Keskustelu 1.2.

TIMO Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että välitetyt tai kanavoidut opetukset ovat keskenään ristiriitaisia. Niin ovat myös tavalliset uskonnolliset ja filosofiset perinteet aivan kuten tiedekin, joka myös muodostuu kilpailevista teorioista. Mihin siis uskoa? Omaan järkeensä ja kokemukseensa.

NIMETÖN On totta, että myös uskonnot ovat keskenään ristiriidassa. Valitettavinta on ns. kristillisten kirkkokuntien piirissä oleva uskomusten kirjavuus. Mielestäni yksi tärkeimpiä syitä siihen on se, että uskontokunnilla (ja yksilöilläkin) on taipumus noukkia Raamatusta vain mieluisiaan kohtia ja jättää muut vähemmälle huomiolle. Lisäksi sitä tulkitaan usein hyvinkin mielivaltaisesti. Esimerkki: Hes 18:4 sanoo: ”Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava.” Kuitenkin hyvin yleinen uskomus on, että ihmisellä on kuolematon sielu, joka kuoleman jälkeen siirtyy joko taivaaseen tai ikuiseen helvetin piinaan. Tämä näkemys on selvästi vastoin yllä olevaa raamatunkohtaa. Vastaavia vääriä tulkintoja on lukuisia. Yksi niistä on uskomus, jonka mukaan Jeesus ja Jumala ovat yksi ja sama. Jeesus kuitenkin itse painotti olevansa vain Jumalan poika. Paavalin mukaan Jumala on hänen yläpuolellaan vielä senkin jälkeen, kun hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tämä käy hyvin selväksi mm. 1 Kor 15:27, 28: ”Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle”. Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”
Toisena tärkeänä syynä pitäisin nykyistä materialistista tiedettä. Monet teologitkin pitävät darwinistista evoluutiota totena, mikä johtaa heidät epäilemään Raamatun luotettavuutta. Tämä epäluottamus näkyy jopa uudessa (suom.) raamatunkäännöksessä, joka asiantuntijoiden mukaan on lähes kelvoton niiden käyttöön, jotka haluaisivat saada selkoa sen todellisesta sisällöstä. Kuitenkin Raamattua on tutkittu jo pari vuosisataa ja sen jokaista lausetta on kuin suurennuslasilla tarkasteltu, ja silti sen luotettavuus on tänään suurempi kuin koskaan ennen. Sen historiallisuus on todettu paikkansa pitäväksi ja myös sen luonnontieteeseen liittyvät seikat pitävät yhtä viimeisimpien havaintojen kanssa. Tietysti on vielä joitakin epävarmoja seikkoja, mutta uskon, että nekin lopulta osoittautuvat yhtäpitäviksi Raamatun kanssa.

TIMO Katsoin osoittamasi Darwinia vastaan esitetyt argumentit. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt nähdäkseni niitä varsinaisia perusteluja miksi evoluutioteoria olisi väärä. Katsomani Darwin ohjelmat ovat olleet vakuuttavia. Esimerkiksi selitys siitä miten silmä on kehittynyt asteittain valoherkästä solusta.

NIMETÖN Arvelit, että ihmisen silmä voisi kehittyä pienten vähittäisten muutosten kautta. Ihmisen silmän rakenne on kuitenkin niin monimutkainen, ettei se ole mitenkään voinut kehittyä vähittäisten mutaatioiden kautta. Evoluutiohan ei osaa suunnitella eikä se tiedä, millainen muutos seuraavaksi pitäisi tapahtua. Niinkuin tiedät, yksinkertaisinkin tietokone-ohjelma tarvitsee ohjelmoijan, se ei synny itsestään. Kun ajatellaan vaikkapa lapsen syntymää ja kehitystä aikuiseksi, tarvitaan valtava määrä informaatiota, ts. sanoen nerokkaasti laadittu ohjelma, jotta jokainen kehitysvaihe seuraisi toistaan oikeaan aikaan ja tapahtuisi oikeassa paikassa. Kaikki tämä tekee evoluutiosta täysin mahdottoman asian. Silti tiedemiehet haluavat uskoa siihen, jotta heidän ei tarvitsisi turvautua ’pseudotieteelliseen’ luomishypoteesiin.

TIMO Sanot että evoluutiohan ei osaa suunnitella. Sen suunnitelmahan perustuu juuri parhailla ominaisuuksilla varustettujen selviytymiseen ja suvunjatkamiseen. Siten ne eliöt lisääntyvät joiden näkö esim. on muita yksilöitä parempi. Siten silmä voi aina parantua ja kehittyä miljoonien vuosien aikana.

NIMETÖN Tunnen kyllä nuo evoluution tueksi esitetyt väittämät. Ensinnäkin ne edellyttävät, että jokainen pienikin muutos olisi parempaan suuntaan, eli jotenkin parantaisi eliön selviytymistä ja suvunjatkamiskykyä. Tutkimukset osoittavat kuitenkin selvästi, että sellaisia muutoksia sattuu erittäin harvoin, jos koskaan. Mutaatiot vain huonontavat eliöiden selviytymistä tai ovat korkeintaan neutraaleja. Eräs saksalaistutkija esim. yritti bakteereja tutkimalla osoittaa, että ne voivat vähitellen muuttua kehittyneimmiksi eliöiksi. Hän joutui lopulta toteamaan -vuosikymmenien tutkimusten jälkeen – , että ”bakteerien lajityypillinen rakenne ei koskaan muutu”. Eikä hän ole ainoa, joka on todennut saman asian. Toiseksi, ei ole olemassa fossiilisia välimuotoja, mitkä osoittaisivat lajien muuttuneen toisikseen. Pieniä muutoksia toki tapahtuu, mutta vain perimän sallimissa rajoissa (rodut). Lada ei ilman ihmisen suunnittelua muutu Mersuksi, vaikka odottaisi miljoona vuotta. Kalat eivät nouse maalle muuttuakseen liskoiksi, liskoista ei tule imettäväisiä eikä apinasta ihmistä. Kolmanneksi, tutkijoilla ei edelleenkään ole mitään käsitystä siitä, miten elämä alkoi, eli syntyi ensimmäinen elävä solu tai molekyyli. Kuten olen sanonut, sen todistamisesta luvattu miljoonan dollarin palkkio on edelleen lunastamatta. Niin kauan kuin ei ole tieteellistä todistetta siitä, että elämää voisi syntyä itsestään luonnollisten prosessien tuloksena, evoluutio on vain
pelkkä uskomus.

TIMO No kyllähän sen tietää että kun mitä tahansa asiaa alkaa enemmän tutkia ja pohtia, esiin nousee aina uusia juttuja ja asiat voivat muuttua mutkikkaiksi. En ole evoluutioteorian asiantuntija vaan ihan maallikko. Olen televisiosta katsonut kaikki asiaa käsittelevät oppia puoltavat ohjelmat.(Darwinia vastustavia tieteellisiä näkemyksiä ei ole paljoa näytetty). Kannatatte siis ns. älykkään suunnittelijan / suunnitelman / teoriaa? Mielestäni kuitenkin ajatus, että vastaukset elämän ja olemassaolon arvoituksiin löytyisivät Raamatusta, tuntuu täysin absurdilta. Uskon että on kuitenkin niin että ihmiskunnan tieto ja tietoisuus kehittyy kaiken aikaa mm. tieteen saavutusten kautta. Tietenkään emme vielä tiedä kuin vähäsen. Mitään aitoa jumallista ilmoitusta ei nähdäkseni ole koskaan ollut. Tiedän minäkin paljon esimerkiksi kaikenlaisista teosofisista ja esoteerisista maailmansynty ja kehitysopeista, mutta en nyt silti katso että ne ovat välttämättä päteviä.

NIMETÖN Eivät itse asiat muutu sen monimutkaisemmiksi, tarkempi perehtyminen tuo vain esiin niiden todellisen olemuksen. Mielestäni jo yksinkertainen matematiikka osoittaa oletetun evolutiivisen tapahtumaketjun mahdottomuuden. Kuten totesin, se vaatisi niin paljon aikaa, ettei maapallon eikä edes galaksimme oletettu ikä riittäisi kaikkien tarvittavien välivaiheiden toteuttamiseen. Kun lisäksi huomioidaan kaikki muut sitä vastaan puhuvat seikat, asia muuttuu aina vain mahdottomammaksi. Kyse ei kohdallani ole pelkästä uskosta, koska näkemystäni tukevat lukuisat tieteelliset tosiasiat.
Kuluneiden vuosikymmenien aikana olen lisäksi katsonut kaikki luonto-aiheiset TV-dokumentit, ja vaikka suurin osa niistä ’tuputtaa’ evoluutiota tosiasiana, en ole todennut yhdenkään ohjelman esittäneen vakuuttavia todisteita sen puolesta. Niinpä siis, koska en voi uskoa evoluutioon, ainoa vaihtoehto on erityinen luominen. Mihinkään humanoidijuttuihin en usko.

TIMO Tieteelliset teoriathan perustuvat aina vain tunnettuihin ja todennettuihin tosiseikkoihin. Onhan selvää, että se vähän mitä ihmiset nyt tietävät (fossiilien ym kautta) Maan elämästä on vain pieni kaistale. On tapahtunut paljon kaikenlaista mitä ihmiset eivät ole olleet todistamassa ja mistä ei ole todisteita. Tieteellinen teoria on vain teoria, eihän se koskaan ole sama kuin lopullinen totuus. En ole itse viime aikoina lainkaan harrastanut näitä ”perimmäisiä” kysymyksiä ja kaiken elämän selityksiä. Ne ovat liian vaativia eikä niistä juuri voi löytää mitään vakuuttavaa ja varmaa. Olen enemmän keskittynyt ihmisen psyykeen ja sen ilmiöihin sekä käytännön elämänviisauteen. Jos on jokin erityinen luominen, silloin varmaan on myös jokin luoja, ja mitä siitä voimme muka tietää?
Oletko kuullut hylotzoismista, se on mm. esoteerisen filosofian selitys todellisuudesta. Elämä ei ole syntynyt, vaan kaikki on jollain tavalla elävää, atomit ym. Mitä sanot siitä?

NIMETÖN Muistan joskus lukeneeni jotain sen tapaista, että kaikki olisi jollain tavoin elävää. Sanoisin, että se on kylläkin näppärä idea, millä yritetään selittää elämän olemassaolo, mutta ei poista sitä perimmäistä ongelmaa, että tarvitaan jokin, joka ohjaisi kehitystä. Mistä tuo käsittämättömän perinpohjainen ja kaiken kattava, DNA:han sisältyvä ohjelma on tullut? Kuten viimeksi totesin, mikään ohjelma ei synny ilman ohjelmoijaa. Maailmassa on miljoonia eläin- ja kasvilajeja, joiden kaikkien olisi jotenkin pitänyt itse ohjelmoitua!
On selvää, ettemme vielä tiedä läheskään kaikkea, mutta mikään uusi tieto ei voi kumota selviä tosiasioita. Mitä Luojaan tulee, emme tietenkään voi Hänestä tietää muuta, kuin mitä Raamattu kertoo. Häntä ei voi tutkia tieteellisin menetelmin, koska silloin hän olisi luonnonlakien alainen, ei niiden luoja.
Mielenkiintoista muuten, että tiedekin on päätynyt siihen, että maailmankaikkeus alkoi tyhjästä. Se ei kuitenkaan pysty selittämään, miten tyhjä pakkasi itsensä käsittämättömän pieneen tilaan, mistä tuli energia, joka sai sen räjähtämään, miten syntyivät luonnonlait ja miten räjähdyksessä syntyneet vety- ja heliumkaasut kasaantuivat tähdiksi ja planeetoiksi. Vety ja helium kun ovat kaikkein kevyimpiä kaasuja.

Absoluutti

Olemassaolo on yksi asia. Absoluutti on aina läsnä oleva ja myös läheinen tausta ja pohja missä kaikki elää ja kehittyy. Absoluutti ei ole erillinen maailmasta. Absoluutin ensimmäinen ilmennys on abstrakti avaruus, missä erilaiset suuret ja pienet elämät ja henkiset entiteetit ilmentyvät omien rajallisten avaruuksiensa kautta. Jonkin ilmentyvän entiteetin avaruus, tietoisuus ja substanssi ovat yhtä.

Absoluutti lähettää itsestään esiin kolme kosmista logosta, jotka ovat 1. kosminen logos, joka persoonaton ja ilmentymätön, 2. kosminen logos, joka on henki-aine, elämä, universumin henki, sekä 3. kosminen logos, joka on kosminen ideaatio, universaali maailmansielu (H. P. Blavatsky Salainen oppi) Niistä on eriytynyt edelleen seitsemän sädettä. Ilmentynyt universumi samoin kuin kaikki logokset ja säteet sisältyvät absoluuttiin.

Olemme kaikki osa suurta ja käsittämätöntä kokonaisuutta. Mutta tämä kokonaisuus on vain sana emmekä itse asiassa tiedä siitä juuri mitään. Meillä on paljon tietoa fyysisestä ja näkyvästä universumista. Se on vain suuren kokonaisuuden eräs puoli, sen pieni osa. Filosofiassa ja uskonnossa yritetään saada käsitys tuosta suuresta kokonaisuudesta tai suuresta älystä, ja sille on annettu nimiksi Jumala, absoluutti, kosminen logos ym. Kuitenkaan emme voi juuri saada mitään tyydyttävää tai realistista kuvaa tai tietoa tuosta perimmäisestä todellisuudesta. Yleensä filosofi luo jonkin metafyysisen abstraktion, joka näyttää hienolta hänen oppirakennelmassaan, mutta sillä ei kuitenkaan voida selittää yhtään mitään eikä sillä ole paljoakaan tekemistä itse asian kanssa. Uskonnolliset ihmiset puhuvat Jumalasta mutta juuri kukaan heistä ei kuitenkaan tarkemmin tiedä mikä tämä Jumala on. Teosofiassa ja esoteerisessa filosofiassa absoluutti, jonka oletetaan olevan ilmiöiden maailman perustana, on määritelty juuri siten, että se on kaiken inhimillisen ymmärryksen ja kuvauksen tuolla puolen.

Absoluutti todella ylläpitää kaikkea elämää ja ihmisen elämää. Se on yksi elämä, josta ihmisen ja jokaisen tietoisuuden yksikön elämä ovat osa, heijastus ja ilmennys. Teosofian mukaan Jumala, ihminen ja atomi ovat perimmäisessä olemuksessaan absoluutti.

Ilmentäessään universumit ja aurinkokunnat absoluutti ei vähene tai muutu eikä luultavasti edes kehity. Se pysyy samanlaisena riippumatta siitä onko jokin sen puoli ilmentynyt tai ilmentymätön. Absoluutti on täysin tietoinen ja elävä entiteetti. Tämä on terveen järjen ja henkisen kokemuksen mukaista. Joidenkin filosofien näkemys, että absoluutti ei ole täysin tietoinen, että se kehittyy ja saavuttaa täyden tietoisuuden ilmentyessään maailmassa alentaa absoluutin arvoa ja todellisuutta. Toisaalta analogian lain mukaan pitäisi myös absoluutin kehittyä jos esimerkiksi monadi kehittyy. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan olisi absoluutti, vaan jokin sen alapuolella oleva kosminen luoja. Jokin pohja ja perusta maailmankaikkeudella täytyy olla. On silti luonnollista ajatella, että myös absoluutti kehittyisi ilmentämiensä maailmojen ja universumien kehityksen myötä. Kuitenkin spekulaatiot absoluutista ovat turhia eikä ihminen voi tietää asiaa lähemmin. Hän ei voi tuntea absoluuttia tarkemmin eikä hän voi siten tietää kehittyykö se vai ei.

Kun sanotaan, että kokonaisuus sisältyy osiin, että atomi ja ihminen ovat osa absoluuttia tai yhtä sen kanssa, ajatellaan helposti, että silloin pitäisi löytyä jokin määrätty energia, tietty yhtenäinen todellisuus tai taso, joka on tämä perimmäinen ja ylin todellisuus. Mitään sellaista ei voida kuitenkaan koskaan löytää. Korkeammissa vihkimyksissä ihminen kokee peräkkäin aina vain uusia ja erilaisia energioita ja tietoisuuden tiloja. Koskaan ei tule vaihetta, missä hän voisi kokea jonkin muuttumattoman ja yhden asian. Absoluutti tai kaiken kokonaisuus ei ole mikään tunnettavissa oleva asia, määrätty energia, taso tai substanssi. Se on enemmänkin suuri äly, suuri järjestys. Sellaisen voi olettaa toimivan kaikissa eri energioissa ja osissa. Absoluutti ei ole mikään kokemuksessa välittömästi annettu asia. Tätä perimmäistä ja jakamatonta todellisuutta ihminen ei voi koskaan kokea. Se on hänelle välttämättä abstraktio, käsite. Edes kosmisen vihkimyksen kautta ihminen ei voi tiedostaa sitä. Hän tuntee edelleen energioiden moninaisuuden mutta aikaisempaa hienommilla tasoilla. Esoteerikko voi tuntea vain energioiden moninaisuuden ja eri energioiden vuorovaikutuksen yhä hienommilla ja korkeammilla tasoilla. Kaikilla eri energioilla on omat luontaiset ominaisuutensa. Näitä energioita ohjaa suuri äly määrättyjen lakien kautta. Henkinen kokemus paljastaa siis energioiden (ja myös säteiden ja alasäteiden yhdistelmien) moninaisuuden. Koska hengen ja aineen energioiden erilaiset yhdistelmät toimivat niin harmonisesti ja viisaasti yhteistyössä, täytyy olettaa, että ne ovat perimmältään yhtä, että viime kädessä on olemassa vain yksi substanssi-prinsiippi, mistä ne ovat ilmauksia ajassa ja avaruudessa.

Absoluutista voidaan tietenkin luoda yleinen ja abstrakti määritelmä. Se sisältyy ainakin liike, tietoisuus sekä substanssi eli aine jonkin asteisena. Ne ovat mukana kaikissa energioissa ja entiteeteissä. Absoluutti on myös suuri äly tai järki, joka ohjaa sisäisesti kaikkea kehitystä ja kokonaisuuden pienimpiäkin osia. Ihminen ei voi tuntea absoluuttia koskaan yksin ja erillään maailmasta puhtaassa olemisessaan, vaan aina yhteydessä maailmaan, kehitykseen ja tulemiseen, suuriin säteisiin ja aurinkokunnan moninaisiin energioihin.

Aurinkokuntamme pääsäde, siitä eriytyneet 7 sädettä sekä muut kosmiset säteet eli seitsemän muun aurinkokunnan säteet tulevat aina olemaan ratkaiseva ja tärkeä tekijä ihmisen elämässä ja tietoisuuden kehityksessä kaikilla asteilla. Absoluutti on heijastanut ja säteillyt nämä säteet ulos itsestään ja se tekee niin jatkuvasti. Sen suuri hengitys ilmenee tuntemiemme seitsemän säteen luontaisessa ja jaksoittaisessa toiminnassa.

Vaikka absoluutti voi olla subjekti ja se voi olla henki ja samalla myös substanssi, kuten Hegel ajattelee, se ei kuitenkaan ole persoona tai persoonallinen kuten hän edelleen väittää. Aurinkologos eli Jumala voi olla jossain mielessä persoonallinen aivan kuten planeettalogos, mutta ei koskaan absoluutti. Esoteerisessa filosofiassa absoluutti ei ole yhtä kuin Jumala kuten esimerkiksi Hegelin filosofiassa.

Kysymys absoluutista ei ole helppo. On kyseenalaista voiko ihminen koskaan tuntea mitään muuttumatonta ja kaikkialla läsnä olevaa prinsiippiä. Tässä tapauksessa absoluutti olisi vain suuri käsite, jota käytetään perustelemaan maailman ykseys ja kokonaisuus. Se, että ihminen ei voi tietyllä kehityksen tasolla tiedostaa jotain asiaa, ei silti todista, että sitä ei ole olemassa.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Shamballa

 

Shamballa on vain nimi, joka on annettu korkeimmalle planetaariselle keskukselle Maassa, ja se on lainattu buddhalaisesta perinteestä. Nimitykset eivät ole tärkeitä. Tämän keskuksen kautta virtaa kaikkein voimakkain energia planeetalla, jumalallisen tahdon energia. Sieltä virtaa myös puhtaan elämän energia. Tämän voiman avulla vihityt kulkevat vihkimyksen polkua ja ottavat korkeammat vihkimykset. Tämä keskus ei ole mikään fyysinen paikka, vaan se sijaitsee kosmisilla eetteritasoilla. Shamballan oppilaalla on sisäinen yhteys tähän keskukseen ja hän vastaanottaa sieltä jaksoittaisesti ensimmäisen säteen dynaamisen tahdon energian. Neljännen, ristiinnaulitsemisen vihkimyksen jälkeen hänelle avautuu tie Shamballaan. Siihen saakka sen voima on vaikuttanut häneen epäsuorasti mutta silti hyvin määräävästi. On sanottu, että yksinkertaisuus on avain Shamballaan. Se viittaa ihmisen mielen toiminnan vähenemiseen, erillisen persoonallisuuden elämästä luopumiseen ja oppilaan lisääntyvään vastaanottavaisuuteen henkiselle tahdolle sekä jumalalliselle tahdolle.

Shamballa on planetaarinen pään keskus, symbolisesti puhuen. Se vastaa tuhat terälehtistä lootusta ihmisessä. Tämän keskuksen kautta välittyy planeettalogoksen tahto ja tarkoitus ihmiskunnalle. Myös vihityssä sen energia toimii pään keskuksen kautta. Tämän keskuksen kautta toimii jumalallisen tahdon energia, ei niinkään mielen energia. Korkeampien vihittyjen elämää määrää jumalallinen tahto ja mieli on sen rinnalla toissijainen prinsiippi. Kun jumalallinen tahto osoittaa voimansa ja kun puhtaan elämän energia virtaa voimakkaana, mielestä tulee hiljainen. Se alkaa toimia täysin eri tavalla kuin ennen. Se ei enää reagoi alempiin tasoihin ja epäolennaisiin asioihin. Se toimii hengen välineenä.

Shamballa on solaarisen energian virtauksen kannalta tärkein vastaanottava keskus planeetalla. Se vastaanottaa energiaa mm. henkisestä auringosta, Venuksesta, siitä määräävästä tähdistöstä, jonka kautta aurinkomme kulkee, Suuresta Karhusta ja muista kosmisista keskuksista. Nämä energiat välitetään edelleen eteenpäin henkiseen hierarkiaan, joka on planeetan sydänkeskus, ja edelleen ihmiskuntaan, joka on planetaarinen kurkkukeskus, sekä luontoon.

Shamballa keskusta edustavat Maassa ne ihmiset, korkeat vihityt, joilla on kehityksensä kautta lahja vastaanottaa ja soveltaa tätä voimakasta tahdon energiaa ja puhdasta elämän energiaa. Tämä keskus on ilmeisesti olemassa pääasiassa siis korkeampien vihittyjen tietoisuuden kautta. Myös Maan planeettalogos ja hänen läheiset avustajansa toimivat erityisesti tämän keskuksen kautta.

Suurelle osalle ihmisistä Shamballa voima, henkisen tahdon energia, on vielä tuntematon. He eivät ole vastaanottavaisia sille eikä se toimi heissä. He tuntevat persoonallisen tahdon, jota he käyttävät, mutta eivät henkistä tahtoa, joka virtaa aina ylhäältä. Se alkaa vaikuttaa vasta vihkimysten polulla. Useimmat ihmiset tuntevat kyllä hyvin rakkauden energian. Oppilaalle on suuri haaste oppia käyttämään ja soveltamaan Shamballa voimaa täysin rakentavasti. Hänen ohjenuoransa on harmittomuus.

Shamballa on suuri jännitepiste Maa planeetalla ja vihityn tietoisuudessa. Se on olemassa koko planeetan olemassaolon ajan. Siihen virtaavat henkisen auringon energian lisäksi kolminaisen auringon muuntamat ja suodattamat kosmiset energiat ja muiden tärkeiden vaikuttavien tähdistöjen energiat, josta ne välitetään edelleen eteenpäin Maan päälle ja alemmille tasoille. Shamballa on suhteellisen staattisen energian keskus. Siellä toimivat vihityt hallitsevat hyvin kontemplaation ja meditaation taidon ja he soveltavat tämän keskuksen dynaamisia energioita harkiten ja viisaasti.

Tahdon eli voiman säde, Shamballa voima, on synteettinen energia, jolle henki ja aine ovat yhtä ja joka hallitsee ja käyttää niitä. Sen ote ja vaikutus koetaan myös tiheässä aineessa ja fyysisessä kehossa, jotka se pakottaa mukautumaan värähtelyynsä. Tämä energia on niin ihmeellinen (kuten monet muutkin energiat), että sen olemusta ja toiminnan menetelmää on äärimmäisen vaikea ymmärtää analyyttisen mielen kautta. Jaksoittaisesti se vain tarttuu koko ihmiseen voimakkaalla otteella ja se alkaa hallita ihmisen tietoisuutta ja energiakehoa ja se pakottaa kaikki eri energiat sulautumaan ja synkronoitumaan kosmiseen nuottiinsa. Tämä jumalallinen hengitys, jumalallinen tahto ja puhtaan elämän energia on jo jollain tavalla valmiina myös atomeissa ja se sisältyy piilevänä ihmisen kaikkiin eri energioihin ja tietoisuuden tasoihin ja kerroksiin. Shamballa voima huipentuu toukokuun täyden kuun aikaan, jolloin vietetään buddhalaista Wesak juhlaa. Tämä juhla on tulossa yleismaailmalliseksi, ja sen muodostaa yhden perustavan juhlan uudessa maailmanuskonnossa.

Shamballa voima nostaa aineesta esiin piileviä energioita, sen kätketyn hengen. Tämän jälkeen toiset, lempeämmät ja miellyttävämmät säteet, energiat ja henkiset olennot voivat alkaa toimia. Korkeammissa vihkimyksissä Shamballa energia alkaa paljastaa kosmisia aspektejaan, ulottuvuuksiaan ja lähteitään. Kaikki syvät kosmiset energiat ovat aluksi piileviä ja niiden vaikutus on epäsuoraa eikä ihminen edes tiedosta niiden olemassaoloa ja toimintaa. Vihkimysten ja tietoisuuden evoluution kautta nämä syvät energiat paljastuvat ja esoteerikko voi tuntea ja kokea ne suoraan.

Kun ihminen oppii tuntemaan yhden elämän ja saavuttaa suuren vihkimyksen kautta syvän metafyysisen tiedon, hän ei enää tunne olevansa maailmaan heitetty. Hän ole enää tietämätön elämän tarkoituksesta ja evoluution menetelmistä ja päämääristä ja suurista elämän laeista. Hän on saapunut pääkallopaikalle, Shamballan neuvostokamariin, mistä käsin kaikkea planeetan ja ihmiskunnan kehitystä hallitaan, ohjataan ja viedään eteenpäin. Se on vakaan olemisen ja syvän ja kestävän rauhan paikka, missä on kuitenkin tahtoa, kehitystä, yllätyksiä ja ihmeitä ja muutosta ja tietoisuuden evoluution prosesseja ja kosmista meditaatiota. Vertauskuvallisesti tätä kehitystasoa voisi kutsua elämäksi logoksen mielessä. Sieltä virtaavat perimmäiset syyt ja evolutiiviset impulssit Maan päälle ja sieltä tapahtuu aurinkokunnan ja Maan elämänmuotojen kehityksen sisäinen ohjaus ja hallinta. Sitä sovelletaan ja viedään eteenpäin mm. seitsemän säteen herran, kolmen aktiivisuuden Buddhan, viisauden mestarien sekä muiden planeetan henkisen hierarkian jäsenien välityksellä.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Henki

 

Kaikilla terveillä ihmisillä on tietoisuus aistihavaintojen maailmasta. Kaikilla on mieli, johon sisältyvät mm. muisti, mielikuvitus, tahto ja valintakyky. Monet ihmiset tuntevat sielun korkeita vaikutteita. Harvat ovat tietoisia hengestä, joita luonnehtii oleminen, puhdas elämän energia ja henkinen tahto.

Hengen vaikutus tunnetaan erityisesti vihkimyksen polulla. Sielun vaikutus tunnetaan opetuslapsen polulla. Ennen kuin ihminen voi tuntea hengen, hänen pitää saavuttaa integraatio sieluun, sielun ja persoonallisuuden yhteensulautuminen. Tavallisen ihmiskunnan kohdalla mieli on määräävä tekijä.

Hengen vaikutus kasvaa asteittain ihmisen elämässä vihkimysten polulla kunnes lopputulos on hengen muuntama ja kirkastama ihminen. Hengen sähköinen tuli ja valo tuovat mukanaan harmonian, nirvanan, kitkan ja kärsimyksen päättymisen. Kokemuksena hengen laaduissa ja energioissa on erittäin suuri ero ihmisen aikaisempiin kehityksen asteisiin verrattuna. Hengen energiat ovat laadultaan hyvin hienoja ja ne virtaavat nopeasti ja esteettömästi.

Henki on energiaa, henki on tahtoa, se on evoluutiota eteenpäin ajava voima. Henki on elämä, se on elämän hengitys ja jaksoittainen syke. Henki on sähköä. Hengen alue on lukemattomien ja laskemattomien energioiden ja vaikutteiden alue. Henki on lienee ääretön, vaikka sen vaikutteet tulevat peräkkäin ja säädetyssä järjestyksessä. Hengen on sanottu olevan yksi ja vailla muotoa. Henki on kokemuksena monien energioiden ja vaikutteiden paljous, monia henkiä ja luovia jumaluuksia ja säteitä, joiden välillä vallitsee harmonia ja synteesi. Henki on yksilöllinen, mutta se on samalla myös planetaarinen, solaarinen ja kosminen.

Henki on yksi elämä, mistä ihmisen kaikki energiat ovat eriytyneet. Monadi sana tarkoittaa etymologisesti yhtä ja yksikköä. Monadi ei kuitenkaan ole mikään yksi, jakamaton ja yksinkertainen asia, vaan päinvastoin. Hengen tarkka määritteleminen on mahdotonta. Kun ihminen tuntee monadinsa soinnun, hän kokee pääasiassa hyvin hienojen energioiden ja niiden yhdistelmien suunnattoman moninaisuuden. Monadissa voidaan erottaa aurinkokunnan kolme pääsädettä. Monadi on aktiivinen ja aloittava tahto, se on rakkaus-viisautta ja se on aktiivista älyä, joka ihmisen mielen kautta käyttää kahta muuta monadista energiaa. Monadi sisältää ihmisen kokonaisuuden. Hänen kaikki osansa ja puolensa sisältyvät jollain tavalla siihen. Fyysinen keho, persoonallisuus ja sielu ovat olemassa, koska monadi on olemassa. Monadi eli henki toimii ihmisessä aktiivisesti ilmentyneenä tai taustalla ilmentymättömänä. Jos halutaan astua todistamattoman pohdinnan puolelle, voidaan sanoa, että ihminen syntyy monadista ja siihen hän jälleen palaa. Vihkimysten polkuahan kutsutaan myös takaisin paluun poluksi.

Henki on sähkötuli, olennainen elämän energia, jotka opitaan tuntemaan 4. ja 5. vihkimyksessä. Henki on myös erityisesti henkisen tahdon voima, joka tärkein dynaaminen ja eteenpäin ajava voima vihkimysten polulla. Hengen toiminta perustuu valtaviin solaarisiin ja kosmisiin energioihin.

Henkeä luonnehtii hengitys, syke, liike ja alati muuttuva värähtely. Siitä syntyy kehitystä eteenpäin ajavia impulsseja ja aina uusia luovia energioita.

Henki on syiden, tahdon ja luovien ja kehitystä eteenpäin ajavien impulssien taso.

Henki on luonteeltaan kuin aurinko, joka väsymättömästi jatkuvasti ja jaksoittaisesti säteilee ja välittää elämää ja energiaa ilmentyneeseen ihmiseen, hänen mieleensä ja tietoisuuteensa ja eetterikehoonsa.

Henkeä, jota määrittää suuresti tahdon energia, luonnehtii pimeys. Tietoisuus aspektia, sielua ja mieltä luonnehtivat valo. Henkinen tahto on vertikaalinen eli pystysuora energia. Valoisat ja rakkauden kyllästämät energiat ovat vaakasuoria energioita.

Henki on erityisesti yhteydessä henkiseen aurinkoon, mistä ensimmäisen, tahdon säteen voima virtaa, aivan kuten sielu on yhteydessä auringon sydämeen ja sen kautta virtaaviin seitsemään säteeseen ja persoonallisuus, fyysinen ihminen, on yhteydessä fyysiseen aurinkoon.

Hengessä on kolme aspektia, jotka ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki eli henkinen tahto, henkinen rakkaus sekä aktiivinen äly. Monadisessa tietoisuudessa nämä ovat saavuttaneet tasapainon, ja ihminen voi ilmentää niitä kaikkia tasapuolisesti.

Rakkaus on suuressa määrin hengen ominaisuus. Tämä rakkaus virtaa ihmiseen tuntemattomista tai tunnetuista lähteistä. Rakkaus on suuri mysteeri aivan kuten monet muutkin huomattavat henkiset vaikutukset ja laadut. Henkinen rakkaus ja henkinen tahto tunnetaan tietysti jo aikaisemmissa kehityksen vaiheissa, mutta vähemmän voimakkaina, jos niin voi sanoa. On olemassa ero persoonallisuuden tahdolla ja rakkaudella, sielun tahdolla ja rakkaudella sekä hengen tahdolla ja rakkaudella.

Hengessä ei ole kyse vain ihmisen omasta hengestä. Siinä toimivat universaalit ja yliyksilölliset vaikutukset, siinä toimii monia henkiä.

Henki ei ole yksi asia, vaan se muodostuu monista erilaisista jaksoittaisista korkeista impulsseista ja säteistä, eri lähteistä virtaavista korkeista energioista. Vihkimysten kautta ihminen sulautuu yhä syvemmin näihin korkeisiin vaikutuksiin, ne muuntavat hänet ja kyllästävät hänen koko olemuksensa. Ne antavat hänelle harmonian, elinvoiman, eheyden ja terveyden.

On huomattava, että ihmisen minuus, mieli ja henki sekä kaikki muut puolet, persoonallisuus, eetterikeho ja fyysinen keho, toimivat aina kokonaisuutena. Ihminen on aina synteesi kaikista energioista ja tekijöistä määrätyllä kehityksen asteella. Henki toimii siten aina mielen kautta ja fyysisen kehon kautta. Kaikki edellä mainitut ihmisen eri puolia kuvaavat nimitykset ovat äärimmäisiä abstraktioita.

Emme voi tuntea henkeä. Me voimme vain identifioitua henkeen ja olla se, ilmentää sitä ja elää sen voimalla. Emme voi suoraan ottaa sitä tiedostamisen tai sisäisen havainnon kohteeksi. Kun hengen energiaa yrittää tiedostaa tai tuntea, se paljastuu pimeydeksi, dynaamiseksi mutta tuntemattomaksi asiaksi.

Tietoisuuden ydin ei voi tulla juuri minkäänlaisen havainnon tai kokemuksen kohteeksi. Se on ikään kuin transkendentti. Se on perimmäinen syy, joka on tulemisen ja ilmiöiden maailman takana. Siksi henkeen on myös liitetty pimeyden määre. Yhtä hyvin voidaan puhua tyhjyydestä. Ihmisen ydin on siten transkendentti pimeys ja tyhjyys. Tämä on negatiivinen määritelmä. Emme voi antaa siitä positiivista määritelmää, koska se on tuntematon.

Käytännön elämässä ei monta kertaa näytä olevan eroa sillä onko ihmisellä monadinen tietoisuus, sielu tietoisuus tai jokin muu tietoisuuden kehityksen aste. Henkilössä kokonaisuus ratkaisee sekä kyvyt, tiedot, taidot, eheys, motivaatio, yhteistyökykyisyys ym..

Henki ei tuo ihmiselle juuri mitään uusia kykyjä. Kaikki kyvyt ja taidot asuvat mielessä ja ne ovat opittuja. Hengen valon kautta mieli voi toimia optimaalisesti ja vailla alemmasta luonnosta nousevia häiriöitä.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Chakrat

Ihmisen tietoisuuden evoluutio ja henkistyminen ja psykologinen kehitys on tiiviisti sidottu ja yhteydessä chakrojen kehitykseen ja avautumiseen.

Jokainen kohta ihmisen energiakehossa, eetterikehossa, missä kehon voimat ja substanssin energiat ja mielen, sielun ja hengen energiat kohtaavat, luovat eräänlaisen pyörteen, energiakeskuksen, joita idän filosofiassa ja opetuksessa kutsutaan chakroiksi. Chakrat ovat eräänlaisia portteja, solmukohtia, missä sielun (hengen) ja aineen ja sen substanssin vastapoolien lukemattomat asteet kohtaavat, ja missä energiaa vastaanotetaan, muunnetaan ja jaetaan (sekä ihmisen omaan elimistöön, että jossain määrin myös ulospäin ympäristöön).

Hengen energian energioiden virtaaminen ylhäältä ja substanssin tietoisuuden virta alhaalta ja ihmisen mielen luoma tietoisuuden säie, luovat solmukohdat eräänlaisen lootuksen, missä on monia terälehtiä, energiapyörteitä. Päässä on tällainen suuri lootus ja kehittyneessä ihmisessä se on kaikkein tärkein ja suurin chakra

Chakra tarkoittaa pyörää ja erityisesti pään sisällä ja ympärillä voi todella kokea ja nähdä sisäisellä silmällä pyörivän pyörän.

Chakrojen sanotaan olevan yhteydessä määrättyihin rauhasiin ja niiden toimintaan ihmisen fyysisessä kehossa, esim. pään keskus on yhteydessä käpyrauhaseen.

Juurichakra ja tuhatlehtinen lootus ovat henkisen ihmisen tärkeimmät keskukset, chakrat, ja ne toimivat keskinäisessä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa. Tuhatterälehtisen lootuksen ja juurichakran välinen magneettinen vuorovaikutus tuo aineen energiat ja hengen energiat yhteen. Tuhatterälehtinen lootus edustaa henkeä, sen on positiivinen napa, juurichakra edustaa luonnon äiti voimia, substanssia ja ainetta ja se on negatiivinen napa. Kuitenkin molemmissa tapahtuu tietoisuuden ja energian vapautumista eikä viime kädessä voi tehdä olennaista eroa hengen ja substanssin energioiden välille. Koko ihminen ja kaikki chakrat ovat negatiivisia ja vastaanottavia suhteessa makrokosmokseen.

Tuhatterälehtinen lootus ihmisen pään sisällä ja ympärillä voidaan hahmottaa pyöräksi, joka vastaanottaa energiaa ylhäältä kosmoksesta ja joka vapauttaa energiaa kyseisestä keskuksesta pään alueella ja myös juurichakrasta. Chakran pyörivä liike seurausta ikuisesta liikkeestä ja värähtelystä, joka on elämä itse ja se saa aikaan energioiden vapautumisen ja muuntumisen ja tietoisuuden jatkuvan kehityksen.

Toisin kuin muiden chakrojen, tuhatlehtisen lootuksen terälehtien sanotaan olevan alaspäin kääntyneet, ja se toimii energian jakajana Maan asukkaille. Tämä lootus, joka muodostuu hyvin hienoista energioista, on jatkuvasti muuttuva, avautuva ja kehittyvä. Lootus on kuvallinen symboli ja sen tuhat terälehteä viittaavat niihin moniin erilaisiin energioihin, jotka valaistunut ihminen tuntee ja kokee.

Selkärangan tyven keskukseen, juurichakraan, selvästi sisältyy eräs suurimmista mysteereistä. Sieltä vapautuu katkeamattomasti uusia hienoja energioita.

Otsan kohdalla ja myös keskellä päälakea on toisinaan jännitepiste, missä eri suunnista tulevat energiat yhdistyvät ja mistä ne edelleen leviävät ja säteilevät eri suuntiin. Itämaisen terminologian mukaan ne ovat ajna keskus, otsachakra, sekä sahasrara, tuhat terälehtinen lootus.

Se, mitkä chakrat ovat aktiivisia, ja se, miten ja minkälaiset energiat ihmisen energiakehossa virtaavat, riippuvat siitä, mihin hän kohdistaa huomionsa ja mitä hän tekee. Tietysti myös yksilön yleinen asema evoluution polulla määrää mitkä keskukset ovat tärkeimmässä asemassa. Ihmisen elämänmuoto ja elämäntapa ratkaisevat sen miten hänen chakransa toimivat ja missä on hänen tietoisuutensa keskus. Ajattelevan, vastuuntuntoisen ja rakastavan ihmisen chakrat toimivat eri tavalla kuin ajattelemattoman, vastuuttoman ja itsekkään ihmisen chakrat. Vihkimyksen polulla tärkein chakra on pään keskus, tuhat terälehtinen lootus. Sinne virtaa puhtaan elämän energia sekä henkisen tahdon energia, joka kanavoituu edelleen mieleen. Ihminen soveltaa tätä energiaa myös otsakeskuksen kautta.

Voidaan panna merkille, että eri chakrat ovat aktiivisia eri aikoina. Usein pään keskus, tuhatlehtinen lootus, on pääasiallisesti aktiivinen, ja korkeuksista laskeutuvat energiavirrat eivät juuri laskeudu tätä keskusta alemmaksi. Pään keskus vapauttaa silloin elämän energioita. Toisinaan juurichakran voidaan havaita selkeästi olevan toiminnassa ja sieltä voidaan tuntea energioiden nousevan aaltoina ja usein myös kierteisinä virtoina ylöspäin. Juurichakran toiminnan ja energiat ihminen voi tiedostaa erityisesti rentoutuneessa tilassa. Kun hän keskittyy ja käyttää tahtoaan, pään keskus on aktiivinen kuten myös otsachakra tai mahdollisesti kurkkukeskus riippuen ihmisen psykologisen kehityksen asteesta.

Rakkauden energia ei ole keskittynyt vain sydänchakraan fyysisen sydämen alueella, vaan se toimii kaikkialla ihmisen energiakehossa. Erityisesti se toimii mielen kautta. Se toimii myös pään keskuksessa. Esoteerisessa opetuksessa jokaisella seitsemällä chakralla on vastineensa pään keskuksessa. Ihmisen kaikki energiat virtaavat ja keskittyvät sinne.

Ihmisen omat asenteet ja vuorovaikutus ympäristön ja ihmisten kanssa ja myös taide ja oma luova toiminta voivat herättää rakkauden laadun ja aktivoida sydänkeskuksen. Esim. jonakin hetkenä emme tunne juuri mitään ja sitten tunnemmekin lämpöä ja rakkautta. Samoin kun ihminen käyttää tahtoaan, pään keskus aktivoituu ja hän saa sitä kautta käyttöönsä lisää voimia.

Henkisen kehityksen myötä ihmisen korkeammat, pallean yläpuolella olevat chakrat alkavat yhä enemmän liikkua ja värähdellä. Vihkimysten vaikutuksesta energiat virtaavat hyvin vapaasti ja nopeasti hänen elimistössään ja energiakehossa. Hän on silloin vapaa muodon vankilasta ja hän voi toimia ja elää vapaasti henkisessä luonnossaan ja mielen tasolla.

Täysin aktivoituneesta chakrasta tulee pyörä, joka kääntyy itseensä. Se värähtelee ja pyörii hyvin moniulotteisella tavalla. Sen keskus on aina pisteessä, jonka kautta virtaa laskeutuva ja positiivien energia. Tuhat terälehtisen lootuksen kohdalla tämä on päälaella. Chakran tai lootuksen terälehdet muodostuvat nousevan ja laskeutuvan energian yhteentörmäyksestä. Se värähtelee hyvin monisyisellä tavalla eikä ihminen kykene tiedostamaan sitä kaikilta osin eikä hän välttämättä kykene visualisoimaan tai hahmottamaan sitä objektiiviseksi kuvaksi tai malliksi.

Yksityiskohtaiset kuvaukset chakroista, niiden terälehdet, rakenne ym. ovat osittain abstrakteja malleja ja kuvia. Ihmisen energiakehossa kaikki liikkuu ja muuttuu jatkuvasti, toisinaan esim. chakrojen rakenne voi paljastua selkeämmin.

Chakrat eivät ole todellisuudessa lainkaan sellaisia mitä itämaisissa ja esoteerisissa kirjoissa on kuvattu. Parhaat ja totuudenmukaisimmat kuvaukset esimerkiksi niiden väreistä ja terälehtien rakenteesta ja lukumäärästä ovat idealisoituja malleja. Näkymättömän energioiden maailman asiat ja muodostumat (kuten chakrat) ovat aina jollain tavalla pakenevia ja muuttuvia ja niitä voidaan jäsentää monella tavalla. Ymmärtämistä voi helpottaa, jos tiedostetaan, että tiettynä hetkenä vain osa chakrojen ns. terälehdistä on toiminnassa ja jonakin toisena hetkenä jotkut muut terälehdet. Siten tuhatlehtisessä lootuksessa voi todella olla tuhat terälehteä, mutta ne eivät ilmenny ja ole aktiivisia yhtä aikaa ajassa. Chakrat ja ihmisen henkiset prinsiipit ja olemuspuolet eivät ole kuin osittain ajassa ja tilassa.

Monissa itämaisissa kirjoissa chakrat on esitetty kuvattu olevan ikään kuin ihmisen kehon pinnalla, sen etupuolella. Tosiasiassa kaikki keskukset, solmukohdat, missä hengen ja aineen energiat kohtaavat ja ovat vuorovaikutuksessa, ovat suureksi osaksi ihmisen kehon sisällä. Pään keskus, tuhatterälehtinen lootus avautuu sisäänpäin ja alaspäin ja myös sivuille ja se ulottuu myös pään ulkopuolelle. Koska se on muodostunut suureksi osaksi henkisestä energiasta, se ei ole kuin osaksi tilassa, ja siksi sen muotoa ja rakennetta ei voi edes tarkasti kuvata. Otsakeskus, jossa on kaksi suurta terälehteä, ja sen sisällä monta pienempää, on selkeästi otsassa ja se suuntautuu eteenpäin. Toisinaan tällä kohdalla voi kokea olevan jotain otsan ulkopuolelle ulottuvaa energiaa, toisinaan otsassa ei voi tunnistaa mitään erityistä, mitään chakraa enempää kuin missään muuallakaan. Lähes kaikki muut chakrat ihmisessä ovat hänen kehonsa sisällä, eivät erityisesti sen etupuolella tai pinnalla.

Alice Bailey ja Djhwal Khul, joiden kirjoissa on hyvin paljon yksityiskohtaista ja uuttakin tietoa chakroista, kertovat myös, että mestarilla ei ole lainkaan chakroja ja että hänen jumalallinen luontonsa on kaikki. Tämä on jonkin verran ristiriitaista heidän muun opetuksensa kanssa, jonka mukaan suuret vihkimykset liittyvät erityisesti juurichakran ja pään keskuksen, tuhatterälehtisen lootuksen, avautumiseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.