Meditaatiosta

”Mietiskely ei ole jotain uutta ja erikoista, jota meidän pitää opetella tekemään. Me harjoitamme sitä jo enemmän tai vähemmän, tietoisesti tai tiedostamattomasti.” (Sisäinen tie, 11)

”Kristillisten, buddhalaisten, hindulaisten ja muiden mietiskelyn muotojen perustana on ihmisen alkuperäinen, vaistonvarainen ja sisäsyntyinen tarve meditoida.” (Sisäinen tie, 63)

Mitä ja miten meidän tulisi meditoida? Opimme itse meditoimaan, sillä se on meille luontaista jossain määrin.

Syvän meditaation taidon ihminen voi oppia vain itse ja itsenäisesti. Ulkonaiset meditaation tekniikat, menetelmät ja harjoitukset, joita ihminen tekee väkinäisesti ja ilman sydäntä, eivät johda minnekään.

Meditaatiosta ei koskaan kannata tehdä järjestelmää, mikä vain tuhoaa sen aidon luonteen. Meidän ei koskaan kannata meditoida muodon vuoksi. Meidän on hyödytöntä luoda sille ohjelmaa, missä on aikataulut ja säännöt. Tiukan ohjelman noudattaminen vain tekee meidät sidonnaiseksi, ei vapauta meitä. Meidän ei tarvitse meditoida jonkin määrätyn opin mukaan. Itsensä kohtaaminen, itsensä kuuntelu, itsensä yhä syvempi tunteminen, ja jatkuva elämästä oppiminen riittävät meditaatiomme perustaksi.

Vapaa yksilö ei ole sidottu mihinkään meditaatiotekniikoihin. (Sisäinen tie, 63)

Se, milloin tarvitsemme vetäytymistä, hiljentymistä ja meditaatiota, riippuu omasta sisäisestä tilastamme. Aina kun tunnemme yllykkeen jättää ulkonaiset asiat ja niihin liittyvät ajatukset ja kulkea sisäänpäin ja palata takaisin keskukseemme, on juuri oikea aika meditoida.

”Meditaation kautta voimme pitää yhteyttä niiden jumalallisten energioiden lähteeseen, jotka antavat meille vireyttä ja innostusta, valoa, iloa ja rakkautta.” (Vihkimysviisaus, 118)

”Meditaation avulla oppilas voi pysyä tiiviissä yhteydessä ytimeensä. Tällöin hän voi ajoittain kadottaa minän erillisen ja aktiivisen keskuksen. Viime kädessä hän kuitenkin säilyttää sen. Se palaa aina takaisin. Hän voi oppia elämään jatkuvassa meditaatiossa, mikä merkitsee katkeamatonta ja tietoista yhteyttä syvätajuntaan ja sen jumalallisiin energioihin.” (Vihkimysviisaus, 74)

”Aina kun huomiomme ei ole aktiivisesti suuntautunut joihinkin ulkoisiin kohteisiin tai mielen sisältöihin tai kun emme ole keskittyneet fyysisiin toimintoihin, tapahtuu sisäänpäin kääntyminen, sisään hengitys, kotiin palaaminen, keskukseen meneminen. Persoonallinen minä oikeastaan vähän väliä kuolee ja antautuu sielulle ja syvätajunnalle. Meditaatiossa voimme tehdä tämän täysin tietoisesti.” (Vihkimysviisaus, 120)

Mietiskely voi olla yhteydenpitoa jumalalliseen näkymättömien energioiden maailmaan. (Sisäinen tie, 64)

Meditaatio voi olla sanatonta kommunikaatiota sisäisen jumaluuden kanssa. (ibid., 64)

Meditaatio voi olla puhdistumista mielen sisällöistä ja tunteista. (Sisäinen tie, 64)

Meditaatio voi olla palaamista alkutilaan, palaamista tyhjyyteen. (ibid., 64)

Meditaatio voi olla myös keino paeta negatiivisia tunnetiloja ja ulkoisten olosuhteiden ikäviä vaikutuksia. Sen kautta voimme löytää sisältämme alueen, missä on vain rauhaa, selkeyttä ja voimaa. (Sisäinen tie, 65)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.