Suomen ja Ukrainan Nato jäsenyys

        Suomen ja Ukrainan tilanne Natoon hakeutumisessa ja geopoliittinen asema muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Suomi on Ukrainan kaltainen strategisesti tärkeä alue, jolla on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa ja jonka kautta on myös aikaisemmin hyökätty Venäjälle. 

        Miten Suomen Natoon liittyminen muka lisäisi turvallisuutta? Juuri Natoon liittymisen takia Ukrainaan hyökättiin. Onko myös Suomeen lähitulevaisuudessa odotettavissa Venäjän hyökkäys? Suomen päättäjien sokeus kummastuttaa. He eivät taida ymmärtää tilanteen vakavuutta. He pelaavat Venäläistä rulettia Yhdysvaltojen ja Naton sotahullujen kanssa.

        Suomen Nato jäsenyydestä ei ole puolustuksellisia hyötyjä. Venäjä ei olisi ollut uhka, jos Suomi olisi jatkanut puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden linjaansa. Suomi ei pärjäisi sodassa suurvalta Venäjää vastaan edes Natossa liittolaistensa tuella. Sota olisi joka tapauksessa äärimmäisen tuhoisa. Miksi siis Naton jäsenyyttä haetaan? Tulin pian siihen selkeään järkyttävään johtopäätökseen, että se tehdään Venäjän ärsyttämiseksi, juuri kuten Ukrainassakin tehtiin.

Toisessa maailmansodassa Suomi oli Natsi-Saksan läheinen liittolainen Venäjän vastaisessa sodassa. Tällä kertaa Suomi on liitossa Ukrainan uusnatsihallinnon kanssa, lähettää sinne aseita ja osallistuu siten epäsuorasti jälleen sotaan Venäjää vastaan. Suomen hallitus seuraa Ukrainan uusnatsihallinnon jalanjälkiä ylittäessään röyhkeästi Venäjän punaisen linjan. Yhdysvallat ja sen Nato liittolaiset saivat ukrainalaiset taistelemaan Venäjää vastaan, nyt ne yrittävät samaa suomalaisten kanssa. Ukraina on raunioina ja sotatilassa. Kannattiko maan alkaa provosoimaan Venäjää ja rakentaa vihollisuutta sitä vastaan? Miten se Suomelle kannattaisi?  Kuten Ukrainassa, hallituksemme on täynnä maanpettureita, jotka toimivat ensi sijassa Yhdysvaltojen eivätkä oman maansa puolesta.

       Tässä maassa yhdessä Ruotsin kanssa rakennetaan nyt Ukrainan kaltaista uutta rintamaa ja konfliktialuetta pitkiksi ajoiksi eteenpäin. 

        Natoon liittyminen ei siis ole missään tapauksessa Suomen kansallinen etu. Hallituksemme sotaisan ja vastuuttoman ulkopolitiikan seurauksena kansalaisten turvallisuus, elintaso, palvelut ja energiavarmuus heikkenevät koko ajan kovaa vauhtia.

        Globaali voimaeliitti hallitsee Natoa, joka ajaa maailman maita asevarusteluun ja suunniteltuihin sotiin.

       Hallitus toimii kaikissa tärkeissä päätöksissään kuten uudessa maailmanjärjestyksessä kuuluukin: palvellen suurpääomaa ja voimaeliittiä ohittaen kansalliset edut ja kansalaistensa tarpeet. Hallituksemme on valmis uhraamaan maansa, kansansa ja kansalaisensa globaalin eliittimafian pahojen suunnitelmien vuoksi. Nämä käytännössä ajavat ihmiskuntaa kolmanteen maailmansotaan, joka voi helposti muuttua ydinsodaksi.

   lähteet

Finland and Sweden’s ‘Suicide Pact’ for US-NATO Agenda to Counter Russia Timothy Alexander Guzman Global Research, May 18, 2022

Whose Security? Sweden, Finland, NATO’s Expansion Towards Russia Kim Petersen Global Research, April 17, 2022

Lue lisää Natossa sota Venäjän kanssa uhkaa meidän kaikkien turvallisuutta

Mistä Ukrainan sodassa oikein on kyse?

Suomen vaarallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Epäitsenäinen Suomi hakee Naton jäsenyyttä pikavauhdilla sen ilmeisista haitoista piittaamatta

Mistä Ukrainan sodassa oikein on kyse?

                            median vääristämä kuva

         Länsimaiden valtavirtamedioissa Venäjä leimataan syypääksi Ukrainan konfliktiin. Totuus on kuitenkin toinen.

       Suomessa esiintyy laajalti mielenosoituksia, tukea ja keräyksiä Ukrainalle ja sodan uhreille. Meillä oli sentään myös mielenosoitus Venäjän puolesta. Iskulause Venäjä ulos Ukrainasta on tavallinen. Silloin tasapuolisuuden nimissä pitäisi myös kuulua: Yhdysvallat, CIA, EU ja Nato ulos Ukrainasta.

        Venäjän toimia Ukrainassa käytetään perusteena talouspakotteiden tiukentamiselle, Natoon hakeutumiselle ja sotilaalliselle varustautumiselle. 

        Medioissa Venäjää syytetään sotarikoksista. Lännen tukeman Ukrainan hallituksen kansanmurha ja sotarikokset Itä-Ukrainassa ovat sen sijaan jääneet huomiotta. Länsimaat syyllistyvät itse sotarikoksiin lukuisissa sotaoperaatioissaan.  Venäjää syytetään myös kansainvälinen lain rikkomisesta. Myös se on täysin säännöllistä Nato maiden sotilaallisissa operaatioissa esimerkiksi Afganistanissa, Irakissa, Libyassa ja Syyriassa. Muuten, myös kaikki CIAn järjestämät vallankaappaukset kuten Ukrainassa tapahtunut ovat kansainvälisen lain vastaisia.  

                                       Sodan kylmät kasvot 

      Katsoin YLEn Ukrainan sodasta kertovan propagandaiskun Sodan kylmät kasvot. Venäjältä karanneen loikkarin mukaan paha Venäjä on mukana 99% maailman konflikteista. Sellaisen kuvan Suomi ilmeisesti haluaa antaa Venäjästä. Väittämä on lähellä totuutta jos se käännetään koskemaan Yhdysvaltoja, Natoa ja EUta. Ohjelmassa esiintyvät presidentit Halonen ja Niinistö, Heidi Hautala ja Pekka Haavisto. Ulkoministerimme päivittelee Ukrainan lasten kohtaloa. Tekopyhä fanaatikko. Eihän lännellä ole mitään osuutta asiassa.  Venäjä ja Putin nähdään yksiselitteisesti ongelmana. Lännen osuudesta ja tekemisistä ei keskustella lainkaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan esitetään perusteena Suomen Nato jäsenyyden hakemiselle. Katsotaan, että Nato muka parantaisi Suomen turvallisuutta, vaikka sillä todennäköisesti on juuri päinvastainen vaikutus. Propagandan tarkoitus on kalastella kansalaisten hyväksyntää hallituksen vastuuttomalle politiikalle. Hehän tulevat maksamaan kaikki talouspakotteiden, asevarustelun ja Natoon liittymisen kulut. Jos sota laajenee Suomeen, hinta tulee olemaan todella kova.

                         taistelu Euraasian hallinnasta

        Euraasia, johon Suomi, koko Eurooppa, Ukraina, Venäjä ja Kiina kuuluvat, on planeetan laajin manner. Euraasiaa on kutsuttu maailman navaksi. Euraasia on aina ollut imperiumien perusta. Euraasia on geopoliittisesti ratkaiseva. On aina tajuttu, että se joka hallitsee Euraasiaa, hallitsee maailmaa. Jättimanner käsittää kaksi kolmesta maailman kehittyneimmistä ja taloudellisesti tuottavimmista alueista. Se sisältää 70% maailman energiasta. 

        Euraasialla on suunnaton merkitys Yhdysvaltojen valtapyrkimyksille. Sen tavoitteena on Keski-Aasian hallinta ja sitä kautta koko Euraasian hallinta, ja lopulta globaali hegemonia. 

        Ukraina on keskeisessä asemassa Euraasian hallinnan kannalta. Ukraina on geopoliittisesti ratkaiseva maa-alue sekä lännen että idän, sekä Euroopan että Venäjän kannalta.

     Ukrainalla on Euroopan pisin maaraja Venäjän kanssa. Siksi se on puolustuksellisesti Venäjälle äärimmäisen tärkeä. Samoin Yhdysvalloille ja Natolle se on strategisesti keskeinen Venäjän lyömiseksi. Ukrainasta on pääsy Kaukasiaan ja sen taakse. Ukrainan erottaminen Venäjästä on ollut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tavoite Neuvostoliiton hajoamisesta 1991 saakka. Yhdysvaltojen ulkopoliittinen neuvonantaja Brzezinski on sanonut ”Ilman Ukrainaa Venäjä ei ole enää Euraasian imperiumi”. Putinin haaveena taas on ollut Ukrainan liittäminen Euraasian unioniin, mikä on äärimmäisen tärkeää hankkeen menestykselle. 

         Yhdysvaltojen hallinnon toinen tärkeä ulkopoliittinen tavoite on ollut estää Eurooppaa lähentymästä ja liittoutumasta Venäjän kanssa. Washington on nyt onnistunut lähes katkaisemaan Venäjän kaasun ja energian tuonnin Eurooppaan. Tietysti haitaksi Euroopan omalle taloudelle: energiakriisin ennustetaan pahenevan. sähkökatkoja on odotettavissa, hinnat kohoavat. Käsikirjoituksen mukaan menee. EU tottelee Yhdysvaltoja ja Suomi ja muut jäsenvaltiot tottelevat EUta. Kaukaa meren takaa Amerikasta rahdatut kaasu, energia ja tuotteet ovat epäekologinen ja kestämätön ratkaisu. Jokainen voi ymmärtää sen.

        Yhdysvallat haluaa pysäyttää maailman suurimman mantereen, Euraasian, yhdentymisen ja estää sen kansojen luonnollisen ja rauhanomaisen kanssakäymisen ja kaupan. Yhdysvallat käyttää samaa hajota ja hallitse taktiikkaa ympäri maailman. Euraasian mantereen yhdistyminen on täysin luonteva, luonnollinen ja ekologinen kehityskulku. Sitä edesauttaa osaltaan myös Kiinan valtava vyö ja tie hanke. Sitä amerikkalaiset eivät pysty pysäyttämään.

                                       vallankaappaus

        Kun EU aloitti jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa, presidentti  Janukovyts  ei allekirjoittanut sopimusta. Hallinto halusi säilyttää hyvät välit Venäjään. Kaduilla alkoi esiintyä protesteja ja mellakoita Janukovitsia vastaan.    

       Näitä vallanvaihtoja ja vallankaappauksia CIA on tehtaillut jo vuosikymmeniä Etelä-Amerikassa ja muualla. EU, Yhdysvallat, Soroksen Open society säätiö ja CIAn edustaja National Endowment for Democracy ovat monien vuosien ajan ohjanneet runsaasti varoja propagandaan ja mielipiteenmuokkaukseen, Ukrainan poliittiseen epävakauttamiseen, salaisille erityisjoukoille ja fasisti ja uusnatsi vallankaappausjohtajille. Nämä lietsoivat väkivaltaa Kievissä Maidan aukiolla helmikuussa 2014. Presidentti ajettiin maanpakoon ja vaaleilla valittu hallitus syrjäytettiin. Maa ajautui sisällissotaan. Itä-Ukraina julistautui itsenäiseksi. Janukovitsin syrjäyttäminen oli laitonta. Myös uusi parlamentti on laiton. Valtaan nostettiin lännen asettama nukkehallitsija Porosenko. Sen jälkeen vallan peri nykyinen koomikko presidentti Zelenskyi. 

       Nato maat Yhdysvallat ja Saksa halusivat syrjäyttää hallituksen, koska se oli liian venäjämielinen ja vastusti EUta ja Natoa. Taatusti länsimaiden lehdistö ja poliitikot kieltävät tällaisen tulkinnan asioista ja esittävät, että kyseessä oli aito kansannousu, ”vallankumous” eikä ulkoapäin luotu värivallankumous ja laiton vallankaappaus.

                                 syyt Venäjän hyökkäykseen

       Venäjä valtasi ensin Krimin 2014 ja liitti sen itseensä rauhanomaisen äänestyksen perusteella. Helmikuussa 2022 se alkoi miehittää koko Ukrainaa.  Putin ilmoitti, että sotilaallisen eritysoperaation tarkoitus on puolustaa niitä, jotka ovat hallinnon pilkan ja kansanmurhan kohteena, riisua Ukraina aseista ja puhdistaa se natseista. Hyökkäys oli vastareaktio värivallankumoukseen, joka syrjäytti hänen tukemansa presidentti Janukovytsin. Moskova ei tunnusta lännen asettamaa liittohallitusta. Yhdysvallat on myös rikkonut Venäjän suunnitelman Euraasian Unionista, missä Ukraina olisi jäsenenä.  

       Ukrainan uusi hallinto on kirjannut maan perustuslakiin Nato jäsenyyden tavoittelemisen. Kyseessä on selkeä provokaatio Venäjää vastaan. Ukraina on portti, jonka kautta sotajoukot ovat historiallisesti marssineet Venäjälle. Saksalaiset valtasivat Ukrainan ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Putin ei halua antaa Nato maille sellaista niiden himoitsemaa mahdollisuutta. Jos Ukrainasta tulisi Naton jäsen, sinne perustettaisiin pian myös Nato tukikohtia, jonne sijoitettaisiin Moskovaan osoittavia ydinkärkiä. Ukrainan uusi hallinto on myös ilmoittanut aikovansa käynnistää uudelleen maan ydinaseohjelman. Ukrainassa toimi Naton ja Yhdysvaltojen armeijan johtamia sotilaiden harjoitus- ja koulutuskeskuksia, jotka Venäjä tuhosi ohjusiskuilla.

        Krimi on strategisesti Venäjälle äärimmäisen tärkeä. Putin pelkäsi, että Krimiin voisi tulla amerikkalaisten laivastotukikohta, joka korvaisi Venäjän oman tukikohdan ja sulkisi sen pääsyn Mustallemerelle ja Välimerelle. Tämän vuoksi Krimi ja Itä-Ukraina olivat ensimmäisen sotilasoperaation kohteena helmikuussa 2014. Uudella sotilasoperaatiolla Putin haluaa myös suojella Itä-Ukrainan separatisteja ja estää Naton järjestämän salamasodan niitä vastaan.   

       Nato on viime vuosikymmeninä laajentunut entisiin kommunistimaihin Itä- Eurooppaan aivan Venäjän rajoille. Ukraina on Venäjälle punainen linja. Moskovan selkeä viesti on ollut ja on, että Nato ei saa laajentua enää lähemmäksi Venäjän rajoja sille strategisesti tärkeillä alueilla.  

         Perustaakseen oikeistohallituksen Washington nosti valtaan uusnatsit, joiden liittolaisina on fasisteja, militantteja ja terroristeja. Putin ei voi hyväksyä uushantihallintoa. Venäjällä muistetaan hyvin Ukrainan natsit, jotka toimivat yhteistyössä Hitlerin natsien kanssa toisessa maailmansodassa, jossa 27 miljoonaa Venäläistä menetti henkensä.

       Vallanvaihtoa edeltävinä vuosina ja erityisesti sen jälkeen Yhdysvallat ja Nato maat ovat toimittaneet Ukrainaan miljardien arvosta aseita kuten  esimerkiksi lennokkeja ja täsmäohjuksia. Ukrainan maaperällä toimii myös 25 – 30 Yhdysvaltojen rahoittamaa bioaselaboratoriota. Niissä tutkitaan ja kehitetään mm. rotuihin kohdistettuja superviruksia ja –bakteereja.     

         Venäjän puolustautuminen kaikki näitä edellä mainittuja uhkia vastaan on ymmärrettävää. Venäjä ei huvikseen, pelkästään sotimisen ilosta tai valloituksen vuoksi lähetä sotajoukkojaan toiseen maahan. Se taistelee oman olemassaolonsa, itsenäisyytensä ja turvallisuuden puolesta.   

       YKn peruskirjan mukaan sodan aloittaminen on suurin sotarikos ja voimankäyttö on oikeutettua ainoastaan puolustautumisessa. Kuka Ukrainan kriisissä on hyökkääjä ja kuka puolustautuu?      

        En suoranaisesti puolustele Venäjän hyökkäystä enkä vähättele sodan julmuutta ja sen siviiliuhreja. En myöskään väitä, että sotilaallinen hyökkäys on paras keino puolustautua. Mutta koska lännen jyrkkyyden ja joustamattomuuden takia kaikki mahdollisuudet neuvotteluratkaisuihin on viety, jäljelle jää ei paljoa muita mahdollisuuksia. Pitäisikö Putinin antaa perustaa Ukrainaan Nato tukikohtia ja jäädä odottamaan milloin ydinohjusisku, maahyökkäys tai salakavala bioasehyökkäys tulee?

      Putin asettaa rauhan ehdoiksi Ukrainan puolueettomuuden, natseista puhdistamisen, demilitarisoinnin ja Krimin tunnustamisen osaksi Venäjää. Kun näitä kohtuullisia vaatimuksia ei hyväksytä, sota jatkuu.

                           sijaissota Venäjää vastaan

       Länsimaiden moninainen tuki Ukrainan nykyhallinnon sodalle kuten Ukrainan armeijan kouluttaminen ja runsas aseapu ovat epäsuorasti sotaa Venäjää vastaan. Yhdysvaltojen hallinto on lähettänyt maahan suuria määriä aseita ja Biden lupasi lisää miljardeja aseapuun. Myös Suomen hallitus lähettää innokkaasti aseita Ukrainaan ja osallistuu siten sotaan. Medvedev varoitti, että tästä voi kehittyä suora suurvaltasota kahden maailman suurimman ydinasevallan välillä.  

                                      kriisin alkuperä            

       Syy Ukrainan kriisiin on siten EUn ja Naton hillitön laajentumistarve.  Länsivallat halusivat Ukrainan EUn ja Naton jäseniksi keinolla millä tahansa ja hinnalla millä hyvänsä. Washington halusi siirtää Ukrainan pois Moskovan vaikutuspiiristä ja liittää sen yksinomaan ”länteen”. EU vaati jyrkästi Ukrainan kokonaan osaksi länttä. Se ei saanut olla puolueeton ja neutraali valtio, silta idän ja lännen välillä. Tässä on koko Ukrainan konfliktin perimmäinen syy.   

        Yhdysvallat ja sen asettama Ukrainan hallitus eivät koskaan ryhtyneet aitoihin neuvotteluihin Venäjän kanssa, mikä pakotti sen sotilaalliseen voimankäyttöön. 

       USAn hallinto voi noudattaa strategiensa laatimaa suunnitelmaa yllyttää Venäjää hyökkäämään ja saada sen siten kuluttamaan resurssinsa. Samaa taktiikkaa käytettiin jo Neuvostoliiton aikana kun maa vedettiin Afganistanin sotaan. Yhdysvaltojen toiminta onkin täsmällisesti noudattanut ajatushautomo Randin suosittelemia keinoja provosoida Venäjää. Näihin lukeutuvat mm. sotaharjoitukset Ukrainassa ja Mustallamerellä, vetäytyminen aserajoitussopimuksista sekä hyökkäysaseiden sijoittaminen Ukrainaan.

       Hyökkääjä ja kriisin aloittaja on selkeästi länsi, ei Venäjä. Lännen pakotteet ja asevarustelu Venäjää vastaan ovat siten valheellisella perustalla ja laittomia.

lähteitä ja lisää luettavaa

The Key Issues within Ukraine. The Big Picture Rod Driver Global Research, June 15, 2022

https://www.globalresearch.ca/ukraine-beginner-guide/5779829

Ukraine, It Was All Written in the Rand Corp Plan Manlio Dinucci Global Research, July 23, 2022

How to Destroy Russia. 2019 Rand Corporation Report: “Overextending and Unbalancing Russia” Manlio Dinucci Global Research, July 16, 2022

Empire of Bioweapon Lies: “Watching Europe Commit Suicide” Pepe Escobar 2022-05-14 the 21st century

Ukraine’s “Democratic Coup d’Etat”: Killing Civilians as a Pretext for Regime Change. Leaked Phone Conversation Reveals Opposition Involvement in sniper killings. The leaders of EuroMaidan ordered the shooting of their own supporters Prof Michel Chossudovsky Global Research, March 06, 2014

US Regime-Change Operation in Ukraine Exposed in Leaked Diplomatic Phone Call Patrick O’Connor Global Research, February 07, 2014 World Socialist Web Site

Ukraine: Western Gangsterism and Propaganda Andre Vltchek Global Research, March 31, 2014 RT Op-Edge 28 March 2014

Video: History Will Judge the United States and Its Allies: Prof. John J. Mearsheimer Global Research, July 04, 2022 South Front 2 July 2022 Sisältää myös tekstin.

https://www.globalresearch.ca/video-history-will-judge-united-states-its-allies-john-j-mearsheimer/5785515

Lue lisää Suomen ja Ukrainan Nato jäsenyys

Natossa sota Venäjän kanssa uhkaa meidän kaikkien turvallisuutta

       Tulilinjalla Venäjä

Venäjä on ollut jo pitkään lännen jatkuvan propagandan, mustamaalauksen, valheiden ja tekaistujen syytteiden kohteena. Tämä toimii perusteluna täyden rintaman hyökkäykselle, johon kuuluvat taloudellinen, hybridi- ja kybersodankäynti, sotaharjoitukset sen rajoilla sekä sijaissota Ukrainassa. 

      Venäjä on Yhdysvaltojen ja Naton sotajoukkojen piirittämä ja Naton tukikohtien ja ydinohjusten ympäröimä. Naton sotaharjoituksia käydään tihenevään tahtiin itämerellä, mustalla merellä ja muualla sen rajojen tuntumassa. 

        Ei ole epäilystä siitä, että Naton toimet ovat aggressiivisia ja pahantahtoisia luonteeltaan. Nato pakottaa Venäjän vastaamaan samalla mitalla ja vahvistamaan puolustustaan. Länsi kutsuu Venäjän vastauksia aggressioksi. Mitä sumutusta: totuus käännetään päälaelleen.

       Tilanne on tulenarka kun kansainväliset suhteet pilataan tarkoituksellisesti, diplomaatit karkotetaan eikä neuvotteluja käydä.

                       Euroopan sodat Venäjää vastaan

       Venäjä on historiallisesti ollut lukemattomien länsimaiden hyökkäysten kohteena  – esimerkiksi Napoleonin sodissa sekä ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Venäjän vallankumouksen jälkeisen sisällissodan aikana 1918-20 johtavat kapitalistiset valtiot lähettivät joukkojaan yrittäen menestyksettä kaataa vallankumouksellisen bolsevikkihallituksen.  

       Venäjän sotilasoppi ja ulkopolitiikka verrattuna Yhdysvaltojen vastaaviin

       Venäjän ulko- ja tuvallisuuspolitiikkaa ei voi ymmärtää ilman yhteyttä Yhdysvaltojen ja lännen vastaavaan. Useimmat Venäjän toimet ovat ymmärrettävissä puolustautumisena lännen imperialismia ja laajentumista vastaan. Myös tapahtumat Ukrainassa tulee hahmottaa tätä taustaa vasten.

       Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on aggressiivista ja määräilevää. Maa on koko historiansa ajan käynyt sotia ja valloittanut muita maita. Yhdysvaltojen armeija ja Naton joukot ovat levittäytyneet ympäri maailman ja ne osallistuvat vuosittain lukuisiin sotaoperaatioihin monissa maissa. Tähän verrattuna Venäjä puuttuu sotilaallisesti vain harvoihin konflikteihin. Venäjän ulkopolitiikka on rauhanomaista ja sovittelevaa.    

      Venäjän sotilasoppi on puolustuksellinen. Yhdysvaltojen sotilasoppi on avoimesti hyökkäävä. Siihen sisältyy esim. ennalta ehkäisevä sota ja taktisten ydinaseiden käyttö ensi-iskussa.  

        Venäjä ei ole koskaan ollut suuri uhka lännelle. Se on pyrkinyt vain puolustamaan itsenäisyyttään ja rajojaan. Miksi pinta-alaltaan maailman suurimman ja valtavat luonnonvarat omistavan valtion tarvitsisi vallata muita maita? Venäjä on pyrkinyt luomaan normaalit suhteet länteen, se haluaisi vain käydä kauppaa. Imperialistisille länsivalloille tämä ei sovi. Ne haluavat alistaa Venäjän.

          lännen propaganda ja ideologia Naton ja Venäjän suhteesta  

        Martti Ahtisaaren näkemys Naton ja Venäjän suhteesta kuvastaa hyvin lännen ideologiaa ja propagandaa: ”Nato tekee kaikkensa tullakseen heidän rajoilleen ja he ovat pakotettuja reagoimaan tähän. Ei se niin ole. Venäjä on aiheuttanut koko tämän ongelman, joka meillä nyt on – – – väitteet Naton uhasta Venäjää kohtaan on ihan roskaa”. Mielestäni tämä lausuma on roskaa. Silloinhan Venäjän johto, turvallisuuspoliittiset asiantuntijat ja sotilasjohto olisivat luulosairaita. Venäjän kallis ydinaseiden kehittely, varustautuminen ja sotaharjoitukset olisivat täysin turhia. Presidentti Putin työskenteli sentään tiedustelupalvelu KGBssä, jonka tehtävänä on selvittää vihollismaiden salaiset hankkeet ja vehkeilyt.

       Suomen rauhan nobelisti Naton sotakoneen puolustajana ja lobbaajana, irvokasta! Ahtisaari toimi Jugoslavian sodan neuvottelijana juuri ennen Naton ”humanitaarisia” pommituksia ja sai vielä Nobelin palkinnon. Nato maat eivät halunneet neuvotteluihin perustuvaa rauhanomaista ratkaisua Jugoslaviassa, vaan päästä pommittamaan ja hajottamaan sosialistinen maa. Rauhan Nobelin antaminen sotarikollisille kuten Barack Obamalle (vaikkakin ennen hänen ”terrorismin vastaista sotaansa”) on eräs lännen tarkoituksellinen propagandakeino, jolla sotiminen saadaan näyttämään rauhantyöltä aitojen rauhaa rakentavien keinojen sijaan. 

           Kesän Nato kokouksessa Stoltenberg uhoaa: ”Venäjä on uhka Natolle”, mikä peittää totuuden, että Nato on uhka Venäjälle. Suomen ulkopoliittinen johto, puolustusvaliokunta ja useimmat poliitikot ovat tämän saman ideologian vallassa. Naton, hallituksen ja lehdistön propagandassa kaikesta syytetään Venäjää.

       lännen ylivallan tavoittelu ja varustelu kriisin syynä

       Toisin kuin lännen valhemediat ja sotapropaganda esittävät, Venäjä ei ole kriisin syy. Aggressiivinen ja aloittava osapuoli on länsi. Konfliktin alkuperäinen aiheuttaja on lännen hegemoniapyrkimys ja laajentumishalu. Jännitystä luo lännen asevarustelu, painostus ja sodan lietsonta. Venäjä ei ole Euroopalle uhka vaan asia on aina ollut juuri päinvastoin. 

                          länsi ei halua rauhaa

       Länsimaiden ja Naton armeijat, aseet ja ydinaseet eivät ole puolustusta varten eivätkä rauhan takaamiseksi, vaikka niin valehdellaan. Yhdysvaltojen johtamassa järjestelmässä niitä käytetään yhä lisääntyvässä määrin sotarikoksiksi määriteltyihin hyökkäyksiin ja sotien aloittamisiin. Länsi ei halua rauhaa. Aseidenriisunta ja ydinaseista luopuminen aikaisempien allekirjoitettujen sopimusten ja lupausten mukaisesti eivät johtavia länsimaita lainkaan kiinnosta.

Sotiminen ja aseet ovat tuottoisa business. Sodat ja konfliktit pyörittävät yhä enemmän länsimaisia talouksia. Sotatalous on niiden talouden perusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sotateollisuus ja siihen liittyvät teollisuudenalat ja palvelut kattavat puolet maan bruttokansantuotteesta.  

        Naton turvatakuut sodan syttyessä eivät ole takuu mistään muusta kuin sodan syventymisestä. Naton turvatakuut eivät voi taata turvaa ja turvallisuutta eivätkä varsinkaan rauhaa. Naton viides artikla ei takaa mitään, mutta sitoo jäsenmaat tukemaan Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Naton viides artikla vaatii kaikkien jäsenmaiden suostumuksen. Apu on sellaista minkä jäsenmaat päättävät. Nato jäsenyys ei muuttaisi mitään sen suhteen että Suomen olisi puolustauduttava itse.

     Rauha taataan kansainvälisten lakien kunnioittamisella ja noudattamisella, mitä imperialistiset länsimaat eivät tee, ei aseilla ja armeijoilla. 

                                  sodan uhka     

        Venäjästä voi tulla uhka ainoastaan vihamielisyyden ja painostuksen seurauksena. Poliittinen vaino, taloudellinen sodankäynti, monimuotoinen hybridisodankäynti ja lisääntyvä sotilaallinen toiminta sen rajoilla pakottavat sen puolustautumaan. Toisen maailmansodan aattona Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, koska Suomi oli liitossa Natsi-Saksan kanssa ja koska Suomen aluetta tiedettiin käytettävän maata ja sen rajan läheistä pääkaupunkia vastaan. Nykytilanne muistuttaakin hyvin paljon tuota aikaa. Toisessa maailmansodassa Saksa yhdessä lukuisten Eurooppalaisten liittolaistensa kanssa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Nyt Yhdysvallat, EU ja Nato yhteisrintamassa ovat aloittaneet monimuotoisen hyökkäyksen ja sotavalmistelut Venäjää vastaan. Kolmas maailmansota ei ole kaukana. Kun länsi käyttää yhä enemmän vain voimaa, kohta myös Venäjällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä samoin.  Sota Venäjän kanssa uhkaa meidän kaikkien turvallisuutta.

        Putin on sanonut, että Venäjä ei enää aio käydä sotaa omien rajojensa sisällä. Sen tarkoitus on torjua hyökkäykset etukäteen maissa, joita länsivallat käyttävät sijaissotiin Venäjää vastaan. Juuri näin tapahtuu parhaillaan Ukrainassa.              

         Putin on selkeästi varoittanut, että Suomen Natoon liittymisellä tulee olemaan sotilaalliset seuraukset. Suomen ja Ruotsin Natoon hakeutuminen lisäävät riskiä, että maat ajautuvat sotaan. Molemmat maat vaarantavat rauhan ja oman olemassaolonsa Yhdysvaltojen maailmanvalloitussuunnitelmien vuoksi. Suomen ja Ruotsin pääministerit vakuuttavat, että maihin ei perusteta Naton tukikohtia eikä niihin tuoda ydinaseita. Venäjän presidentti Putin on varoittanut sallimasta sitä. Vaikka Naton ohjuksia ja ydinaseita ei vielä tässä vaiheessa tule Suomeen, tilanne voi helposti muuttua myöhemmin. Yhdysvallat pystyy monin tavoin painostamaan, kiristämään ja lahjomaan pienempiä valtioita.  

       Suomen ja Ukrainan tilanne Natoon hakeutumisessa ja geopoliittinen asema muistuttavat toisiaan. Suomi on erityisasemassa, koska sillä on yhteinen pitkä maaraja Venäjän kanssa, aivan kuten Ukrainalla. Suomi on ainut maa Euroopassa, jonka kautta voidaan hyökätä Venäjä puolustuksen ydinalueille Kuolan niemimaalle ja Pietariin. Miten Suomen Natoon liittyminen muka lisäisi turvallisuutta? Juuri Natoon liittymisen takia Ukrainaan hyökättiin. Suomi voisi olla Ukrainan jälkeen sodan seuraava uhri. Vihollisuuden rakentaminen Venäjän kanssa, jota Nato jäsenyys vain kiihdyttää, voi aivan hyvin johtaa juuri samanlaiseen Venäjän puolustukselliseen hyökkäykseen Suomeen kuin Ukrainassa on meneillään ja kuin mitä tapahtui toisen maailmansodan aattona Suomen ollessa Natsi-Saksan liittolainen. Venäjän maavoimat tunkeutuvat Suomen alueelle, sen ohjukset iskevät kaupunkeihimme. Sodan kulku ja tulos ovat ennalta arvaamattomia. Se voi kiihtyä ydinsodaksi. Sodissa on harvoin voittajia.    

       Antamalla aseapua Ukrainaan länsimaat mukaan lukien Suomi osallistuvat epäsuorasti sotaan Venäjää vastaan.                  

        Lähihistoriasta ei ole opittu mitään. Toisen maailmansodan aattona Suomen johto ei piitannut itäisen naapurimme perustelluista turvallisuus huolista ja -toiveista. Miten kävi? Alkoi turha talvisota ja jatkosota. Suomi joutui lopulta antautumaan. Se menetti arvokkaita maa-alueitaan. Jouduimme maksaman raskaita sotakorvauksia. Maan johto pakotettiin vuosikymmeniksi mukautumaan itänaapurinsa sanelemaan politiikkaan. Venäjä yritettiin vallata ja se selviytyi voittajana. Natsit joutuivat häpeään. Puheella erillissodasta yritettiin paikata Suomen kolhiutunutta mainetta. 

        Perinteisen aseistuksen ja armeijoiden suhteen lännellä on tietääkseni ylivoima. Nato kumppaneita ja jäseniä on paljon enemmän kuin Venäjällä liittolaisia. Sotilaallisen epätasapainon vuoksi ydinsodan mahdollisuus kasvaa. Venäjällä on tietojeni mukaan länttä kehittyneemmät ydinaseet. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä on nykyään sotilaallisesti niin vahva että se pärjää Natolle. Eiväthän Yhdysvaltojen ja Naton joukot pystyneet lyömään edes Talibania Afganistanissa. Venäjä on lisäksi liittoutunut Kiinan, Valko-Venäjän ja Iranin kanssa.     

       Yhdysvaltojen hallinnon tärkein tavoite on estää Eurooppaa lähentymästä ja liittoutumasta Venäjän kanssa ja pysäyttää maailman suurimman mantereen, Euraasian, luonteva, luonnollinen ja ekologinen yhdentyminen.    

       Yhdysvaltojen johto ei varmaan piittaa suuresti Euroopan maiden kohtalosta, kunhan ne vain pysyvät sen alamaisena. Se voi hyvin ajaa Euroopan maat kuten Suomen ja Venäjän sotimaan keskenään. Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltojen aseteollisuus myi aseita molemmille osapuolille. Sodan jälkeen alkoi Yhdysvaltojen nousu ja menestys. Washingtonin ja Naton sotahullut eivät välitä siitä kuinka paljon hyväuskoisten ja vastuuttomien poliitikkojen johtamien Euroopan maiden kansalaisia uhrataan niiden pyrkimyksessä saavuttaa globaali hegemonia Venäjän ja koko muun maailman ylitse. 

                  kapitalistinen valtio on imperialistinen valtio

      Nykyinen suuntaus osoittaa selvästi, että kapitalistinen valtio on imperialistinen valtio. Läntinen kapitalistinen valtiojärjestelmä perustuu riistoon ja ryöstöön, alistamiseen ja hyväksikäyttöön, väkivaltaan, valloituksiin ja sotimiseen. Nykyään kaikki länsimaiset kansainväliset järjestöt, YK ja useimmat sen alajärjestöt kuten Maailman kauppajärjestö (WTO), Maailmanpankki (WB), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) on valjastettu näihin tarkoituksiin. Rauhanjärjestö YK toimii nykyään peitteenä lännen pidäkkeettömälle imperialistiselle laajentumiselle ja monenmuotoiselle sodankäynnille maailman kansoja vastaan.

       Lännen kollektiivinen imperialismi ja uuskolonialismi pakottavat kaikki yksittäiset länsivaltiot osallistumaan monenmuotoiseen sodankäyntiin (taloudellinen sodankäynti, hybridisodankäynti ja aseelliset hyökkäykset ym.) ulkopuolisia, toisenlaista järjestelmää edustavia ja globalisaatioita jarruttavia valtioita vastaan. Edes tervettä nationalismia tai järkevää ja ekologista sosialismia ei voida sallia.                           

       Alistaminen, sorto ja väkivalta kohdistuvat nyt myös entistä enemmän myös vauraiden länsimaiden omaan väestöön, kuten olemme korona kriisin yhteydessä nähneet. Perusteettomat ja epätieteelliset rajoitustoimet ja joukkorokotukset keskeneräisillä ja vaarallisilla ”rokotteilla”, joiden todellinen sisältö ja tarkoitus ovat meiltä salattu, ovat osoituksena tästä. Katso https://www.globalresearch.ca/what-so-called-covid-19-vaccines/5797682

      On yhä selvempää, että kapitalistinen valtio ei palvele kansaa, vaan yksin hallitsevaa ja ylikansallista omistavaa luokkaa. Valtion varat ohjataan yhä enemmän tuhoisiin tarkoituksiin. Tavallisten kansalaisten kannalta kaikki huononee yhä enemmän. Saamme osaksemme kaikki haitat, vaikka maksamme kaiken työllä ja veroilla.        

                               omistavan luokan sodat                       

         Miksi kansalaisten pitäisi tukea läntisen ylikansallisen pääoman ja omistavan luokan asevarustelua ja sotiin valmistautumista ja osallistua niiden sotiin? Naton jäsenenä ja alaisena Suomen armeija tulee olemaan yhä vähemmän puolustusvoimat. Yhä useampien pitäisi kieltäytyä asepalveluksesta. Sodat loppuisivat jos meillä ei olisi ajattelemattomien ja tottelevaisten moukkien rykmenttejä. Olen itse siviilipalvelusmies ja entistä ylpeämpi siitä. Suomella on demokraattinen velvoite ja oikeus käyttää armeijaansa ja aseistustaan ainoastaan puolustukseen.    

lähteet

Ahtisaari, Martti; Iloniemi, Jaakko; Ruokanen, Tapani. Miten tästä eteenpäin? Docendo 2016

Epäitsenäinen Suomi hakee Naton jäsenyyttä pikavauhdilla sen ilmeisista haitoista piittaamatta

       Naton jäsenyyttä ajetaan täydellä höyryllä ja pikavauhdilla Ukrainan sodan varjolla. Keväällä pääministeri ja presidentti ilmoittivat, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Heinäkuun alussa Suomi on jo hyväksytty Naton tarkkailijajäseneksi.

       Suomi on jo pitkään yhdenmukaistanut aseistustaan, puolustustaan ja tiedusteluaan Naton kanssa. Nato ”rauhankumppanuutta” seurasi hävittäjäkauppa maanpuolustuksessa hyödyttömillä ja huippukalliilla amerikkalaiskoneilla.

       Nato jäsenyyttä haetaan samaan aikaan Ruotsin kanssa. Puolueettomina ja liittoutumattomina maina Suomi ja Ruotsi ovat turvanneet vakautta ja rauhaa pohjolassa. Menneiden vuosikymmenten onnistunut politiikka ja rauhanomainen rinnakkaiselo itänaapurin kanssa hylätään ja osallistutaan Yhdysvaltojen ajamaan vastakkainasetteluun ja sodan lietsontaan. Toisen maailmansodan jälkeen olemme jälleen rakentamassa syvenevää vihollisuutta suuren ja mahtavan naapurimme kanssa. On mielipuolista romuttaa suhteet Venäjään ja asettua avoimesti sitä vastaan.

      Muiden muassa Britannia lupasi sotilasapua Suomelle sotilaallisen konfliktin syttyessä Nato hakuprosessin aikana. Miksi hakea Natoon kun kaikki tietävät, että sodan mahdollisuus vain lisääntyy? 

      Ylen uutisoimien epäilyttävien mielipidetiedustelujen mukaan Naton kannatus olisi muka noussut 70 prosenttiin lyhyessä ajassa. Vuosi pari sitten kannatus oli vain noin 40 prosenttia. Joka tapauksessa hallitus ja omistavan luokan etuja ajavat yksityiset mediat muokkaavat voimakkaasti kansalaisten mielipiteitä. Demokratiaa ei voi esiintyä tietämättömyyden ja sivistymättömyyden oloissa. Kunnollinen yhteiskuntakasvatus takaisi sen, että mielipiteet perustuvat tietoon ja itsenäiseen ajatteluun.

        Hallituksen politiikka on niin vierasta, vastuutonta ja lyhytnäköistä, niin oikeiden ja hyvien arvojen vastaista! Mietin viitsinkö edes kirjoittaa tätä juttua koska sillä tuskin on asiaan paljonkaan vaikutusta. Kansalaisaloitteet Suomen puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden puolesta toki allekirjoitin, mutta sillä ei myöskään näytä olleen vaikutusta.   

                      Suomen epäitsenäinen ulkopolitiikka

       Suomen hallituksella ei ole lainkaan kiinnostusta Venäjän puolustuksellisia toiveita ja turvallisuustarpeita kohtaan. Todella ymmärtämätöntä ja vihamielistä! Yhdysvallat haluaa sotaa ja Suomi tukee täydesti sitä. Suomen linja ollut jo pitkään toteuttaa Yhdysvaltojen ja sen alaisen EUn toiveet ja linjaukset riippumatta siitä kuinka haitallisia ne ovat maallemme ja idän suhteillemme.  

       EU on vetänyt meidät mukaan Venäjän vastaiseen rintamaan. Nato jäsenyyden hakeminen ja itse jäsenyys tulevat vain syventämään tätä. EU luotiin Yhdysvaltojen aloitteesta edistämään sen intressejä. Tämä on myös Naton tarkoitus.  Suomen hallitus seuraa Washingtonin pitkän tähtäimen suunnitelmaa epävakauttaa, hajottaa ja alistaa Venäjä ja tehdä siitä lännen kokonaan hallitsema siirtomaa.                   

        Suomella ei ole itsenäistä, järkevää, tasapainoista saati rauhanomaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on Yhdysvaltojen vasallivaltio, jota johdetaan Washingtonista. Suomi on käytännössä Yhdysvaltojen osavaltio, joka palvelee Yhdysvaltojen hallinnon tavoitteita ja intressejä. Kaikki merkittävimmät linjaukset ja päätökset tulevat Washingtonista ja EUsta. Korruptoituneet poliitikkomme toistavat ja toteuttavat niitä yrittäen samalla esittää olevansa kansan asialla ja säilyttää illuusion, että elämme vielä demokratiassa. 

         Suomi ei näytä olevan enää itsenäinen valtio, joka tekee itsenäistä ja järkevää ulkopolitiikkaa ja kauppa- ja energiapolitiikkaa. Itsenäisyytemme on jo menetetty, sillä olemme osa Yhdysvaltojen imperiumia ja EUta. Suomen nykyhallinto palvelee yksin EUta, Yhdysvaltoja ja globalisteja. Suomi voi olla itsenäinen, suvereeni valtio vain irtautumalla EUsta ja korruptoituneista kansainvälisistä järjestöistä kuten WTO, WHO yms. ja pysymällä Naton ulkopuolella. Samalla heikennetty kansanvalta voidaan palauttaa. 

                              Suomettuminen länteen

       Suomella ja Venäjällä on yhteinen historia. Olemme veljeskansaa.  Suomi on ollut osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Venäjän keisari antoi Suomelle itsenäisyyden. Miten epäkiitollisia olemmekaan siitä! Ja nyt olemme sotilaallisesti liittoutumassa Venäjää vastaan!

      Venäjä on rajanaapurimme kun taas Yhdysvallat sijaitsee toisella mantereella toisella puolella maapalloa. Kumpi niistä on historiallisesti, maantieteellisesti, kulttuurisesti, etnisesti ja rodullisesti läheisempi ja tärkeämpi ja kumpaan meillä on luonnollinen side? Vanha osuva sanonta kuuluu, että vihollisia ei pidä hakea läheltä eikä hyviä ystäviä löydy kaukaa. On lyhytnäköistä liittoutua toisella mantereella olevan suurvallan kanssa ja rakentaa vihollisuutta naapurinamme olevan suurvallan kanssa. On myös sanottu, että ei pitäisi kumarrella länteen eikä pyllistellä itään ja myös toisinpäin. Suomettuminen on edennyt lännen suuntaan niin pitkälle, että hallitus tuhoaa kokonaan suhteemme Venäjään. 

       Pariisin rauhansopimuksen sekä YYA sopimuksen rikkominen

       Natoon liittyminen rikkoo Pariisin rauhansopimuksen sekä YYA sopimuksen. Pariisin rauhansopimuksessa Suomi ja Venäjä pidättäytyvät hyökkäyksistä toisiaan vastaan. Sen mukaan maat eivät saa osallistua liittoihin, jotka on suunnattu osapuolia vastaan. Sopimusta rikotaan koska Suomessa tulee olemaan yhä enemmän kansainvälisiä joukkoja ja sotaharjoituksia Venäjää vastaan. Myös YYA sopimuksen olennainen sisältö on säilyttänyt merkityksensä.  Sen mukaan Suomen aluetta ei pidä käyttää Venäjää vastaan. 

                                  jäsenyyden haittoja

       Meille uskotellaan, että Nato jäsenyys tarjoaa turvallisuutta. Päinvastoin, se tuo enemmän turvattomuutta kuin turvallisuutta: vastakkainasettelu syvenee, asevarustelukierre laajenee, sotilaalliset jännitteet lisääntyvät ja sodan mahdollisuus kasvaa.   

      Jäsenyyden hyötyjä maallemme on äärimmäisen vähän. En keksi ainoatakaan. Haittoja sen sijaan on erittäin paljon. Sen sijaan että pysyisimme puolueettomina ja liittoutumattomina konfliktien ulkopuolella liittoutuminen syventää suurvaltojen välistä konfliktia ja joudumme osaksi sitä. Liittoutuminen lisää sotaan joutumisen riskiä. Liittoutuneena Suomesta voi tulla suurvaltasodan uhri, aivan kuten toisessa maailmansodassa.  

      Suhde Venäjään huonontuu. Suomesta tulee yhä vahvemmin Yhdysvaltojen alainen Venäjän vihollismaa. Suomen liittyminen Natoon aiheuttaa välien kiristymisen Venäjään ja hyvin todellisia turvallisuusuhkia meille. Suomen aluetta voitaisiin käyttää Venäjä vastaan. Venäjän sotilaallinen toiminta itärajan tuntumassa tulee lisääntymään. Samoin Naton joukot ja Yhdysvaltojen armeija tulevat täydellä voimalla mellastamaan maahamme. Sotilaskoneiden melu ja saasteet heikentävät meidän kaikkien elämänlaatua ja pilaavat ympäristömme. Naton jäsenenä menetämme osan itsenäisestä sotilaspuolustuksesta. Armeijaamme aletaan määräillä ulkoapäin. Naton jäsenenä Suomesta tulee kirisin syttyessä Venäjän ensi iskun kohde. Yhdysvallat järjestelee sotiaan toiselta mantereelta eikä itse ole vaarassa.       

Lue lisää Natossa sota Venäjän kanssa uhkaa meidän kaikkien turvallisuutta

Suomen ja Ukrainan Nato jäsenyys

Suomen vaarallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 

Kuolema ja kuolemattomuus Sri Aurobindon filosofiassa

Tiivistelmä esitelmästä, joka on pidetty Ruusu-ristin käräjillä Helsingissä 30.9. 1990.

Seuraavat teesit perustuvat Sri Aurobindon teoksiin The Life Divine ja The Letters on Yoga.

Jos kaikki on todellisuudessa Sachchidananda (absoluutti, Brahman; sat=oleminen, chit=tietoisuus, ananda=autuus) kuolema, paha ja rajoitukset voivat olla vain vääristävän tietoisuuden luomuksia, joka on langennut totaalisesta ja ykseystiedosta jakautuneeseen ja eriytyneeseen kokemukseen. Lunastus voi tapahtua paljastamalla universaalinen yksilössä ja ylittämällä elämän ja kuoleman, hyvän ja pahan sekä ilon ja kärsimyksen kaksinaisuus korkeammassa supramentaalisessa tiedossa ja olemassaolossa.

Kuolema on välttämätön, ei elämän kieltämisenä, vaan itse elämän prosessina.

Ikuinen muodon ja kokemuksen vaihtaminen on äärellisen olennon ainoa mahdollinen kuolemattomuus.

Vastakohta elämän ja kuoleman välillä on erehdys. Kuolemalla on todellisuutta vain elämän prosessina. Aineksen hajoaminen ja sen uudistaminen, muodon säilyttäminen ja muodon vaihtaminen ovat jatkuvia elämän prosesseja. Kuolema palvelee elämää sen välttämättömyydessä muutokseen ja kokemuksen uudistamiseen.

Jälleensyntymisen teorian rationaalinen ja filosofinen perusta on siinä, että on olemassa evolutionaarinen prinsiippi maan luonnossa, ja toiseksi, että on olemassa yksilöllinen sielu syntyneenä kehittyvään luontoon. Jollei olisi olemassa todellista yksilöllistä sielua, evoluutio olisi vain kaikki-sielun leikkiä ja yksilö olisi vain ajallinen muodostuma, joka alkaisi ja loppuisi yhdessä ruumiin kanssa. Jälleensyntymää ei tarvittaisi tällaisessa evoluutiossa. Evoluutio olisi mekaanista ilman välttämättömyyttä tai merkitystä. Vasta jos on olemassa yksilöllinen sielu tai henki, joka ei ole riippuvainen ruumiista, jälleensyntyminen tulee mahdolliseksi. Välttämättömäksi sen tekee samanaikainen sielun evoluutio luonnossa. Sielun evoluutiolla maallisessa luonnossa on kaksinainen luonne. Toinen on fyysisen evoluution näkyvä prosessi, jolla on syntymä koneistonaan ja jota ylläpidetään perinnöllisyyden avulla. Samaan aikaan tapahtuu sielun evoluution näkymätön prosessi, jonka välineenä on jälleensyntyminen nousevassa sarjassa muotoja ja tietoisuutta.

Psyyke (psychic being) säilyy ruumiin kuolemassa. Se vaeltaa syntymien ja kuolemien lävitse ollen itse häviämätön. Vitaalisten ja mentaalisten verhojen tuhoutumisen jälkeen se vetäytyy psyykkiselle tasolle menneen kokemuksen assimilaatioon ja odottamaan uutta jälleensyntymää. Psyyke laskeutuu evoluutioon ilmentäen itseään empiirisenä minänä. Se on keskusolemus, joka ylläpitää ja ohjaa sen fyysisiä, vitaalisia ja mentaalisia elementtejä transcendentin Itsen edustajana. Psyyke ohjaa yksilöä läpi syntymien sarjan kohti henkistä kääntymystä ja transcendentin Itsen toteuttamista. Psyyke on kuolematon ilmentäen olemassaolon jatkuvuutta ajallisessa evoluution virrassa.

Sielu kerää elämän kokemuksensa olennaiset elementit ja ja tekee siitä kasvun perustan evoluutiossa. Palatessaan syntymään se ottaa mukaansa mentaalisten, vitaalisten ja fyysisten verhojensa kanssa niin paljon karmastaan kuin sille on hyödyllistä uudessa elämässä sen tulevaan kokemukseen. Sielun syntyessä mieli, elämä ja ruumis muodostuvat universaalisen luonnon aineksista sen menneen evoluution mukaan vastaten sen tarpeita tulevaan kehitykseen.

Ruumiin hajottua vitaalinen osa menee vitaaliselle tasolle pysytellen siellä jonkin aikaa. Lopulta myös vitaalinen verho hajoaa. Viimeisenä hajoava on mentaalinen verho. Viimein sielu tai psyyke vetäytyy psyykkiseen maailmaan levätäkseen siellä kunnes uusi syntymä on lähellä. Tämä on yleinen kulku normaalisti kehittyneille ihmisille. Mutta on olemassa myös muuntelua yksilöllisen kehityksen ja luonnon mukaan. Esimerkiksi jos mentaalinen olemus on vahvasti kehittynyt, myös mentaalinen olemus voi säilyä, kuten myös vitaalinen, edellyttäen että ne ovat keskittyneet ja organisoidut tosi psyykkisen olemuksen ympärille. Ne voivat silloin jakaa psyykkisen prinsiipin kuolemattomuuden.

Sielu vetäytyy psyykkiseen maailmaan levätäkseen, sen kokemuksien henkiseen assimilaatioon ja palatakseen takaisin omaan fundamentaaliseen tietoisuuteensa.

Psyyke seisoo mielen, elämän ja ruumiin takana tukien niiden evoluutiota. Samoin psyykkinen maailma on mentaalisen, vitaalisen ja fyysisen maailman takana, ei niiden yläpuolella.

Psyykkiseen maailmaan vetäytyvien sielujen olotila on staattinen. Jokainen vetäytyy itseensä eikä se ole vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ne eivät myöskään ole kosketuksissa maan elämään.

Vain keskusolemus jälleensyntyy, ei ulkoinen persoonallisuus. Jälleensyntyminen ei koske persoonallisuutta tai luonnetta, vaan ainoastaan psyykeä.

Psyyken jättäessä ruumiin, vitaalisen ja mentaalisen verhonsa, se kantaa mukanaan kokemuksiensa ytimen – ei fyysisiä tapahtumia-, ei vitaalisia liikkeitä, ei mentaalisia muodostelmia, luonteenpiirteitä tai kykyjä, vaan jotain olemuksellista, jota se on kerännyt niistä. Tämän vuoksi meillä ei tavallisesti ole muistia menneen elämän tapahtumista tai olosuhteista. Tätä muistia varten tarvittaisiin vahvaa kehitystä kohti mielen, vitaalisen ja hieno-fyysisen olemuksen katkeamatonta jatkuvuutta. Kuitenkin mennyt säilyy jonkinlaisena siemenmuistina, se ei kuitenkaan tavallisesti ilmenny. Poistunut sielu säilyttää menneiden kokemuksiensa muiston vain olemukseltaan, ei yksityiskohtien muodossa. Se voi muistaa menneen elämänsä yksityiskohtia vain jos se tuo nykyiseen manifestaatioonsa menneitä persoonallisuuksiaan. Muutoin muisti tulee vain joogasiddhien kautta.

Sri Aurobindon mukaan jälleensyntyminen voidaan todistaa vain sisäisen kokemuksen ja sisäisen tiedon avulla. Henkisessä evoluutiossa tulee vaihe, jolloin sielu on tietoisesti kuolematon. Samalla se tulee tietoiseksi menneistä elämistään ja muistaa aikaisemmat sielun tilansa ja ympäristönsä. Menneiden elämien muisto voidaan saavutta vain tulemalla täydellisen tietoiseksi ja täydellisesti yhdistetyksi jumalalliseen tajuntaan. Mitä kehittyneempi psyykkinen prinsiippi on, mitä lähempänä se on täydellistä kypsyyttä, sitä suurempi on sen syntymien välinen aika. Jotkut olennot jälleensyntyvät vain tuhannen tai kahdentuhannen vuoden jälkeen.

Primitiivisellä evoluution tasolla jälleensyntymät ovat lähempänä toisiaan. Silloin ei ole epätavallista, että ihmiset syntyvät lastenlapsiinsa. Tavallisesti sielu seuraa saman sukupuolen linjaa. Mikäli tapahtuu sukupuolen vaihtamista, se koskee niitä persoonallisuuden osia, jotka eivät ole keskeisiä. Kun psyykkinen olemus on täydellisesti kehittynyt, se on myös absoluuttisen vapaa. Se voi valita syntyäkö maan päälle vai jatkaako kehitystään henkisillä tasoilla osana universaalia järjestystä.

Ajatus jälleensyntymisestä ja uuden elämän olosuhteista palkkiona tai rangaistuksena, inhimillisenä oikeudenmukaisuutena, on Sri Aurobindon mukaan täysin epähenkinen ja epäfilosofinen ja se vääristää elämän todellisen tarkoituksen. Elämä on evoluutiota ja sielu kasvaa kokemuksiensa myötä. Kärsimys on vain tuon evolutionaarisen toiminnan seuraus, ei Jumalan tai kosmisen lain tuomio erehdyksistä, jotka ovat välttämättömiä tietämättömyydessä.

Kuolemattomuus perimmäisessä mielessä ei tarkoita ainoastaan jonkinlaista persoonallista säilymistä ruumiillisesta kuolemasta. Olemme kuolemattomia itse-eksistenssimme ikuisuudessa, koko fyysisten syntymien ja kuolemien sarjan tuolla puolen, hengen ajattomassa olemisessa.

Hengen transcendentti ja ajaton oleminen on ainoa tosi kuolemattomuus.

Ajallinen kuolemattomuus merkitsee, että tiedostamme pysyvän Itsen syntymissä ja muutoksessa. Ajaton kuolemattomuus on taas sitä, että tiedostamme Itsen ei-syntymässä ja ei-tulemisessa.