Planeetta Maan asiat ovat pahasti pielessä. Kehitys ei ole menossa hyvään suuntaan. Meitä kohtaavat useat vakavat ongelmat samanaikaisesti. Menossa on uusi kylmä sota, johon liittyy asevarustelukierre ja kasvava ydinsodan uhka. Lukuisat sodat ja sisällissodat riehuvat ympäri maailmaa. Terrorismi ja ääriliikkeet ovat levittäytyneet yhä laajemmalle. Rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja kansanmurhat, joista toteuttajamaat eivät joudu vastuuseen, ovat uusi normaali.Talousjärjestelmäämme kuuluvat luontaisesti toistuvat talouskriisit, taantumat ja lamat, joita säestävät velkakriisit ja pankkikriisit. Eriarvoisuus ja kuilu rikkaiden ja köyhien maiden ja ihmisten välillä syvenevät entisestään. Köyhyys ei vähene ja väestö kasvaa hallitsemattomasti. Humanitaariset kriisit ja nälänhädät ovat arkipäivää. Yhä useammissa maissa sosiaalisesta kehityksestä ei enää voi puhua, ainoastaan sosiaalisista kriiseistä. Meitä koettelee suurin maailmanlaajuinen pakolaiskriisi ihmiskunnan historiassa. Demokratia on kaventunut maailmanlaajuisesti, kansalaisoikeuksia ja ihmisoikeuksia poljetaan, poliisivaltio on todellisuutta Yhdysvalloissa ja muualla. Sääntöperustainen kansainvälisen järjestelmä rapautuu, YK on heikentynyt ja rappeutunut. Yksi vakavimmista on ekologinen kriisi, koska luonto on olemassaolomme perusta. Siihen sisältyy ympäristön moninainen saastuminen, alkuperäisen luonnon ja sen monimuotoisuuden hälytysmäisen nopea väheneminen, lajien joukkosukupuutto ja ehkä osittain myös ilmaston muutos. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää luonnon kantokyvyn. Nykymenolla edessä on väistämättä ekokatastrofi, yhteiskunnallinen romahdus yhä useammissa maissa ja kolmas maailmansota. Ihmiskunta on ennen näkemättömän haasteen ja muutoksen edessä.

      Aloin miettiä onko näillä ongelmilla jotain yhteistä ja mistä ne ovat saaneet alkunsa. Psykologiset ja uskonnolliset käsitykset ihmisluonnon kehittymättömyydestä ja turmeltuneisuudesta eivät selitä mitään. Syytä on etsittävä järjestelmän tasolta. Perehdyttyäni riittävän paljon erikseen ja yhdessä näihin ongelmiin, joista käsittelen joitain tärkeimpiä, vakuutuin melko pian siitä, että niiden kaikkien pääsyynä on kapitalismi. Kapitalismin logiikka, ahne voitontavoittelu, selittää kaikki yhteiset ongelmamme. Nykyinen Yhdysvaltojen johtama globalisaation ja uusliberalismin nimillä kulkeva entistä häikäilemättömämpi kapitalismin muoto on kärjistänyt kaikkia sen tunnettuja ongelmia. Puhumme nyt järjestelmällisestä ihmisoikeudet ja ympäristönormit polkevasta saalistuskapitalismista ja tuhokapitalismista. 

       Vaikka kriisi on ilmeinen, silti toimitaan entiseen tapaan ja syvennetään ongelmia. Vallanpitäjien päätöksentekoa ohjaa ensi sijassa pyrkimys talouskasvuun, ei olemassaoloamme uhkaavat ongelmat. Kilpailu suurvaltojen, maiden ja yhtiöiden välillä vesittää ongelmien järkevän ratkaisemisen. Länsimaiden poliitikot palvelevat yleensä rahapiirejä, ylikansallisia suuryrityksiä ja sijoittajia ja he taas ajavat omia etujaan.  Valtiot ja hallitukset, jotka palvelevat pääomaa, eivät saa aikaan muutosta. Nykyisen kapitalistisen järjestelmän puitteissa puututaan korkeintaan vain yksittäisiin ongelmiin, mutta ei niiden perussyihin, hoidetaan vain oireita eikä itse sairautta. Esimerkiksi (muka) rauhaan pyritään kasvavalla asevarustelulla, Naton laajentumisella, vallankaappauksilla ja sotilaallisilla operaatioilla. Terrorismia (muka) yritetään torjua terrorismin vastaisella sodalla. Talouskasvun ja markkinoiden uskotaan poistavan köyhyyden ja ratkaisevan ympäristöongelmat. Ilmastomuutosta pyritään hillitsemään päästökaupalla. Joukkopakolaisuuden syihin ei kiinnitetä huomiota, vaan aiheuttajamaat tyytyvät ainoastaan vastaanottamaan pienen määrän apua tarvitsevista. Ihmisoikeusliikkeet pyrkivät paikkaamaan maailman epäoikeudenmukaisuuksia kun koko nykyinen läntinen globaali järjestelmä on sortava, väkivaltainen, syrjäyttävä ja karkottava. Mitään tässä ja alussa mainituista ongelmista ei voida ratkaista kapitalismin puitteissa. Sitä yritettäessä järjestelmä ja valtarakenteet jäävät ennalleen kuten ongelmatkin. Kun keskitytään muuttamaan järjestelmää, silloin meillä on parhaat edellytykset löytää niihin kestäviä ratkaisuja.   

            Riisto ja voitontavoittelu

     Nykykapitalismille ominainen pääoman kerryttäminen itsetarkoituksena perustuu ihmisen ja luonnon yhä laajempaan ja tehokkaampaan riistoon. Luonto, ihmiset ja kansat ovat välineitä, joita käytetään hyväksi lisäarvon luomiseksi. Luonnon ja ihmisten riisto ovat osa samaa sairautta, pääoman ylivaltaa muiden arvojen ja oikeuksien ylitse. Nykyinen kapitalismi on epäinhimillistä, se ei välitä ihmisistä eikä luonnosta. Kapitalismi on ontto järjestelmä, jossa raha on kaiken yläpuolella. Kapitalismilla ei ole moraalia.        

      Yksityinen voitontavoittelu on par excellence toimintaa, joka on vastuutonta ja aiheuttaa ikäviä seurauksia kaikkialla. Kapitalismille ominaisessa toimintamallissa voitot ovat yksityisiä, haitat sen sijaan ovat aina yhteisiä ja jäävät muiden taakaksi ja maksettavaksi. Siinä yksityinen etu voittaa useimmiten yleisen edun.   

        Suuntaus on jo pitkään ollut että harvat rikastuvat suunnattomasti, keskiluokka kuihtuu, köyhyys lisääntyy länsimaissa ja äärimmäinen kurjuus kolmannessa maailmassa. Muiden länsimaiden auliisti tukeman Amerikan imperiumin alaisuudessa miljoonat kuolevat sen aloittamissa sodissa ja pommituksissa ja talouspakotteiden ja epäreilun kauppapolitiikan seurauksena nälkään ja vielä useammat miljoonat syöstään äärimmäiseen kurjuuteen, jotta pieni eliitti voi haalia itselleen valtavia omaisuuksia.  

      Kapitalismi on pääsyy sotiin, väkivaltaan, sortoon, köyhyyteen ja luonnon tuhoutumiseen nykymaailmassa.  

     Imperialismi, kolonialismi, uuskolonialismi, rasismi ja uusfasismi ovat kapitalismin lapsia.

        Kapitalismi ja sodat

      Kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä perustuu riistoon ja sortoon, militarismi ja vahvat sotavoimat ovat sen välttämätön apuväline ja maailmalla riehuvat lukemattomat sodat ja konfliktit ovat niiden luonnollinen seuraus. Aseet, väkivalta ja terrori ovat väline, jolla väärä ja epäoikeudenmukainen järjestelmä pysyy pystyssä. Maailman rikkain maa Yhdysvallat on myös suurin ihmisoikeuksien rikkoja ja sillä on ylivoimaisesti suurin armeija ja suurimmat asevarustelumenot.   

       Kilpailu ja taloudellisen kasvun vaatimus johtavat taisteluun maailman luonnon ja – energiavaroista, mikä taas johtaa sotiin ja konflikteihin. Tänä päivänä maailmasta on vaikeaa löytää yhtäkään sotaa tai merkittävää konfliktia, missä vähintään taustatekijänä ei olisi lännen ylivallan tavoittelu ja sen geopoliittiset ja taloudelliset intressit.    

     Useimmat kansat ja maat kannattavat rauhaa. Sotiin ajavat imperialistiset länsimaat kuten olemme nähneet viime vuosikymmeninä Neuvostoliiton romahduksen jälkeisenä aikana alkaen Jugoslavian Nato pommituksista ja jatkuen Afganistanin ja Irakin miehityksiin ja käynnissä olevaan Syyrian tuhoamisyritykseen. Kansanjoukot kannattavat rauhaa, omistava luokka kannustaa sotiin ja ryöstöretkiin. Niin absurdia kuin se onkin, sotiminen ei johdu köyhyydestä ja epätoivosta, vaan ylenmääräisestä vauraudesta, jota halutaan edelleen lisätä. Aseet ovat rikkaiden teollisuusmaiden valmistamia. Jo asemyynninkin takia länsimaat pitävät huolen siitä että sotia ja konflikteja maailmassa riittää. Varallisuuden ja vallan keskittyminen on johtanut asevarusteluun ja sotiin.  

     Sodat ovat esimerkki äärimmäisen epäekologisesta toiminnasta: valtavasti inhimillisiä voimavaroja ja aineellisia resursseja käytetään taisteluihin ja tuhoamiseen. Sodat eivät ole välttämättömiä. Ihmiskunnan selviytymisen kannalta ja ekologisesti ne ovat mielipuolisia.  

      Asevalmistus, asevarustelu, valtavien armeijoiden ylläpitäminen ja hävittäjien ja laivueiden liikkuminen ympäri maapallon aiheuttavat sille valtavan ekologisen kuormituksen. Sodat ja niihin valmistautuminen murhaavat ihmisten lisäksi ekosysteemimme. Yhdysvaltojen armeija on maailman suurin yksittäinen saastuttaja. Yhdysvaltojen ja Naton aloittamien sotien ympäristövaikutukset ovat suunnattomat, mistä esimerkkinä on vaikkapa köyhdytetyn uraanin käyttö entisessä Jugoslaviassa ja Persianlahdella. Meidän on aina vastustettava Natoa, sen laajentumista ja pommituksia.                       

      Länsi ei ole valinnut järkevää ja vastuullista kumppanuuden, yhteistyön ja rauhan politiikkaa suhteessa itäisiin suurvaltoihin. EUn mukana pieni Suomikin on lähtenyt edistämään USAn brutaalin imperiumin laajentamisyritystä. Lännen johtajien fanaattinen ja mielipuolinen päämäärä on maailman kaikkien maiden täydellinen alistaminen hinnalla millä hyvänsä osaksi pääoman diktatuuria.

      Sodat, konfliktit ja terrorismi eivät maailmasta koskaan tule loppumaan ilman kapitalistisen järjestelmän kumoamista. Läntinen mätä velkaan ja pyramidihujaukseen perustuvaan kultakannasta irrotettuun dollariin nojautuva talous vaatii jatkuvasti uusia pikavoittoja ja ryöstöretkiä pysyäkseen pystyssä. Rauhan- ja ympäristöliikkeet eivät voi onnistua tavoitteissaan myötäilemällä kapitalismia. Ahneuden ja sotien vastustaminen ja luonnon rakastaminen ovat sama asia.  

           Ympäristösuojelu ja demokratia kolmannessa maailmassa

      Useimmat länsivaltojen entiset siirtomaat ovat nykyään, kuten ennenkin, riistomaita. Riiston ja alistamisen muodot ovat muuttuneet, itse järjestelmä ei olennaisesti. Länsimaiden vauraus ja hyvinvointi perustuvat edelleen suuresti kehitysmaiden hyväksikäyttöön. Niiden köyhyys, ihmisoikeuksien polkeminen ja ympäristön tuhoaminen ovat suoraa seurasta uusliberalistisesta talouspolitiikasta. Ns. vapaakauppa on vapaata pääomalle ja ylikansallisille suuryhtiöille, erityisesti etelän ihmisille se on orjuutta ja riistoa. Vapaakauppa on vastuutonta kauppaa koska siinä voidaan vapaasti polkea työntekijöiden oikeuksia, pilata ympäristöä ja kiertää veroja ilman yhteiskuntavastuuta.

       Korruptoituneet, ylikansallisille yhtiöille maansa myyneet hallitukset, yhtiöiden olematon verotus ja maiden ulkomaanvelkataakka vievät mahdollisuuden tuottaa kansalaisten tarvitsemia peruspalveluja, luoda kestävää tuotantoa ja elämäntapaa ja suojella ympäristöä. Luontoa tuhotaan suoraan ylikansallisten yhtiöiden löysien ympäristösäädösten kautta sekä epäsuorasti viemällä paikallisilta maat ja elinkeinot. Elääkseen heidän on pakko hyödyntää luontoa kestämättömästi.

      Kuluttajat eivät useinkaan tiedosta mitä kaikkea kehitysmaiden tuontituotteidemme tuotantoon voi liittyä kuten vaikkapa alkuperäisasukkaiden karkottaminen ja tappaminen, metsien raivaaminen, ympäristön ja vesistöjen törkeä saastuttaminen, korruptio, veronkierto, lapsityö, työläisten oikeuksien polkeminen, olematon palkka, ammattiyhdistysliikkeiden tukahduttaminen ja niiden johtajien ja muiden aktivistien salamurhat.

       Kulutusyhteiskunta on kapitalismin luomus. Kuluttajat ja erityisesti kohtuuttomat ylikuluttajat ovat mitä suurimmassa määrin osasyyllisiä ympäristökriisiin. Suurriistoyhtiöiden tuotteita ostavat kuluttajat vahvistavat heidän valtaansa, vaikka meidän tulisi boikotoida niitä niin paljon kuin mahdollista ja tukea sen sijaan paikallista ja kestävää tuotantoa.  

       Maan ympäristön tila heijastaa sen yhteiskunta- ja talousjärjestelmää. Kehittyvien maiden ympäristön suojelu ei ole mahdollista puuttumatta niiden yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviin rakenteisiin. Siellä pyrkimys kestävään kehitykseen tulee yhdistää muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kuten itsemäärääminen, demokratia, ihmisoikeudet, tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja köyhyyden vähentäminen, joita kaikkia sosialismi edistää parhaiten     

     Heikompia etelän maita ja kansoja orjuuttava läntinen imperialismi ja uuskolonialismi tuhoavat pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien elämän edellytykset maapallolla. Sademetsät palavat Brasiliassa ja Afrikassa, mutta EU ei tee mitään, koska sen omat yhtiöt toimivat siellä eikä sujuvaa kaupankäyntiä haluta vaarantaa. Etelän kansakuntien vapautuminen ja aitojen demokratioiden perustaminen johtaisivat myös luonnon kunnioittamiseen, mikä on aina ollut alkuperäiskansojen asenne. Yhteinen hyvä toteutuisi ja tuhokehitys pysäytettäisiin. Demokraattisessa, yhteisomistukseen ja osallisuustalouteen perustuvassa sosialistisessa järjestelmässä paranevat samalla sekä ihmisen että luonnon oikeudet kun kummatkaan eivät enää ole hyväksikäytön kohteita. Yhteisomistus ja yhteiskäyttö säästävät kaikkia luonnonvaroja. Sosialismista tulee ekososialismia.             

         Maailman vaihtoehtoliikkeiden yhdistyminen

      Militarismi ja sodat, uuskolonialismi, rasismi, eriarvoisuus, köyhyys ja luonnon tuhoaminen liittyvät kaikki toisiinsa. Emme voi vapautua yhdestäkään ennekuin puututaan itse pääpahaan, niiden kaikkien aiheuttajaan. Vaikka ihmiskunnan vakavimmat ongelmat ovat syvästi yhteydessä toisiinsa ja niillä on yhteinen alkujuuri (kuten olemme pyrkineen osoittamaan), silti yhteiskunnallinen aktivismi on hajautunut erillisiin vaihtoehtoliikkeisiin kuten globalisaatiokriittinen liike, ympäristö-, rauhan-, ihmisoikeus-, naisasia- , työväen-, kehitysmaa- ja ilmasto liikkeet yms..    

       Säätiöt ja suuryritykset tukevat mielellään yhden asian liikkeitä ja saavat ne siten talutusnuoraansa. Näin pyritään ennalta ehkäisemään luokkatietoisuuden syntyminen, työväen ja muiden osattomien suuri yhtenäinen järjestäytyminen, todella vallankumouksellinen joukkoliike järjestelmää vastaan. Hajota ja hallitse on kautta historian ollut vallanpitäjien tehokas ase. Yhden asian liikkeet ovat heille heikkoja ja vaarattomia

      Esimerkiksi ruotsalaisen Greta Thunbergin ilmastoliikkeessä ei edellytetä radikaalia järjestelmänmuutosta, se ei ole kapitalismin eikä sodan vastainen, siinä unohdetaan muut vakavat ympäristöongelmat ja se on eriytynyt muusta ympäristöliikkeestä. Useimmat vihreät puolueet taas uskovat tehokkaasti puolustavansa ympäristöä kyseenalaistamatta markkinatalousjärjestelmää. Emme voi estää ekokatastrofia pinnallisilla keinoilla ja vähäisillä muutoksilla. Mielestäni ainoa todellinen ratkaisu ympäristökriisiin ja tie kestävään elämäntapaan ja kulttuuriin on kapina kapitalismia ja globaalia eliittimafiaa vastaan.  

       Meidän on yhdistettävä vastarinta asevarustelua ja sotia, imperialismia, uuskolonialismia, rotusortoa ja luonnon tuhoamista vastaan demokratian, ihmisoikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän elämäntavan puolesta.

      Marxin sanoja mukaillen kaikki maailman edistykselliset yhteiskunnalliset vastarinta- ja vaihtoehtoliikkeet liittykää yhteen!

                                        Loppujulistus

      Tarkastellessamme asioita puolueettomasti kapitalismin aiheuttamat maailmanlaajuiset ongelmat ovat päivänselvät. Nykymuotoinen kapitalismi on epäonnistunut, sairas ja tuhoisa järjestelmä, joka on toivottavasti tullut tiensä päähän.  

       Muutos ei tapahdu itsestään. Kaikkia heränneitä tarvitaan muodostamaan liikkeiden liike.  Vastavallankumoukselliset voimat ovat pelottavat vahvat. Tuhoisaa länsimaista järjestelmää tukeva propaganda on hellittämätöntä medioissamme ja oppilaitoksissamme. Kristityt uuskonservatiivit, äärioikeisto, valkoista ylivaltaa ja yhtiövaltaa ajavat, markkinafundamentalistit, kansainvälisten rahoituslaitosten ja pankkien koronkiskurit, finanssikeinottelijat, uusfasistit ja sodanlietsojat eivät luovuta. Oikeiston luokkasota kansaa vastaan on viime vuosikymmeninä ollut huomattavasti menestyksellisempää kuin vasemmiston luokkataistelu. Lännen väsähtäneen vasemmiston tulisi ottaa esimerkkiä Etelä-Amerikan maiden kamppailusta uuskolonialismia ja uusliberalismia vastaan. Ranskan lakot ja mielenosoitukset ovat kyllä osoitus vallankumoushengestä.  Toivottavasti kyse on muustakin kuin vain työläisten omien etujen puolustamisesta vailla kansainvälistä suuntautumista.

      Globaalin etelän työläisten, osattomien ja alkuperäiskansojen tulee yhdistyä solidaarisuuden hengessä rintamaan lännen vasemmiston kanssa unohtamatta jäljellä olevien sosialististen maiden tukea. 

      Länsivaltioissa ja niiden alistamissa kehitysmaissa vallankumous on välttämättömyys. Meidän on kumottava yksityisomaisuuteen perustuva kapitalistinen järjestelmä ja perustettava nykyaikainen yhteisomistukseen perustuva demokraattinen sosialismi. Tämän toteuttaminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, eloonjäämistaistelu, joka leimaa kuluvaa vuosisataa.  

Kirjoitettu 2. 1. 2020. Tarjosin juttua Tiedonantajaan mutta ei kelvannut.