Miksi esoteerinen?

Meidän on ensin tutkittava mitä sana esoteerinen tarkoittaa. Esoteerinen viittaa kätkettyyn ja salaiseen tietoon. Se on erityistä ja edistynyttä tietoa, jonka voivat saavuttaa vain valitut ja korkeasti koulutetut ihmiset. Eksoteerinen tieto on sen sijaan tietoa, joka on yleisesti hyväksyttyä ja tunnettua. Usein korkeamman totuuden saavuttamiseksi vaaditaan vihkimys. Käsite esoteerinen tulee alun perin kreikan sanasta ἐσωτερικός esôterikos, joka viittaa sisäiseen. Sen vastakohta on eksoteerinen, joka tulee kreikan sanasta ἐξωτερικός, joka viittaa ”ulkoiseen”. Dialogissaan Alcibiades Platon käyttää ilmausta ta esô merkitsemään «sisäisiä asioita» ja dialogissaan Theaetetus hän käyttää sanaa ta eksô merkitsemään «ulkoisia asioita». Pythagorealaiset jaettiin ”eksoteeriseen” ryhmään, joiden kelpoisuutta tutkittiin, ja pidemmälle edistyneiden ”esoteeriseen” ryhmään. Muista länsimaisista esoteerisista perinteistä voidaan mainita esimerkiksi ruusuristiläisyys, alkemia, hermetismi ja teosofia. Idässä sitä edustaa esimerkiksi tantrismi. H. P. Blavatskyn teosofiaa kutsutaan myös esoteeriseksi filosofiaksi. Samoin hänen seuraajansa Alice A. Baileyn opetusta kokonaisuudessaan. Hän on ainakin tällä hetkellä tärkein viisauden lähteeni. Käsittelen hänen opetuksiin monissa artikkeleissa. Myös monet ajatelmani sivuavat hänen näkemyksiään. Olen myös omaksunut monia hyviä käsitteitä hänen kirjoistaan. Suhtaudun esoteeriseen filosofiaan vakavasti ja arvostavasti, mutta en dogmaattisesti enkä lahkomaisesti.

Suuri osa sivuillani olevista asioista ja ajatelmista ei ole lainkaan esoteerista luonteeltaan. Esoteerisia eivät ole yleiset filosofiset pohdinnat ja elämänohjeet ym.. Esoteerisina voidaan pitää tänä päivänä vielä monia ihmisen rakenteeseen liittyviä asioita kuten chakrat, antahkarana sekä hengen luonne. Sellaisia aiheita kuten seitsemän sädettä, viisauden mestarit, ashramit, Shamballa, yksityiskohtainen tieto eri vihkimyksistä ja seitsemän kosmista polkua, voidaan pitää ainakin osittain esoteerisena tietona. Monta kertaa ei voida tarkkaan sanoa mikä on esoteerista ja mikä on eksoteerista. Esim. Alice Baileyn kautta monet esoteeriset opetukset on tehty julkisiksi ja ne ovat nyt kaikkien vapaasti saatavilla. Näissä kirjoissa esiintyviä monia perusteltuja käsityksiä, jotka eivät ole tieteellisesti todistettuja ja tunnustettuja sekä monia aiheita, joita ei juuri lainkaan ole käsitelty eri tieteenalojen (kuten esimerkiksi psykologian ja filosofian) piirissä, voidaan edelleen pitää esoteerisina opetuksina. Sitä mukaa kun eri tieteet ja tieteenalat lähestyvät esoteerisen filosofian näkemyksiä ja ne tulevat osaksi yleisesti hyväksyttyä tietoa, ne lakkaavat olemasta esoteerisia. Kun ihmiskunnan tietoisuus kehittyy, osasta esoteerista tietoa tulee tavallista tietoa. Tietäjälle monet esoteeriset opetukset (mutta eivät läheskään kaikki) ovat tulleet jo itsestään selvyyksiksi ja epäilemättömiksi tosiasioiksi. Hänelle niissä ei ole enää mitään salaista.

Teoksessaan Access to Western Esotericism (s., 10-15) Antoine Faivre on luonut yleiset kriteerit sille, mitä voidaan pitää esoteerisena ajattelun muotona lännessä. Hänen mukaansa sitä luonnehtivat ainakin seuraavat kuusi piirrettä:

1. Vastaavuudet. Symbolisia tai todellisia vastaavuuksia sanotaan esiintyvän maailmankaikkeuden kaikissa osissa, näkyvässä ja näkymättömässä. Tätä kuvaa esimerkiksi hermeettinen väittämä ”Kuten ylhäällä, niin myös alhaalla”. Tähän liittyy myös muinainen ajatus mikrokosmoksesta ja makrokosmoksesta. Maailmankaikkeuden kaikki osat ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan.

2. Elävä luonto. Luonto nähdään älykkäänä ja orgaanisena kokonaisuutena.

3. Mielikuvitus ja meditaatiot. Mielikuvitusta, symboleita, mielikuvia ja meditaatioita käytetään luomaan yhteys näkymättömiin ulottuvuuksiin.

4. Kokemus muutoksesta tai muuntumisesta. Esimerkiksi toinen syntymä ja vihkimykset viittaavat tähän.

5. Yhtäpitävyyden käytäntö. Eri perinteiden ja oppien välillä pyritään näkemään yhteyksiä ja yhtäläisyyksiä. Kaikista niistä voidaan löytää salaista ja ajatonta viisautta.

6. Siirtäminen. Henkisen tiedon välittäminen mestarilta oppilaalle.

Omissa kirjoituksissani ja ajatelmissani ovat selkeästi esillä ainakin neljä ensimmäistä kohtaa sekä viides.

Alice Bailey ja Djwhal Khul antavat teoksessa Education in the New Age esoteriasta aivan omat erityiset määritelmänsä. He pyrkivät määrittelemään esoterian opiskelijan keskiverto älyn ja kehitystason kannalta. Heidän mukaansa oikea esoteria on kuitenkin paljon syvempi asia. Kyseisen kirjan kappaleessa ”Esoterian luonne” (s., 60-68) sitä luonnehditaan mm. seuraavilla tavoilla. (Suosittelemme myös luettavaksi kirjoitustani ”Esoteerinen aisti”, joka löytyy artikkelit sivulta.) Riittämätön määritelmä esoterialle on, että se käsittelee sitä mikä on salattua tai kätkettyä. Tämä määritelmän mukaan esimerkiksi mystikko ja tiedemies olisivat esoteerikkoja. Mystikko ei kuitenkaan ole todellinen esoteerikko, sillä hän ei käsittele voimia ja energioita, vaan hän pukee kokemuksensa uskonnolliseen sanastoon. Tiedemies lähestyy luonnon salaisuuksia yleensä tiheän aineen kautta. Hän ei tunne esimerkiksi ihmisen tietoisuuden salaisia ja kätkettyjä ulottuvuuksia. Esoteria asettaa painon energioiden maailmaan. Ilmiöiden maailman sisällä on äärimmäisen monimuotoinen energioiden maailma. Tämä on tärkein ja keskeisin esoterian määritelmä, ja kaikki sen muut puolet sisältyvät siihen. Esoteria ei ole luonteeltaan mystistä, vaan se on tiede. Sillä on oma terminologia, omat kokeet, päätelmät ja lait. Se on tiede kaikkien asioiden sielusta. Sielu viittaa luontoa elävöittävään tietoisuuteen. Tekstin mukaan esoteria on myös lunastuksen tiedettä. Sielu aspekti on pelastaja, lunastaja ja tulkitsija. Sielu on elämää ja substanssia välittävä prinsiippi. Esoteria ei käsittele mekaanista muotoa, fyysistä kehoa. Kaikki todella esoteerinen toiminta luo valoa ja valaistumista. Tehtävänä on tuoda esiin ihmisessä piilevänä oleva valo. Substanssissa, mielessä, sielussa ja hengessä on kaikissa oma luontainen valonsa. Esoteerikon pitää oppia tuntemaan valon eri aspektit käytännössä eikä vain mystisesti tai teoreettisesti. Aihe on laaja ja monisyinen eikä sitä voida tarkastella enempää tässä.
Kirjoituksissani ja ajatelmissani käsittelen em. esoterian puolia. Esoteeristen ajatelmien väliotsikoista voidaan mainita esimerkiksi ”Esoteria”, ”Valaistuminen”, ”Valo” sekä ”Lunastuksen tiede”.

Kirjoitettu jotain vuonna 2007.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.