden muuttamaan elämääni siihen suuntaan eli lopetan henkisyyden etsimisen muista ihmisistä ja keskityn oman sisäisen tilani kautta ympäristön valoistamiseen. En voi tuoda ihmisille mitään, mitä hei eivät halua ottaa vastaan. Valotyöntekijänä ja maailman palvelijana olen liikaa imenyt tummaa energiaa muista ihmisistä ja hukkunut siihen. Olen huutanut tuskasta että eikö täällä pohjoisessa ole ketään, joka olisi kiinnostunut sisäisestä elämästä eikä vain ulkoisesta. Olen kokenut nahoissani täkäläisten ihmisten suuren sisäisen tuskan, haavoista puhumattomuuden ja suuren pelon luonnon armottomuutta vastaan. Täällä pohjoisessa ihmisten on ollut pakko tehdä hulluna työtä, että ovat säilyneet hengissä. Kuvittelin löytäväni täältä henkisyyttä ja ajattelin, että vain etelän ihminen juoksee oravanpyörässä. Tämä oli suuri isku vasten kasvoja kun hyppäsin nukkuvien ihmisten keskelle, jotka juoksevat yhtälailla kuin etelässä. Eli nyt annan ihmisten olla rauhassa sellaisia kun he haluavat olla, yrittämättä muuttaa heitä. Keskityn nyt itseni kautta ympäristön muuntamiseen. En voi todellakaan auttaa, muuten kuin olemalla valo itselleni. Vuonna -04 minut kutsuttiin näyssä tiennäyttäjäksi. Tiennäyttäjän työn olen saanut itse määritellä, tietenkin. Sehän voi olla taidetta, kirjoittamista, energiahoitoa, opastusta ja neuvontaa yms.(kaikkea näitä olen tehnytkin).

TIMO Niinhän se on että meitä on moneksi ja jokainen elää ja ajattelee tavallaan. Yksinäistähän se on jos ei kohtaa samanhenkisiä ihmisiä. Hyvä että olet löytämässä kutsumuksesi. Kannattaa varmaan päättää jokin alue mihin keskittyä, ei sitä pysty montaa asiaa tekemään hyvin, tai oppimaan niitä. Tuosta oravanpyörästä sanoisin, että sellaista on jotenkin kai aika vaikea välttää kokonaan. Jos tekee jotain työtä siinä on aina omat paineensa. Mielestäni esim. omalla kohdallani sopiva määrä paineita ja itse asetettuja tavoitteita on hyvä asia. Jos vaatimuksia on liikaa, kaikkia asioita ei yksinkertaisesti saa hoidettua. Itseään pitää kuitenkin aina kuunnella niin että pysyy hyvinvoivana ja tasapainossa eikä stressaa tai rehki liikaa. Olen itsekin kokenut usein että ”ulkoinen elämä ei ole vastannut sisäistä tilaani.” Luultavasti sisäistä on helpompi muuttaa, kuten esim. ajatuksiaan ja asenteitaan ym. kuin ulkoista. Enpä tiedä saako elämää koskaan muokattua toiveitaan vastaavaksi. On helpompi asettua vain johonkin hyväksymiseen ja tyytymiseen.

KN Olen elänyt kokemuksellista aikaa ja välttänyt aivojen käyttöä (heh), jotta saisin paremman kontaktin todelliseen itseeni. Oman polun luokittelu ja oman tason määrittely ei tunnu nyt tärkeältä, vain olemisesta kumpuava toiminta. Tärkeältä tuntuu kuunnella jokaista hetkeä ainutlaatuisena tienviittana seuraavaan hetkeen. Nyt on juurtumisen aika ja kun juurrun ja luon syvemmän kontaktin maahan luon itseni uudestaan uudella tasolla. Olen aina hahmottanut itseni vain häntäluusta ylöspäin, nyt on aika huomata, että minulla on todellakin jalat ja niistä lähtevät juuret ovat osa minua. Koska ollaan nyt maapallolla on aika tänne juurtua… Lapissa on se ihmeellinen taika, että täällä maasta nousee energiaa voimakkaasti ylöspäin ja sitä on mahdollista hyödyntää henkisessä kasvussa. Luontaisesti lapin ihmisellä onkin voimakas kontakti maahan, mutta ylöspäin ovat yhteydet huonot, joten lapin ihmisellä on minulle opetettavaa ja minulla taasen lapin ihmiselle.

TIMO On tosi hienoa, että voi saada jonkinlaisen yhteyden ihmisiin vain kirjoittamalla nettiin. Mikä on sinun tilanteesi ja vaiheesi etsijän tiellä? Mikä on sinun kehityksellesi hyödyllistä ja tarpeellista?

VÅ En ole varsinaisesti hurahtanut mihinkään yhteen elämänkatsomukseen vaan olen kahlannut ihan kaikkea läpi. Minulla itselläni henkinen kasvu on ollut taistelua. Lähtökohtani tähän elämään ovat kuin karmeasta elokuvasta. Näin jälkeen päin ajateltuna on uskomatonta, että yhdelle ihmiselle voi tapahtua niin monta karmeaa asiaa ja niin monta hyvää asiaa. Useimmiten kai siksi oloni on ikivanha ja väsynyt. Kuitenkin omaan uteliaan mielen ja uskon valintojen voimaan. Siksi kai pysyn edelleen täällä ja katson mitä minun varalleni on suunniteltu. Pyrin kuuntelemaan sisäistä ääntäni ja vahvistamaan sen sointia. Vain sitä kuuntelemalla pysyn tiellä. En osaa sanoa mikä on vaiheeni etsijän tiellä. Olen kohdannut kuoleman läheltä. Olin ja olen edelleen todella hämmästynyt miten pystyn suhtautumaan asiaan näin rauhallisesti ja miten nyt tiedän että sielu on ikuinen. Se on uskomatonta. Ja ymmärrän myös tapahtuman toisessa valossa. Olen kokenut erikoisen ja syvän transsinomaisen tilan yhteydessä energian välittämiseen hoitotyössäni. Kirjoista Sisäinen tie on ihana!

TIMO Jostain tulee yrittää löytää voimaa ja merkitystä elämään, erityisesti silloin kun omalle itselle tai ympärillä tapahtuu ikäviä asioita. Itsellänikin on kotitaustani puolesta monia ikäviäkin kokemuksia lähinnä siitä miten toisilla on mennyt. Mielestäni kannattaa pitää jalat maassa ja välttää ainakin mystifiointia, ja erilaisten ilmiöiden väärää tulkintaa. Itse pyrin ymmärtämään mm. energioita ja muuta vastaavaa.

VÅ Vielä viisi vuotta sitten en uskonut mihinkään. Olin täysin ateisti ja sanoinkin että kun ruumis kuolee keuhkot tyhjenevät ja sydän pysähtyy. Muutos itsessäni on ollut huikea. Tällä hetkellä myös näen kuudennella tsakrallani valopalloja ja tämä on tapahtunut itsestään. Ymmärrän mitä tarkoitat jalat maassa, mutta maadoitus hoitotyössäni onkin kaiken a-ja o. Opettelen sitä miten hoitaa muita ja silti itse pysyä energisenä, luovuttamatta omaa energiaa hoidoissa, ja miten kierrättää energia ylhäältä läpi toimien itse vain välikätenä. Suosittelen käyntiä intialaisessa päänhieronnassa. Ehkä sinä osaat kertoa missä menen etsijänä, tai olenko etsijä ollenkaan. Ehkä olen vain eksyksissä.

TIMO En pysty nyt tarkkaan arvioimaan missä vaiheessa tms. olet menossa. Henkinen kehitys on kuitenkin aina samalla myös persoonallisuuden kehitystä ja sen me taas luomme suureksi osaksi itse.