ylösnousemus |

Keskustelu 1.6.

NIMETÖN Toki ymmärrän, että sellaiselle, jonka mielestä ihminen on ’puusta pudonnut’ apina (tai vaihtoehtoisesti jokin inkarnoitunut persoona) ajatus ruumiin ylösnousemuksesta on epälooginen. Raamattuun uskovalle se on kuitenkin täysin looginen. Miksi me kuolemme? Tiedekin on todennut, että kuolema on ohjelmoitu soluihimme? Miksi? Raamatun mukaan ensimmäisten ihmisten lankeemuksen takia. Raamattu myös lupasi, että tulee joku, joka pelastaa meidät tästä kuolemantuomiosta. Tämä joku oli Jeesus, joka nousi kuolleista ”esikoisena kuolemaan nukkuneista” ja ilmestyi sen jälkeen lukuisille silminnäkijöille. Tästä syntyi kristinusko. Nämä eivät ole vain ’paimentolaistaruja’. Joka niin uskoo, ei piittaa niistä historiallisista tosiasioista, mitkä sotivat hänen ennakkoluulojaan vastaan. Arkeologia ja historiantutkimus ovat osoittaneet niin monen Raamatussa mainitun henkilön ja paikkakunnan todella olleen olemassa, ettei kyse voi olla taruista. Raamatun sanoma on selkeä ja täysin looginen.
Esoteeriset näkemykset sen sijaan ovat hyvin ristiriitaisia. Esim. teosofi David Pratt kirjoittaa nettisivullaan: ”Kun kerran olemme liittyneet osaksi planetaarista ketjua, meidän täytyy käydä läpi kaikki syklit alusta loppuun, esim. kaikki seitsemän juurirotua kaikilla planeetoilla ja kaikissa planetaarisissa kehoissa, kehittyen asteittain ei-tietoisista alkuaineista itsetiedostaviksi jumaliksi.” Monet tällaiseen uskovat väittävät eläneensä aiemmin jonkun kuuluisan henkilön kuten Saban kuningattaren, Kleopatran tai Napoleonin hahmossa. Blavatskynkin väitettyjä inkarnaatioita kerrotaan olevan satoja! Mutta onko se kehitystä, jos jälleensyntynyt on aiemmin elänyt ’korkeammalla’ tasolla tai jos hän syntyy eläimeksi tai peräti puuksi tai kiveksi, kuten Kalevi Riikosen mukaan voi tapahtua: ”Kehityksessä putoamisessa ei planeettamme pitkässä historiassa ole vielä tullut rajaa vastaan. Atlantiksen aikana räikeimmät Jumalallisten energioiden tietoiset väärinlaadullistajat putosivat silloiseen kivikuntaan.” Miten ihmisen henkistä kehitystä edesauttaisi jos hän inkarnoituisi vaikkapa vähä-älyisenä, mielipuolena, joukkomurhaajana ym. tai elämä jossa hän kuolee ennen kuin ehtii päästä siihen ikään, jossa alkaa ymmärtää asioita? Jos kaikki ihmiset jälleensyntyvät, silloin tällaiset järjettömätkin kohtalot ovat mahdollisia. Tästä kaikesta seuraa, että näihin asioihin uskovat seulovat näitä esoteerisia tietoja sen mukaan miten ne sopivat yhteen heidän oman maailmankatsomuksensa kanssa.

TIMO Olen itsekin aikoinaan käynyt ahkerasti teosofi David Prattin kotisivuilla tutkimassa asioita. Ehkäpä niin kristinuskon ylösnousemus kuin teosofien jälleentyntymisen oppi ovat vain osoitusta ihmisen kuoleman pelosta. Kummallakaan ei ole tieteellistä perustaa. Näyttö puuttuu kokonaan. Jos nyt elämä säilyy jotenkin kuolemassa en usko kyllä että persoonallisuudestamme säilyy paljoa mitään. Onhan jo maallisen elämämme aikana persoonallisuutemme varsin häilyvä, ja monet kysyvät mikä identiteettimme oikeastaan on. (Seuraava on myöhempi lisäys). Teosofisen jälleensyntymisopin perusasioita on että ihmisen asteelta ei enää voi vajota eläinkuntaan. Sielun kulkua määrää yleinen kehityksen laki sekä karman eli syyn ja seurauksen laki, joka voidaan ilmaista ”mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää”. Silloinhan mitään järjetöntä ja epäloogista kohtaloa ei pitäisi voida olla.

NIMETÖN Joskus ajattelen, että tuo kuolemanpelko saattaisi olla hyväksikin. Jos nuo nykyään niin yleiset tappajat, ryöstäjät ym. rikolliset pelkäisivät joutuvansa kuoltuaan helvettiin, niin varmasti jättäisivät tekonsa tekemättä. Olen myös pohtinut ihmisen peroonallisuuden ja identiteetin olemusta. Mitä se oikein on? Olen päätynyt siihen, että se on koko elämämme ajan muovautuva, hankittujen tietojen, kokemusten, tapojen ja tottumusten summa. Tietysti siihen vaikuttavat myös sellaiset perityt ominaisuudet, kuten luonne ja temperamentti, mitkä osaksi määräävät tapamme suhtautua asioihin. Ylösnousemus koskee lähinnä juuri tätä persoonallista olemustamme. Voisi sanoa, että meidät luodaan uudestaan. Teosofien mukaan persoonallisuutemme kirjataan ’viimeistä piirtoa myöten’ ns. akasha-kirjoihin, mutta kuka ne kirjaa, se jää hämäräksi. Raamatun mukaan vain Jumala on kaikkitietävä, joten vain hän kykenee ’taivaallisilla tekniikoillaan’ tallentamaan jokaisen persoonalliset ominaisuudet, ja herättämään niillä varustetut ihmiset uudestaan eloon.
Valitettavasti ylösnousemuksesta on hyvin monenlaisia käsityksiä uskovienkin keskuudessa. Yleisen luterilaisen käsityksen mukaan ihminen menee kuoltuaan joko taivaaseen tai helvettiin. Raamatun mukaan on kuitenkin sekä maallisia että taivaallisia ylösnousemuksia. Tähän viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat vain ’harvat ja valitut’, muut saavat uuden maanpäällisen elämän. Kumpaankin tapaukseen soveltuvat täysin loogisesti Jeesuksen sanat: ”Ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle..” On selvää, että lasten synnyttämisen täytyy jossain vaiheessa lakata, koska maapallon kantokyky on rajoitettu.

TIMO Lähettää Nimettömälle alla olevan Pääsisäisen henkistä juhlaa koskevan tiedotteen. Nyt näitä henkisiä juhlia ja mysteereitä riittää toden teolla, varsinkin kun kevätpäivän tasauksen jälkeen tulee heti Pääsisäisen täydenkuun juhla. Esoteerisesti ja astonomisesti katsottuna Pääsiäisellä on laajempi merkitys kuin mitä oikeaoppinen kristinusko sille antaa. Toivottavasti sellainen katsomus edistäisi uskontojen sopusointua ja ihmisten veljeyttä maailmassa ja jättäisi varjoonsa ahdasmielisyyden ja dogmatismin. Avarakatseisessa uudessa maailmanuskonnossa Pääsiäinen on yksi pääjuhlista.
Uuden ajan ymmärrys Pääsiäisestä perustuu ylösnousemuksen syvälliseen ymmärtämiseen. Ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen merkitys on se, että alemman luonnon täytyy kuolla niin että korkeampi voi ilmentyä ja että ikuinen ja kuolematon sielu voi nousta aineen haudasta. Tätähän voi myös ajatella niin että materialistinen kulttuuri hiipuisi ja henkinen kulttuuri vahvistuisi. Jokainen voi luoda oman persoonallisen tulkintansa. Tämän sanotaan olevan erityisesti planeetan henkisen hierarkian juhla, jonka päämiehen Kristuksen kerrotaan olevan. Jumalan rakkausaspekti paljastuu silloin erityisesti.
Oinas, joka hallitsee tätä juhlaa, välittää ensimmäisen säteen, tahdon eli voiman säteen, energiaa. Oinas on tulimerkki ja se siirtää aurinkokuntaamme puhdasta sähköistä tulienergiaa. Se ravitsee kasvua ja polttaa pois rajoitukset ja esteet toimien vapauttajana. Se voi olla hävittävää, luovaa tai puhdistavaa riippuen sen vastaanottajasta. Oinaasta sanotaan, että ”kokemuksen viidakot syttyvät tuleen ja ne haihtuvat liekkeihin . . ja polku näkyy selvänä ja esteetön visio saavutetaan”. Oinaan johtoajatus on: Tulen esiin ja mielen tasolta minä hallitsen.
Joka vuosi tässä juhlassa tapahtuu elämän uudistuminen ihmisten sydämissä ja mielissä kaikkialla maailmassa. Siihen voi hyvin osallistua esimerkiksi käyttämällä valmista henkisten juhlien kaavaa ja suurta invokaatiota. Yhtä hyvin sen tarjoamat korkeat energiat kannattaa hyödyntää luovuudessa, oppimisessa, palvelussa tai lähimmäisen rakkaudessa. Tärkeintä on että arvostamme elämää, jumalallista energiaa, emmekä tuhlaa ja haaskaa sitä ja suuntaa sitä tuhoaviin tai arvottomiin kanaviin. Hyvää Pääsiäistä.

NIMETÖN Kuten aiempien keskustelujemme pohjalta tiedät, käsitykseni näistä esoteerisista näkemyksistä on täysin erilainen. En usko noihin ’henkisiin hierarkioihin’ ym. ja että Jeesuksella olisi jotain tekemistä niiden kanssa. Mielestäni pääsiäisellä ole mitään esoteerisia merkityksiä; sehän on alunperin juutalainen juhla, jota vietettiin Egyptistä vapautumisen muistoksi. Pääsiäislampaan uhraaminen oli evankeliumien mukaan esikuva siitä suuremmasta uhrista, jonka Jeesus antoi edestämme. Esoteerikoilla on taipumus sotkea evankeliumien sanomaan omia ’henkisiä’ näkemyksiään joskus hyvinkin kritiikittömästi. Vaikka suuri osa juutalaisista omaksui ympärillään asuvien pakanoiden tapoja, heidän profeettansa tuomitsivat ne jatkuvasti, ja nämä tuomiot kirjattiin Raamattuun.
Juutalaiset oppineet olivat tarkkoja sen suhteen, ettei näistä teksteistä saanut muuttaa
kirjaintakaan sen jälkeen kun Raamatun katsottiin olevan lopullisessa muodossaan. Niinpä
Jeesuskin – fariseusten kanssa väitellessään – vetosi niihin jatkuvasti ja totesi, miten heidän omat pyhät kirjoituksensa puhuvat heitä vastaan. Ei juutalaisilla ollut tarvetta lainata muiden kansojen taruja, joiden mukaan oli erilaisia kuolleita ja ylösnousevia jumalia. Näillä hedelmällisyysriitteihin perustuvilla taruilla ei ole mitään todellisuuspohjaa, mutta sen sijaan Raamatun kertomuksilla on vahva historiallinen tausta. Jeesuksen kuolema ’uhrilampaana’ poisti juutalaisen lain, johon kuului myös pääsisäisjuhlan vietto. Juutalaisena Jeesus vietti oppilaineen vielä pääsiäistä, mutta antoi seuraajilleen ohjeen viettää hänen kuolemansa muistojuhlaa, eikä juutalaista pääsiäistä. ”Tehkää se minun muistokseni”hän sanoi.
Kerroin aiemmin, etten usko ihmisellä olevan kuolematonta sielua, joka syntyisi yhä uudelleen. Se on täysin Raamatun vastainen oppi, jonka valitettavasti suuri osa kristikuntaa on omaksunut kuten lukuisia muitakin pakanuudesta lainattuja käsityksiä (esim. pääsiäiseen liittyvät kokkotulet, ’trullit’ ym.). Meidän toivomme on ylösnousemuksessa, mikä merkitsee, että meidät herätetään samana persoonana eli tavallaan luodaan uudestaan. Elämämme uudistuminen on siten täysin Jumalan käsissä, eivätkä siihen vaikuta sen paremmit tähtikuviot kuin meidän hyvät tekommekaan. Ainoa tie on uskoa siihen, että Jeesus on Jumalan poika ja noudattaa hänen opetuksiaan.
Viimeaikainen geenitutkimus on tuonut esiin mm., että olemme kaikki samaa sukua, eli lähtöisin Aadamista ja Eevasta. Toiseksi se on todennut, että ihmiskunta rappeutuu jatkuvasti, mikä johtuu siitä, että soluissamme tapahtuu päivittäin tuhansia mutaatioita, geenivirheitä, jotka eivät suinkaan paranna vaan tuhoavat geeneissämme oleva informaatiota. Evoluutioteorian mukaan ainoa mekanismi, joka voisi saada aikaan kehitystä, ovat mutaatiot, mutta tosiasia on, että ne vain rappeuttavat ihmiskuntaa, eivät kehitä. Sukupolvi toisensa jälkeen olemme siten entistä alttiimpia lukuisille sairauksille huolimatta lääketieteen huimasta kehityksestä.

TIMO En kyllä puhunut vain esoteerista, vaan myös astronomisesta tulkinnasta. Myös Pääsisäinen ja Joulu esimerkiksi on asetettu kirkon toimesta vanhojen niitä edeltävien ”pakanallisten” astrologian mukaan määrättyjen juhlien paikalle. Se henkisyys ja korkea energia, mikä näissä juhlissa on, perustuu siis astronomiaan suurelta osin.
Kysyisin sellaista, että muuttavatko nämä keskustelut yhtään omia näkemyksiäsi ja opitko jotain? En minäkään kyllä ole kääntymässä kristityksi. Kannattaako keskustelua silloin jatkaa jos mitään ei opita ja entiset näkemykset säilyvät. Oletko lukenut Kari Enqvistin kirjoja? Luin itse hänen uskontoa käsittelevät kirjansa. En usko dogmaattisesti kuolemattomaan sieluun ja jälleensyntymään.

NIMETÖN En oikein ymmärrä, mitä tekemistä astronomialla on pääsiäisen, joulun ym. juhlien kanssa. On kylläkin totta, että ns. kirkolliset juhlat on aikoinaan siirretty pakanallisten, ASTROLOGIAAN perustuvien juhlien tilalle. Samalla kirkkoon omaksuttiin lukuisia pakanallisia perinteitä, joita alkuseurakunnassa ei ollut. Astronomia on tieteellistä tähtien tutkimusta mutta astrologia on salatiedettä ja mystiikkaa. Astronomit eivät näe tähdissä ja tähdistöissä mitään henkisyyttä eikä ’korkeampia energioita’. Jos nämä keskustelut jotenkin muuttavat näkemyksiäni, niin ne pikemminkin vahvistavat niitä. Näkemykseni perustuvat ennen kaikkea tieteeseen, mutta olen huomannut, että kaikki sen tekemät havainnot tukevat Raamatun maailmankuvaa, joten uskon myös siihen. Toki tieteelläkin on rajoituksensa, läheskään kaikkea ei vielä tiedetä, varsinkaan ei siitä, mikä tekee meistä tajuisia ja tietoisia olentoja. Valitettavasti tiedemaailman konsensus puoltaa darwinistista evoluutiota, mikä näkyy mm. tiedejulkaisuissa ja television luonto-ohjelmissa. Olen joitakin Enqvistin tekstejä lukenut. Hän on tyypillinen tiedeuskovainen ja hänen näkemyksensä lähtevät siltä pohjalta.

TIMO Lyhyt kommentti. Astronomit eivät tunne eivätkä tutki tähtien ja planeettojen vaikutuksia esim. ihmisen psyykeen. Me kuitenkin tunnemme näitä vaikutuksia. Vai miten itse selität määrätynlaiset erilaiset sisäiset kokemukset ja energiat psyykessäsi? Esim aurinko vaikuttaa varmasti psyykeemme, siten myös muut kaukaisemmatkin tähdet.
Entä oletko lukenut Shelbyn kirjaa Miksi kristinuskon tulee joko uudistua tai kuolla? Hän on myös piispa ja pappi. Suosittelen, hän on samalla linjalla kuin Baileyn Kristuksen jälleentuleminen. En itsekään usko perinteiseen asrologiaan, miksi kuvittelit niin?

NIMETÖN Tiedän, että auringon säteilemä lämpö ja energia mahdollistaa tämän maanpäällisen elämän. Mutta onko sillä tai muilla tähdillä jotain vaikutusta psyykeemme, on sitten eri juttu, enkä oikein sitä usko. Shelbyn kirjoja en ole lukenut, mutta jos hän samoilla linjoilla Baileyn kanssa, hän liittyy niiden harhaoppisten joukkoon, jotka uskovat Saatanan valheen ”ette suinkaan kuole”.

TIMO Itse uskot paholaiseen ja sanot olevasi vakavasti tieteestä kiinnostunut. (Myöhemmin lisätty kommentti).

Vuosilta 2011-12

Keskustelu 1.5

TIMO Itselleni riittää monissa kysymyksissä se, että en tiedä asianlaitaa varmuudella tai että mikään muukaaan taho ei tiedä kaikkea. Miksi pitäisi uskoa johonkin mistä ei ole varmaa tietoa? En tiedä mikä oli elämän alku eikä sitä tiedä varmaan kukaan mukaan tällä planeetalla. Entäpä harmaakarhu ja jääkarhu? Ehkä ne olivat ennen sama laji mutta muuntuivat eri olosuhteissa eri lajeiksi.

NIMETÖN Lajien muuttumisesta vielä sen verran, että se edellyttää välttämättä jonkin mekanismin. Ei mikään muutu toiseksi ilman syytä eli jotain ulkoista tekijää. Mopo ei muutu autoksi, vaikka odottaisit miljoona vuotta. Sama pätee eläimiin ja kasveihin. Ja kuten sanoin, ainoa tieteen tuntema mekanismi on mutaatio. Ellei niitä tapahdu, ei tapahdu muuttumista, vaikka olosuhteet muuttuisivat. Tiede on tutkinut näitä mutaatioita mm. nopeasti lisääntyvillä banaanikärpäsillä ja bakteereilla jo ainakin sata vuotta, mutta yhtään todistettua lajin muuttumista toiseksi ei ole havaittu. Rotuja ja alalajeja syntyy, mutta kärpäset pysyvät kärpäsinä ja bakteerit bakteereina. Harmaakarhu ja jääkarhu kuuluvat karhujen sukuun, eikä minusta ole mitään outoa siinä, että ne voivat muuntua olosuhteiden mukaan. Sitä sanotaan ns. mikroevoluutioksi, minkä oikeampi nimitys mielestäni olisi muuntelu. Karhusta ei kuitenkaan tule koiraa tai kissaa, vaan ne pysyvät karhuina.
Tässä tulee tietysti kyseeseen myös lajin määrittely. Mikä on laji? Tieteellä on omat määrittelynsä, mutta Raamatun mukainen laji on se, mistä nykyään käytetään nimeä ’suku’. Sotka esim. kuluu sukuun nimeltä sorsalinnut. Vain suvun puitteissa eläimet ja kasvit voivat risteytyä. Se asettaa evoluutiolle rajat.
Vaikka rinnastat Raamatun muihin uskonnollisiin eepoksiin ja ilmeisesti pidät niitä samanarvoisena mytologiana, näytät kuitenkin uskovan ns. esoteeristen tahojen käsityksiin ’henkisyydestä’ ja ihmisen jatkuvasta kehityksestä. Puhut henkimaailmasta, sen seitsemästä säteestä ym. teosofis-spiritistisistä käsitteistä. Ne, jos mitkään, ovat mielestäni ’hihasta vedettyjä’ näkemyksiä. Nämä ’henkisyyttä’ korostavat käsitykset ovat kaukana siitä maailmankäsityksestä, mitä Raamattu edustaa ja mihin itse uskon. Ne ovat eräänlainen mystinen korvikeuskonto, ei sen enempää. Jokaisella on tietysti oikeus uskoa, mihin haluaa, mutta itseäni kylläkin häiritsee, kun tällaisesta mystiikasta puhutaan suurena elämänviisautena ja ’valaistumisena’ , kun todellisuudessa on kyse itämaisperäisistä okkulttisista uskomuksista, joille ei ole minkäänlaista järkiperäistä perustetta.

T No comments.

T OIen tehnyt uusia havaintoja koskien ihmisen alkuperää. Erässä ohjelmassa esiintyi vähän aikaa sitten haastattelussa tavallinen Ugandalainen mies, joka muistutti kasvonpiirteltään gorillaa hämmästyttävän paljon. Entä mistä johtuu että monilla afrikkalaisilla on selkä notkolla ja takapuoli nousee ikään kuin ylös, aivan kuin se olisi merkki siitä että pystyasentoon on noustu vasta äskettäin? Mitä sanot näistä huomiosta? Malajijärven kirjoahvenista tuli ohjelmaa, siellä oli havaittu uusin lajien syntyvän suorastaan silmiemme edessä. Mitä sanot?

NIMETÖN Minusta se, että apinamaisia ihmistyyppejä esiintyy vielä nykyään, osoittaa vain sen, etteivät arkeologien löytämät fossiilit ole niin vanhoja kuin uskotaan. Tutkijat näyttävät usein unohtavan sen, että nykyäänkin on hyvin monenlaisia ihmisiä. On 2,5 metrisiä jättiläisiä ja alle metrin mittaisia kääpiöitä ja eri tavoin epämuodostuneita, on monenlaista kallon muotoa, nenää, leukaa ym. Darwin ei ollut nähnyt ainuttakaan ihmisen fossiilia kirjoittaessaan ’Lajien synty’ – teoksensa. Myös nykyajan oppikirjojen ja tiedeohjelmien tekijät joutuvat tyytymään harvoihin museoissa oleviin jäljennöksiin ja/tai niiden kuviin. Heitä ei tunnu häiritsevän, että ne ovat vain suuresta määrästä tarkoituksellisesti valikoituja, jotta ne mahdollisimman hyvin havainnollistaisivat ihmisen kehitystä. He eivät myöskään näe mitään väärää siinä, että jättävät kertomatta negatiivisten fossiilitodisteiden olemassaolosta, koska pitävät evoluutiota tosiasiana. Samassa ’hyvässä tarkoituksessa’ oppikirjoihin vieläkin sijoitetaan mm. ajat sitten väärennetyiksi osoitettuja Haeckelin sikiökuvasarjoja. Mitä noihin ahveniin tulee, täytyy muistaa, että nimitystä ’laji’ käytetään usein hyvin huolimattomasti. Evoluutioon uskova määrittelee mielellään eri lajiksi muista hiukankin poikkeavat yksilöt, vaikka kyseessä olisi tarkasti ottaen vain eri rotu. Lisäksi Raamatun laji eroaa tieteen lajikäsityksestä. Se tarkoittaa lajilla lähinnä sitä, mistä tiede käyttää nimitystä suku (esim. koiraeläimet, kissaeläimet).
Geenit sallivat risteytymisen vain samaa sukua olevien yksilöiden kesken, mikä tekee mahdottomaksi mm. sen, että apinasta olisi tullut ihminen. Tiedeuutisissa näkee joskus mainintoja, miten tutkijat ovat kehittäneet uusia bakteerilajeja. Tällöinkin kyseessä on ollut vain uusi bakteerikanta, ei uusi laji.

NIMETÖN Mikä on se alkulähde, jota meidän tulisi etsiä? Tiede on osoittanut siitä yhtä ja toista; mm. että olemme kaikki samaa sukua, ts. lähtöisin yhdestä ja samasta ihmisparista. Ja että jokainen eliö lisääntyy lajinsa mukaan. Eloton aine ei muutu eläväksi, kala ei muutu maaeläimeksi eikä apina ihmiseksi (vaikka näin yleisesti uskotaan). Luonto ei kehity, vaan pikemminkin rappeutuu. Myöskin tietoisuuden olemus on tieteelle on vielä arvoitus ja uskon, että sellaiseksi se jääkin.
Suuri ongelma tieteelle on myös kaikkea elollista ohjaavan informaation alkuperä. On käsittämätöntä, miten esim. ihmisen rakentumiseen tarvittava informaatio mahtuu alkion mikroskooppisen pieneen solutumaan. Tuon ohjelman on tiedettävä jokaisen solumme paikka ja rakenne. Kuten tiedämme, kynä ja paperi eivät kirjoita kirjaa eikä yksinkertaisinkaan tietokone-ohjelma synny ilman tekijää. Niinpä tuo DNA:ssa olevan ohjelmankin täytyy alunperin olla älykkään suunnittelijan työtä. Se ei voi syntyä itsestään, vaikka odottaisimme triljoona vuotta. Jos mitään ominaisuutta ei olisi etukäteen suunniteltu, mistä jokin aivoton ’evoluutio’ tietäisi, mitä seuraavaksi pitäisi kehittää?

NIMETÖN Luettuani tekstejäsi, en voi olla heittämättä muutamaa kommenttia. Kyllä nuo jo antiikin aikana omaksutut ihanteet: hyvä, kaunis ja tosi ovat aina tavoittelemisen arvoisia. Sen sijaan asia, joka minua näissä henkisen tien kulkijoissa hämmästyttää, on – sanoisinko sinisilmäinen – usko ’korkeampiin energioihin’, ihmisen jumalallisuuteen ja siihen, että voi ’lunastaa alemman luontonsa ja kirkastaa persoonallisuutensa sielun voimalla’. En todellakaan voi allekirjoittaa, että ”Ihmisen elämän tärkeimpiä tarkoituksia on hänen oman jumalallisen sielunsa löytäminen ja hänen alemman luontonsa lunastaminen sen voimalla.” Ei meissä ole mitään jumalallista sielua, on vain elämän henki joka poistuu meistä kuoltuamme. Ainoa toivomme on raamatullinen ylösnousemus. Sen sijaan olen samaa mieltä siinä, että meidän olisi syytä vapautua nykyisestä materialistisesta oravanpyörästä, jotta voisimme käyttää aikamme olennaisiin ja tärkeisiin asioihin. Totta on myös, että meissä on paljon ulkoapäin ohjelmoitua ja manipuloitua epäolennaista ja tarpeetonta painolastia. Sanoit että ”Kykenemme rakastamaan lähimmäisiämme ja työtämme kun jokaisena hetkenä vaalimme yhteyttä rakkauden jumalalliseen alkulähteeseen.” Tämäkin pitää paikkansa kunhan muistamme, ettei tuo alkulähde löydy jostain ihmisen sisimmästä, vaan kaiken Luojasta. Ihmisellä on taipumus pahaan, mutta Jumala on rakkaus.

TIMO Minä en kylläkään ”usko” mihinkään korkeampiin energioihin. Puhun vain niistä ihmisen psyykkisistä energioista, jotka voimme kokea joka päivä. Henkisellä tiellä voimme joka herkistyä kokemaan niitä enemmän. Ihmisen lunastus ja kirkastus voivat myös olla ihan tavallinen mystinen ja psykologinen tapahtuma, missä ei ole mitään kovin ihmeellistä. Sellaiseen ei tarvitse uskoa kun sen voi elämässään kokea. Jos ne eivät tapahdu sielun voimalla, niin minkä kautta sitten? Ihmisen jumalallisuus kai viittaa lähinnä niihin positiivisiin ja henkisiin kehitysmahdollisuuksiin, joita ihmisessä luonnostaan on. Sielunsa löytäminen on toki jonkin verran hämärä aihe. Sielun tarkka määrittelykin voi olla vaikeaa. Sanot, että ainoa toivomme on raamatullinen ylösnousemus. Se on minulle kyllä aivan täyttä hebreaa. En voi nähdä asiassa mitään loogista tai mielekästä sisältöä. Ylösnousemuksen voin mieltää vain tulkisemalla sen ”esoteerisesti” henkistymisenä, vihkimyksenä tai uudistumisena. Ihmisen sisin on mielestäni yhteydessä Jumalaan tai jumaluuteen. On kyseenalaista onko lainkaan mieltä puhua henkisen tai mystisen elämän kohdalla asioista, jotka ovat kokonaan ulkopuolellamme tai joita emme voisi suoraan kokea.

Keskustelu 1.1.

Keskusteluja allekirjoittaneen ja vakaumuksellisen kristityn ja evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvan henkilön välillä. Aiheina ovat mm. uskonto ja tiede, evoluutio, kristinusko, new age, Raamattu ja henkisyys. Sisältää osat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5 ja 1.6.

TIMO Minua kiinnostaa psykologia ja myös uskon psykologia. Miksi Raamattu ja usko ovat ihmiselle tärkeitä? Uskonnoissahan on paljon kyse ns. pelastuksesta, yksilön halusta elää ikuisesti, paeta kuolemaa ym.. Miksi ihminen uskoo? Miksi hän tarvitsee uskonnon? Onko elämä niin sietämätöntä, että vain uskon avulla siitä voi selvitä? Uskossa ihminen itse asiassa säätelee omaa mieltään ja pyrkii luomaan optimistisia mielentiloja. Usko antaa hänelle varmuutta, koska uskontoon sisältyy esim. opetusta siitä mikä on oikein ja mikä on väärin sekä elämänohjeita (10 käskyä ym) Uskon tuoma näennäinen varmuus voi olla henkisen kasvun este. Perinteinen uskonto on mielestäni tiedostavalle ihmiselle tarpeeton. Vain puhdas henkisyys, mihin kuuluu mm. oman psyyken tunteminen ja hallinta ja yhteistyö näkymättömän todellisuuden kanssa, on olennaista.

NIMETÖN Miksi ihminen uskoo? Tarkoitat tällä ilmeisesti uskoa Jumalaan. Mutta uskoa on monenlaista, yksi uskoo ufoihin, toinen aaveisiin, kolmas uniinsa, neljäs evoluutioon. Ne kaikki ovat uskon asioita, vaikka niihin uskoville ne olisivat täyttä totta. Uskon asioita ovat myös käsitykset ihmisen henkisestä kasvusta jonkin esoteerisen ’tiedon’ kautta. Tarkoitan tällä lähinnä käsityksiä siitä, että sen avulla voisi nousta jotenkin korkeamman tietoisuuden tai henkisyyden tasolle. Jotkut puhuvat jopa korkeammista ulottuvuuksista. Toki itse kukin voi parantaa suhtautumistaan lähimmäisiinsä, moraalisiin seikkoihin, luontoon ym. mutta ei siihen tarvita mystisiä tekniikoita tai harjoituksia. Asioiden rehellinen ja syvällinen pohtiminen riittää.
Miksi usko on itselleni tärkeä? Ihan samasta syystä kuin sinulle se, mihin sinä uskot. En yksinkertaisesti pysty uskomaan vastoin sitä, minkä logiikka ja järkeni osoittavat todeksi.
En pelkää kuolemaa, koska näkemykseni mukaan ihmisessä ei ole mitään kuolematonta osaa, joka voisi kärsiä jossain helvetissä. Mutta uskon ylösnousemukseen, ja toivon pääseväni aikanaan siitä osalliseksi. Se tietysti kuulostaa sinusta utopialta ja tietysti se onkin mitä suuremmassa määrin uskon asia, niinkuin usko Jumalaankin. Mutta yhtä hyvin, tai oikeastaan vielä enemmän, uskon asia on ajatella, ettei Jumalaa ole. Kuten olen jo tuonut esiin, luonto itsessään todistaa Jumalan olemassolon puolesta.

TIMO Uskolla tarkoitin lähinnä uskonnollista uskoa. Korkeammalle tietoisuuden tai henkisyyden tasolle ihminen voi joka tapauksessa nousta vain omaan itseensä ja maailmankaikkeuteen sisältyvien voimien ja mahdollisuuksien avulla. Se ei tietenkään ole mahdollista esoteerisen tiedon avulla eikä uskonnollisen ilmoituksen avulla (muuten kuin hyvin välillisesti). Sanot ”Asioiden rehellinen ja syvällinen pohtiminen riittää.” Aivan niin. Jokaisen tulee itse oivaltaa miten parantaa elämänsä laatua tai miten kehittyä ihmisenä.

TIMO Mielestäni järki, logiikka ja uskosi eivät sovi yhteen. Kristinuskohan on suureksi osaksi ihmeuskonto, siis äärimmäisessä ja sovittamattomassa ristiriidassa tieteellisen maailmakuvan kanssa.

NIMETÖN Mutta jos tieteen kaksi suurinta neroa, Newton ja Einstein pystyivät uskomaan Jumalaan, on perusteetonta väittää, etteivät tiede ja usko sovi yhteen.

TIMO Luin pikaisesti pari osoittamaasi tajuntaa ja tietoisuutta koskevaa sivua. Siellä näytti olevan (tai sitten ne olivat joidenkin tutkijoiden näkemyksiä) painotusta siihen suuntaan, että aivot synnyttävät tietoisuuden ja jopa ajattelun. Minä taas katson suunnilleen niin että minä tai sielu ajattelee ja se myös säätelee ja hallitsee aivoja ja ottaa käyttöön määrättyjä aivo-alueita keskittymällä ja suuntaamalla huomiota ym..

NIMETÖN Monet tutkijat ovat tosiaan esittäneet käsityksiä, että aivot synnyttäisivät tietoisuuden. Minusta aivojen merkitystä kuitenkin helposti liioitellaan. TV:ssä on esitetty parikin uusimpiin tutkimustuloksiin perustuvaa dokumenttia, joissa eräät tutkijat olivat sitä mieltä, että sydämellä on huomattava osuus paitsi tietoisuuden ja tunteiden muodostumisessa myöskin itse ajattelussa. Sitä perusteltiin mm. sillä, että sydämen pinnassa on hermokimppuja, joiden uskotaan toimivan aivosolujen tavoin ja jotka toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa aivojen kanssa. He siis kallistuivat sille kannalle, että vanha uskomus sydämestä sielun (tietoisuuden) olinpaikkana saattaa pitää paikkansa.

Vuodelta 2012

Huomautus Tekstit on otettu sähköpostiviesteistä. Niitä on jokin verran muokattu. Olen yleensä pyytänyt luvan toisten kirjoitusten julkaisemiseen nimettömänä.