kesäkuu, 2016 |

Keskustelu 1.1.

Keskusteluja allekirjoittaneen ja vakaumuksellisen kristityn ja evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvan henkilön välillä. Aiheina ovat mm. uskonto ja tiede, evoluutio, kristinusko, new age, Raamattu ja henkisyys. Sisältää osat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5 ja 1.6.

TIMO Minua kiinnostaa psykologia ja myös uskon psykologia. Miksi Raamattu ja usko ovat ihmiselle tärkeitä? Uskonnoissahan on paljon kyse ns. pelastuksesta, yksilön halusta elää ikuisesti, paeta kuolemaa ym.. Miksi ihminen uskoo? Miksi hän tarvitsee uskonnon? Onko elämä niin sietämätöntä, että vain uskon avulla siitä voi selvitä? Uskossa ihminen itse asiassa säätelee omaa mieltään ja pyrkii luomaan optimistisia mielentiloja. Usko antaa hänelle varmuutta, koska uskontoon sisältyy esim. opetusta siitä mikä on oikein ja mikä on väärin sekä elämänohjeita (10 käskyä ym) Uskon tuoma näennäinen varmuus voi olla henkisen kasvun este. Perinteinen uskonto on mielestäni tiedostavalle ihmiselle tarpeeton. Vain puhdas henkisyys, mihin kuuluu mm. oman psyyken tunteminen ja hallinta ja yhteistyö näkymättömän todellisuuden kanssa, on olennaista.

NIMETÖN Miksi ihminen uskoo? Tarkoitat tällä ilmeisesti uskoa Jumalaan. Mutta uskoa on monenlaista, yksi uskoo ufoihin, toinen aaveisiin, kolmas uniinsa, neljäs evoluutioon. Ne kaikki ovat uskon asioita, vaikka niihin uskoville ne olisivat täyttä totta. Uskon asioita ovat myös käsitykset ihmisen henkisestä kasvusta jonkin esoteerisen ’tiedon’ kautta. Tarkoitan tällä lähinnä käsityksiä siitä, että sen avulla voisi nousta jotenkin korkeamman tietoisuuden tai henkisyyden tasolle. Jotkut puhuvat jopa korkeammista ulottuvuuksista. Toki itse kukin voi parantaa suhtautumistaan lähimmäisiinsä, moraalisiin seikkoihin, luontoon ym. mutta ei siihen tarvita mystisiä tekniikoita tai harjoituksia. Asioiden rehellinen ja syvällinen pohtiminen riittää.
Miksi usko on itselleni tärkeä? Ihan samasta syystä kuin sinulle se, mihin sinä uskot. En yksinkertaisesti pysty uskomaan vastoin sitä, minkä logiikka ja järkeni osoittavat todeksi.
En pelkää kuolemaa, koska näkemykseni mukaan ihmisessä ei ole mitään kuolematonta osaa, joka voisi kärsiä jossain helvetissä. Mutta uskon ylösnousemukseen, ja toivon pääseväni aikanaan siitä osalliseksi. Se tietysti kuulostaa sinusta utopialta ja tietysti se onkin mitä suuremmassa määrin uskon asia, niinkuin usko Jumalaankin. Mutta yhtä hyvin, tai oikeastaan vielä enemmän, uskon asia on ajatella, ettei Jumalaa ole. Kuten olen jo tuonut esiin, luonto itsessään todistaa Jumalan olemassolon puolesta.

TIMO Uskolla tarkoitin lähinnä uskonnollista uskoa. Korkeammalle tietoisuuden tai henkisyyden tasolle ihminen voi joka tapauksessa nousta vain omaan itseensä ja maailmankaikkeuteen sisältyvien voimien ja mahdollisuuksien avulla. Se ei tietenkään ole mahdollista esoteerisen tiedon avulla eikä uskonnollisen ilmoituksen avulla (muuten kuin hyvin välillisesti). Sanot ”Asioiden rehellinen ja syvällinen pohtiminen riittää.” Aivan niin. Jokaisen tulee itse oivaltaa miten parantaa elämänsä laatua tai miten kehittyä ihmisenä.

TIMO Mielestäni järki, logiikka ja uskosi eivät sovi yhteen. Kristinuskohan on suureksi osaksi ihmeuskonto, siis äärimmäisessä ja sovittamattomassa ristiriidassa tieteellisen maailmakuvan kanssa.

NIMETÖN Mutta jos tieteen kaksi suurinta neroa, Newton ja Einstein pystyivät uskomaan Jumalaan, on perusteetonta väittää, etteivät tiede ja usko sovi yhteen.

TIMO Luin pikaisesti pari osoittamaasi tajuntaa ja tietoisuutta koskevaa sivua. Siellä näytti olevan (tai sitten ne olivat joidenkin tutkijoiden näkemyksiä) painotusta siihen suuntaan, että aivot synnyttävät tietoisuuden ja jopa ajattelun. Minä taas katson suunnilleen niin että minä tai sielu ajattelee ja se myös säätelee ja hallitsee aivoja ja ottaa käyttöön määrättyjä aivo-alueita keskittymällä ja suuntaamalla huomiota ym..

NIMETÖN Monet tutkijat ovat tosiaan esittäneet käsityksiä, että aivot synnyttäisivät tietoisuuden. Minusta aivojen merkitystä kuitenkin helposti liioitellaan. TV:ssä on esitetty parikin uusimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa dokumenttia, joissa eräät tutkijat olivat sitä mieltä, että sydämellä on huomattava osuus paitsi tietoisuuden ja tunteiden muodostumisessa myöskin itse ajattelussa. Sitä perusteltiin mm. sillä, että sydämen pinnassa on hermokimppuja, joiden uskotaan toimivan aivosolujen tavoin ja jotka toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa aivojen kanssa. He siis kallistuivat sille kannalle, että vanha uskomus sydämestä sielun (tietoisuuden) olinpaikkana saattaa pitää paikkansa.

Vuodelta 2012

Huomautus Tekstit on otettu sähköpostiviesteistä. Niitä on jokin verran muokattu. Olen yleensä pyytänyt luvan toisten kirjoitusten julkaisemiseen nimettömänä.

Henkinen tahto

Ensimmäisen säteen, tahdon säteen, voima on eräs merkittävimpiä planetaarisessa elämässämme ja se on kaikkein tärkein tietoisuuden evoluutiota eteenpäin ajava voima. Tahto on jaksoittainen jumalallinen ja henkinen impulssi korkeuksista, joka on määräävä ja vastaansanomaton. Ihmisen persoonallinen ja mielivaltainen tahto on pieni ja vääristynyt heijastuma siitä.

Tahdolla tarkoitetaan jumalallista voimaa, jumaluuden (tai Jumalan) tahtoa, joka on jaksoittainen ja evolutiivinen voima. Edistyneessä ihmisessä se ilmenee henkisenä tahtona, tahtona hyvään.

Erityisesti henkisesti kehittyneet ihmiset tuntevat jumalallisen tahdon voiman, ja ne, joiden sielu tai persoonallisuus kuuluu tahdon säteeseen.

Henkisen tahdon lähde on henkinen aurinko. Tämä henkinen aurinko on jollain mystisellä tavalla myös ihmisen sisällä ja kaikkien sille vastaanottavaisten olentojen sisällä ja taustalla.

Tahdon voima on syvä mysteeri kuten kaikki muutkin elämän energiat ja vaikutteet. Ei välttämättä ole oikein sanoa, että tahto virtaa ylhäältä. Usein se vain syntyy ja herää toimintaan ihmisessä, hänen takanaan, sisällään ja hänen kaikissa olemuspuolissaan.

Tahdon virtaaminen saa ihmisen tuntemaan itsensä hyvin voimakkaaksi. Tahto on myös innoitusta ja inspiraatiota. Se saa ihmisen usein luomaan ja toimimaan puhtaasta tekemisen ilosta, löytämisen, oivaltamisen ja luomisen ilosta. Joskus jumalallisen tahdon energialla on myös päinvastainen vaikutus ja ihmiseltä katoaa halu ja taito toimia mielen ja merkitysten maailmassa.

Tahdon energialla ja voimalla on koko ihmiseen hyvin luja integroiva, yhdistävä ja synteettinen vaikutus. Tahto yhdistää, syntetisoi ja sulattaa ihmisen kaikki olemuspuolet, henki-aineen, josta hänen tietoisuutensa ja myös käyttövälineensä muodostuvat, ja mielen eheäksi, harmoniseksi ja voimakkaaksi kokonaisuudeksi. Tahto on synteettinen voima. Se sulattaa kaikki vastakohdat ja yhdistää ihmisen eri energiat, tietoisuuden kerrokset ja käyttövälineet toisiinsa.

Tahdon säteen toiminta perustuu sisäiseen hallintaan ihmisen kaikkien osien, energioiden ja tasojen ylitse. Se on puhdasta energiaa eli elämää, joka ilmentyy ihmisessä tarmona ja elinvoimana, sisäisenä henkisenä voimana ja karismana. Rakkaus-viisauden säteen toiminta perustuu vetovoimaan ja vuorovaikutukseen osan ja kokonaisuuden välillä.

Tahdon dynaaminen energia vaikuttaa hyvin syvästi myös tiheällä fyysisellä tasolla. Se pyrkii vapauttamaan kehosta energiaa ja tietoisuutta, ja se pyrkii synkronoimaan fyysisen ja eteerisen tason henkisen värähtelyn ja energian kanssa.

Kun ensimmäisen säteen, tahdon säteen voimakas energia ja paine on tehnyt työnsä, tietoisuus on hyvin avara ja vapaa. Se on täysin uudistunut. Se on jälleen rakennettu uudelleen samoin kuin sitä kantava substanssi.

Henkisen tahdon toisinaan ylenpalttiselle elämälle ja voimalle ei usein voi löytää mitään ulkonaista syytä. Se on riippumaton täysikuusta, ja monta kertaa se on myös riippumaton fyysisen auringon asemasta taivaalla. Keväällä huhti-toukokuussa Wesak-juhlan aikoina sen voima on kuitenkin erityisen suuri. Se on kosminen voima. Usein se puhdistaa ihmisen persoonallisista elementeistä. Jotain suuruutta, laajuutta ja kestävyyttä tulee tilalle. Ihmisen persoonalliset pyrkimykset ovat jotakin mikä tapahtuu tämän universaalin tietoisuuden rinnalla ja lisäksi. Siihen nähden minä on melko mitätön. Minästä on kuitenkin tehty monen filosofian alku ja keskipiste. Tämän voiman paine ja vaikutus koetaan selvästi myös fyysisessä kehossa, ajoittaiset paineen tuntemukset päässä kertovat sen läsnäolosta. Se vaikuttaa synteettisesti koko ihmiseen.

Tämä ns. Shamballa voima ei vaikuta virtaavaan mistään. Se vain tarttuu ihmiseen ja kyllästää täyttää hänet ylenmääräisellä voimalla, elämällä ja valolla. Se toimii erityisesti pään keskuksessa.

Ihmisessä toimii monia erilaisia tietoisia älykkäitä henkisiä entiteettejä kuten seitsemän sädettä ja lukuisat erilaiset energiat. Ne tulevat ja menevät. Ne saapuvat kuin tyhjästä, emme useimmiten tiedä mistä. Ne toimivat oman sisäisen logiikkansa mukaisesti. Esoteerisessa filosofiassa tätä on kutsuttu mm. logoksen ajatteluksi. Vihitty voi tulla tietoiseksi siitä. Sitä luonnehtii tietoinen ja tarkoituksellinen toiminta ja elämän ja kehityksen sisäinen hallinta.

Shamballa voima, henkisen tahdon dynaaminen energia, joka toimii aina myös tiheällä fyysisellä tasolla kehossa, vapauttaa ja paljastaa aina esiin muita hienompia ja eteerisempiä ym. energioita. Monadisella tasolla (ja myös sitä korkeammilla tasoilla) sen toiminta ei enää aiheita juuri kitkaa eikä kipua kuten polun alkuvaiheessa.

Tahdon energiassa on jotain erilaista kuin missään muussa energiassa. Se on korkein ja syvin energia Maan päällä. Tahdon energia ei ole seurausta mistään muusta, se ei ole seuraus mistään. Se on itse syy. Jumalallisen tahdon energian takana on tietoinen ja tarkoituksellinen tahtova entiteetti, jumaluus, logos, säde. Tahto sana viittaa tietoiseen ja tahtovaan olentoon, tietoiseen tarkoitukseen, alulle panevaan syyhyn. Tämä tahdon energia saa ihmisessä hengen ja substanssin energiat sulautumaan toisiinsa hyvin voimallisesti. Tämän seurauksena syntyy paljon energiaa, ja ihminen kokee tämän elinvoimaisuutena, voimana, ja hänen yksilöllisenä henkisenä tahtonaan, vaikka hän vain soveltaa jumalallisen tahdon, tahdon säteen herran, lahjoittamaa laatua ja energiaa. Kun metafyysikko ja esoteerinen filosofi etsivät perimmäistä syytä, niin tästä tahdon energiasta he voivat sen löytää. Sen ei voi ajatella olevan seurausta mistään muusta tekijästä tai tekijöistä aurinkokunnassa. Logoksen ajattelu ja tahto viittaavat jossain määrin samaan luovaan alulle panevaan tekijään.

Jonkinlainen kosminen mieli, Jumalan mieli täytyy katsoa olevan toiminnassa, joka aikaansaa tämän tahdon voiman sisäisesti ajatuksensa voimalla. Siis kaiken kehityksen ja elämän perustana on suuri mieli, universaali mieli, Jumalan mieli, ja siinä on paljon muitakin aspekteja kuin tämä erityinen energia. Tämä Jumalan mieli selittää sen kokemusperäisen asian, että monet henkiset energiat ja säteet ja niiden moninainen toiminta näyttävät heräävän toimintaan kuin itsestään, sisäisesti.

Tämä erityinen ja selkeästi tunnistettava jaksoittainen energia ei näyttäisi olevan sidoksissa kolminaisen auringon säteilyyn ja paineeseen. Sen sanotaan kuitenkin välittyvän henkisen auringon kautta. Tahto on alkuperältään kosminen energia. Se virtaa kokonaan aurinkokunnan ulkopuolelta. Sen voi tietää siitä, että se on niin voimakas, erilainen kuin muut energiat. Sen sanotaan virtaavan Suuresta Karhusta. Se on ennen kaikkea synteettinen energia, sillä se sulattaa toisiinsa ihmisen kaikki olemuspuolet sekä kaikki tasot kosmisella fyysisellä tasolla. Se ei tunne eroja, se hallitsee kaikkia tasoja ja ihmisen kaikkia olemuspuolia. Tämän vuoksi ihmiselle syntyy kokemus, että hän on jo valmis ja täydellinen, ikään kuin kehityksen päämäärä olisi jo saavutettu. Kaiken tämän voi todeta itsetarkkailun avulla, tutkimalla omaa tietoisuuttaan silloin kun tämän tahdon dynaaminen energia toimii jaksoittaisesti. Kun elämän pyörä kääntyy, aurinkokunnassa ja Maassa vaikuttavat muut energiat heräävät taas jaksoittaiseen toimintaansa. Myös tämä syvä kosminen energia toimii selkeän jaksoittaisen rytmin mukaan. Henkisen kehityksensä myötä ihminen voi tunnistaa ja tiedostaa sen luontaisen sävelen, energian ja voiman yhä selkeämmin. Sen vaikutus vihityn tietoisuuteen on mm. eräiden salaperäisten ja myös vaikeasti määriteltävien psykologisten ominaisuuksien ja laatujen kehittyminen. Vihitty myös oppii yhä paremmin soveltamaan ja käyttämään tätä tahtoa. Ihmisen kehityksen alussa, nuorempana, tahto käyttää häntä ja ajaa häntä usein ajatuksettomaan ja päämäärättömään toimintaan, koska sen myötä tulee paljon elinvoimaa ja energiaa.

Henkisen tahdon energian vaikutuksen kasvamisen ja sen asteittaisen hiipumisen voi selvästi havaita. Sen vaikutus kestää usein noin vuorokauden. Se voi myös ilmentyä melko lyhyinä energiapurkauksina päivän aikana. Tahdon dynaaminen energia tuottaa valon ja myös rakkauden omalta osaltaan. Se jollain tavalla nostaa esiin substanssista nämä puolet tai sitten se jotenkin avaa ja herkistää substanssia niin että se voi ilmentää tai heijastaa rakkautta ja valoa, jotka esiintyvät aurinkokunnassa ja joilla voi olla erilaisia tunnettuja ja tuntemattomia astrologisia ym. lähteitä.

Silloin kun henkisen tahdon energian, ns. Shamballa voiman, vaikutus saavuttaa huippunsa, ihmisellä on niin paljon energiaa ja henkistä voimaa, että hän ei joskus tiedä mitä hän sillä tekisi. Jos ajatellaan asiaa pienen ihmisen kannalta, hän ei edes tarvitse sellaista energiamäärää eikä siitä ole usein varsinaista hyötyä hänen toiminnassaan. Tämän energian päämäärä onkin johtaa tietoisuuden evoluutiota. Se pakottaa ihminen kehittymään. Sen tarkoituksena on mm. lunastaa ihmisen alempi luonto, vapauttaa hänet alemmista tasoista, saada aikaan tietoisuuden kirkkaus ja mielen selkeys ja hiljaisuus, paljastaa esiin henkinen rakkaus ja valo ja antaa tilaa muiden kuuden säteen toiminnalle ja vaikutukselle. Kun tahdon säde vetäytyy, alkaa yleensä aurinkokunnan pääsäde, suuri rakkaus-viisauden säde, toimia. Ihmisen sydän avautuu, hän tuntee auringon sydämen, hän kylpee henkisessä rakkaudessa ja autuudessa ja rakkauden energia kyllästää hänen energiakehonsa.

Tahdon energialla on monia aspekteja. Useimmat ihmiset tuntevat vain persoonallisuuden yksilöllisen ja itsekeskeisen tahdon. Oppilaan polulla ihminen tiedostaa tahdon sielun eli aurinkoenkelin lähettämänä voimana, joka tapahtuu sielulootuksen tahdon eli uhrauksen terälehtien kautta. Shamballa keskuksen kautta vihitty oppii tuntemaan tahdon energian planetaarisena voimana. Tämän jälkeen hän tiedostaa sen toiminnan aurinkokunnassa kun hän vastaanottaa sen henkisestä auringosta. Korkeammissa vihkimyksissä hän tiedostaa selkeästi, että tahto on alkuperältään kosminen energia, joka virtaa kosmiselta mentaalitasolta.

Ensimmäisen säteen eli tahdon eli voiman säteen kategoriaan kuuluvat energiat saapuvat usein hävittävänä ja vallankumouksellisena voimana. Henkisen etsijän kohdalla jumalallisen tahdon voima usein ikään kuin tuhoaa pienen persoonallisuuden, sen rakentaman maailman ja sen luomat merkitykset, jotka liittyvät kieleen, hankittuun tietoon ja menneisyyteen. Tämä tahto myös hävittää hänestä entisen matalan värähtelyn ja karkean energian ja substanssin ja se korvaa ne korkeammalla värähtelyllä ja puhtaammalla energialla ja eteerisellä substanssilla. Silti ihmisen persoonallisuus ei tuhoudu. Hän voi löytää uudelleen merkitysten maailman ja jatkaa hankkeitaan siitä mihin hän on jäänyt, mutta kuitenkin korkeammasta, suuren kokonaisuuden näkökulmasta. Hän alkaa myös toteuttaa suurempia ja laajempia planetaarisia ja solaarisia tarkoituksia.

Ylhäältä virtaava henkinen tahto pyrkii alistamaan ja voittamaan yksilön tahdon.

Henkisen kehityksen tavoitteena on, että henkinen tahto korkeuksista ja ihmisen oma tahto synkronoituvat.

Kun ihmisen tahto ja Jumalan tahto kohtaavat, Jumalan tahto voittaa lopulta ihmisen tahdon ja tuloksena on ihmisen sopeutuminen ja synkronoituminen Jumalan tahtoon.

Ihmisellä on oma erillinen persoonallinen tahto, joka saa hänet tavoittelemaan persoonallisuutta miellyttäviä asioita. Jumalallinen tahto ohjaa ihmistä uhrautumaan, luopumaan ja vapautumaan alemman itsen näkökulmasta ja tavoitteista, vapautumaan aineen vetovoimasta ja antautumaan täydesti sisäiselle voimalle ja tahdolle ja tottelemaan sen ohjausta ja toteuttamaan sen universaaleja päämääriä.

Henki ja aine

Filosofit väittelevät mielen filosofian piirissä keho-mieli ongelmasta. Tietenkään tietoisuus ei esiinny erillään aineesta kuten aine ei esiinny erillään tietoisuudesta. Henki ei esiinny erillään substanssista eikä substanssi esiinny erillään hengestä ja energiasta.

Kaikki viisaat ovat monisteja. On olemassa vain yksi substanssi-prinsiippi, yksi perimmäinen todellisuus. Henki ja aine, energia ja substanssi ovat sen aspekteja. Ihminen voi joka heti tuntea miten kaksi perusaspektia, substanssin kenttä ja hengen energia sulautuvat toisiinsa sen synteettisen tekijän kautta, josta ne ovat eriytymiä. Kaikkien eriytymien ja eri aspektien ja seitsemän säteen taustalla on aina perustava ykseys.

Hengen ja aineen välillä ei ole perustavaa, jyrkkää eroa. Minkään asioiden välillä maailmankaikkeudessa ei ole jyrkkää eroa. Kaikki on tehty samasta substanssista. Aurinko ja ihminen ja kaikki maailmankaikkeudessa on tehty samasta luovasta substanssista. Tämän vuoksi ihmisessä on suuri vastaanottavaisuus auringon ja kosmoksen energioille. Samankaltaiset energiat ihmisen sisällä pyrkivät vuorovaikutukseen ja yhteyteen vastaavien voimien ja energioiden kanssa kolminaisessa auringossa, aurinkokunnan planeetoissa ja kosmoksessa.

Koska kaikki eri energiat ja lukemattomat hengen ja substanssin yhdistelmät ja tietoisuuden asteet ovat vuorovaikutuksessa ja toimivat harmonisesti keskenään, on perusteltua ajatella, että niillä on sama ja yhteinen alkuperä ja että ne ovat yhden ja saman homogeenisen substanssi-prinsiipin ilmenemismuotoja.

Substanssi tarkoittaa tarkemmin määriteltynä aineen neljää korkeampaa alatasoa, jotka ovat 1., 2., 3. ja 4. eteerinen taso. Kolme muuta alatasoa, kaasumainen, nestemäinen ja tiheä kuuluvat karkeaan ja näkyvään aineeseen kun on kyse fyysisestä tasosta. Tiheän aineen eteerisiä tasoja eli substanssia ei voi havaita lainkaan fyysisillä aisteilla eikä myöskään mitata millään mittalaitteilla. Ihminen voi tiedostaa eteeriset tasot omassa kehossaan. Jokaisella seitsemällä tasolla kosmisella fyysisellä tasolla, kuten esimerkiksi mentaalitasolla, on seitsemän alatasoa, ja neljä korkeinta niistä ovat eteerisiä tasoja. Tämä on esoteerisen filosofian mukainen hahmotus. Tietyn tason korkein alataso on ns. atominen alataso. Kun ihminen saavuttaa tietyn tason, kuten esimerkiksi mentaalitason, korkeimman eli atomisen tason, tietoisuuden keskus siirtyy seuraavaksi buddhiselle tasolle, sen alimmille alatasoille.

Voidaan esittää kysymys, mikä viime kädessä määrää ihmisen tietoisuuden kehitystä, substanssin laatu vai hengen energia ylhäältä? Vastaus on sekä että. Substanssin kehityksen aste ja laatu määräävät sen mille energioille ihminen on vastaanottavainen, mitkä astrologiset ja muut energiat laskeutuvat korkeuksista hänen energiakehoonsa. Substanssi vetää puoleensa aina oikeita ja sen kehityksen astetta ja laatua vastaavia energioita ylhäältä näkymättömästä. Toisaalta henkisen tahdon energia ja monet muut henkiset energiat ovat määrääviä ja kehitystä johtavia tekijöitä, ja ne muovaavat ja hallitsevat suvereenisti substanssia.

Substanssi ei voi muuttua mielivaltaisesti, vaan se kehittyy asteittain laadullisesti. Sen kehityksen taso, herkkyys ja laatu määräävät sen mille energioille ihminen on vastaanottavainen. Toisaalta henkiset energiat määräävät substanssia. Toisaalta koko substanssin ja hengen jako on jossain määrin mielivaltainen tai ainakin erittäin häilyvä. On olemassa syviä synteettisiä ja kosmisia suuria elämiä ja entiteettejä, jotka sisällyttävät tietoisuuteensa kaikki vastakohtaparit ja vastakohdat, hengen ja aineen yhdistelmät.

Henki edustaa aina uutta, saapuvaa, tulevaa, positiivista ja määräävää energiaa, ja substanssi edustaa siihenastista saavutusta, kehityksen astetta ja negatiivista energiaa.

Ihmisen tietoisuuden evoluutio on suuressa määrin täysin ennalta määrätty. Substanssi kehittyy asteittain ja aineen hienot tasot ja henkiset energiat paljastuvat asteittain samaa tahtia kuin ylhäältä näkymättömästä virtaa ihmisen pään kautta yhä hienompia energioita, jotka muuntavat substanssia. Ihminen voi omalla elämäntavallaan ja suuntautumisella vain joko hidastaa, mutkistaa tai nopeuttaa tietoisuuden evoluutiota, joka on samalla substanssin evoluutiota.

Ihmisen energiakehosta, joka läpäisee fyysisen kehon ja joka yhdistyy myös mentaalikehoon ja ihmisen muihin prinsiippeihin, voidaan toisinaan tunnistaa jonkinlaisia atomisia yksiköitä, valopisteitä, energiakeskuksia, missä substanssi ja henki yhdistyvät.

Jokaisesta ihmisen kehon substanssin atomista tulee lopulta valokeskus. Silloin kirkas, puhdas ja älykäs henkinen energia voi toimia ihmisen eetterikehossa suoraan.

Atomi on häilyvä ja muuttuva käsite, eikä kukaan ole vielä löytänyt mitään konkreettista atomia eikä tule koskaan löytämäänkään. Fysiikan kehittyessä atomista luodaan aina uusia ja erilaisia määritelmiä, hahmotuksia ja malleja. Atomi kuuluu täysin metafysiikan alueelle. Atomi on ihmisen luoma käsite kuvaamaan pienen pienten elämän osasten luonnetta. Esoteerikko ei voi tuntea näitä äärimmäisen pieniä fysiikan atomeita, mutta hän voi toisinaan tuntea kehossaan jonkinlaisia pieniä valopisteitä, positiivisen hengen elävöittämiä substanssin osia eli atomisia elämiä.

Esoteerisen filosofian mukaan myös fysiikan atomit, niin häilyviä kuin ne käsitteenä ovatkin, ovat eläviä olentoja, pieniä atomisia elämiä. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään täysin elotonta.

Aivan kuten substanssi ja aine kehittyvät laadullisesti kun se on yhteydessä yläpuolisen hengen energioiden kanssa, niin myös substanssin atomit kehittyvät. Substanssin atomit ja myös fysiikan atomit ovat atomisia elämiä, pieniä elämän yksiköitä, jotka värähtelevät yhteydessä universaaliin mieleen ja seitsemään säteeseen. Elävässä universumissa, maailmankaikkeudessa, joka on suuri elävä organismi, ei ole mitään, joka on täysin elotonta ja vailla jonkin asteista tietoisuutta.

Maailmankaikkeudessa myös aine kehittyy jatkuvasti hengen energioiden vaikutuksen kautta. Ei ole omassa mitään sellaista kuin konkreettinen aine. Aine on kehittyvää, joustavaa ja plastista. Okkultismi, kuten on tunnettua, perustuu aineen harhanomaisuuteen ja atomien äärettömään jaettavuuteen. Perimmältään on vain olemassa tietoisuus-elämä-substanssi sekä lakkaamaton liike, joka tuottaa niiden erilaisia yhdistelmiä. Fysiikan tuntema atomikin on koostunut pienemmistä osatekijöistä – protoneista, neutriinoista, elektroneista ja mesoneista – joten sekään ei ole mikään todellisuuden perimmäinen rakennuspalikka.

Mitä pidemmälle ihminen etenee polulla, sitä vaikeammaksi hänelle tulee erottaa toisistaan substanssia ja henkisiä energioita. Aikaisemmissa tietoisuuden kehityksen vaiheissa on ollut usein selkeästi erotettavissa hengen ja aineen kaksinaisuus tai persoonallisuuden ja sielun kaksinaisuus. Määrätyn korkean vihkimyksen jälkeen voidaan lähes sanoa, että substanssi on henki ja henki on substanssi. Se vastaa H. P. Blavatskyn painavaa lausumaa, että aine on henkeä sen alimmalla tasolla ja henki on ainetta sen korkeimmalla tasolla. Vain hyvin hieno substanssi, kehon syvät ja sisäiset energiat, jotka paljastuvat vasta pitkän henkisen tien tuloksena, voivat ilmentää ja ruumiillistaa puhdasta henkeä eli elämää ja synteettistä kosmista älyä. Vihityn kehon lunastettu substanssi kykenee tuntemaan ja aistimaan uskomattoman hienoja värähtelyjä ja vaikutteita esimerkiksi kosmisella tunnetasolla. On kuitenkin todettava, että jos substanssi olisi täysin identtinen yläpuolisen hengen energioiden kanssa, evoluution täytyisi silloin päättyä.

Kehitykseen tarvitaan aina luova jännite, positiivinen ja negatiivinen napa, vastakkaisuuksia ja vastakohtia, vaikka ne muuttuvatkin kehityksen myötä yhä hienommiksi. Elämä on aina muutosta ja tulemista, ja se ilmenee aina uusien energioiden virtaamisena syvyyksistä, jotka alkavat hallita ihmisen tietoisuutta ja muovata ja muuntaa substanssia. Galaksi, aurinko, planeetta, ihminen ja atomi kehittyvät kaikki samaan tahtiin yhteydessä toinen toisiinsa.

Gnostisessa tietoisuudessa substanssi ja henki ovat yhä enemmän yhtä ja niiden välille on yhä vaikeampi vetää rajaa. Kaikki on viime kädessä energiaa, eri tavoin sävyttynyttä energiaa. Henki on positiivinen ja määräävä energia, ja substanssi on negatiivinen ja hengen kautta muuntuva energia.

Kun ihminen löytää hengen, hän löytää vähitellen myös hengen aineessa. Henki aineessa on juokseva ja sähköinen fohat energia.

Tietoisuus, substanssi ja energia ovat viime kädessä yhtä. Korkeassa solaarisessa tietoisuudessa substanssin, tietoisuuden ja hengen energian välillä ei ole eroa. Plastinen ja herkkä ja lunastettu substanssi ilmentää puhdasta energiaa, universaalia tietoisuutta ja jumalallista tahtoa – mitä tahansa ideaa, tarkoitusta tai energiaa ja värähtelyä, joka sillä hetkellä on määräävä sisäisillä tasoilla aurinkokunnassa. Tämä on mahdollista kosmisen sähkön, fohatin välityksellä, joka on paljastunut ihmisen verhoista pitkän henkisen tien tuloksena.

Substanssin täytyy olla myös henki ja kehityksen kautta se paljastuu lopulta hengeksi. Se on puhdasta energiaa, aivan kuten hengen laskeutuva virtaus on energiaa. Täysi valaistuminen merkitsee sitä, että aineen henki on esteettömässä vuorovaikutuksessa yläpuolisen hengen kanssa. Silloin ihmisen ajattelu ja toiminta kuvastavat hengen tahtoa, älyä, rakkautta ja iloa.

Aurinkologos

Aurinko on suuri biologinen tehdas, joka jatkuvasti tuottaa elämää ja energiaa, joka virtaa kaikille aurinkokunnan muodoille ja elollisille olennoille. Aurinko on suuri sähkömagneettisten voimien keskus.

Ihmiset ja kaikki elolliset olennot Maassa ja aurinkokunnassa vastaanottavat elämän energiaa pääasiallisesti auringosta – henkistä energiaa henkisestä auringosta, sielun energiaa ja rakkautta auringon sydämestä ja vitaalista elämän voimaa, lämpöä ja valoa näkyvästä fyysisestä auringosta aina oman kehityksen asteensa ja vastaanottokykynsä mukaisesti. Aurinko kokonaisuutena ja kolmessa aspektissaan vastaanottaa ja jakaa edelleen energiaa monista kosmisista keskuksista ja tähdistöistä, joista tärkeimmät ovat Suuri karhu, Seulaset ja Sirius.

Monet tärkeät kosmiset energiat ja sillä hetkellä vaikuttavien tähdistöjen energiat saapuvat Maahan kolminaisen auringon kautta, joka sulattaa, muuntaa ja yhdistää ne ja luo niistä kunakin päivänä ainutkertaisen energioiden sekoituksen.

Aurinko ja ihmisen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa. Auringosta kohdistuu ihmiseen (ja kaikkiin elollisiin olentoihin) jaksoittainen paine ja säteily, joka saa aikaan ihmisessä aineen ja hengen energioiden fuusion, energian ja tietoisuuden vapautumisen ihmisen verhoista ja chakroista sekä henkisen säteilyn. Aurinko on myös eräänlainen magneetti, ja siksi kaikkien olentojen sisäiset energiat ja tietoisuuden kerrokset pyrkivät sitä kohti.

Aurinkokunnassa keskeinen periaate on vetovoiman laki, ja se on aurinkologoksemme kosmisen rakkaus-viisauden säteen ominaislaatu. Tästä johtuu ihmisen jatkuva rakkaus ja vetovoima kohti aurinkoa, mystiikan kielellä ilmaistuna sielun kaipuu Jumalaan. Siitä johtuu myös kolminaisen auringon tasainen säteily, rakkaus ja vetovoima kohti aurinkokuntansa planeettoja ja kaikkia sen tietoisuuden yksiköitä kohtaan. Maailmankaikkeudessa ja aurinkokunnassa kaikki asiat on tehty viime kädessä samoista elementeistä. Tästä johtuu vetovoima ja vuorovaikutus niiden välillä.

Aurinko ja ihminen ovat sisäiseltä rakenteeltaan samankaltaisia. Molemmissa tapahtuu jatkuva hengen ja aineen energioiden fuusio ja yhteensulautuminen, joka tuottaa elämää, energiaa, lämpöä, valoa, rakkautta ja tietoisuuden. Auringossa tämä fuusio tapahtuu vain suunnattomasti suuremmassa mittakaavassa ja suuremman paineen alaisena kuin ihmisessä.

Henkisen ihmisen syvin ja perimmäinen henkinen olemus näyttäisi asuvan auringossa. Jos ihmisen henki asuu auringossa eikö sen silloin pala ja tuhoudu auringon miljoonien asteiden kuumuudessa? Henkinen aurinko ei ole sama kuin fyysinen aurinko. Henkinen aurinko on ehkä fyysisen auringon takana ja ympärillä tai sisällä, joka tapauksessa täysin eri ulottuvuudessa kuin fyysiset tähdet ja planeetat. Äärimmäinen kuumuus ja paine auringon ytimessä voivat kuitenkin olla eräänlainen portti korkeille henkisille energioille, sillä henki ja aine eivät ole erillisiä.

Aurinkologos on entiteetti, suuri elämä, joka ilmentyy aurinkokunnan välityksellä. Näkyvä aurinko sekä aurinkokunnan planeetat ovat hänen fyysinen kehonsa. Auringon sydän vastaa aurinkologoksen sielua ja henkinen aurinko sen henkeä. Periodisuuden lain mukaisesti jokaisen muodon keskeinen elämä jälleensyntyy. Sama logos toimii siten useissa peräkkäisissä aurinkokunnissa.

Kun ihminen katselee maailmaa silmät avoinna, hän näkee valon, hän näkee fyysisen auringon. Kun hän sulkee silmänsä, hän kokee auringon henkiset aspektit, hän kokee sisäisen auringon, sen elämän ja energian lähteen, mistä hänen oma elämänsä on riippuvainen. Oman tajuntansa kautta, oman mielensä ja sielunsa kautta hän kokee auringon sydämen. Myöhemmin henkensä kautta hän kokee henkisen auringon.

Fyysisen auringon kautta me vastaanotamme lämmön, valon ja elinvoiman. Omassa tietoisuudessamme me voimme kokea miten vastaanotamme kolminaisesta auringosta (fyysinen aurinko, auringon sydän ja henkinen aurinko) liikkeen, energian eli elämän, rakkauden ja tahdon. Oikeastaan on hyvin vaikeaa vetää tarkkaa rajaa fyysisen auringon, auringon sydämen ja henkisen auringon välille. Aurinko on kolme yhdessä ja yksi kolmessa. Aurinko on Jumala Isä, Jumala Poika ja Jumala Pyhä Henki. Se on myös sähkötuli eli henki, joka vastaa henkistä aurinkoa, aurinkotuli eli sielu, joka vastaa auringon sydäntä ja kitkatuli eli aine, joka vastaa fyysistä aurinkoa. Aurinko on kolme yhdessä ja yksi kolmessa aivan kuten ihmisen monadi on kolme yhdessä ja yksi kolmessa, henkinen triadi eli atma-buddhi, manas eli henkinen tahto, henkinen rakkaus ja korkeampi mieli ja aivan kuten ihmisen sielu on kolme yhdessä ja yksi kolmessa, alempi mieli, minuus eli mielen poika sekä korkeampi mieli. Myös persoonallisuus on kolme yhdessä ja yksi kolmessa, fyysinen keho ja eetterikeho yhdessä, tunnekeho sekä alempi mieli.

Sielun eli aurinkoenkelin energia virtaa ihmiseen auringon sydämestä. Hengen eli monadin energia virtaa henkisestä auringosta. Persoonallisuuden energia virtaa pääasiassa fyysisestä auringosta.

Oman sielunsa kautta ihminen tavoittaa auringon sydämen, subjektiivisen auringon, sekä universaalin Kristus prinsiipin kaikkialla. Monadinsa kautta, sen kehityksen ja avautumisen kautta, hän oppii tuntemaan henkisen auringon, josta itse elämän energia ja henkinen tahto virtaavat.

Sielun eli aurinkoenkelin energia virtaa ihmiseen auringon sydämen kautta. Auringon sydän välittää magneettisen rakkauden energian kosmiselle Kristukselle, jonka ilmausta ovat seitsemän sädettä, ja se saapuu Maan toiseen suureen planetaariseen keskukseen, henkiseen hierarkiaan, josta se virtaa ihmisen aurinkoenkeliin, joka välittää sen edelleen persoonallisuudelle, ihmisen mieleen, tunnekehoon ja eetterikehoon ja edelleen tiheään fyysisen kehoon.

Vuorovaikutuksessa ja yhteydessä kolminaiseen aurinkoon ihmisestä kehittyy myös auringon kaltainen. Ihmisen henkisen kehityksen huipentuma on, että hänestä tulee pieni aurinko, elämää ja energiaa tuottava ja jakava keskus. Tähän perustuu myös esoteerisen filosofian käsitys, että ihminen on makrokosmos alemmille luonnonkunnille. Ihmiskunnan on määrä toteuttaa samaa tehtävää alemmille luonnonkunnille kuin mitä aurinkologos, makrokosmos, toteuttaa ihmiskunnalle. Kaikki mentaaliset, sielulliset ja henkiset energiat välittyvät ihmiskunnan alapuolelle oleviin luonnonkuntiin ihmisten kautta.

Auringon näkyvä säteily ja valo ja näkymätön henkinen säteily ja elämä virtaavat ihmiseen ja ne saavat myös hänet säteilemään energiaa, valoa ja rakkautta.

Valaistuneen ihmisen tietoisuus on todella sisäisenä kokemuksena usein kuin aurinko päässä ja pään ympärillä. Siihen liittyy myös kokemus siitä, että tämä aurinko on antahkaranan kautta yhteydessä suurempaan aurinkoon, henkiseen aurinkoon, mistä se viime kädessä saa kaiken valon, energian, elämän ja tietoisuuden.

Ihmisen henkisen kehityksen huipentuma, henkinen aikuisuus, on että hänestä tulee loistava ja säteilevä aurinko kun hän saavuttaa monadisen tietoisuuden ja sen jälkeen logoksen tietoisuuden.

Ihmisessä on kyky ja mahdollisuus tulla auringon pojaksi, Jumalan pojaksi. Hänellä on mahdollisuus kuulua Jumalan sydämeen eli auringon sydämeen kosmisella tunnetasolla. Hänellä on myös mahdollisuus osallistua Jumalan mieleen eli henkiseen aurinkoon kosmisella mentaalitasolla.

Henkiselle ihmiselle on korkeammissa vihkimyksissä todella tarjolla suuret voimavarat, vuolaat elämän virrat ja ehtymättömät energian lähteet. Omassa kolminaisessa auringossamme (fyysinen aurinko, auringon sydän ja henkinen aurinko) on olemassa mittaamattomat energiavarat. Ja se on itse yhteydessä ympäröivään kosmokseen, mistä se jatkuvasti vastaanottaa elämän ja energian virtoja. Aurinkoon saapuu energioita pääasiassa kolmesta kosmisesta keskuksesta, jotka ovat Suuri Karhu, Sirius sekä Seulaset. Auringosta kohdistuu jatkuva energioiden virta Maan päälle. Lukija voi esimerkiksi pysähtyä hetkeksi ja tuntea kuinka energiat virtaavat ylhäältä häneen juuri nyt. Vihkimykset tarkoittavat eräästä tärkeästä näkökulmasta näiden luovien ja kaikkivoivien energian lähteiden yhä syvempää tavoittamista. Ei ole olemassa rajaa sille kuinka syviä energioita ja korkeita energian ja elämän lähteitä ihminen voi tavoittaa henkisellä tiellä.

Aivan kuten näkyvä ihminen saa energiansa viime kädessä sielusta ja hengestä, niin siitä voi analogisesti päätellä, että myös näkyvä aurinko saa energiaa korkeammista lähteistä. Salaisen opin mukaan auringot ovatkin kuin auringonkukkia, jotka vastaanottavat ja heijastavat korkeampaa valoa. Henkisen auringon suhde fyysiseen aurinkoon on salaperäinen. Myös erilaisten astrologisten energioiden suhde fyysisiin tähdistöihin ja planeettoihin on salaperäinen. Henkinen aurinko, energian ja tietoisuuden mittaamaton ja rajaton lähde, näyttäisi olevan täysin toisessa ulottuvuudessa kuin näkyvä fyysinen aurinko. Ihmisen tarvitsema elämä, energia ja lämpö virtaavat niistä molemmista.

On perusteltua pitää aurinkologosta Jumalana aurinkokunnassamme. Aurinkologos on kaikkien energioiden ja tietoisuuden tilojen summa aurinkokunnassa. Aurinkologos eli Jumala on rakkaus, sillä hän on suuri rakkaus-viisauden kosminen säde, jonka mukaan kaikki värähtelee aurinkokunnassa. Tästä suuresta säteestä ovat eriytyneet muut seitsemän sädettä. Erityisesti tänä aikana on tullut suuri paljastus, että Jumalan on myös tahtoa ja tarkoitusta, joka on ensimmäisen säteen laatu. Tämä Jumalan tahto virtaa nyt ihmiskuntaan erityisesti vihittyjen kautta ja he ilmentävät tätä henkistä tahtoa, joka on tahtoa hyvään, palvelunsa ja myös henkisen säteilynsä ja elinvoimaisuutensa välityksellä.

Aurinko, joka on kolme yhdessä ja yksi kolmessa (henkinen aurinko, auringon sydän sekä fyysinen aurinko), on ainoa Jumala aurinkokunnassa ja Maan asukkaille. Älä pidä muita jumalia! * Uskonnot, uskonnolliset järjestöt ja kirkot ovat keksineet omat jumalansa tämän yksinkertaisuuden ja lähes itsestään selvän totuuden peittämiseksi ja salaamiseksi, hallitakseen, hyväksikäyttääkseen ja pettääkseen ihmisiä teologioiden, kirkkojen ja papiston kautta. (* On kuitenkin huomattava, että esoteerisessa filosofiassa myös planeettalogosta kutsutaan toisinaan Jumalaksi, ja vieläpä tietyn planeetan persoonalliseksi Jumalaksi.)

Tietysti ihmiskunnan historiassa on ollut myös paljon henkisiä oppeja, filosofioita ja uskontoja, missä auringon keskeinen merkitys on ymmärretty. Esimerkkinä voidaan vaikkapa mainita hindulaisuus ja ikivanha Gayatri, joka kuuluu: ”Oi Sinä, joka annat ylläpidon maailmankaikkeudelle, josta kaikki asiat lähtevät, johon kaikki asiat palaavat, paljasta meille todellisen henkisen auringon kasvot, kultaisen valon kiekon kätkemät, jotta voisimme tietää totuuden ja tehdä koko velvollisuutemme kun me matkaamme Sinun pyhien jalkojesi juureen”.

Ihmisen henki on yhtä varma, turvallinen ja luotettava elämän, energian, rakkauden ja tahdon lähde kuin näkyvä aurinko on valon, lämmön, elinvoiman ja liikkeen lähde. Juuri tällä varauksettomalla tavalla Jumala eli aurinkologos rakastaa luotujaan, säteilemällä ja jakamalla energiaa. Uskontojen jumalakuvat ovat usein vääristyneitä ja epätosia. Niitä ovat kirkot ja uskonnolliset organisaatiot luoneet omiin tarkoituksiinsa, pitääkseen kansan pelossa ja tietämättömyydessä ja valtansa alla.

Aurinkologos on vain yksi jumaluus muiden vastaavien jumaluuksien joukossa. Kun etenemme pidemmälle universaaliin kosmokseen, lähestymme tuntematonta, mistä voi hädin tuskin puhua, koska varma tieto puuttuu.

Kirjoitettu suunnilleen tähän muotoon vuosina 2006-8.

Viisauden mestarit

Monet asettavat mestarit johonkin täysin yli-inhimillisiin korkeuksiin ja painottavat mestarien valtavaa kehityksen astetta verrattuna tavalliseen ihmiskuntaan.

Vanha teosofinen sanonta kuuluu, että ”adepti tulee”. Mestariksi pitää siis kehittyä. Kukaan ei ole syntymästään saakka valmis mihinkään, vaan jokaisen pitää kasvaa ja oppia.

Viisauden mestari on todellisuudessa juuri sitä mitä nämä kaksi sanaa merkitsevät. Hän on viisas, ja viisaus on tietoa hengestä ja synteettistä tietoa ja ymmärrystä elämän kokonaisuudesta. Hän on mestari, koska hän on saavuttanut mestaruuden eli hallinnan usein kaikilla seitsemällä tasolla kosmisella fyysisellä tasolla (fyysinen taso, tunnetaso, mentaalitaso, buddhinen taso, atminen taso, monadinen taso ja jumalallinen eli logoksen taso) ja siten käyttövälineidensä hallinnan. Hän on saavuttanut (suhteellisen) täydellisyyden ja kehittänyt täyteen kukoistukseen kaikki jumalalliset ominaisuudet aspektit ja laadut kuten henkisen tahdon ja henkisen rakkauden ja älykkyyden. Hän voi siten omistautua menestyksellisesti palvelemaan ihmiskuntaa tai palvelemaan muulla tavalla sisäisillä tasoilla aurinkokunnassa. Mestarit eivät ole mitään mytologisia hahmoja.

Jokaisen esoteerisia opetuksia tutkivan vakavan oppilaan, joka on astunut polulle ja joka on vastaanottavainen monille henkisille energioille (ja erityisesti jos hän on vastaanottavainen ns. Shamballa voimalle, planeettamme korkeimman energiakeskuksen henkisen tahdon dynaamiselle jaksoittaiselle voimalle), pitäisi myös valmistautua siihen, että hänestä itsestään tulee vihitty, hierarkkinen työntekijä ja lopulta myös mestari.

Viisauden mestariksi tuleminen on tänä aikana realistinen tavoite kehittyneille ihmisille, jotka ovat vihkimysten polulla. Jokaisen tosi palvelijan ja henkisesti herännen ihmisen tulisi ottaa päämääräkseen tulla viisauden mestariksi tai heidän oppilaakseen joko tässä elämässä tai seuraavissa elämissä.

Aivan kuten ihminen voi lukea itsensä filosofian professoriksi, hän voi myös kehittyä viisauden mestariksi. Kyse on suuressa määrin lahjoista ja koulutuksesta. Melko harvoilla on professorilta vaadittavat edellytykset, älynlahjat ja sitkeys, ja ehkä vielä harvemmilla on viisauden mestarilta vaadittavat ominaisuudet. Joskus nämä kaksi asemaa voivat myös yhdistyä.

Jokainen vihkimys merkitsee aina myös vastaavaa vastuun lisääntymistä sekä uusien palvelun alueiden avautumista. Viisauden mestarilta edellytetään siten entistä suurempaa vastuun kantamista sekä antaumuksellisempaa ja uhrautuvampaa palvelua.

Mitä korkeampi on ihmisen tietoisuuden taso, sitä selkeämpi on hänen mielensä ja tietoisuutensa ja sitä paremmin hän ymmärtää maailmaa ja ihmisiä ja ymmärtää suuria elämän lakeja – kosmisia lakeja, aurinkokunnallisia lakeja, ihmiskunnassa vaikuttavia lakeja ja myös fyysisen tason lakeja. Tämä seurauksena hän voi viisaasti ja menestyksellisesti palvella ja toimia sopusoinnussa suuren kokonaisuuden ja sen älykkyyden kanssa.

Ihmisillä on kaikenlaisia kuvitelmia ja käsityksiä henkisen olemassaolon luonteesta ja esimerkiksi adeptin kyvyistä ja viisaudesta. Monet näistä käsityksistä ovat liioiteltuja eivätkä vastaa todellisuutta. Esimerkiksi syvällinen ajatteleminen, luova kirjoittaminen ja tutkiminen vaativat vapautuneelta henkiseltä ihmiseltä lähes samanlaista ponnistelua kuin ennenkin ja kuin muilta koulutetuilta ihmisillä. Hän on kuitenkin vapaa kaikenlaisista häiriötekijöistä, jotka liittyvät kehittymättömään ja karkeiden energioiden vallassa olevaan tietoisuuteen ja esoteerisesti kouluttamattomaan, puhdistumattomaan ja valaistumattomaan mieleen. On suuressa määrin hänestä itsestään kiinni, hänen omistautumisestaan ja tahdostaan, elämänsä järjestämisestä ja ajan käytöstä kuinka paljon hän saa aikaan valitsemallaan palvelun linjalla.

Mestarit ovat eräältä tärkeältä puoleltaan luovia (sanan henkisessä merkityksessä) ajattelijoita, jotka ovat saaneet mielen ja mentaalisen prinsiipin täydellisesti hallintaansa. Puhtaan ajattelun maailma on heidän alueensa ja korkeampi mieli on heidän tasonsa ja monille heistä se on alin. Heidän erityisalansa on henkisyys. He tuntevat syvästi ihmisen moniulotteisen henkisen rakenteen. He tuntevat henkisen tien asteet ja ihmisen psykologisen kehityksen vaiheet ja tietoisuuden kehityksen asteet villi-ihmisestä Kristukseen. He tuntevat vihkimysten salaisuudet, aurinkokunnan mysteerit ja suuret elämän lait. Toisin kuin materialististen tiedemiesten, muiden tieteellisten ajattelijoiden ja teoreettisten tai kuppikuntiin rajoittuneiden filosofien, heidän ajattelunsa on kokonaisvaltaista ja synteettistä. Se käsittää elämän kokonaisuuden, kaikki tasot, joista fyysinen tason on yksi. He soveltavat käytännöllisesti viisauttaan ja he pyrkivät valaisemaan ja kehittämään eri tiedon ja tutkimuksen aloja esoteerisen tietonsa pohjalta ja tuomaan ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin esimerkiksi kannustamalla ihmisiä luomaan oikeita ihmisten välisiä suhteita. He ymmärtävät maailmanhengen tahdon jonakin aikakautena ja tuntevat siinä vallitsevat ja vaikuttavat energiat ja säteet ja he itse toimivat tietoisessa yhteistyössä niiden kanssa. Heillä on visio uudesta maailmanjärjestyksestä ja uudesta henkisestä kulttuurista, jotka tulevat toteutumaan Vesimiehen aikakaudella.

Kaikki ovat oppilaita ja niin myös mestarit.

Mestareita on monenlaisia ja kyvyiltään erilaisia. He toimivat eri aloilla ja eri alueilla ja he ovat erikoistuneet eri asioihin.

On sanottu, että mestarit voidaan löytää mentaaliselta tasolta. Ennen kuin etsijä, ainakin suureksi osaksi, saa mielen hallintaansa, kehittyy ajattelijaksi ja kykenee näkemään asiat persoonattomasti ja puolueettomasti ja vapautuu tunneharhasta, hän ei voi saada heihin yhteyttä ja hänellä on usein vain villejä kuvitelmia siitä keitä ja mitä mestarit ovat. Heidän varsinainen olinpaikkansa on kuitenkin buddhinen taso ja sitä korkeammat tasot. Tunteenomainen asennoituminen, kunnianhimo, ryhmätietoisuuden puuttuminen ja vailla integraatioita oleva persoonallisuus estävät kaiken yhteyden savuttamisen niihin, jotka elävät kokonaan toisenlaisessa korkeassa henkisessä ilmapiirissä ja toimivat planetaarisina palvelijoina, ajattelijoina ja viisauden opettajina, parantajina ja valon majakoina.

Vain samankaltainen voi saada yhteyden samankaltaiseen. Yhteyden saavuttamiseksi mestarien korkeaan värähtelyyn tarvitaan samankaltaisuutta, samankaltainen värähtely, samankaltainen epäitsekäs palvelemisen motiivi ja samankaltainen tietoisuuden taso, joka on tulosta samansuuntaisesta elämäntavasta ja henkisestä pyrkimyksestä sekä ajattoman viisauden opiskelusta.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.