Riippumaton ajattelija

Minervan pöllö 4 / 2003

Filosofian opetuksessa painotetaan itsenäistä ja riippumatonta ajattelua. Akateeminen filosofia on kuitenkin raskaasti filosofian historiaan ja koulukuntiin sidottua ja kaavoihin kangistunutta niin että korkeakoulufilosofin ajatukset turhan harvoin lähtevät vapautuneesti lentoon.

Moni taipuu ja tinkii totuuden etsinnästä, typistää ajatteluaan ja tukahduttaa luovuuttaan hallitsevien ajattelutapojen paineessa ja menestyksen ja hyväksynnän tarpeessaan.

Elämässä pitää olla tilaa ajatteluun ja ihmettelyyn vapaana koulukunnista, akateemisesta tärkeilystä ja tulosmittauksesta.

Vain heikko mieli antaa oppilaitosten koulutusohjelmien ja opettajien käsitysten kahlita ja hallita omaa ajatteluaan ja estää sen omaehtoisen kehittymisen ja kukoistamisen.

On joskus epämukavaa ajatella toisin kuin useimmat muut ympäristössä. Mutta toisaalta on vapauttavaa ajatella itsenäisesti ja ahdistavaa myötäillä toisia.

Totuuden etsijän tärkeimpiä hyveitä on lahjomaton mieli.

Filosofian opiskelijan on opittava elämään vailla varmuutta kunnes sitä mahdollisesti löytyy.

Avoin ja kiintymätön mieli estää eksymisen käsitemaailmaan.

Pysyäksemme kehityksen kyydissä meidän on ajoittain tarkistettava mielipiteitämme, luovuttava vanhentuneesta ja hyödyttömästä tiedosta ja hahmotettava asioita kokonaan uudelleen.

Viisas luottaa ensisijaisesti omaan ajatteluunsa ja kokemukseensa. Keskinkertaiset lainaavat oppia ja tietoa toisilta.

Mitä vähemmän uskomme auktoriteetteja, sitä vahvemmaksi kasvaa oma ajattelumme ja henkinen voimamme.

Jos emme kykene löytämään viisautta sisältämme, se merkitsee, että viisautta ei ole missään muuallakaan, tai sitten että olemme tyhmiä.

Totuuden etsijän tulee olla riippumaton ja itsenäinen ja pyrkiä saavuttamaan suora yhteys itse totuuden lähteeseen.

Ihminen ajattelee rehellisesti ja totuudellisesti kun hän on yksin yhteydessä maailmankaikkeuden luovaan älykkyyteen ja energiaan, poissa kilpailun, kunnianhimon ja sovinnaisen tiedon vaikutuksesta.

Jos arvostaisimme, vaalisimme ja kasvattaisimme enemmän omaa sisäsyntyistä viisauttamme meidän ei tarvitsisi ottaa niin vakavasti monien tieteenalojen korkeimpia auktoriteetteja, uskontoja ja filosofioita.