Hengentiede, esoteria
Useimmat länsimaiset ns. suuret filosofit ja metafyysikot ovat olleet teoreetikkoja, eivät esoteerikkoja. He eivät ole olleet todella viisaita. He ovat lukeneet paljon ja ajatelleet paljon, mutta kokeneet ja nähneet vähän. Todellisuuden korkeammat ulottuvuudet ja hengen korkeudet ovat ilmeisesti jääneet heille tuntemattomiksi. He eivät ole voineet siten saavuttaa syvää ymmärrystä elämästä ja todellisuuden luonteesta.
Varteen otettavan metafyysisen filosofin on tänä päivänä oltava myös joogi, joka on liittänyt oman luontonsa ja tietoisuutensa jumaluuteen, joka kokemuksen kautta tuntee korkeammat tasot ja maailmat sekä luovien jumaluuksien toiminnan, joka on vastaanottavainen vaikutteille, jotka tulevat logoksen mielestä, joka tuntee evoluution tahdon ja tarkoituksen ja joka tietoisesti elää siinä universaalissa, metafyysisessä ja perimmäisessä todellisuudessa, mistä teoreettiset filosofit ja akateemiset filosofit toisinaan puhuvat, mutta josta heillä ei ole juuri kokemusta.
Aistien maailma on siinä mielessä harhaa ja harhaanjohtava, että se helposti viettelee ihmisen olettamaan, että elämän arvoitus ja elämän salaisuudet voitaisiin ratkaista sitä kautta. Kuitenkin tietoisuus on avain elämän ja todellisuuden syvempään ymmärtämiseen. Oman kehittyvän tietoisuutensa kautta ihminen voi tiedostaa vastaavia lukemattomia tietoisia maailmoja ja tasoja. Oman tietoisuutensa kehityksen kautta hän voi ymmärtää elämän ja kehityksen lait ja tarkoituksen.
Viisauden saavuttavat ne, jotka tulevat subjektiivisiksi ja sisäisiksi ajattelijoiksi, etsijöiksi ja tutkijoiksi.
Filosofia voi alkaa hengen tasolta, sillä henki tekee ihmisestä täysin persoonattoman ja puolueettoman ajattelijan ja tietäjän.
Ihminen tiedostaa kerralla yleensä hyvin kapean kaistaleen todellisuudesta. Ihmisen saavuttama tietoisuuden taso paljastaa vastaavan tietoisuuden tason ja värähtelytaajuuden ilmiöt maailmankaikkeudessa, luonnossa ja ihmiskunnassa.
Ihminen on täysin rajoitettu tiedostamaan ja havaitsemaan sitä, mikä vastaa hänen oman tietoisuutensa kehityksen tasoa ja värähtelytaajuutta. Korkeat henkiset tasot ja maailmat ovat siten käytännössä täysin olemattomia ja täysin tiedostamattomia henkilöille, jotka elävät ns. kolmessa alemmassa maailmassa (fyysinen taso, tunne ja alempi mieli). Sielujen valtakunta on täysin tuntematon ihmisille, joille alempi konkreettinen mieli on korkein taso ja joiden psykologisen kehityksen päämääränä on persoonallisuuden integraatio. Monadinen taso on täysin tuntematon ja tiedostamaton ihmisille, jotka ovat vielä kehittämässä sielutietoisuutta. Korkeita henkisiä energioita virtaa kuitenkin jatkuvasti ihmiskuntaan ja luontoon mm. planeetan adeptihierarkian ja heidän oppilaidensa kautta. Kuilut eri tasojen välillä kaventuvat ja silloittuvat jatkuvasti.
Kaikki lukemattomat tietoisuudet tasot ja ulottuvuudet ja värähtelytaajuudet ja tietoiset maailmat ovat olemassa kaiken aikaa. Henkisellä polulla ihminen tulee asteittain tietoiseksi yhä korkeammista tietoisuuden ja energian tyypeistä, hengen maailmasta kaikessa moninaisuudessaan.
Henkisessä tiedostamisessa ihmisen oma tietoisuus ja maailmankaikkeuden tietoisuus ovat samat. Hän on aina itse osa sitä hengen tasoa ja laatua, josta hän tulee tietoiseksi ja joka vaikuttaa kaikkialla aurinkokunnassa ja kosmoksessa.
Kaikki havainnot ja kokemukset näkymättömästä maailmasta perustuvat siihen, mitä fyysiseen aineeseen ja kehoon ankkuroitunut tietoisuus ja sen monet aspektit kykenevät aistimaan. Hengen kaikilla lukemattomilla laaduilla ja energian tyypeillä on oma kiinteys ja oma erityinen laatu ja värähtely. Jos halutaan, voidaan sanoa, että ne ovat eräänlaista hyvin hienoa ainetta. Yhtä hyvin voidaan tietysti sanoa, että näkyvä aine on hengen tihentymä. Niiden molempien takana on olemassa vielä jokin salaperäinen syy ja lähde.
Polku
Henkistä polkua kulkemalla aste asteelta viisaus syvenee, horisontti avartuu, iättömän viisauden opetukset saavat vahvistusta ja kirjatiedon takaa tavoitetaan elävä totuus.
Ihminen itse on polku aste asteelta korkeampaan tietoisuuteen ja syvempään todellisuuteen.
Vain lunastamalla oman luontonsa mielen, sielun ja lopulta hengen energioiden kautta ihminen voi tuntea korkeammat maailmat.
Vain oman tietoisuutensa evoluution kautta ihminen voi oppia tuntemaan todellisuuden salatut, syvemmät, laajemmat ja universaalimmat tasot ja ulottuvuudet.
Tiedon ja tietoisuuden korkeammista maailmoista ihminen voi saavuttaa vain ja ainoastaan tulemalla itse poluksi, kehittämällä oman tietoisuutensa täyteen kukoistukseensa ja saavuttamalla siten jumaluus ja löytämällä maailmankaikkeuden ydinolemus.
Hengen jumalalliseen valtakuntaan ei ole olemassa oikotietä. Sen saavuttamiseksi kaikki vaadittavat edeltävät tietoisuuden kehityksen vaiheet on käytävä läpi. Ihmisen täytyy kasvaa ja saavuttaa henkinen aikuisuus. Evoluution voimien on tehtävä työnsä. Ihmisen on muunnettava ja lunastettava oma luontonsa. Vasta hengen tulen uudistama ja herkistämä elimistö voi tuntea korkeammat tasot ja maailmat ja elää niissä.
Mieli
Ihmiskunnan enemmistöllä mieli on kovin kehittymätön ja sen ajattelu on vielä heikkoa ja alkeellista. Sen on herätettävä mieli uinuvasta tilastaan ja paljastettava sen kyvyt ja voimat samalla tavalla kuin sielu ja henki paljastetaan myöhemmin.
Ihmiskunnat suuret joukot eivät ole vielä tulleet ajattelijoiksi, kehittäneet mielensä kykyjä ja voimia. Se on heidän seuraava kehitystehtävänsä.
Mielen kouluttaminen ja mielen oikea käyttö avaa energioille uusia kanavia ja siten mielen valtapiiri laajenee. Mieli on yhteydessä tahtoon. Ihmisen ei kuitenkaan pidä jäädä mielen ja älyn vangiksi. Hänen tulee muistaa, että mielen takana ovat sielun valtakunta ja hengen maailma.
Ihminen ei voi päästä kovin pitkälle henkisessä elämässä, ellei hän ensin kehitä mielensä voimia ja mahdollisuuksia. Mielen ja ajattelun kehittäminen avaavat ihmiselle tien sielun tietoisuuteen, jonka takana asuvat hengen valtakunnan uskomattomat mahdollisuudet.
Ajattelu ja oikea mielen käyttö avaavat tietä mieltä korkeammille tietoisuuden tasoille.
Oikea mielen käyttö on tie sielun energioiden kokemiseen ja vastaanottamiseen.
Lukeminen, kirjoittaminen ja ajattelu vaativat tahtoa ja ponnistelua ja ne ovat ihmiselle pääasiallinen ja, voisi sanoa, ainoa tie henkiseen kehitykseen, hänen energioidensa jalostamiseen ja hänen mielensä kehittämiseen ja sitä kautta myös hänen sielunsa ja henkensä löytämiseen. Muutakin tarvitaan, mutta oikea mielen käyttö on keskeistä.
Alempi ja korkeampi mieli
Mielellä on kaksi puolta, alempi mieli ja korkeampi mieli. Alempi mieli käsittelee aistien välittämää tietoa ja tunteiden ja pyyteiden välittämiä vaikutteita. Korkeampi, abstrakti mieli on metafyysisen ajattelun väline ja se vastaanottaa henkisiä vaikutteita. Yleensä ihminen kokee kuitenkin, että hänellä on kerralla vain yksi jakamaton mieli. Mielen kehitys on asteittaista ja se tapahtuu ihmisen tietoisuuden kehityksen ja avartumisen myötä. Alempi mieli muuttuu ja muuntuu asteittain korkeammaksi mieleksi, jos niin voidaan sanoa, samalla kun ihmisen tietoisuuden keskus nousee korkeammalle tasolle.
Korkeamman ja alemman mielen välinen suhde ja mielen luonteen salaisuus paljastuu monadisella tasolla sen jälkeen kun ihminen on rakentanut antahkaranan eli sillan alemman ja korkeamman mielen välille ja kolmen suuren aspektinsa (persoonallisuus, sielu ja henki) välille. Kun mieli ensin sielun energioiden ja sitten hengen tahdon voimasta puhdistuu, kirkastuu ja vapautuu tiheän aineen ja aivojen alaisuudesta, mieli paljastaa todellisen olemuksensa ja luonteensa. Alempi mieli ei ole ihmisen tietoisuuden varsinainen keskus eikä asumus, vaan ainoastaan hengen käyttöväline ja ilmaisuväline. Vapautumisen tilassa ajattelija säilyy ja myös ajattelun kyky. Monadisella tasolla mielen valtaa syvä rauha ja hiljaisuus. Tämä mielen puhdistuminen ja vapautuminen vastaa korkeammalla tasolla aikaisempaa pientä vihkimystä, missä tunnekeho tasapainottui ja lopulta katosi sielun energian vaikutuksesta.
Kun alempi mieli muuttuu korkeammaksi mieleksi tai sulautuu siihen, mielen valtaa täydellinen hiljaisuus. Ajatuksia ei enää juuri synny ilman ihmisen tietoista tahtoa ja määrättyä tarkoitusta. Ajatuskeho vapautuu alempien tiheiden ja karkeiden energioiden vallasta. Mieli kirkastuu, valaistuu ja puhdistuu hengen energian kautta. Sen jälkeen mieli on osa hengen varustusta ja se toimii hengen energian voimalla hengen ilmaisuvälineenä.
Alempi konkreettinen mieli (jonka toiminta pohjautuu aistihavaintoihin ja loogiseen päättelyyn) ei ole (todellisen) filosofian ja viisauden väline. Korkeampi mieli, valaistunut mieli, on viisauden väline, joka pukee sanoiksi (ja kenties filosofiaksi) sen, mitä henki näkee ja tietää, kokee ja on.
Hengen hieno värähtely ja energia eivät yleensä herätä vastavärähtelyä missään ihmisen olemuspuolissa mukaan luettuna mieli. Hengen energia tuo järkkymättömän rauhan ja mielen hiljaisuuden, sillä henki läpäisee aivot ja mielen ainoastaan kevyesti koskettaen niitä. Yleensä ainoastaan ihmisen tietoinen tahto saa hengen, mielen, mustin ja aivot synkronoitumaan.
Vapautunut ihminen huomaa, että alempi mieli on illuusio, että se ei ole ihmisen varsinainen ja pysyvä olemuspuoli. Alempi mieli on vain väliaikainen muodostuma, heijastuma korkeammasta mielestä. Myöskään tunnekeho ei ole ihmisen varsinainen ja pysyvä olemuspuoli. Ryhmätietoinen ihminen ei juuri koe itsekeskeisiä tunteita. Niiden tilalla on sielun ja myöhemmin hengen universaali tunneherkkyys ja tuntemiskyky. Neljännessä, ristiinnaulitsemisen vihkimyksessä myös sielulootus tuhoutuu ja sielu sulautuu monadiin. Myöskään sielu ei ole ihmisen pysyvä ja varsinainen prinsiippi. Ihminen on perimmäiseltä olemukseltaan korkeampi mieli ja henki. Mieli ja henki ovat yhä enemmän yhtä, ja ne ovat enemmän ja enemmän yhtä universaalin mielen ja universaalin hengen kanssa.
Integraatio henkeen
Valaistumisen tilassa vain ihmisen olennaiset ja olemukselliset prinsiipit säilyvät. Muut väliaikaiset muodostumat kuten tunnekeho, alempi mieli ja myös sielulootus (syykeho) häviävät. Ihmisestä säilyy vain ajattelija, mieli ja muisti, fyysinen keho ja aivot ja eteerinen keho universaalin hengen välineinä.
Ihmisen tietoisuuden kehittyessä aikaisempien kokemuksen tasojen ja tietoisuuden tilojen olemus ja ydin säilyvät. Hengen tasolla ihmisen tunnekyky, mieli, muisti, ajattelu ja sielun laadut sulavat osaksi uudenlaista henkistä tietoisuutta. Emotionaaliset reaktiot katoavat kokonaan, kuten esim. kyky tuntea aiheettomasti pelkoa tai ahdistusta.
Universaali mieli
On suuri mysteeri miten ja mistä erilaiset jaksoittaiset voimat ja energiat saavat alkunsa ja minkä käskyn ja ohjaavan älyn mukaan ne toimivat. Jumalallisten energioiden viisaus on sekä aineessa ja kaikkien elävien olentojen ja lajien kehojen tietoisuudessa että myös niiden ulkopuolella puhtaassa henkisessä avaruudessa.
On oikeastaan täysi mysteeri miten jokin tietty vaikute ja energia alkaa kuin tyhjästä toimia sisällämme ja myös ulkopuolellamme. Eri vaikutteiden ja energioiden alkulähteitä voidaan hahmottaa ja jäljittää esim. esoteerisen astrologian avulla. Mutta jonkin energiatyypin yhdistäminen johonkin fyysiseen planeettaan ei selitä asiaa lopullisesti. Planeetta tai tähdistö on vain jonkin tietyn energian välittäjä. Itse energian lähde ja sen toiminnan ajoitus on jossain määrin selittämätön. Ehkä sillä ei ole muuta selitystä kuin että se on logoksen tai Jumalan tahto ja suunnitelma, joita se toteuttaa avustajiensa, seitsemän suuren säteen ja niiden sivusäteiden ja niiden lisäksi henkisten olentojen hierarkian kautta.
On vaikeaa määritellä mistä sen hetken elämän eteenpäin ajava voima ja energia syntyvät. On sanottu, että kaikki kehitys tapahtuu sisältä ulospäin. Tietty henkinen vaikutus vain herää toimintaan. Jos se ei ole seurausta jostain muusta, sen täytyy olla itse syy, elämän tahtoa ja ”ajattelua”.
Se, joka ei ole johdettavissa jostain muusta, joka on itsessään syy, aloittaja, luoja, perimmäinen toimija ja äly, sitä voidaan kutsua universaaliksi mieleksi tai logoksen ajatteluksi. Myös ihmisessä ajatus on olemukseltaan vapaa ja aloittava tekijä.
Vihkimykset
Ihmisen ja ihmiskunnan vihkimykset ovat osa suuria planetaarisia ja kosmisia prosesseja. Ihmisen vihkimykset ovat viime kädessä seurausta logoksen vihkimyksistä, tahdosta ja toiminnasta. Ihmisen vihkimys perustuu viime kädessä planeettalogoksen elämään ja kehitykseen hänen kosmisella polullaan. Planeettalogoksen kehitys johtaa vihityn aina laajeneville valaistun tietoisuuden alueille.
Ei ole olemassa mitään sellaista kuin erillinen ihminen. Ihmisen tietoisuuden kehitys henkisellä polulla on erottamaton osa planeetan hengen evoluutiota ja planetaarista pyrkimystä synteesiin, ykseyteen ja yhä suurempaan vastaanottavuuteen solaarisille ja kosmisille energioille.
Ne, jotka ovat saavuttaneet maalin, hengen puhtaiden energioiden tason, voivat vakuuttaa, että vihkimysten polun kulkemisessa, sisäisessä elämässä, joogassa, jumaluudelle avautumisessa ja antautumisessa, sisäisissä alkemistisissa prosesseissa ja kätkettyjen tietoisuuden kerrosten paljastamisessa ei ole mitään pelättävää, mitään epänormaalia. Maailmankaikkeuden suuri äly ohjaa ja johtaa ihmisen tietoisuuden kehitystä ja kaikkia tarvittavia hävittämisen ja rakentamisen, lunastamisen ja avartumisen prosesseja.
Lunastuksen tiede
Ihmisen syntymä on laskeutumista pimeyteen ja aineen voimien alaisuuteen ja hänen kasvunsa on matkaa kohti lunastusta, pelastusta, vapautumista ja paluuta takaisin puhtauteen, vapauteen, valoon ja hengen rajattomuuteen.
Esoteria on lunastuksen tiedettä. Henkisellä tiellä ihminen vastaanottaa yhä korkeampaa energiaa ja muuttaa, jalostaa ja henkistää sitä kautta kaikki olemuspuolensa ja koko luontonsa. Tuloksena on ensin ihmisen integraatio sieluun, sitten henkeen ja sen jälkeen suureen planetaariseen ja solaariseen kokonaisuuteen.
Ennen suurta vapautumista ja nirvanan saavuttamista oppilaan on täytynyt käydä läpi pitkiä ja ajoittain vaikeita vaiheita, missä jumalallisen voiman jaksoittainen paine ylhäältä on aiheuttanut monia kriisejä ja persoonallisuudesta nousevia negatiivisia reaktioita ja vastavärähtelyjä kuten epäjärjestystä mielessä ja ärtymyksen ja turhautumisen tunnetta ja niiden seurauksena myös vaikeuksia ihmissuhteissa. Ajoittainen kitka ja ristiriita persoonallisuuden säteen, sielun säteen ja monadin säteen välillä ovat väistämättömiä siihen asti kunnes integraatio jumalalliseen kokonaisuuteen on saavutettu ja henki on muuntanut ja lunastanut kaikki alemmat olemuspuolet. Hengen voima tuo ihmiselle kestävän mielen rauhan.
Gnostisessa elämässä kitka ja ristiriita fyysisen kehon, persoonallisuuden, sielun ja hengen energioiden välillä vähenee ja katoaa lopulta lähes kokonaan.
Myös gnostisessa elämässä esiintyy ajoittain ja jaksottaisesti ihmisen aikaisempia tietoisuuden kehityksen vaiheita luonnehtiva ajoittainen ristiriita ja kitka tai paine uuden alas virtaavan tai voimaan astuvan energian tyypin ja ihmisen käyttövälineiden ja entisen tietoisuuden välillä, mutta lievänä, harmittomana ja lähes huomaamattomana.
