liittoutumattomuudesta sotilasliittoon
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakiviä on toisen maailmansodan jälkeen ollut puolueettomuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Suomella ja Ruotsilla on ollut tärkeä tehtävä ylläpitää rauhaa ja vakautta pohjolassa. Suomi on yhä enemmän luopunut onnistuneesta ja rauhan taanneesta ulkopoliittisesta linjasta.
Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimus sitoo Suomen ja Venäjän pidättäytymään hyökkäyksistä toisiaan vastaan ja kieltää niitä osallistumasta liittoihin, jotka on suunnattu osapuolia vastaan. Naton isäntämaa sopimuksen mahdollistamat kansainvälisten joukkojen sotaharjoitukset maaperällämme rikkovat selkeästi Pariisin rauhansopimusta. Sopimus on solmittu vuonna 2014 Naton ja hallituksen välillä. Lapin rauhanpuolustajat toteavat 2017 kannanotossaan, että sitä ei ole käsitelty eduskunnassa. Hallituksen sijaan sopimuksen allekirjoitti Suomen puolustusvoimien komentaja. Uusi hallitus toimii aivan kuin sopimus olisi pätevä. Ilman virallista sopimusta Suomi on Yhdysvaltojen liittolainen aivan kuten se oli Natsi-Saksan liittolainen vuonna 1941.
On syytä olla varuillaan. Tämän päivän asetelmassa hyvin paljon samankaltaista kuin toisen maailmansodan aatossa. Nyt Saksan ja sen liitolaisten sijasta aggressiota Venäjää kohtaan johtavat Yhdysvallat, Nato ja koko EU.
EU jäsenyys ja Nato
EUn Maastrichtin ja Lissabonin sopimusten myötä kaikkien jäsenmaiden, mukaan lukien puolueettomien maiden, täytyi tunnustaa Yhdysvaltojen johtaman Naton ensisijaisuus puolustuksessa ja sotilaallisissa asioissa.
EU jäsenyyden, entisten Hornet hävittäjien ja Naton isäntämaa sopimuksen kautta Suomi on epävirallisessa mutta kuitenkin tosiasiallisessa sotilaallisessa liitossa Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.
EU jäsenyyden ja Naton varsinaisen jäsenyyden tai kumppanuuden kautta Euroopan maat ovat menettäneet itsemääräämisen ja demokraattisen päätösvallan omasta itsenäisestä ulkopolitiikasta. EUn ja Naton kautta Washington hallitsee länttä.
EUn ja Naton kautta EU maat on saatu osallistumaan Yhdysvaltojen sotaoperaatioihin entisessä Jugoslaviassa, Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Jemenissä ja Syyriassa. EU maiden avustuksella Washington on tuhonnut seitsemän muslimimaata viidessätoista vuodessa. EUn ja Naton kautta Washington on ajanut Euroopan vastakkain Venäjän kanssa. Peter Koenig on todennut, että EUn ulkopolitiikkaa johtaa varsinaisesti Nato.
15. 2. 2021 Suomen ja Venäjän ulkoministerit tapaavat. Haavisto syyttelee Venäjää Krimin miehityksestä ja lännen rahoittaman ja tukeman opposition oikeutetusta tukahduttamisesta Venäjällä. Lavrov toteaa, että EU on harjoittanut viimeiset seitsemän vuotta sellaista politiikkaa talouspakotteineen, että se on tuhonnut yhteistyön perustukset. Lavrov huomioi osuvasti, että EU maiden ulkopoliittinen linja sanellaan Brysselissä ja maiden edustajat toistavat sitä sanatarkasti. Haavisto toteaakin, että EU:n kannat ovat myös Suomen kantoja. Ulkoministerimme on Pentagonin ja EUn ohjaama sätkynukke, joka ajaa meitä sotaan Venäjän kanssa. Mikä tomppeli! Hävettää koko Suomen kansan puolesta.
Kaikki EUn ja Naton jäsenmaat on velvoitettu toimeenpanemaan Yhdysvaltojen määräämiä talouspakotteita maita vastaan, jotka se haluaa vallata tai tuhota. EU määrää siten talouspakotteita lukemattomia sellaisia täysin harmittomia maita vastaan kuin Venezuela, Iran, Venäjä ja Valko-Venäjä. Meidän pitäisikin asettaa rajoja ja sanktioita militaristiselle USAlle eikä rauhanomaisille, sosialistisille ja kommunistisille valtioille.
Yhdysvaltojen ja Naton sotapolitiikka tuottaa hävitettyjä maita, humanitaarisia kriisejä ja jatkuvasti paisuvat pakolaisvirrat Eurooppaan.
Suomesta on tulossa avoimesti imperialistinen ja militaristinen valtio – Yhdysvaltojen käsikassara pyrkimyksessä alistaa loputkin maailman maat sen brutaalin vallan alaisuuteen.
perusteeton idän uhka
Idän uhkaa käytetään verukkeena lännen militarismille, asevarustelulle ja ydinaseiden levittämiselle.
Sotilaallisesti Venäjä ei voi olla uhka Euroopalle, jonka aseistus on moninkertainen siihen verrattuna. Venäjän sotilasbudjetti on vaivaiset 8% Naton vastaavasta. Venäjä on sotilaallisesti yhdenvertainen Yhdysvaltojen ja Naton kanssa ainoastaan ydinaseiden kohdalla, ellei nykyään peräti edellä niitä.
Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on aggressiivista ja määräilevää. Sen sotilasoppi on avoimesti hyökkäävä. Siihen sisältyy esim. ennalta ehkäisevä sota ja taktisten ydinaseiden käyttö ensi-iskussa. Venäjän ulkopolitiikka on rauhanomaista ja sovittelevaa. Sen sotilasoppi on puolustuksellinen.
Yhdysvallat ja Nato ovat jatkuvasti rikkoneet kansainvälistä lakia ja miehittäneet, pommittaneet ja epävakauttaneet maita. Ne ovat osallistuneet sijaissotiin ja tukeneet terroristijärjestöjä. Ne ovat järjestäneet vallankaappauksia ja hallitusten vaihdoksia lukuisissa maissa, joista Ukraina on viimeisimpia esimerkkejä. Venäjä on noudattanut kansainvälistä lakia eikä se ole vallannut tai epävakauttanut muita maita. Ukrainassa sen oli pakko puolustautua Naton laajentumista vastaan. Yhdysvaltojen ja EUn järjestämä kansainvälisen lain vastainen vallankaappaus Ukrainassa suisti maan sisällissotaan. Valtaan nostettiin Venäjän vastainen hallinto ja uusnatsit. Sotilasstrategisen turvallisuutensa takaamiseksi Venäjän täytyi liittää Krimin niemimaa itseensä. Lue lisää Mistä Ukrainan sodassa oikein on kyse?
lännen hegemonia pyrkimys
Puolueettomasti asiaa tarkastellen jännitystä ja konfliktia luovat nimenomaan länsiliittouman varustelu, sotaharjoitukset ja painostus.
Kautta historian lännen imperialistiset valtiot ovat yrittäneet vallata ja alistaa Kiinan ja Venäjän. Toisin kuin länsimaiset poliitikot ja propagandamediat asian esittävät, Pohjois-Korea, Venäjä, Iran ja Kiina eivät ole mikään uhka, vaan ongelman aiheuttaja on lännen hegemoniapyrkimys ja laajentumishalu. Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean ydinaseet ovat viime kädessä näiden maiden ainoa varma turva lännen aggressiota kohtaan. Irakilla ja Libyalla ei ollut niitä ja maat vallattiin ja tuhottiin.
Yhdysvaltojen johtaman lännen turvallisuuspolitiikassa ei tosiasiallisesti ole juurikaan kyse puolustuksesta, vaan hyökkäyksistä muita valtioita vastaan, imperiumin laajentamisesta ja maailmanvalloituksesta. Lännen ulkopolitiikassa ei myöskään todellisuudessa ole kyse demokratian levittämisestä ja ihmisoikeuksista, joita käytetään vain ideologisena sumuverhona ja oikeutuksena, vaan uusien alueiden ja maiden liittämisestä sen hallitseman kapitalistisen markkinatalouden piiriin. Sotavoimien ja Naton tehtävänä on laajentaa läntistä äärimonopolikapitalistista järjestelmää. Sotaoperaatioiden ja valloitusten kautta ylikansallisille jättiyhtiöille turvataan uusia sijoitusten ja riiston kohteita sekä halpatuotanto- ja markkina-alueita.
Yhdysvaltojen johtama länsi-imperiumi ei tavoittele rauhaa maan päälle, vaan ylivaltaa, johon pyritään aseiden, sotien ja valloitusten kautta kuten maa on tehnyt kautta historian.
Läntinen sotateollinen ryhmittymä tarvitsee vihollisia, koska ilman vihollisia asetuotannolta ja militarismilta putoaa pohja pois. Siksi kumppanuutta ja rauhaa on ehdottomasti vältettävä.
Vaikka kylmä sota päättyi, Yhdysvallat aloitti sen uudestaan, vaikka sille ei enää ole mitään oikeutusta eikä perustelua.
Naton sotaharjoitukset Venäjän naapurimaissa – sodan vaara kasvaa
Naton tukikohdat ja joukot ovat ympäröineet Venäjän maalla, merellä ja ilmassa. Se käy lukuisia sotaharjoituksiaan aivan Venäjän rajoilla kuten itämerellä ja mustalla merellä. Naton joukot ovat voimistaneet toimintaansa myös Itä-Euroopan maissa. Kiina on samanlaisen piirityksen kohteena.
Venäjän ympäröiminen ydinaseilla ja Naton sotaharjoitukset sen naapurimaissa lisäävät sotilaallista jännitettä. Sodan syttymisen ja ydinsodan mahdollisuus vain kasvaa. Venäjän johto on syystä selvästi tuonut esiin huolensa sen rajoilla tapahtuvasta varustautumisesta ja sotilaallisesta toiminnasta. Venäjän on pakko vastata EUn ja Naton toimiin. 1.3 2018 Putin esitteli uudet ydinasejärjestelmät, jotka ovat vastausta Yhdysvaltojen sen lähialueille sijoittamiin ydinaseisiin.
Venäjä voi olla uhka Suomelle vain kun se tuntee itsensä uhatuksi. Tästä asetelmastahan talvisotakin alkoi. Nykyisen ulkopoliittinen linjan ja Nato lähentymisen vaara on, että Suomesta tulee suurvaltakonfliktin uhri aivan kuten toisessa maailmansodassa. Ulkopoliittisen typeryyden takia Suomi joutui tuolloin tarpeettomaan sotaan ja menetti arvokkaita maa-alueitaan. Ennen sotaa Neuvostoliitto tarjosi sille vaihtokauppana sen pääkaupunki Leningradin lähellä sijaitsevasta Karjalasta vielä isompia maa-alueita muualta, mutta tämä ei Suomen johdolle käynyt. Sama typeryys on tällä hetkellä huipussaan.
Suomen ja Naton sotilaallinen yhteistyö ja sen ruokkima vastakkainasettelu Venäjän kanssa eivät paranna, vaan huonontavat maamme turvallisuusasemaa. Naton sotaharjoitukset maassamme ja hävittäjien ja sotilashelikopterien jyrinä taivaalla eivät lisää turvallisuutta, vaan päinvastoin turvattomuutta. Sotaa on ilmassa.
Turvallisuutta lisäävät hyvät naapurisuhteet ja diplomatia, eivät aseet. Vastakkainasettelut on purettava. Asevarustelun ja sotapolitiikan tilalle on tultava rauhan politiikka
Suomen tulisi irrottautua liittoutumattomuuden kumoavasta ja sen turvallisuuden vaarantavasta Naton isäntämaasopimuksesta.
Nykyinen länsimaiden ulkopoliittinen linja on vanhentunutta. Se vaarantaa maailmanrauhan ja uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta.
Suurin uhka Euroopalle ja koko planeetalle ovat Yhdysvaltojen ja Naton ajama aggressiivinen militarismi ja fasismi.
Yhdysvaltojen taloudellisen ja sotilaallisen hegemonian romahdus on suuri toivo maailman kansoille. Tästä on onneksi tänä päivänä olemassa vahvoja viitteitä. Se tarjoaisi mahdollisuuden vaihtoehtoisen, inhimillisemmän, oikeudenmukaisemman ja rauhanomaisen kansainvälisen järjestelmän luomiseen.
Tulevaisuus ei kuulu lännelle. Moninapainen maailmanjärjestelmä ja moniarvoinen maailma ovat parempi vaihtoehto meille kaikille.
Lue lisää Natossa sota Venäjän kanssa uhkaa meidän kaikkien turvallisuutta