”Vihkimystieto tarkoittaa mm. tavallista syvällisempää ja perusteellisempaa itsetuntemusta.” (Vihkimysviisaus, 10)

”Vihkimysten polulla ihminen kulkee kohti yhä perusteellisempaa itsetuntemusta ja yhä tarkempaa minän, sielun, mielen ja tajunnan ymmärtämistä. Asteittaisen mielen puhdistumisen ja valaistumisen kautta hän kykenee havaitsemaan sisäisiä ja ulkoisia ilmiöitä yhä puolueettomammin. Saavuttamansa vakaan ja tyynen mielen kautta hän pystyy tutkimaan asioita yhä tarkemmin ja tieteellisemmin.” (ibid., 15)

”Vihkimykset ovat osa edistyneen ihmisen psykologista kehitystä ja henkistä kasvua. Vihkimysten polulla hän paljastaa sen potentiaalin, vapauttaa ne voimavarat ja toteuttaa ne tietoisuuden kehityksen mahdollisuudet, jotka häneen synnynnäisesti sisältyvät.” (ibid., 50)

”Kehitys vihkimysten polulla on objektiivinen prosessi, mikä johtaa kaikille ihmisille yhteiseen ja samaan päämäärään. Vilpitön etsivä ihminen voi saavuttaa vain sellaisia aitoja asioita, jotka sisältyvät luontaisesti ihmisyyteen. Kuitenkin ihmiset ovat erilaisia ja yksilöllisiä. Heillä on elämässä aivan erilaisia persoonallisia päämääriä. Eri perinteissä on erilaiset käsitteet, sanat ja terminologia. Asioita voidaan aina hahmottaa ja jäsentää eri tavoilla. Teoriat, opit ja opetukset muuttuvat. Ihminen on kuitenkin mikä on. Hänellä on määrätyt objektiiviset mahdollisuudet kasvuun ja henkistymiseen.” (Vihkimysviisaus, 50)

”Vihkimykset ovat järisyttäviä sisäisiä muutoksia, jotka koskevat koko ihmistä. Kyse ei ole vain uudesta ajattelusta, syvästä itsetuntemuksesta tai filosofian harrastamisesta. Vihkimys ei sisällä vain sitä, että oppilas saa sisäisessä elämässään uusia havaintoja, kokemuksia ja paljastuksia. Vihkimys koskee ehdottomasti ihmistä kokonaisuudessaan, hänen kaikkia puoliaan. Se koskee myös elämän kaikkia osa-alueita. Kyseessä on koko ihmisen uudistuminen, muuntuminen ja lunastaminen.” (ibid., 51)

”Ihmisen kehityksen tarkoitus on hänen alemman luontonsa vapauttaminen ja sen harmonisoiminen hänen henkisen luontonsa kanssa. Ihmisen kehityksen tarkoitus on sisäisen valon paljastuminen. Henkisen tien päämäärä on kirkkaan ja selkeän tietoisuuden saavuttaminen. Vihkimysten polun tarkoitus on suuri vapautuminen.” (ibid., 52)

Vihkimys on kasvavaa kykyä kokea, elää ja toimia aina entistä korkeammilla tasoilla.

”Vihkimysten tiellä ihminen puhdistaa, lunastaa ja kirkastaa alempaa luontoaan jatkuvasti mielen, sielun ja hengen energioiden kautta. Kirkastus on asteittainen ja yhä syvenevä prosessi. Vihkimysten polulla tietoisuus muuttuu kaiken aikaa kirkkaammaksi, selkeämmäksi, persoonattomammaksi ja universaalimmaksi.” (Vihkimysviisaus, 52)

”Kun oppilas oppii antautumaan syvätajunnalle ja sisäiselle olemukselleen, mieli puhdistuu ja koko persoonallisuus kirkastuu. Syvätajunta järjestää, harmonisoi, lunastaa, parantaa, uudistaa ja eheyttää persoonallisen tietoisuuden ja sen eri puolet. Henkisellä tiellä persoonaton syvätajunta korvaa yhä enemmän persoonallisen pintatietoisuuden. Pieni, tunneperäinen ego muuntuu ja uudestisyntyy. Siitä tulee aito minuus. (Tähän liittyvät esoteerisesti ymmärretyt ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen prosessit.) Lopputulos on minän ja alemman luonnon tietoinen katkeamaton yhteys syvätajuntaan ja sieluun. Viime mainittujen välityksellä ihminen elää jatkuvassa yhteydessä henkiseen perustaansa ja makrokosmokseen. Sisäisellä tiellä jatkuva haaste ja ihanne on saada aikaan sielun ja persoonallisen itsen loistava synteesi.” (Vihkimysviisaus, 74-5)

”Sisäisen elämän ja meditaation tärkeimpiä tuloksia on ihmisen herkkyyden ja vastaanottavaisuuden kasvaminen suhteessa sieluun, henkeen, näkymättömään todellisuuteen ja aurinkokunnan ja kosmoksen ylifyysisiin energioihin. Asteittaiset vihkimykset tuovat mukanaan ihmisen valtavan herkkyyden ja vastaanottavaisuuden lisääntymisen suhteessa maailmankaikkeuden energioihin. Vihitty kykenee aistimaan ja kokemaan sisällään, ympärillään ja aurassaan mitä hienoimpia henkisiä värähtelyjä ja vaikutteita monista eri lähteistä. Hän toimiikin monien korkeiden energioiden kanavana maan päällä.” (ibid., 37)