Keskustelu 1.5

TIMO Itselleni riittää monissa kysymyksissä se, että en tiedä asianlaitaa varmuudella tai että mikään muukaaan taho ei tiedä kaikkea. Miksi pitäisi uskoa johonkin mistä ei ole varmaa tietoa? En tiedä mikä oli elämän alku eikä sitä tiedä varmaan kukaan mukaan tällä planeetalla. Entäpä harmaakarhu ja jääkarhu? Ehkä ne olivat ennen sama laji mutta muuntuivat eri olosuhteissa eri lajeiksi.

NIMETÖN Lajien muuttumisesta vielä sen verran, että se edellyttää välttämättä jonkin mekanismin. Ei mikään muutu toiseksi ilman syytä eli jotain ulkoista tekijää. Mopo ei muutu autoksi, vaikka odottaisit miljoona vuotta. Sama pätee eläimiin ja kasveihin. Ja kuten sanoin, ainoa tieteen tuntema mekanismi on mutaatio. Ellei niitä tapahdu, ei tapahdu muuttumista, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Tiede on tutkinut näitä mutaatioita mm. nopeasti lisääntyvillä banaanikärpäsillä ja bakteereilla jo ainakin sata vuotta, mutta yhtään todistettua lajin muuttumista toiseksi ei ole havaittu. Rotuja ja alalajeja syntyy, mutta kärpäset pysyvät kärpäsinä ja bakteerit bakteereina. Harmaakarhu ja jääkarhu kuuluvat karhujen sukuun, eikä minusta ole mitään outoa siinä, että ne voivat muuntua olosuhteiden mukaan. Sitä sanotaan ns. mikroevoluutioksi, minkä oikeampi nimitys mielestäni olisi muuntelu. Karhusta ei kuitenkaan tule koiraa tai kissaa, vaan ne pysyvät karhuina.
Tässä tulee tietysti kyseeseen myös lajin määrittely. Mikä on laji? Tieteellä on omat määrittelynsä, mutta Raamatun mukainen laji on se, mistä nykyään käytetään nimeä ’suku’. Sotka esim. kuluu sukuun nimeltä sorsalinnut. Vain suvun puitteissa eläimet ja kasvit voivat risteytyä. Se asettaa evoluutiolle rajat.
Vaikka rinnastat Raamatun muihin uskonnollisiin eepoksiin ja ilmeisesti pidät niitä samanarvoisena mytologiana, näytät kuitenkin uskovan ns. esoteeristen tahojen käsityksiin ’henkisyydestä’ ja ihmisen jatkuvasta kehityksestä. Puhut henkimaailmasta, sen seitsemästä säteestä ym. teosofis-spiritistisistä käsitteistä. Ne, jos mitkään, ovat mielestäni ’hihasta vedettyjä’ näkemyksiä. Nämä ’henkisyyttä’ korostavat käsitykset ovat kaukana siitä maailmankäsityksestä, mitä Raamattu edustaa ja mihin itse uskon. Ne ovat eräänlainen mystinen korvikeuskonto, ei sen enempää. Jokaisella on tietysti oikeus uskoa, mihin haluaa, mutta itseäni kylläkin häiritsee, kun tällaisesta mystiikasta puhutaan suurena elämänviisautena ja ’valaistumisena’ , kun todellisuudessa on kyse itämaisperäisistä okkulttisista uskomuksista, joille ei ole minkäänlaista järkiperäistä perustetta.

T No comments.

T OIen tehnyt uusia havaintoja koskien ihmisen alkuperää. Erässä ohjelmassa esiintyi vähän aikaa sitten haastattelussa tavallinen Ugandalainen mies, joka muistutti kasvonpiirteltään gorillaa hämmästyttävän paljon. Entä mistä johtuu että monilla afrikkalaisilla on selkä notkolla ja takapuoli nousee ikään kuin ylös, aivan kuin se olisi merkki siitä että pystyasentoon on noustu vasta äskettäin? Mitä sanot näistä huomiosta? Malajijärven kirjoahvenista tuli ohjelmaa, siellä oli havaittu uusin lajien syntyvän suorastaan silmiemme edessä. Mitä sanot?

NIMETÖN Minusta se, että apinamaisia ihmistyyppejä esiintyy vielä nykyään, osoittaa vain sen, etteivät arkeologien löytämät fossiilit ole niin vanhoja kuin uskotaan. Tutkijat näyttävät usein unohtavan sen, että nykyäänkin on hyvin monenlaisia ihmisiä. On 2,5 metrisiä jättiläisiä ja alle metrin mittaisia kääpiöitä ja eri tavoin epämuodostuneita, on monenlaista kallon muotoa, nenää, leukaa ym. Darwin ei ollut nähnyt ainuttakaan ihmisen fossiilia kirjoittaessaan ’Lajien synty’ – teoksensa. Myös nykyajan oppikirjojen ja tiedeohjelmien tekijät joutuvat tyytymään harvoihin museoissa oleviin jäljennöksiin ja/tai niiden kuviin. Heitä ei tunnu häiritsevän, että ne ovat vain suuresta määrästä tarkoituksellisesti valikoituja, jotta ne mahdollisimman hyvin havainnollistaisivat ihmisen kehitystä. He eivät myöskään näe mitään väärää siinä, että jättävät kertomatta negatiivisten fossiilitodisteiden olemassaolosta, koska pitävät evoluutiota tosiasiana. Samassa ’hyvässä tarkoituksessa’ oppikirjoihin vieläkin sijoitetaan mm. ajat sitten väärennetyiksi osoitettuja Haeckelin sikiökuvasarjoja. Mitä noihin ahveniin tulee, täytyy muistaa, että nimitystä ’laji’ käytetään usein hyvin huolimattomasti. Evoluutioon uskova määrittelee mielellään eri lajiksi muista hiukankin poikkeavat yksilöt, vaikka kyseessä olisi tarkasti ottaen vain eri rotu. Lisäksi Raamatun laji eroaa tieteen lajikäsityksestä. Se tarkoittaa lajilla lähinnä sitä, mistä tiede käyttää nimitystä suku (esim. koiraeläimet, kissaeläimet).
Geenit sallivat risteytymisen vain samaa sukua olevien yksilöiden kesken, mikä tekee mahdottomaksi mm. sen, että apinasta olisi tullut ihminen. Tiedeuutisissa näkee joskus mainintoja, miten tutkijat ovat kehittäneet uusia bakteerilajeja. Tällöinkin kyseessä on ollut vain uusi bakteerikanta, ei uusi laji.

NIMETÖN Mikä on se alkulähde, jota meidän tulisi etsiä? Tiede on osoittanut siitä yhtä ja toista; mm. että olemme kaikki samaa sukua, ts. lähtöisin yhdestä ja samasta ihmisparista. Ja että jokainen eliö lisääntyy lajinsa mukaan. Eloton aine ei muutu eläväksi, kala ei muutu maaeläimeksi eikä apina ihmiseksi (vaikka näin yleisesti uskotaan). Luonto ei kehity, vaan pikemminkin rappeutuu. Myöskin tietoisuuden olemus on tieteelle on vielä arvoitus ja uskon, että sellaiseksi se jääkin.
Suuri ongelma tieteelle on myös kaikkea elollista ohjaavan informaation alkuperä. On käsittämätöntä, miten esim. ihmisen rakentumiseen tarvittava informaatio mahtuu alkion mikroskooppisen pieneen solutumaan. Tuon ohjelman on tiedettävä jokaisen solumme paikka ja rakenne. Kuten tiedämme, kynä ja paperi eivät kirjoita kirjaa eikä yksinkertaisinkaan tietokone-ohjelma synny ilman tekijää. Niinpä tuo DNA:ssa olevan ohjelmankin täytyy alunperin olla älykkään suunnittelijan työtä. Se ei voi syntyä itsestään, vaikka odottaisimme triljoona vuotta. Jos mitään ominaisuutta ei olisi etukäteen suunniteltu, mistä jokin aivoton ’evoluutio’ tietäisi, mitä seuraavaksi pitäisi kehittää?

NIMETÖN Luettuani tekstejäsi, en voi olla heittämättä muutamaa kommenttia. Kyllä nuo jo antiikin aikana omaksutut ihanteet: hyvä, kaunis ja tosi ovat aina tavoittelemisen arvoisia. Sen sijaan asia, joka minua näissä henkisen tien kulkijoissa hämmästyttää, on – sanoisinko sinisilmäinen – usko ’korkeampiin energioihin’, ihmisen jumalallisuuteen ja siihen, että voi ’lunastaa alemman luontonsa ja kirkastaa persoonallisuutensa sielun voimalla’. En todellakaan voi allekirjoittaa, että ”Ihmisen elämän tärkeimpiä tarkoituksia on hänen oman jumalallisen sielunsa löytäminen ja hänen alemman luontonsa lunastaminen sen voimalla.” Ei meissä ole mitään jumalallista sielua, on vain elämän henki joka poistuu meistä kuoltuamme. Ainoa toivomme on raamatullinen ylösnousemus. Sen sijaan olen samaa mieltä siinä, että meidän olisi syytä vapautua nykyisestä materialistisesta oravanpyörästä, jotta voisimme käyttää aikamme olennaisiin ja tärkeisiin asioihin. Totta on myös, että meissä on paljon ulkoapäin ohjelmoitua ja manipuloitua epäolennaista ja tarpeetonta painolastia. Sanoit että ”Kykenemme rakastamaan lähimmäisiämme ja työtämme kun jokaisena hetkenä vaalimme yhteyttä rakkauden jumalalliseen alkulähteeseen.” Tämäkin pitää paikkansa kunhan muistamme, ettei tuo alkulähde löydy jostain ihmisen sisimmästä, vaan kaiken Luojasta. Ihmisellä on taipumus pahaan, mutta Jumala on rakkaus.

TIMO Minä en kylläkään ”usko” mihinkään korkeampiin energioihin. Puhun vain niistä ihmisen psyykkisistä energioista, jotka voimme kokea joka päivä. Henkisellä tiellä voimme joka herkistyä kokemaan niitä enemmän. Ihmisen lunastus ja kirkastus voivat myös olla ihan tavallinen mystinen ja psykologinen tapahtuma, missä ei ole mitään kovin ihmeellistä. Sellaiseen ei tarvitse uskoa kun sen voi elämässään kokea. Jos ne eivät tapahdu sielun voimalla, niin minkä kautta sitten? Ihmisen jumalallisuus kai viittaa lähinnä niihin positiivisiin ja henkisiin kehitysmahdollisuuksiin, joita ihmisessä luonnostaan on. Sielunsa löytäminen on toki jonkin verran hämärä aihe. Sielun tarkka määrittelykin voi olla vaikeaa. Sanot, että ainoa toivomme on raamatullinen ylösnousemus. Se on minulle kyllä aivan täyttä hebreaa. En voi nähdä asiassa mitään loogista tai mielekästä sisältöä. Ylösnousemuksen voin mieltää vain tulkisemalla sen ”esoteerisesti” henkistymisenä, vihkimyksenä tai uudistumisena. Ihmisen sisin on mielestäni yhteydessä Jumalaan tai jumaluuteen. On kyseenalaista onko lainkaan mieltä puhua henkisen tai mystisen elämän kohdalla asioista, jotka ovat kokonaan ulkopuolellamme tai joita emme voisi suoraan kokea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *