Suomen viime sotien yhtymäkohtia nykyiseen Venäjän vastaiseen sotavarusteluun

      Viime sotien ajalla on paljon yhtymäkohtia nykypäivään.

     Venäjän vastaisuus ja vihamielisyys ovat jälleen päässeet valloilleen. Siitä on tullut hallituksen virallista politiikkaa. Suomen johdolla on fanaattinen, tinkimätön ja järkkymättömän vihamielinen asenne Venäjää kohtaan. Viime sotien aikaan ja tänään Suomi on asemoitunut Venäjän vihollismaaksi. 

      Kaikki valtavirta puolueet osallistuvat Venäjän vastaisiin toimiin ja militarismiin. Kaikki puolueet ovat globalistisia, militaristisia ja fasistisia. Kaikki valtavirtapuolueet ovat EUn ja Naton talutusnuorassa. Ne eivät tarjoa vaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten puolueiden nousu estetään erilaisin, jopa  rikollisin keinoin. Kansallismielisiä puolueita ei hyväksytä. Esimerkiksi Suomessa ei noudateta vaalilakia eikä kukaan valvo vaaleja vaalivilppien estämiseksi. Lähes kaikki mielipiteitä muokkaavat uutisvälineet ovat valtapuolueiden hallinnassa. Kansalaisia manipuloidaan äänestämään niin kuin vallanpitäjät haluavat.

      Kuten viime sotien kynnyksellä Suomen politiikkaa luonnehtii täydellinen huolettomuus siihen vaaraan, minkä sota aiheuttaisi maallemme. Minkäänlaisia rauhanpyrkimyksiä ei sisälly Suomen hallituksen ohjelmaan.     Sotaan varustaudutaan ja valmistaudutaan jättisummilla laiminlyömällä kaikki muut valtion elintärkeät ja lain määräämät tehtävät. Sotavarustelu menee järkevän taloudenhoidon, luonnonsuojelun ja peruspalveluiden turvaamisen edelle. 

        Viime sotien aikana ja tänään Suomen päättäjillä ei ole edes sen vertaa sivistystä että yrittäisivät säilyttää ystävälliset ja hyvä suhteet naapurimaahansa. Valtion propagandaan uskovalla kansalaisten enemmistöllä ei myöskään ole sivistystä. Sivistys edellyttää itsenäistä ajattelua, mikä taas edellyttäisi joidenkin riippumattomien ja puolueettomien tietolähteiden seuraamista. Suomi ei ole sivistysvaltio, koska se ei harjoita rauhan politiikkaa, vaan aivan päinvastoin. Puolustuksen ja turvallisuuden nimissä valmistaudutaan ja varustaudutaan sotaan Venäjää vastaan. Suomessa on vallalla fasismi ja barbaria.      

        Ennen viime sotia Suomen taantumuksellinen politiikka teki maasta hyökkäystukikohdan Neuvostoliittoa vastaan. Sama toistuu nyt Venäjää vastaan. Suomi on jälleen imperialistisen lännen etuvartio Venäjää vastaan. 

      Suomi on osa lännen geopoliittista suunnitelmaa, missä rakennetaan uutta Venäjän vastaista rintamaa. Suomi on muuttunut aggressiiviseksi Venäjän vastaiseksi maaksi samaan tapaan kuin Ukraina. Suomea on valmisteltu siihen, että Nato voi avata uuden Venäjän vastaisen sotarintaman Suomesta.

         Suomi käy jälleen sotaa Venäjää vastaan, mutta tällä kertaa toistaiseksi vielä epäsuorasti Ukrainan sodan kautta. Suomi on tehnyt puolustussopimuksen Venäjän vihollismaan kanssa, jolle se toimittaa aseita ja rahaa käytettäväksi Venäjää vastaan.  

        Jatkosodassa Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa. Nyt Suomi tukee Ukrainan uusnatsi hallintoa sijaissodassa Venäjää vastaan. Suomalaisten verorahoilla tuetaan Kiovan hallinnon tekemiä sotarikoksia ja kansanmurhaa Itä-Ukrainan venäjänkielistä väestöä vastaan sekä sotilasiskuja Venäjän maaperälle. Natsismi ja fasismi ovat aina olleet lännen paras ideologinen ase Venäjän lyömiseksi ja venäläisten sortamiseksi ja tappamiseksi.      

      Typeryys ei loppunut talvisotaan, mentiin jatkosotaan. Tappio tuli jälleen. Sama hulluus jatkuu tänä päivänä. Euroopan Nato maat varustautuvat kolmatta maailmansotaa varten. Suomen sotahullu johto valmistautuu ja varustautuu uuteen sotaan Venäjää vastaan. Halutaan uusintaa. Halutaan ottaa vielä kerran revanssi. Tämä on hulluutta. Sellaisesta sodasta ydinasevaltaa vastaan Suomi ei enää mitenkään selviäisi. Etulinjassa Suomi olisi pahimpien Venäjän vastaiskujen kohde. Ukrainassa Venäjä ei edes sodi tosissaan, koska kyseessä on erityisoperaatio eikä Venäjä ole julistanut sotaa Ukrainalle. Järeimpiä aseita ei käytetä. Sodan syttyessä Suomi joutuisi samankaltaisten ja vielä pahempien toimien kohteeksi kuin Ukraina nyt. Sitäkö maan johto haluaa? Kieroutuneet globalistiset johtajamme eivät piittaa Suomen kohtalosta, koska kansallisvaltio ei ole heille merkityksellinen eikä Suomi ole heille rakas maa. Kansalaiset eivät sotaa halua, mutta johtajamme eivät välitä kansalaisistaan.

       Stalinin varoituksia ei kuunneltu ja sota syttyi. Putinin varoituksia ei oteta todesta. Sodan lietsonta jatkuu. Venäjää provosoidaan kaikin mahdollisin tavoin. Sodasta tulee yhä todennäköisempi.

      Viime sotien aikana osaamattomissa ja typerissä käsissä oleva Suomen johto ajoi maamme turhiin ja typeriin sotiin. Tänä päivänä tilanne on sama ja vaara on sama.          

        Vahvat maat ja liittoumat käyttävät Suomea hyväkseen, silloin Saksa, nyt EU ja Nato. Tänään enemmän kuin koskaan aikaisemmin maamme historiassa Suomi on ulkovaltojen hallinnassa. EU ja Nato Suomi toteuttaa kansalliset edut syrjäyttävää globalistista politiikkaa. EU johtajat palvelevat ylikansallista suurpääomaa kansallisten etujen sijaan. Heidän vallaltaan puuttuu legitimiteetti. Demokratia on enää pelkkä kulissi. 

       Globalisteille kolmas maailmansota on keino edistää heidän valtasuunnitelmiaan. Saksan, Ranskan ja Suomen johtajat lietsovat sotaa Venäjää vastaan etunenässä. He ovat valmiita tuhoamaan rauhan ja uhraamaan oman maansa kansalaiset ja sotilaat uudessa mielettömässä ja tuhoisassa maailmansodassa.

       Tänä päivänä Suomen johto on tekemässä jälleen saman virheen kuin viime sodissa. Suomi valmistautuu taas sotaan Venäjää vastaan EU ja Nato rintamassa.

        Suomen nykyjohto ei ole oppinut mitään edellisistä hävityistä sodista. Pahuus, hulluus ja typeryys ovat vallalla Suomen johdossa. Hallituksemme koostuu moraalittomista fasisteista, globalisteista ja sotahulluista typeryksistä.

        Viime sodissa ja tänään Suomella on sama itsemurha missio, sama fasismi ja sama venäläisviha.              

     EUn ja Naton sotavarustelun pääasiallinen tarkoitus ei ole puolustus, vaan sotaan valmistautuminen. Puolustuksen nimissä valmistaudutaan hyökkäyssotaan Venäjää vastaan. Perusteetonta Venäjän uhkaa käytetään verukkeena ostaa aina vain lisää aseita ja perustaa uusia Naton alaisia sotilastukikohtia Suomeen.         

        Suomessa aletaan rakentaa uutta ”Mannerheim-linjaa”, sotilaallista infrastruktuuria, jota tarvitaan sotaan Venäjää vastaan. Suomi on mukana viiden EU ja Nato maan Venäjän vastaisen rajan linnoitus- ja miinoitushankkeessa. Suomi on irtautumassa humanitaarisesta Ottawan miinojen rajoitussopimuksesta.    

       Viime sotien ajalle ja nykypäivälle yhteistä on hallinnon vallankaappaus ja maanpetturuus, demokratian hävittäminen, kansan harhauttaminen ja sotapropaganda.  Suomen hallituksen rikollista jatkosotaa ei voitu käydä ilman sotapropagandaa ja valehtelua. Kaikki Suomen sanomalehdet sensuroitiin. Nykyään kaikki valtavirtamedian välittämä kuva Ukrainan konfliktista on valhetta ja vääristelyä. Suomen hallitus käyttää sotapropagandaa saadakseen kansan suostumuksen ja hyväksynnän verorahojen käyttämiselle Ukrainan tukemiseen, aseistamiseen ja mielettömän sodan jatkamiseen. Ukrainan sodan kerrotaan olevan ”Venäjän hyökkäyssota”, vaikka se on lännen hyökkäyssota, mihin Venäjä pakotettiin osallistumaan torjumalla kaikki rauhanehdotukset ja estämällä kaikki rauhanmahdollisuudet.     

        Euroopan aggressiivisimpien maiden johtajat eivät halua rauhaa, vaan varustautuvat pitkään sotaan Venäjää vastaan. Suomen presidentti Stubb on yksi Euroopan fanaattisimpia ja vaarallisimpia johtajia. Kaikki hänen Suomen sotia, Venäjää ja Ukrainan sotaa koskevat puheensa ovat valhepropagandaa.  The Economist lehden haastattelussa Stubb väitti, että Suomi voitti sodan Neuvostoliittoa vastaan kovista tappioista, Neuvostoliiton sanelemista rauhanehdoista ja suurista aluemenetyksistä huolimatta. Suomen itsenäisyyden säilyttäminen karvaiden menetysten keskellä ei ollut mikään voitto. Eihän Neuvostoliitto sitä pyrkinyt viemäänkään, vaan ainoastaan parantamaan turvallisuuttaan talvisodassa ja puolustautumaan natseja vastaan jatkosodassa. Suomi hävisi kaikilla rintamilla ja joutui antautumaan ja alistumaan Neuvostoliiton tahtoon. Aluemenetyksineen Ukraina on häviämässä sodan samalla tavalla kuin Suomi hävisi talvisodan.

       Stubbin johdolla Suomi sekaantuu jatkuvasti Ukrainan sotaan sekä rauhanneuvotteluihin, vaikka asia ei Suomelle kuulu. Ukrainan tukemisen ja aseistamisen vaikutus on ainoastaan haitallinen. Ukrainan kansalaisten ja sotilaiden tappaminen jatkuu, Ukraina menettää yhä enemmän maa-alueita ja rauhan saavuttaminen vaikeutuu. Vaarana on sodan laajentuminen Suomeen ja Eurooppaan.

     Alexander Stubb on typerin ja hulluin presidentti mitä meillä on koskaan ollut, ainakin minun elinaikanani. Ryti ja Paasikivi veivät Suomen talvisotaan ja jatkosotaan, jotka olisi helposti voitu välttää viisaammalla ja järkevämmällä politiikalla. Nykyisellä presidentillä pitäisi olla käytettävissään kaikki viime sodista saatu tieto ja opetukset, mutta siitä huolimatta hän vain kärjistää konfliktia Venäjän kanssa. Tämä mies ilmeisesti pyrkii viemään Suomen uuteen sotaan Venäjää vastaan yhdessä Nato ja EU liittolaistensa kanssa.    

  Viime sotien aikana pyrkimyksenä oli heikentää Neuvostoliittoa, mutta seurauksena oli ainoastaan Suomen tappio ja heikentyminen. Suomi hävisi ankarasti. Nykyisessä lännen ja Venäjän välisessä konfliktissa Suomi on jo nyt häviäjä taloudellisesti. Jos sota laajenee Suomeen, niin maamme voi hävitä niin pahasti, että se voi hävitä kokonaan kartalta itsenäisenä valtiona. Medvedev varoittaa Suomen vallanpitäjiä, että vastakkainasettelu Venäjän kanssa voi johtaa Suomen valtiollisuuden romahtamiseen ikuisesti. Hän takaa, että silloin kukaan ei ole heille enää yhtä lempeä kuin vuonna 1944. Katso https://mvlehti.net/2025/09/08/kolumni-uusi-suomalainen-doktriini-tyhmyytta-valheita-ja-kiittamattomyytta-dmitri-medvedev/

        Neuvostoliitto salli Suomen itsenäistymisen. Neuvostoliitto salli aikoinaan Krimin ja Ukrainan itsenäistymisen ja irtautumisen Neuvostoliitosta. Neuvostoliitto hyväksyi Saksojen yhdistymisen. Ei olisi kannattanut. Seuraavan sodan jälkeen Suomea voi odottaa Krimin (ja itä-Ukrainan) kohtalo. Krimille myönnettiin aikoinaan irtautuminen Neuvostoliitosta. Lännen tekemään Ukrainan vallankaappauksen jälkeen se todettiin virheeksi ja niemimaa liitettiin takaisin Venäjään alueen kansalaisten tahdosta. Suomi ei ole itsenäisyytensä aikana osoittanut suurta valtiollista kypsyyttä. Kekkosen aikaa ja sen jälkeisiä vuosikymmeniä lukuun ottamatta se on ollut militaristinen ja sotaisa ja aiheuttanut jatkuvasti harmeja naapurimaalleen.

lähteet

Dmitri Medvedev   Kolumni: Uusi suomalainen doktriini – Tyhmyyttä, valheita ja kiittämättömyyttä uusi mv lehti 08.09.2025   

Vapauden puolesta sotapropaganda

        Monesti kuulee väitettävän, että Suomen käymät sodat olivat välttämättömiä Suomen itsenäisyyden ja vapauden säilyttämiseksi. Eihän se ole lainkaan totta! Neuvostoliitto ei pyrkinyt valtaamaan Suomea eikä viemään Suomen itsenäisyyttä. Ei haluta myöntää, että sodat olivat täysin turhia ja typeriä. Ne olivat Suomelle pelkästään täysin tappiollisia. Niissä ei voitettu mitään, ei edes Suomen vapautta eikä itsenäisyyttä, koska eihän Neuvostoliitto niitä pyrkinyt koskaan viemäänkään. 

     Sotasankari patsaat ja muistomerkit kertovat, että sotilaamme kuolivat vapautemme puolesta. Niissä väitetään että Suomen sodat olivat vapauden puolustamista. Sotien pitäminen vapauden puolustamisena on osa sotapropagandaa, missä sotia pidetään välttämättöminä ja tarpeellisina. Sota on pahinta mihin maa voi joutua. Se merkitsee pakkovaltaa ja vapauden menetystä. Koska sodat tuovat mukanaan pelkkää tuhoa, kuolemaa ja kurjuutta, niille pitää löytää jokin oikeutus.  

      Sodat voivat olla itsenäisyyden ja vapauden puolustamista siinä tapauksessa, että maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin että sillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin taistella ja puolustautua. Suomen sodat eivät olleet sellaisia, Neuvostoliiton suuri isänmaallinen sota sen sijaan oli. Ennen talvisotaa Suomella oli lukemattomia mahdollisuuksia ratkaista Neuvostoliiton turvallisuutta koskeva kiista rauhanomaisesti. Talvisota ei ollut Neuvostoliiton laiton hyökkäyssota, koska sillä oli siihen vahva itsepuolustuksen oikeutus ja maa yritti ratkaista turvallisuusongelman Suomen kanssa rauhanomaisesti. Jatkosota oli Suomen hyökkäyssota Neuvostoliittoa vastaan.

        Sotien välttäminen viisaalla politiikalla olisi ollut parasta Suomen ja suomalaisten vapauden puolustamista. Sotiin joutuminen ehdoin tahdoin, niitä seuranneet tappiot, aluemenetykset, sotakorvaukset ja köyhyys merkitsivät vapauden menetystä ja kaventumista. 

                                sotien mielettömyys      

      Järkeville ihmisille pahin katastrofi mihin maa voi joutua on sota, joka olisi vältettävä kaikin keinoin. 

    Hillitön asevarustelu, sotien lietsominen ja jatkuvat sodat ovat osoitus lännen barbaarisuudesta. Ne todistavat, että vallitsevassa kapitalistisessa sivilisaatiossa ei juuri tapahdu edistystä eikä kehitystä. Ainoa ero historiallisesti aikaisempiin sotiin on että nykyään aseet ovat teknologisesti kehittyneempiä ja tehokkaampia. Suusta ladattavat ruutiaseet ja kanuunat on korvattu konekivääreillä ja ohjuksilla.

       Sotia pidetään edelleen länsimaiselle valtiolle normaalina asiana ja ulkopolitiikan jatkeena. Asevarusteluun, armeijoiden ylläpitoon ja sotimiseen käytetään jättisummia. Kuitenkin asevarustelu, mukaan lukien ydinaseet ja muut joukkotuhoaseet, ja sodat uhkaavat sekä biosfäärin että ihmiskunnan olemassaoloa. 

Barbaarinen jatkosota natsi-Saksan aseveljenä

        Suomi liittoutui Saksan kanssa jatkosodassa (1941-1944). Talvisodan päätyttyä Moskovan rauhaan Suomen hallitus ei tullut järkiinsä, vaan lähti pian uuteen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Kuten jo ennen talvisotaa Suomi aloitti jälleen sotilasyhteistyön Saksan kanssa. 1941 Suomen hallitus liittyi akselivaltojen kommunismin vastaiseen sopimukseen (antikominterpakt). 1940 Suomi solmi kauttakulkusopimuksen Saksan kanssa, mihin sisältyivät huolto, tarvike ja miehistö kuljetukset. Saksan sotatarvikkeita alettiin tuoda Suomeen. Saksan sotajoukot saapuivat Suomen maaperälle.

      Jatkosodassa kaikki Stalinin Suomea koskevat uhkakuvat ja pelot osoittautuivat tosiksi. Neuvostoliitto ei aloittanut sotaa Saksaa vastaan vaan päinvastoin. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon tuli yllätyksenä Stalinille ja puna-armeijalle. 

       Suomen hallitus uskoi Saksan voittoon. Jatkosodassa Suomi ja Saksa yhdistivät sotavoimansa ja hyökkäsivät yhdessä Neuvostoliiton Karjalaan.

      Sotilaallinen liittoutuminen Saksan kanssa tapahtui ilman virallisia sopimuksia. Hallituksen päätöksentekoprosessi salattiin kansalta ja eduskunnalta. Suomi lähti jatkosotaan ilman eduskunnan käsittelyä ja hyväksyntää. Suomen johto toimi kuin maanpetturit. Kyseessä onkin mitä ilmeisemmin maanpetos ja valtiopetos. 

       Suomen hallitus yritti kieltää, että se oli sotilaallisessa ja poliittisessa liitossa Hitlerin Saksan kanssa, sillä Suomi oli virallisesti puolueeton maa.    

         Saksa pyysi Suomea osallistumaan hyökkäyssotasuunnitelmaansa, mistään Suomen puolustamisesta tai puolustusyhteistyöstä ei ollut kyse. Sotavoimien yhdistämisestä käytettiin vuoden 1918 tapaan nimitystä aseveljeys.

     Operaatio Barbarossassa Suomen armeijalle suunniteltuja tehtäviä olivat hyökkäys Laatokan molemmin puolin, Karjalan valtaaminen, Suomenlahden avaaminen saksalaisille joukoille sekä osuus Leningradin valtauksessa.          

         1941 Suomi julistaa sodan Neuvostoliitolle. 

       Hallitukselle oli tärkeää, että armeijan liikekannallepano ja sotatoimien aloittaminen näyttäisivät puolustautumiselta Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Oli sovittu, että Suomi liittyy sotaan vasta viikon päästä Saksan hyökkäyksen jälkeen. Näin Suomen sotilaat ja kansalaiset huijattiin osallistumaan kansainvälisen oikeuden vastaiseen hyökkäyssotaan. Näin haluttiin esittää kansalle ja maailmalle että Suomi ei ole hyökkääjä ja että se on puolueeton valtio. Kuitenkin ennen sodan puhkeamista yhteisiä sopimuksia ja sotasuunnitelmia oli tehty saksalaisten kanssa ja SS -joukot olivat jo Suomessa hyökkäystä varten.

        Vaikka Suomi osallistui Saksan kanssa laittomaan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan, hallitus väitti, että Suomi ei hyökännyt Neuvostoliittoon, vaan että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Presidentti Ryti ja pääministeri Rangell väittivät, että Neuvostoliitto oli hyökkääjä. Tanner syyttää sodasta Neuvostoliittoa, Suomi muka vain puolustautuu. Hallituksen mukaan jatkosota oli jatkoa talvisodalle ja puolustussotaa. Kesäkuussa sodan alettua ja Neuvostoliiton pommitettua Suomen lentokenttiä ja muita kohteita presidentti Ryti sanoo radiopuheessaan, että rauhaarakastava kansamme on taas joutunut raaan hyökkäyksen kohteeksi ja että kyseessä on jo toinen puolustustaistelu, tällä kertaa yhdessä Saksan kanssa. Maan päämies valehtelee kansalle ja aivopesee sitä sotapropagandalla. Suomen hallitus, sotilasjohto ja sotilaat eivät olleet rauhaa rakastavia eivätkä pyrkineet rauhaan ennen talvisotaa eivätkä varsinkaan jatkosodassa. Sekä hallitus että armeija olivat sotahulluuden vallassa. Molempien sotien aikana pasifistit, aseistakieltäytyjät, Neuvostoliiton ystävät ja vasemmiston edustajat vaiennettiin väkivaltaisesti. Sotapropaganda ja sotasensuuri tukahduttivat rauhan sanoman ja järjen äänen.             

        Jatkosota ei ollut erillissota, vaikka niin Suomessa laajasti väitettiin sodan aikana ja sen jälkeen.  Suomi oli natsi-Saksan liittolainen. Jatkosota oli osa Saksan itärintaman hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi osallistui siten YKn peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaiseen hyökkäyssotaan. 

      Mannerheim kannatti sotaan liittymistä 1941, koska uskoi Saksan voittoon.  

      Ryti ja Mannerheim ajoivat suur-Suomea jatkosodassa. Mannerheimin hallinnon alueelliset vaatimukset ulottuivat kauas vuoden 1939 rajan itäpuolelle. Ryti kertoi Hitlerin erityislähettiläälle 1941, että Suomi tahtoi vallata Kuolan niemimaan ja Venäjän Karjalan. Jatkosodassa Mannerheim antaa ns. miekantuppipäiväkäskyn, missä hän kehottaa vapauttamaan Aunuksen, Vienan sekä Itä-Karjalan bolsevikkien vallasta. Sama pyrkimys suur-Suomeen ilmeni jo sisällissodan aikana vuonna 1918 annetussa päiväkäskyssä. Ryti antaa luvan ylittää vanhan rajan. 1941 Viena ja Aunus liitetään Suomeen. Ryti julistaa takaisin vallatut alueet Suomeen kuuluviksi.

      Satojen tuhansien siviilien hengen vaatinut Leningradin saarto ei olisi ollut mahdollinen ilman Suomen apua. Luftwaffen ensimmäiset pommituslennot Leningradiin kesällä 1941 tapahtuivat Suomen lentokentiltä käsin. Suomen ilmavoimat hyökkäsivät Leningradin lentokentille vuoden 1944 alussa. Suomalaiset osallistuivat myös kaupungin tykistöpommituksiin. Mannerheim kuitenkin kieltäytyi osallistumasta Leningradin piiritykseen.

      Englanti julistaa suomelle sodan 1941 ja vaatii Suomea lopettamaan sodan Neuvostoliitoa vastaan.

       1942 Paasikivi syyttää puheessaan Neuvostoliittoa virheistä, joita hänen mukaansa olivat vuonna 1939 turvallisuuden nimissä esitetyt vaatimukset, talvisotaa seurannut ankara rauha, painostus sen jälkeen sekä uusi hyökkäys Suomea vastaan, mikä oli törkeä vale. Virheet teki kuitenkin yksin Suomi. Hallitus ei suostunut Neuvostoliiton perusteltuihin ja kohtuullisiin ja ehdotuksiin ja katkaisi neuvottelut. Neuvostoliittoon suhtauduttiin kuin se ei olisi suurvalta. Typerien ja Neuvostoliitolle vihamielisten poliitikkojen toiminnan seurauksena Suomi joutui typeriin ja tarpeettomiin sotiin. Näin Suomi kärsi karvaan tappion ja menetti arvokkaita maa alueitaan yli kymmenen prosenttia. Henkiset ja aineellisten menetykset olivat mittaamattomat. On pähkähullua ryhtyä ehdoin tahdoin helposti vältettävissä olevaan sotaan suurvaltaa vastaan. Suomen sotahullu johto ei ottanut opikseen, vaan talvisodan jälkeen liittoutui natsien kanssa, rikkoi vasta solmitun rauhansopimuksen ja lähti hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan.

        Suomella on sama vastuu hyökkäyssodan aloittamisesta kuin natsi-Saksalla.

                       fasismi, natsismi ja Suomi

       Suomi palveli jatkosodassa Saksaa ja tuki sen sotilaallisia päämääriä. Suomen oma sotilaallinen päämäärä oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltaus. Myös suur-Suomi väikkyi johtajien puheissa.

      Suomen ja Saksan päämäärinä jatkosodassa olivat neuvostojärjestelmän tuhoaminen ja natsismin ja fasismin levittäminen koko Eurooppaan. Hitlerin neuvoston mukaan sodan päämäärä oli Saksan hegemonia, Neuvostoliiton hävittäminen sekä ”juutalaisten ja bolsevikkien” liittouman tuhoaminen. Kyseessä oli rasistis-ideologinen tuhoamissota, joka oli suunnattu juutalaista ja slaavilaista väestöä vastaan.      

      Saksan itärintaman hyökkäys oli ennen näkemätön valloitus ja tuhoamissota, jonka päämääränä oli suurgermaanisen valtakunnan perustaminen Eurooppaan ja Itä-Euroopan slaavilaisten kansojen orjuuttaminen saksalaisen herrakansan alaisuudessa.          

        Ennen suurhyökkäystä Neuvostoliittoon Hitler antoi päiväkäskyn, jonka mukaan päämääränä on pelastaa koko eurooppalainen sivilisaatio ja kulttuuri. Saksan propagandan mukaan tavoitteena oli eurooppalaisen kulttuurin turvaaminen idän barbaareja vastaan. Myös Mannerheim vetosi vuoden 1940 päiväkäskyssään länsimaisen sivistyksen suojaamiseen. Näin länsimaiset arvot toimivat jälleen kerran oikeutuksena ja verukkeena lännen omalle barbarialle ja sotarikoksille.

     Hitlerin itärintaman sota oli totaalista ja fanaattista tuhoamissotaa. Hitler käski mm. näännyttää Leningradin väestön nälkään ja hävittää koko kaupungin maan tasalle. Hitler julisti vuonna 1941: tehtävämme on Venäjän aseellisten voimien tuhoaminen ja valtion hajottaminen. Bolsevismi on rikollinen järjestelmä, joka on tuhottava. Kommunismi on tavattoman suuri vaara tulevaisuudelle. Niitähän natsismi juuri oli. Suomen johdon täytyi olla tietoinen Hitlerin sodan äärimmäisestä luonteesta ja päämääristä. Suomi oli täysillä mukana kaikkien sivistyneiden arvojen vastaisessa hulluudessa.  Myöhemmin sotasyyllisyys oikeudenkäynnissä ja sen jälkeen syytetyt suomalaiset uskoivat kovasti olevansa viattomia uhreja.

      Hakaristitunnuksia on käytetty tähän päivään saakka ainakin ilmavoimissa.  Suomen itsenäisyyspäivänä natsi ryhmät marssivat natsi tunnukset lipuissaan poliisien turvaamana.    

            Suomen tekemät sotarikokset ja kansanmurha

         Suomen hallinto ja sotilasjohto ovat vastuussa kansanmurhasta ja sotarikoksista Neuvostoliiton siviiliväestöä vastaan. Mannerheimin käskystä Suomen miehittämille alueille Itä-Karjalaan perustettiin kokonainensotilashallinnon alainen keskitysleirien, siirtoleirien ja työleirien verkosto. Alueella toimi 14 suurta keskitysleiriä, 34 työleiriä ja 42 sotavankileiriä. Armeijan ylipäällikön päiväkäskyn mukaan venäläinen väestö on vangittava ja toimitettava keskitysleireihin. Suomensukuiset saivat jäädä. Leirien vankien määrä oli jopa 20 prosenttia miehitetyn alueen väestöstä. Keskitysleireillä oli keväällä 1942 noin 24 000 siviiliä eli noin kolmasosa miehitettyjen alueiden väestöstä. Asukkaat olivat pääosin naisia, lapsia ja vanhuksia. Epäinhimilliset olosuhteet, nälkä ja taudit pitivät huolen vangitun venäläisen väestön eliminoimisesta. Kyseessä oli siis etninen puhdistus ja kansanmurha. Ohimennen sanoen juuri niitä Suomen verorahoilla tukema Ukrainan uusnatsihallinto on harjoittanut maan sisällissodasta lähtien venäläistä väestöä vastaan Itä-Ukrainassa, ja heitä Putin sotilasoperaatiollaan puolustaa. Epämiellyttävän totuuden peittelemiseksi suomalaiset historioitsijat väittävät, että keskitysleirien tarkoitus ei ollut venäläisen väestön tuhoaminen, vaan uudelleensijoittaminen tai poliittisesti epäilyttävien henkilöiden pidättäminen.

     Suomalaisten sotilaiden tekemät sotarikokset ja julmuudet venäläisiä sotilaita kohtaan ovat oma lukunsa. Vastoin sotilaiden kohtelua koskevaa kansainvälistä lakia, suomalaiset sotilaat usein tappoivat vangiksi jääneitä ja haavoittuneita puna-armeijan sotilaita. Myös kidutusta ja silpomista tapahtui usein.

     Ystävällisten suhteiden ylläpitämiseksi rajanaapureiden välillä Suomen miehityshallinnon sotarikoksista siviilejä ja sotavankeja kohtaan ei ole paljoa puhuttu Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Useimmat sotarikoksiin syyllistyneet suomalaiset eivät ole saaneet rangaistusta.

      Venäjän liittovaltion poliisi FSB  on  avannut 80 vuotta suljettuna pysyneitä arkistoja, jotka todistavat suomalaisten miehittäjien äärimmäisestä julmuudesta ja barbaarisuudesta.  Katso https://mvlehti.net/2025/10/09/venajan-fsb-julkaisi-kauhistuttavia-tietoja-suomalaisten-miehittajien-julmuuksista-karjalassa/          

      Suomi on saanut tuomion sotarikoksista ja kansanmurhasta sotilaidensa Itä-Karjalassa 1941—1944 tekemistä rikoksista. Jatkosodassa miehitysviranomaisten ja suomalaisjoukkojen dokumentoidut rikokset Karjalan tasavallassa koskivat 86 000 Neuvostoliiton kansalaista. 1. elokuuta 2024 Karjalan korkein oikeus tunnusti miehittäjien rikokset sotarikoksiksi ja kansanmurhaksi.   

      välirauhan sopimus

       Saksa ei halunnut, että Suomi neuvottelee erillisrauhasta Neuvostoliiton kanssa. Ryti lupasi Saksan johdolle, että ilman Saksan suostumusta rauhanneuvotteluihin ei ryhdytä. Suomi teki kuitenkin lopulta erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa.          

       Vuoden 1944 välirauhansopimus sisälsi Moskovan rauhan ehdot sekä uusia velvoitteita Suomelle: Moskovan rauhan rajat palautetaan, sotakorvauksia maksetaan, saksalaiset joukot on karkotettava maasta, sotasyylliset on saatettava oikeuden eteen ja fasistiset järjestöt on kiellettävä.

        Suomi säilytti itsenäisyytensä Moskovan hyvän tahdon ansiosta. Rauhanehtoja voi pitää lempeinä.

                     Lapin sota

      Suomi taisteli Saksaa vastaan ​​Lapin sodassa (1944-1945) ajaakseen saksalaiset joukot pois Suomen alueelta Neuvostoliiton käskystä. Suomi saattoi irtautua sodasta ainoastaan täyttämällä tinkimättömästi kaikki Neuvostoliiton rauhanehdot. Jos sitä vastoin Suomi vielä taisteli Saksan rinnalla eikä karkottanut saksalaisia maasta, Neuvostoliitto saattoi miehittää maan. Entiset aseveljet taistelevat nyt toisiaan vastaan Lapissa. Tämä on kuin Monty Python elokuvasta, missä kiteytyy sodan mielettömyys ja typeryys. Huomiota herättävää olivat saksalaisten aiheuttamat suuret tuhot pohjoisessa. Saksalaisten käyttivät poltetun maan taktiikkaa, johon kuuluivat mm. miinoitus ja kaupunkien ja siltojen tuhoaminen kostona entisiä aseveljiä kohtaan. 

                       sotasyyllisyys

       Sotasyyllisyydellä viitataan poliittiseen vastuuseen esimerkiksi hyökkäyssodan aloittamisesta. Sotasyyllisiksi katsotaan henkilöt, jotka olivat hallituksessa päättäneet Suomen sotimisesta Saksan rinnalla tai estäneet rauhan solmimisen. Sotasyyllisyys oikeudenkäynnissä syytettiin kahdeksaa Suomen hallituksen entistä jäsentä, joihin lukeutuivat mm. presidentti Ryti,  pääministeri Rangell, ministeri Tanner sekä Linkomies.

         Saksalaisten kanssa tehdyt sotilaalliset sopimukset salattiin. Liittosuhde perustui sotilaallisiin erittäin salaisiin sopimuksiin. Koko päätöksenteho prosessi salattiin tarkoituksella. Suomi tuhosi paljon  dokumentteja. Virallisia asiakirjoja ei ollut. Hallitus toimi kuin maanpetturit.

       Sotasyyllisyyden selvittämisessä olennainen kysymys oli missä vaiheessa Suomi liittyi Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisten asiakirjojen mukaan Suomen viranomaiset avustivat Saksaa hyökkäysvalmisteluissa keväällä ja kesällä 1941. Mannerheim määräsi suomalaisjoukot toimimaan yhdessä Saksan Norjan armeijan kanssa. Jo viikkoa ennen Saksan yleisen hyökkäyksen aloittamista ja ennen Suomen liittymistä sotaan kolmannelle armeijakunnalle annettiin käsky toimia saksalaisten alaisuudessa. Mannerheim olisi voitu hyvin perustein asettaa syytteeseen muiden joukossa. 

      Puolustus väitti Suomen Saksan hyökkäykseen liittymisen tapahtuneen myöhään. Salaisia sopimuksia saksalaisten kanssa ei muka ollut.       Voimassa olevia sopimuksia oli muka kunnioitettu. Suomalaiset eivät muka valmistelleet hyökkäyssotaa yhdessä Saksan kanssa. Kyseessä oli muka erillissota, missä Suomi taisteli yhdessä Saksan kanssa yhteistä vihollista vastaan.        

        Hyökkäyssota on sota, jota käydään ilman laillista syytä. Kansainvälisen oikeuden mukaan sotaa saa käydä vain puolustukseksi tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä. Suomen käymä jatkosota on selkeästi hyökkäyssota. Talvisota ei ollut Neuvostoliiton hyökkäyssota, koska sotaan pakotti puolustautuminen pääasiassa Saksan uhkaa vastaan. Suomelle tarjottiin paljon rauhanomaisia mahdollisuuksia. Koska ne torjuttiin, Neuvostoliitolle ei jäänyt juuri muuta mahdollisuutta kuin sota. Ukrainan sota ei ole Venäjän hyökkäyssota, koska Venäjällä on monia laillisia syitä sotilasoperaatioon kuten itsepuolustus ja venäläisten väestön suojeleminen Ukrainan uusnatsihallinnon kansanmurhalta. Lisäksi Venäjä yritti sitkeästi ratkaista konfliktin rauhanomaisesti, mutta lännen tuella Ukrainan hallitus torjui kaikki rauhanehdotukset ja esti rauhansopimuksen täytäntöönpanon.

         Suomen käymien sotien kohdalla tavallinen on uhrin näkökulma, missä kielletään vastuu, hyökkäyssodan aloittaminen ja sotasyyllisyys. Katsotaan että Suomea on kohdannut vääryys. Vastapuolta pidetään syypäänä. Neuvostoliiton toimenpiteitä, rauhanehtoja ja sotasyyllisyys tuomioita pidetään epäoikeudenmukaisina. Kuitenkin oikeus on kutakuinkin toteutunut. Sitä saa mitä tilaa. Ennen talvisotaa Suomella ei ollut mitään rauhanpyrkimyksiä. Neuvostoliiton perusteltuja turvallisuustarpeita ei otettu huomioon. Turvallisuus- ja sotilassyhteystyöstä kieltäydyttiin. Neuvostoliittoa ei kunnioitettu eikä pelätty. Rajanaapurin avokätisiin tarjouksiin aluevaihdoista ei suostuttu. 

     Mannerheim tuki päätöstä liittyä Saksan kanssa sotaan. Miksi Mannerheim vältti kokonaan syytteet sotasyyllisyydestä ja sotarikoksista?

        Miksi suomalaiset sotarikolliset, toisin kuin natsit, välttyivät ankarilta tuomioilta? Vain Neuvostoliiton hyvän tahdon ansiosta, kuten Dimitri Medvedev toteaa. Suomen poliittiset ja sotilasviranomaiset eivät joutuneet Nürnbergin tuomioistuimeen. Ainostaan joitakin johtohenkilöitä ​​vastaan ​​järjestettiin oikeudenkäyntejä Suomessa. Tuomiotkin olivat varsin lieviä.  Lisäksi syytetyt armahdettiin myöhemmin.  

               johtopäätökset ja opetukset   

       Pieni Suomi lähti sotaan suurvaltaa vastaan. Suomi toimi kuin se itse olisi ollut mahtava suurvalta. Suomalaiset uskoivat olevansa voittamattomia. Suomalaiset uskoivat olevansa leijonia. Suomalaiset sotilaat olivat aivan yhtä typeriä kuin heidän johtajansa. 

       Katsokaa karttaa miltä Suomi näytti ennen ja jälkeen typeriä sotiaan! Silloin näette mitä nuo idiootit ja sotarikolliset Suomen johdossa tekivät. Ennen sotia Suomi neito oli paljon leveämpi ja paksumpi idässä. Karjala ja puolet Laatokasta kuuluivat Suomelle. Suomi neidolla oli myös jäämerelle ulottuva toinen käsivarsi, joka on nyt kokonaan amputoitu.

       Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi kolme turhaa ja typerää sotaa: talvisota, jatkosota sekä Lapin sota. Kun ensimmäinen syttyi, muut seurasivat perässä. Jos Suomi olisi noudattanut aidosti puolueetonta, liittoutumatonta ja rauhantahtoista linjaa, kaikki sodat olisi voitu välttää. 

      Tuhannet suomalaiset sotilaat taistelivat, haavoittuivat ja kuolivat turhaan. Tuhannet menettivät kotinsa ja joutuivat evakkoon turhaan. Rakkaat ja arvokkaat alueet kotimaastamme otettiin pois turhaan. Raskaat sotakorvaukset jouduttiin maksamaan turhaan turhien sotiemme takia. Kaikki tämä tapahtui ainoastaan johtajiemme typeryyden ja fanaattisuuden takia, joiden käskyjä kuuliaiset ja tottelevaiset sotilaamme toteuttivat.     

                          vapauden puolesta sotapropaganda

        Monesti kuulee väitettävän, että Suomen käymät sodat olivat välttämättömiä Suomen itsenäisyyden ja vapauden säilyttämiseksi. Eihän se ole lainkaan totta! Neuvostoliitto ei pyrkinyt valtaamaan Suomea eikä viemään Suomen itsenäisyyttä. Ei haluta myöntää, että sodat olivat täysin turhia ja typeriä. Ne olivat Suomelle pelkästään täysin tappiollisia. Niissä ei voitettu mitään, ei edes Suomen vapautta eikä itsenäisyyttä, koska eihän Neuvostoliitto niitä pyrkinyt koskaan viemäänkään. 

     Sotasankari patsaat ja muistomerkit kertovat, että sotilaamme kuolivat vapautemme puolesta. Niissä väitetään että Suomen sodat olivat vapauden puolustamista. Sotien pitäminen vapauden puolustamisena on osa sotapropagandaa, missä sotia pidetään välttämättöminä ja tarpeellisina. Sota on pahinta mihin maa voi joutua. Se merkitsee pakkovaltaa ja vapauden menetystä. Koska sodat tuovat mukanaan pelkkää tuhoa, kuolemaa ja kurjuutta, niille pitää löytää jokin oikeutus.  

      Sodat voivat olla itsenäisyyden ja vapauden puolustamista siinä tapauksessa, että maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin että sillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin taistella ja puolustautua. Suomen sodat eivät olleet sellaisia, Neuvostoliiton suuri isänmaallinen sota sen sijaan oli. Ennen talvisotaa Suomella oli lukemattomia mahdollisuuksia ratkaista Neuvostoliiton turvallisuutta koskeva kiista rauhanomaisesti.Talvisota ei ollut Neuvostoliiton laiton hyökkäyssota, koska sillä oli siihen vahva itsepuolustuksen oikeutus ja maa yritti ratkaista turvallisuusongelman Suomen kanssa rauhanomaisesti. Jatkosota oli Suomen hyökkäyssota Neuvostoliittoa vastaan.

        Sotien välttäminen viisaalla politiikalla olisi ollut parasta Suomen ja suomalaisten vapauden puolustamista. Sotiin joutuminen ehdoin tahdoin, niitä seuranneet tappiot, aluemenetykset, sotakorvaukset ja köyhyys merkitsivät vapauden menetystä ja kaventumista. 

                                sotien mielettömyys      

      Järkeville ihmisille pahin katastrofi mihin maa voi joutua on sota, joka olisi vältettävä kaikin keinoin. 

    Hillitön asevarustelu, sotien lietsominen ja jatkuvat sodat ovat osoitus lännen barbaarisuudesta. Ne todistavat, että vallitsevassa kapitalistisessa sivilisaatiossa ei juuri tapahdu edistystä eikä kehitystä. Ainoa ero historiallisesti aikaisempiin sotiin on että nykyään aseet ovat teknologisesti kehittyneempiä ja tehokkaampia. Suusta ladattavat ruutiaseet ja kanuunat on korvattu konekivääreillä ja ohjuksilla.

       Sotia pidetään edelleen länsimaiselle valtiolle normaalina asiana ja ulkopolitiikan jatkeena. Asevarusteluun, armeijoiden ylläpitoon ja sotimiseen käytetään jättisummia. Kuitenkin asevarustelu, mukaan lukien ydinaseet ja muut joukkotuhoaseet, ja sodat uhkaavat sekä biosfäärin että ihmiskunnan olemassaoloa. 

                                         Suomen puolueettomuus

        Ennen sotia Suomi oli puolueeton maa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Miksi puolueettomuus ei silloin taannut rauhaa? Ennen talvisotaa Suomi toteutti puolueettomuuteen vedoten järjetöntä ja Neuvostoliitolle vihamielistä politiikkaa. Välirauhan aikana Suomi oli valmis heti heittämään puolueettomuutensa romukoppaan ryhtymällä natsi-Saksan aseveljeksi. Suomi ei ollut aidosti puolueeton, vaan harjoitti Neuvostoliitolle vihamielistä politiikkaa, kuten se on tehnyt suureksi osaksi itsenäistymisestään saakka.  

       Pasifistina uskon, että puolueettomuus on hyvä asia. Puolueettomuus ja liittoutumattomuus turvaavat rauhaa paremmin kuin sotilaallinen liittoutuminen ja vastakkainasettelu. Paasikiven-Kekkosen linja oli oikein ja turvallisuutta parantava, rauhaa ja vakautta säilyttävä. Suomen Nato jäsenyys taas on lisännyt turvallisuus uhkia ja sodan riskiä Suomessa, Pohjolassa ja maailmalla. Puolueettomuus on nyt menetetty ja Suomen johto on paljastanut todelliset kasvonsa: fasismi, militarismi, globalismi, sotahulluus ja venäläisviha. Suomen fanaattisten johtajien mukaan Suomen pitää olla yksinomaan osa länttä, palvoa yksin dollaria jumalana ja pitää kaikkia ulkopuolisia maita vihollisina. Suomi ajaa edelleen Yhdysvaltojen johtamaa sotaisaa, maita ja kansoja alistavaa ja riistävää yksinapaista maailmanjärjestelmää, vaikka se on jo romahtamassa ja sen aika on jo ohi. Onneksi Kiina ja Venäjä liittolaisineen pyrkivät luomaan uuden ja oikeudenmukaisemman globaalin järjestelmän. 

            Olisiko Suomi voinut välttää sodat?

       Jää vielä kysymys, olisiko Suomi voinut välttää kokonaan sotimisen toisen maailmansodan melskeissä? Uskon että aidosti puolueettomalla ja neutraalilla politiikalla se olisi ollut mahdollista. Kuten olen tuonut esille, talvisota olisi ollut helposti vältettävissä ottamalla huomioon Neuvostoliiton turvallisuushuolet. Jos talvisotaa ei olisi ollut, ei olisi tullut jatkosotaakaan.   

Suomen ei olisi tietenkään tarvinnut liittoutua akselivaltojen kanssa, vaan pysyä täysin puolueettomana. Jos Suomi ei olisi liittoutunut Saksan kanssa eikä osallistunut jatkosotaan, niin olisiko Hitler hyökännyt Suomeen? Saksalla olisi ollut iso kynnys hyökätä puolustuskykyistä Suomen armeijaa vastaan, jolla on turvallisuusyhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Hitler olisi voinut toteuttaa operaatio Barbarossansa jotain muuta kautta kuin Suomesta. Jos SS- joukot olisivat marssineet kuitenkin Suomeen kuten Norjaan, Saksa olisi kuitenkin lopulta hävinnyt toisen maailmansodan. Esimerkiksi puolueeton Ruotsi selvisi toisesta maailmansodasta hyvin vähällä. Hitler ei vallannut Ruotsia eikä Ruotsi sotinut Neuvostoliittoa vastaan.     

lähteet

Hitlerin sota pohjoisessa Chris Mann Christer Jörgensen Gummerus 2003

Eurooppa liekeissä Taistelu pohjolasta Bonnier Publications 2021

Jatkosota kronikka Gummerus 1991

Otto Wille Kuusinen Suomi ilman naamioita 2006 Johan Beckman institute

Pekka Visuri Pasi Kesell Carl-Friedrik Geust  Suomen sodat 1939-1945 Selviytyminen maailmansodasta

Pekka Visuri Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat Docendo 2013

Pekka Visuri Murtorinne Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-40 Docendo 2019 Jyväskylä

Lännen tekopyhyys ja kaksoistandardit

         Länsimaiden hallitusten asenteita ja medioiden uutisointia luonnehtivat tekopyhyys ja kaksoisstandardit. Lännen toimia ja Venäjän toimia arvioidaan aivan eri periaatteiden mukaisesti. Länsimailla ja Natolla katsotaan olevan oikeus tehdä sotilasiskuja ja vallankaappauksia, tukea terroristijärjestöjä, hyökätä maihin, pommittaa niitä mielin määrin ja vallata maita vuosikymmeniksi. Israelilla katsotaan olevan oikeus puolustautua sotilaallisesti Hamasia vastaan Gazassa ja Libanonissa. Silloin ei puhuta kansanmurhista eikä hyökkäyssodista. Toimia ei laajasti tuomita. Venäjällä sen sijaan ei ole oikeutta puuttua sotilaallisesti mihinkään, vallata maita eikä puolustaa turvallisuuttaan.  

Kun Yhdysvallat aloittaa hyökkäyssodan toisensa perään valheellisin perustein ja tekee vallankaappausyrityksen toisensa perään, länsiliittolaiset ovat täysillä mukana ja lähettävät joukkojaan ja osallistuvat sotimiseen. Protesteja ei kuulla. New Yorkin terrori iskun jälkeen Yhdysvallat valtasi Afganistanin ja Irakin, pommitti Libyaa ja alkoi tukea jihadistijoukkoja Syyriassa sen laillista hallitusta ja presidenttiä vastaan. Ne kaikki ovat Yhdysvaltojen aloittamia ja länsimaiden tukemia hyökkäyssotia, joilla ei ole itsepuolustuksen oikeutusta. Hyökkäysten verukkeina käytetään väitettyjä ydinaseita ja kemiallisia aseita, terrorismin vastaista sotaa sekä humanitaarista väliintuloa. Meille ei kerrota että ne ovat kansainvälisen lain vastaisia sotarikoksia ja hyökkäyssotia. ”Humanitaarinen väliintulo” on imperialistisen lännen ovela keksintö, millä kansainvälistä lakia yritetään kiertää ja millä se yrittää oikeuttaa väkivallan käyttöä vihollismaitaan vastaan.

        Afganistanilla ja Irakilla ei ollut mitään tekemistä New Yorkin terrori iskun kanssa. Kaikki todisteet viittaavat siihen, että se oli hallituksen sopima musta lippu operaatio, jonka tarkoitus oli aloittaa etukäteen suunniteltu imperialistinen sota muslimimaita vastaan. Lentokone kaappareista monet olivat Israelista. Isku oli mahdollisesti Israelin toteuttama. Hyvin monet tahot kuten vaikka uutiskanava BBC tiesivät etukäteen hyökkäyksen tulevan. Katso   https://www.globalresearch.ca/the-911-anniversary-conspiracy-theory-or-critical-thinking/5654847          

        Irak, Afganistan, Libya ja Syyria eivät olleet lännelle turvallisuusuhka.  Hyökkäykset kaikkiin näihin maihin olivat kansainvälisen lain vastaisia.   Yhdysvallat jatkaa edelleen Irakin ja Syyrian laittomia valtauksia ja  miehityksiä. Länsihallitukset ja mediat eivät sano mitään, koska ne ovat osallisia näihin valtauksiin ja tukevat niitä.           

       Kun Venäjä puolustaa oman maansa turvallisuutta Naton laajenemista ja sen ydinaseita vastaan, länsimaissa sitä nimitetään yhdellä suulla Venäjän hyökkäyssodaksi. Kun Venäjä puolustaa itsenäiseksi julistautuneen Itä-Ukrainan vainottuja ja etnisen puhdistuksen kohteena olevia venäläisiä lännen asettaman uusnatsihallinnon sotarikoksilta, länsimediat puhuvat vain Venäjän hyökkäyssodasta.

       Venäjä tekee mitä länsi tekee, paitsi se hyökkää maahan, joka on sille aidosti turvallisuusuhka. Länsi hyökkää yksi toisensa perään maihin, jotka eivät ole sille turvallisuusuhkia. Ne ovat kansainvälisen lain vastaisia hyökkäyssotia, joilla ei ole mitään oikeutusta. Terrorismin vastainen sota ja ”humanistinen väliintulo” ovat vain verukkeita ja harhautuksia.

        Menossa oleva Israelin hyökkäys Gazaan ja Libanoniin on myös Yhdysvaltojen tukema hyökkäyssota. Israel on hyökkääjävaltio, joka esittää puolustautuvansa. Venäjä tuomitaan laajasti, mutta ei Israelin hävityssotaa, kansanmurhaa ja aluevaltauksia Gazassa.

        Yhdysvaltojen ja lännen kylmä sota Kiinaa ja Venäjää vastaan, Naton sijaissota Ukrainassa Venäjää vastaan sekä Israelin hyökkäys Gazaan ja muualle Lähi-Itään ovat yhteydessä toisiinsa. Ne ovat lännen epätoivoisia yrityksiä säilyttää hegemoniansa moninapaiseksi muuttuvassa maailmassa. Niiden avulla lännen yhdistynyt sotilaallinen imperialistinen liittouma pyrkii hallitsemaan globaalia etelää ja Euraasiaa ja alistamaan määräysvaltaansa kaikki loput maailman vielä suhteellisen riippumattomat ja itsenäiset valtiot.

        Yhdysvallat ei kykene mihinkään muuhun kuin jatkuvaan sotimiseen.  Lännen imperialistinen nihilismi ja tuhoavuus ilmenevät jatkuvien sotien pakkomielteenä. Länsi ei voi lopettaa sotimista. Länsimainen sivilisaatio on sairas.  

Länsi ei halua rauhaa vaan sotaa

        Yhdysvallat aloitti uuden kylmän sodan Kiinaa ja Venäjää vastaan, vaikka sille ei ole mitään perustetta tai oikeutusta. Se on osa Yhdysvaltojen suurvaltastrategiaa millä se  pyrkii patoamaan Kiinan ja Venäjän kasvavaa vaikutusvaltaa maailmassa.       

          Vastakkainasettelun kautta Yhdysvallat pyrkii jakamaan maailman kahtia. Yhdysvaltojen retoriikan mukaan maailma on jakautunut Yhdysvaltojen johtamiin demokraattisiin valtioihin ja Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin. Retoriikalla ei kuitenkaan ole mitään pohjaa, koska länsimaissa ei ole enää ollut aitoa demokratiaa pitkiin aikoihin. Länttä luonnehtii suuryhtiövalta ja plutokratia. Yhdysvaltojen vaalit ovat ison rahan ja valtavirtamedian ohjaama vaalipetoksilla höystetty farssi.  Länsi on luisumassa kovaa vauhtia kohti täyttä fasismia ja totalitarismia. Venäjällä Putinilla on kansan tuki. Venäjällä äänestetään kuten lännessäkin. Keskusjohtoisen Kiinan demokratian ja ihmisoikeuksien tasoa en oikein osaa arvioida.

       Yhdysvallat perustelee suurvaltastrategiaansa ylevillä arvoilla. Väitetään että lännessä on siirrytty kansallisiin etuihin perustuvasta  ulkopolitiikasta ihmisoikeusperustaiseen ulkopolitiikkaan. Lännen on aina valheellisesti esitetty puolustavan ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Yhdysvaltojen vankileirien ja vankiloiden saaristo osoittaa, että maassa ei kunnioiteta mitään ihmisoikeuksia, samoin sen kidutuskammiot Quantamo Bayn tukikohdassa sekä jopa pienten lasten rokottaminen hengenvaarallisilla koronarokotteilla.  Länsi tukee Ukrainan uusnatsihallintoa, joka vainoaa venäjänkielisiä ja venäjämielisiä. Se tukee Israelin Gazan kansanmurhaa ja Jemenin kansanmurhaa.  CIAn toteuttamat laittomat vallankaappaukset ovat yleensä aina johtaneet demokratiasta sotilasdiktatuuriin kuten Chilessä ja Ukrainassa. Nyt värivallankumousta yritetään Georgiassa kun lännen tukema oppositio kieltää demokraattisten vaalien tuloksen.  Väkivaltaa, sotia ja imperialismia on kautta aikojen pyritty oikeuttamaan ylevillä arvoilla aina ristiretkistä terrorismin vastaiseen sotaan ja uuteen kylmään sotaan.    

        Yhdysvallat on ilman perustetta  purkanut kaikki rauhaa ja turvallisuutta tukevat aserajoitussopimukset kuten  keskimatkan ja ballististen ohjusten rajoittamista koskevat sopimukset. Nato maat eivät myöskään kunnioita eivätkä noudata voimassa olevaa ydinaseiden levittämistä kieltävää sopimusta.

            Vastakkainasettelun kautta Yhdysvallat on avannut portit vihamielisyydelle, asevarustelukierteelle, sotaan valmistautumiselle ja sotimiselle. Se on tuhonnut kaikki edellytykset kansainväliseen yhteistyöhön ja luottamukseen suurvaltojen välillä.   

        Minsk 2 sopimuksella haluttiin taata Ukrainan puolueettomuus sekä turvata venäläisvähemmistön oikeudet. Venäjä on kaiken aikaa halunnut välttää sodan ja aloittaa rauhanneuvottelut. Länsi on tehnyt kaikkensa neuvotteluratkaisujen torjumiseksi Ukrainassa. Yhdysvallat on sabotoinut kaikki rauhanneuvottelut niin että Venäjälle ei ole jätetty vaihtoehtoja.  Zelensky ja Nato ovat hylänneet Venäjän rauhantarjouksen toisensa perään.  

    Yhdysvallat haluaa Ukrainan Naton jäseneksi ja tuoda maahan ydinaseet Venäjän vastaisen rintaman luomiseksi ja Venäjän voittamiseksi. Länsi ei ota lainkaan huomioon Venäjän oikeutettuja ja perusteltuja turvallisuustarpeita. Rauha saavutettaisiin heti jos niin tehtäisiin ja Ukrainan Nato jäsenyyden ja ydinaseiden ja muiden aseiden uhka Venäjälle poistettaisiin.

        Ukraina ei ole enää itsenäinen valtio, vaan sitä ohjataan ja johdetaan ulkoapäin Washingtonista. Tämän vuoksi mitkään rauhanneuvottelut maan hallituksen kanssa eivät ole onnistuneet.

       Ukrainan hallitus ja Yhdysvallat eivät ole suostuneet mihinkään aitoihin rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa. Kieltäytymällä neuvottelemasta Yhdysvallat ja Nato eivät jättäneet Moskovalle muuta mahdollisuutta kuin aloittaa sotaoperaationsa Ukrainassa. Katso https://www.globalresearch.ca/putins-sledgehammer/5800016                         

        Ei Venäjä, vaan Nato valitsi voimankäyttöön johtaneen tien kieltäytymällä vuoropuhelusta ja rauhanneuvotteluista. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen johtama liittouma ja Nato ovat täysin vastuussa Ukrainan  sodasta ja sen aiheuttamasta Euroopan turvallisuuskriisistä.

        Venäjä on aikaisemmin jo pitkään yrittänyt päästä sopimukseen Naton kanssa Euroopan ja maailman turvallisuuden periaatteista. Aikoinaan Putin ehdotti jopa Venäjän liittymistä Natoon.  Länsi ei halua maailmanrauhan takaavaa uutta turvallisuusjärjestelmää. Se haluaa vastakkainasettelua, asevarustelua ja sotia.  Yhdysvallat ei noudata ydinaseiden jakamisen levittämisen kieltävää sopimusta.  Yhdysvallat ei halua rajoittaa sopimuksella keskimatkan ydinaseita, koska se juuri purki niitä koskevan sopimuksen. Se on keskittänyt taktisia ydinaseitaan Nato maihin kuten Saksaan ja Italiaan sekä Israeliin.  Yhdysvallat ei halua, että Venäjän kanssa tehdään sopimus Euroopan riisumiseksi ydinaseista. Ydinaseiden läsnäolo, leviäminen ja kuljettelu Euroopassa vaarantavat alueen kaikkien kansalaisten turvallisuuden ja elämän.

        Yhdysvallat ja Nato siirtävät jatkuvasti joukkojaan ja sotilaskalustoaan yhä lähemmäksi Venäjän rajoja. Ukrainan pyrkimys Naton jäseneksi ja Naton laajeneminen pohjoismaissa ovat osa Yhdysvaltojen aggressiivista strategiaa Venäjän voittamiseksi.

       Yhdysvallat ei halua rauhaa. Yhdysvallat haluaa asevarustelua ja sotia. Rauha ei ole koskaan tavoite johtavassa kapitalistisessa, militaristisessa ja imperialistisessa valtiossa. Kautta historiansa Yhdysvallat on menestynyt väkivallan, kansanmurhien, sotien ja valloitusten avulla. 21 vuosisadalla se ei edelleenkään kykene mihinkään muuhun.

      Länsi on todellinen hyökkäyssodan aloittaja, koska se on tarkoituksellisesti tehnyt rauhan solmimisen mahdottomaksi Ukrainassa. Länsi haluaa sotaa, ei rauhaa.     

        Nato ei enää peittele sitä, että se valmistautuu sotaan Venäjän kanssa. Liittoumassa selvitetään jatkuvasti sotilaallisia vaihtoehtoja Venäjää vastaan ja jäsenmaiden sotilasbudjetteja nostetaan, kuten Suomessakin on valitettavasti tehty. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi onneksi tuo rauhan mahdollisuuden näköpiiriin. Lue lisää Lännen hyökkäyssota Venäjää vastaan

 lähteet 

Putin’s Sledgehammer Kiev’s refusal to negotiate a settlement Mike Whitney Global Research, November 23, 2022