Säynätsalon sanomat 22.10 2026
Osallistuin Säynätsalopäivien yhteydessä järjestetyn luontopaneelin keskusteluun Muuratsalon metsistä ja tulevaisuudesta.
Jyväskylän ja Muuramen kuntien alueella sijaitseva Muuratsalo on mielestäni hienoin, yhtenäisin ja laajin luontokokonaisuus Jyväskylän lähiseudulla. Sitä ei pidä tuhota lyhytnäköisellä toiminnalla. Ehdotin jo vuosia sitten Muuratsalon ”luonnonpuiston” perustamista. Alue on tavattoman monipuolinen ja vaihteleva sisältäen vuoria, lampia, soita, kallioita ja rotkoja sekä eri ikäisiä metsiä ja upeita näkymiä Päijänteelle. Luonnon lajien kirjo on laaja. Alue tarjoaa aina uutta ihmeteltävää kulkijalle. Paikka vetää hyvin vertoja esimerkiksi Korpilahden Vaarunvuorelle, joka on luonnonsuojelualue. Nykyisellään Muuratsalo on kuitenkin tilkkutäkki luonnonsuojelualueita, vanhempia ja nuorempia metsiä sekä avohakkuita.
Kesät talvet teen Muuratsalon ympäri polkujuoksulenkin eteläpään hiekkarannalle ja takaisin. Käyn siellä marjassa ja sienessä. Lintupönttöjä olen myös sinne laitellut. Lintumuuttoa seuraan Paljaspäältä.
Vuosien kuluessa olen nähnyt monen vaikuttavan metsän kaatuvan. Jäljelle jää yleensä rumaa raiskiota ja kantoja. Avohakkuu näyttää edelleen olevan hallitseva käytäntö metsätaloudessa. Sen haitat ekosysteemeille ja linnustolle tunnetaan hyvin. EU linjauksen mukaan, mihin Suomen hallitus on sitoutunut, metsien suojelua olisi roimasti lisättävä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Muuratsalosta suuri osa on määritelty virkistysalueeksi, jolloin sitä ei pitäisi hyödyntää taloudellisesti. Kuitenkin siellä tehdään yhtä paljon avohakkuita kuin hoitometsissäkin. Jyväskylän kaupunki on ostanut metsäyhtiöltä saaren pohjoisosasta alueen. Sille laaditaan hoitosuunnitelma, jossa otetaan huomioon päävirkistysalueen mukaiset luonto- ja maisema arvot. Kaupungin omistuksessa alueen tilanne on varmasti paljon parempi kuin metsäyhtiön hallussa.
Meneillään on kansalaisaloite Kontinvuoren alueen metsien suojelemiseksi. Mielestäni koko Muuratsalon alue kaikkine metsineen olisi turvattava. Siellä on lopetettava tehometsätalous ja avohakkuut ja siirryttävä kestävään metsänhoitoon. Jatkuva metsänkasvatus on jo aikoja sitten todettu parhaaksi menetelmäksi luonnon ja ihmisen kannalta. Parasta olisi kuitenkin jättää koko paikka rauhaan ja antaa hakkuualueiden toipua. Kaikenlaisia ennallistamistoimia olisi tehtävä.
Yksi visio Muuratsalon tulevaisuudesta olisi alueen nostaminen retkeilykohteena. Tämä voisi parantaa sen säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisena. Merkitty retkeilyreitti voisi kulkea koko alueen ympäri: Satasarvinen, Paljaspää, Kontinvuori, Velakallionlampi ja 3 muuta lampea, Naukula, Hakolanvuori, eteläpään luonnonsuojelualue ja sen korkeat kalliot sekä hiekkaranta ja Lullinvuori. Naukulan laavun vieressä voisi olla telttailualue. Jyrkänteille viritettäisiin kunnolliset turvaköydet. Retkeilijöiden käytössä olevilla veneillä pääsisi mm. Sudensaareen ja Kaakkosaareen tai muuten vaan soutelemaan.
Alvar Aallon arkkitehtuuri Säynätsalossa ja Muuratsalossa saa nyt entistä enemmän huomiota kun se hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Samaan tapaan Muuratsalon retkeilyalueelle voisi tulla enemmän kävijöitä ja retkeilijöitä. Tampere haluaa nyt kunnostautua ympäristöystävällisenä kapunkina ja se on kehittänyt retkeilyalueitaan. Jyväskylän ja Muuramen tulisi pyrkiä samaan. Ainakin Muuramen ympäristöpäällikkö suhtautuu myönteisesti tähän ehdotukseen eikä Jyväskylän kaupunki sitä myöskään tyrmää.