Timo Juhani Viitala

Henki ja aine

Filosofit väittelevät mielen filosofian piirissä keho-mieli ongelmasta. Tietenkään tietoisuus ei esiinny erillään aineesta kuten aine ei esiinny erillään tietoisuudesta. Henki ei esiinny erillään substanssista eikä substanssi esiinny erillään hengestä ja energiasta.

Kaikki viisaat ovat monisteja. On olemassa vain yksi substanssi-prinsiippi, yksi perimmäinen todellisuus. Henki ja aine, energia ja substanssi ovat sen aspekteja. Ihminen voi joka heti tuntea miten kaksi perusaspektia, substanssin kenttä ja hengen energia sulautuvat toisiinsa sen synteettisen tekijän kautta, josta ne ovat eriytymiä. Kaikkien eriytymien ja eri aspektien ja seitsemän säteen taustalla on aina perustava ykseys.

Hengen ja aineen välillä ei ole perustavaa, jyrkkää eroa. Minkään asioiden välillä maailmankaikkeudessa ei ole jyrkkää eroa. Kaikki on tehty samasta substanssista. Aurinko ja ihminen ja kaikki maailmankaikkeudessa on tehty samasta luovasta substanssista. Tämän vuoksi ihmisessä on suuri vastaanottavaisuus auringon ja kosmoksen energioille. Samankaltaiset energiat ihmisen sisällä pyrkivät vuorovaikutukseen ja yhteyteen vastaavien voimien ja energioiden kanssa kolminaisessa auringossa, aurinkokunnan planeetoissa ja kosmoksessa.

Koska kaikki eri energiat ja lukemattomat hengen ja substanssin yhdistelmät ja tietoisuuden asteet ovat vuorovaikutuksessa ja toimivat harmonisesti keskenään, on perusteltua ajatella, että niillä on sama ja yhteinen alkuperä ja että ne ovat yhden ja saman homogeenisen substanssi-prinsiipin ilmenemismuotoja.

Substanssi tarkoittaa tarkemmin määriteltynä aineen neljää korkeampaa alatasoa, jotka ovat 1., 2., 3. ja 4. eteerinen taso. Kolme muuta alatasoa, kaasumainen, nestemäinen ja tiheä kuuluvat karkeaan ja näkyvään aineeseen kun on kyse fyysisestä tasosta. Tiheän aineen eteerisiä tasoja eli substanssia ei voi havaita lainkaan fyysisillä aisteilla eikä myöskään mitata millään mittalaitteilla. Ihminen voi tiedostaa eteeriset tasot omassa kehossaan. Jokaisella seitsemällä tasolla kosmisella fyysisellä tasolla, kuten esimerkiksi mentaalitasolla, on seitsemän alatasoa, ja neljä korkeinta niistä ovat eteerisiä tasoja. Tämä on esoteerisen filosofian mukainen hahmotus. Tietyn tason korkein alataso on ns. atominen alataso. Kun ihminen saavuttaa tietyn tason, kuten esimerkiksi mentaalitason, korkeimman eli atomisen tason, tietoisuuden keskus siirtyy seuraavaksi buddhiselle tasolle, sen alimmille alatasoille.

Voidaan esittää kysymys, mikä viime kädessä määrää ihmisen tietoisuuden kehitystä, substanssin laatu vai hengen energia ylhäältä? Vastaus on sekä että. Substanssin kehityksen aste ja laatu määräävät sen mille energioille ihminen on vastaanottavainen, mitkä astrologiset ja muut energiat laskeutuvat korkeuksista hänen energiakehoonsa. Substanssi vetää puoleensa aina oikeita ja sen kehityksen astetta ja laatua vastaavia energioita ylhäältä näkymättömästä. Toisaalta henkisen tahdon energia ja monet muut henkiset energiat ovat määrääviä ja kehitystä johtavia tekijöitä, ja ne muovaavat ja hallitsevat suvereenisti substanssia.

Substanssi ei voi muuttua mielivaltaisesti, vaan se kehittyy asteittain laadullisesti. Sen kehityksen taso, herkkyys ja laatu määräävät sen mille energioille ihminen on vastaanottavainen. Toisaalta henkiset energiat määräävät substanssia. Toisaalta koko substanssin ja hengen jako on jossain määrin mielivaltainen tai ainakin erittäin häilyvä. On olemassa syviä synteettisiä ja kosmisia suuria elämiä ja entiteettejä, jotka sisällyttävät tietoisuuteensa kaikki vastakohtaparit ja vastakohdat, hengen ja aineen yhdistelmät.

Henki edustaa aina uutta, saapuvaa, tulevaa, positiivista ja määräävää energiaa, ja substanssi edustaa siihenastista saavutusta, kehityksen astetta ja negatiivista energiaa.

Ihmisen tietoisuuden evoluutio on suuressa määrin täysin ennalta määrätty. Substanssi kehittyy asteittain ja aineen hienot tasot ja henkiset energiat paljastuvat asteittain samaa tahtia kuin ylhäältä näkymättömästä virtaa ihmisen pään kautta yhä hienompia energioita, jotka muuntavat substanssia. Ihminen voi omalla elämäntavallaan ja suuntautumisella vain joko hidastaa, mutkistaa tai nopeuttaa tietoisuuden evoluutiota, joka on samalla substanssin evoluutiota.

Ihmisen energiakehosta, joka läpäisee fyysisen kehon ja joka yhdistyy myös mentaalikehoon ja ihmisen muihin prinsiippeihin, voidaan toisinaan tunnistaa jonkinlaisia atomisia yksiköitä, valopisteitä, energiakeskuksia, missä substanssi ja henki yhdistyvät.

Jokaisesta ihmisen kehon substanssin atomista tulee lopulta valokeskus. Silloin kirkas, puhdas ja älykäs henkinen energia voi toimia ihmisen eetterikehossa suoraan.

Atomi on häilyvä ja muuttuva käsite, eikä kukaan ole vielä löytänyt mitään konkreettista atomia eikä tule koskaan löytämäänkään. Fysiikan kehittyessä atomista luodaan aina uusia ja erilaisia määritelmiä, hahmotuksia ja malleja. Atomi kuuluu täysin metafysiikan alueelle. Atomi on ihmisen luoma käsite kuvaamaan pienen pienten elämän osasten luonnetta. Esoteerikko ei voi tuntea näitä äärimmäisen pieniä fysiikan atomeita, mutta hän voi toisinaan tuntea kehossaan jonkinlaisia pieniä valopisteitä, positiivisen hengen elävöittämiä substanssin osia eli atomisia elämiä.

Esoteerisen filosofian mukaan myös fysiikan atomit, niin häilyviä kuin ne käsitteenä ovatkin, ovat eläviä olentoja, pieniä atomisia elämiä. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään täysin elotonta.

Aivan kuten substanssi ja aine kehittyvät laadullisesti kun se on yhteydessä yläpuolisen hengen energioiden kanssa, niin myös substanssin atomit kehittyvät. Substanssin atomit ja myös fysiikan atomit ovat atomisia elämiä, pieniä elämän yksiköitä, jotka värähtelevät yhteydessä universaaliin mieleen ja seitsemään säteeseen. Elävässä universumissa, maailmankaikkeudessa, joka on suuri elävä organismi, ei ole mitään, joka on täysin elotonta ja vailla jonkin asteista tietoisuutta.

Maailmankaikkeudessa myös aine kehittyy jatkuvasti hengen energioiden vaikutuksen kautta. Ei ole omassa mitään sellaista kuin konkreettinen aine. Aine on kehittyvää, joustavaa ja plastista. Okkultismi, kuten on tunnettua, perustuu aineen harhanomaisuuteen ja atomien äärettömään jaettavuuteen. Perimmältään on vain olemassa tietoisuus-elämä-substanssi sekä lakkaamaton liike, joka tuottaa niiden erilaisia yhdistelmiä. Fysiikan tuntema atomikin on koostunut pienemmistä osatekijöistä – protoneista, neutriinoista, elektroneista ja mesoneista – joten sekään ei ole mikään todellisuuden perimmäinen rakennuspalikka.

Mitä pidemmälle ihminen etenee polulla, sitä vaikeammaksi hänelle tulee erottaa toisistaan substanssia ja henkisiä energioita. Aikaisemmissa tietoisuuden kehityksen vaiheissa on ollut usein selkeästi erotettavissa hengen ja aineen kaksinaisuus tai persoonallisuuden ja sielun kaksinaisuus. Määrätyn korkean vihkimyksen jälkeen voidaan lähes sanoa, että substanssi on henki ja henki on substanssi. Se vastaa H. P. Blavatskyn painavaa lausumaa, että aine on henkeä sen alimmalla tasolla ja henki on ainetta sen korkeimmalla tasolla. Vain hyvin hieno substanssi, kehon syvät ja sisäiset energiat, jotka paljastuvat vasta pitkän henkisen tien tuloksena, voivat ilmentää ja ruumiillistaa puhdasta henkeä eli elämää ja synteettistä kosmista älyä. Vihityn kehon lunastettu substanssi kykenee tuntemaan ja aistimaan uskomattoman hienoja värähtelyjä ja vaikutteita esimerkiksi kosmisella tunnetasolla. On kuitenkin todettava, että jos substanssi olisi täysin identtinen yläpuolisen hengen energioiden kanssa, evoluution täytyisi silloin päättyä.

Kehitykseen tarvitaan aina luova jännite, positiivinen ja negatiivinen napa, vastakkaisuuksia ja vastakohtia, vaikka ne muuttuvatkin kehityksen myötä yhä hienommiksi. Elämä on aina muutosta ja tulemista, ja se ilmenee aina uusien energioiden virtaamisena syvyyksistä, jotka alkavat hallita ihmisen tietoisuutta ja muovata ja muuntaa substanssia. Galaksi, aurinko, planeetta, ihminen ja atomi kehittyvät kaikki samaan tahtiin yhteydessä toinen toisiinsa.

Gnostisessa tietoisuudessa substanssi ja henki ovat yhä enemmän yhtä ja niiden välille on yhä vaikeampi vetää rajaa. Kaikki on viime kädessä energiaa, eri tavoin sävyttynyttä energiaa. Henki on positiivinen ja määräävä energia, ja substanssi on negatiivinen ja hengen kautta muuntuva energia.

Kun ihminen löytää hengen, hän löytää vähitellen myös hengen aineessa. Henki aineessa on juokseva ja sähköinen fohat energia.

Tietoisuus, substanssi ja energia ovat viime kädessä yhtä. Korkeassa solaarisessa tietoisuudessa substanssin, tietoisuuden ja hengen energian välillä ei ole eroa. Plastinen ja herkkä ja lunastettu substanssi ilmentää puhdasta energiaa, universaalia tietoisuutta ja jumalallista tahtoa – mitä tahansa ideaa, tarkoitusta tai energiaa ja värähtelyä, joka sillä hetkellä on määräävä sisäisillä tasoilla aurinkokunnassa. Tämä on mahdollista kosmisen sähkön, fohatin välityksellä, joka on paljastunut ihmisen verhoista pitkän henkisen tien tuloksena.

Substanssin täytyy olla myös henki ja kehityksen kautta se paljastuu lopulta hengeksi. Se on puhdasta energiaa, aivan kuten hengen laskeutuva virtaus on energiaa. Täysi valaistuminen merkitsee sitä, että aineen henki on esteettömässä vuorovaikutuksessa yläpuolisen hengen kanssa. Silloin ihmisen ajattelu ja toiminta kuvastavat hengen tahtoa, älyä, rakkautta ja iloa.

Aurinkologos

Aurinko on suuri biologinen tehdas, joka jatkuvasti tuottaa elämää ja energiaa, joka virtaa kaikille aurinkokunnan muodoille ja elollisille olennoille. Aurinko on suuri sähkömagneettisten voimien keskus.

Ihmiset ja kaikki elolliset olennot Maassa ja aurinkokunnassa vastaanottavat elämän energiaa pääasiallisesti auringosta – henkistä energiaa henkisestä auringosta, sielun energiaa ja rakkautta auringon sydämestä ja vitaalista elämän voimaa, lämpöä ja valoa näkyvästä fyysisestä auringosta aina oman kehityksen asteensa ja vastaanottokykynsä mukaisesti. Aurinko kokonaisuutena ja kolmessa aspektissaan vastaanottaa ja jakaa edelleen energiaa monista kosmisista keskuksista ja tähdistöistä, joista tärkeimmät ovat Suuri karhu, Seulaset ja Sirius.

Monet tärkeät kosmiset energiat ja sillä hetkellä vaikuttavien tähdistöjen energiat saapuvat Maahan kolminaisen auringon kautta, joka sulattaa, muuntaa ja yhdistää ne ja luo niistä kunakin päivänä ainutkertaisen energioiden sekoituksen.

Aurinko ja ihmisen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa. Auringosta kohdistuu ihmiseen (ja kaikkiin elollisiin olentoihin) jaksoittainen paine ja säteily, joka saa aikaan ihmisessä aineen ja hengen energioiden fuusion, energian ja tietoisuuden vapautumisen ihmisen verhoista ja chakroista sekä henkisen säteilyn. Aurinko on myös eräänlainen magneetti, ja siksi kaikkien olentojen sisäiset energiat ja tietoisuuden kerrokset pyrkivät sitä kohti.

Aurinkokunnassa keskeinen periaate on vetovoiman laki, ja se on aurinkologoksemme kosmisen rakkaus-viisauden säteen ominaislaatu. Tästä johtuu ihmisen jatkuva rakkaus ja vetovoima kohti aurinkoa, mystiikan kielellä ilmaistuna sielun kaipuu Jumalaan. Siitä johtuu myös kolminaisen auringon tasainen säteily, rakkaus ja vetovoima kohti aurinkokuntansa planeettoja ja kaikkia sen tietoisuuden yksiköitä kohtaan. Maailmankaikkeudessa ja aurinkokunnassa kaikki asiat on tehty viime kädessä samoista elementeistä. Tästä johtuu vetovoima ja vuorovaikutus niiden välillä.

Aurinko ja ihminen ovat sisäiseltä rakenteeltaan samankaltaisia. Molemmissa tapahtuu jatkuva hengen ja aineen energioiden fuusio ja yhteensulautuminen, joka tuottaa elämää, energiaa, lämpöä, valoa, rakkautta ja tietoisuuden. Auringossa tämä fuusio tapahtuu vain suunnattomasti suuremmassa mittakaavassa ja suuremman paineen alaisena kuin ihmisessä.

Henkisen ihmisen syvin ja perimmäinen henkinen olemus näyttäisi asuvan auringossa. Jos ihmisen henki asuu auringossa eikö sen silloin pala ja tuhoudu auringon miljoonien asteiden kuumuudessa? Henkinen aurinko ei ole sama kuin fyysinen aurinko. Henkinen aurinko on ehkä fyysisen auringon takana ja ympärillä tai sisällä, joka tapauksessa täysin eri ulottuvuudessa kuin fyysiset tähdet ja planeetat. Äärimmäinen kuumuus ja paine auringon ytimessä voivat kuitenkin olla eräänlainen portti korkeille henkisille energioille, sillä henki ja aine eivät ole erillisiä.

Aurinkologos on entiteetti, suuri elämä, joka ilmentyy aurinkokunnan välityksellä. Näkyvä aurinko sekä aurinkokunnan planeetat ovat hänen fyysinen kehonsa. Auringon sydän vastaa aurinkologoksen sielua ja henkinen aurinko sen henkeä. Periodisuuden lain mukaisesti jokaisen muodon keskeinen elämä jälleensyntyy. Sama logos toimii siten useissa peräkkäisissä aurinkokunnissa.

Kun ihminen katselee maailmaa silmät avoinna, hän näkee valon, hän näkee fyysisen auringon. Kun hän sulkee silmänsä, hän kokee auringon henkiset aspektit, hän kokee sisäisen auringon, sen elämän ja energian lähteen, mistä hänen oma elämänsä on riippuvainen. Oman tajuntansa kautta, oman mielensä ja sielunsa kautta hän kokee auringon sydämen. Myöhemmin henkensä kautta hän kokee henkisen auringon.

Fyysisen auringon kautta me vastaanotamme lämmön, valon ja elinvoiman. Omassa tietoisuudessamme me voimme kokea miten vastaanotamme kolminaisesta auringosta (fyysinen aurinko, auringon sydän ja henkinen aurinko) liikkeen, energian eli elämän, rakkauden ja tahdon. Oikeastaan on hyvin vaikeaa vetää tarkkaa rajaa fyysisen auringon, auringon sydämen ja henkisen auringon välille. Aurinko on kolme yhdessä ja yksi kolmessa. Aurinko on Jumala Isä, Jumala Poika ja Jumala Pyhä Henki. Se on myös sähkötuli eli henki, joka vastaa henkistä aurinkoa, aurinkotuli eli sielu, joka vastaa auringon sydäntä ja kitkatuli eli aine, joka vastaa fyysistä aurinkoa. Aurinko on kolme yhdessä ja yksi kolmessa aivan kuten ihmisen monadi on kolme yhdessä ja yksi kolmessa, henkinen triadi eli atma-buddhi, manas eli henkinen tahto, henkinen rakkaus ja korkeampi mieli ja aivan kuten ihmisen sielu on kolme yhdessä ja yksi kolmessa, alempi mieli, minuus eli mielen poika sekä korkeampi mieli. Myös persoonallisuus on kolme yhdessä ja yksi kolmessa, fyysinen keho ja eetterikeho yhdessä, tunnekeho sekä alempi mieli.

Sielun eli aurinkoenkelin energia virtaa ihmiseen auringon sydämestä. Hengen eli monadin energia virtaa henkisestä auringosta. Persoonallisuuden energia virtaa pääasiassa fyysisestä auringosta.

Oman sielunsa kautta ihminen tavoittaa auringon sydämen, subjektiivisen auringon, sekä universaalin Kristus prinsiipin kaikkialla. Monadinsa kautta, sen kehityksen ja avautumisen kautta, hän oppii tuntemaan henkisen auringon, josta itse elämän energia ja henkinen tahto virtaavat.

Sielun eli aurinkoenkelin energia virtaa ihmiseen auringon sydämen kautta. Auringon sydän välittää magneettisen rakkauden energian kosmiselle Kristukselle, jonka ilmausta ovat seitsemän sädettä, ja se saapuu Maan toiseen suureen planetaariseen keskukseen, henkiseen hierarkiaan, josta se virtaa ihmisen aurinkoenkeliin, joka välittää sen edelleen persoonallisuudelle, ihmisen mieleen, tunnekehoon ja eetterikehoon ja edelleen tiheään fyysisen kehoon.

Vuorovaikutuksessa ja yhteydessä kolminaiseen aurinkoon ihmisestä kehittyy myös auringon kaltainen. Ihmisen henkisen kehityksen huipentuma on, että hänestä tulee pieni aurinko, elämää ja energiaa tuottava ja jakava keskus. Tähän perustuu myös esoteerisen filosofian käsitys, että ihminen on makrokosmos alemmille luonnonkunnille. Ihmiskunnan on määrä toteuttaa samaa tehtävää alemmille luonnonkunnille kuin mitä aurinkologos, makrokosmos, toteuttaa ihmiskunnalle. Kaikki mentaaliset, sielulliset ja henkiset energiat välittyvät ihmiskunnan alapuolelle oleviin luonnonkuntiin ihmisten kautta.

Auringon näkyvä säteily ja valo ja näkymätön henkinen säteily ja elämä virtaavat ihmiseen ja ne saavat myös hänet säteilemään energiaa, valoa ja rakkautta.

Valaistuneen ihmisen tietoisuus on todella sisäisenä kokemuksena usein kuin aurinko päässä ja pään ympärillä. Siihen liittyy myös kokemus siitä, että tämä aurinko on antahkaranan kautta yhteydessä suurempaan aurinkoon, henkiseen aurinkoon, mistä se viime kädessä saa kaiken valon, energian, elämän ja tietoisuuden.

Ihmisen henkisen kehityksen huipentuma, henkinen aikuisuus, on että hänestä tulee loistava ja säteilevä aurinko kun hän saavuttaa monadisen tietoisuuden ja sen jälkeen logoksen tietoisuuden.

Ihmisessä on kyky ja mahdollisuus tulla auringon pojaksi, Jumalan pojaksi. Hänellä on mahdollisuus kuulua Jumalan sydämeen eli auringon sydämeen kosmisella tunnetasolla. Hänellä on myös mahdollisuus osallistua Jumalan mieleen eli henkiseen aurinkoon kosmisella mentaalitasolla.

Henkiselle ihmiselle on korkeammissa vihkimyksissä todella tarjolla suuret voimavarat, vuolaat elämän virrat ja ehtymättömät energian lähteet. Omassa kolminaisessa auringossamme (fyysinen aurinko, auringon sydän ja henkinen aurinko) on olemassa mittaamattomat energiavarat. Ja se on itse yhteydessä ympäröivään kosmokseen, mistä se jatkuvasti vastaanottaa elämän ja energian virtoja. Aurinkoon saapuu energioita pääasiassa kolmesta kosmisesta keskuksesta, jotka ovat Suuri Karhu, Sirius sekä Seulaset. Auringosta kohdistuu jatkuva energioiden virta Maan päälle. Lukija voi esimerkiksi pysähtyä hetkeksi ja tuntea kuinka energiat virtaavat ylhäältä häneen juuri nyt. Vihkimykset tarkoittavat eräästä tärkeästä näkökulmasta näiden luovien ja kaikkivoivien energian lähteiden yhä syvempää tavoittamista. Ei ole olemassa rajaa sille kuinka syviä energioita ja korkeita energian ja elämän lähteitä ihminen voi tavoittaa henkisellä tiellä.

Aivan kuten näkyvä ihminen saa energiansa viime kädessä sielusta ja hengestä, niin siitä voi analogisesti päätellä, että myös näkyvä aurinko saa energiaa korkeammista lähteistä. Salaisen opin mukaan auringot ovatkin kuin auringonkukkia, jotka vastaanottavat ja heijastavat korkeampaa valoa. Henkisen auringon suhde fyysiseen aurinkoon on salaperäinen. Myös erilaisten astrologisten energioiden suhde fyysisiin tähdistöihin ja planeettoihin on salaperäinen. Henkinen aurinko, energian ja tietoisuuden mittaamaton ja rajaton lähde, näyttäisi olevan täysin toisessa ulottuvuudessa kuin näkyvä fyysinen aurinko. Ihmisen tarvitsema elämä, energia ja lämpö virtaavat niistä molemmista.

On perusteltua pitää aurinkologosta Jumalana aurinkokunnassamme. Aurinkologos on kaikkien energioiden ja tietoisuuden tilojen summa aurinkokunnassa. Aurinkologos eli Jumala on rakkaus, sillä hän on suuri rakkaus-viisauden kosminen säde, jonka mukaan kaikki värähtelee aurinkokunnassa. Tästä suuresta säteestä ovat eriytyneet muut seitsemän sädettä. Erityisesti tänä aikana on tullut suuri paljastus, että Jumalan on myös tahtoa ja tarkoitusta, joka on ensimmäisen säteen laatu. Tämä Jumalan tahto virtaa nyt ihmiskuntaan erityisesti vihittyjen kautta ja he ilmentävät tätä henkistä tahtoa, joka on tahtoa hyvään, palvelunsa ja myös henkisen säteilynsä ja elinvoimaisuutensa välityksellä.

Aurinko, joka on kolme yhdessä ja yksi kolmessa (henkinen aurinko, auringon sydän sekä fyysinen aurinko), on ainoa Jumala aurinkokunnassa ja Maan asukkaille. Älä pidä muita jumalia! * Uskonnot, uskonnolliset järjestöt ja kirkot ovat keksineet omat jumalansa tämän yksinkertaisuuden ja lähes itsestään selvän totuuden peittämiseksi ja salaamiseksi, hallitakseen, hyväksikäyttääkseen ja pettääkseen ihmisiä teologioiden, kirkkojen ja papiston kautta. (* On kuitenkin huomattava, että esoteerisessa filosofiassa myös planeettalogosta kutsutaan toisinaan Jumalaksi, ja vieläpä tietyn planeetan persoonalliseksi Jumalaksi.)

Tietysti ihmiskunnan historiassa on ollut myös paljon henkisiä oppeja, filosofioita ja uskontoja, missä auringon keskeinen merkitys on ymmärretty. Esimerkkinä voidaan vaikkapa mainita hindulaisuus ja ikivanha Gayatri, joka kuuluu: ”Oi Sinä, joka annat ylläpidon maailmankaikkeudelle, josta kaikki asiat lähtevät, johon kaikki asiat palaavat, paljasta meille todellisen henkisen auringon kasvot, kultaisen valon kiekon kätkemät, jotta voisimme tietää totuuden ja tehdä koko velvollisuutemme kun me matkaamme Sinun pyhien jalkojesi juureen”.

Ihmisen henki on yhtä varma, turvallinen ja luotettava elämän, energian, rakkauden ja tahdon lähde kuin näkyvä aurinko on valon, lämmön, elinvoiman ja liikkeen lähde. Juuri tällä varauksettomalla tavalla Jumala eli aurinkologos rakastaa luotujaan, säteilemällä ja jakamalla energiaa. Uskontojen jumalakuvat ovat usein vääristyneitä ja epätosia. Niitä ovat kirkot ja uskonnolliset organisaatiot luoneet omiin tarkoituksiinsa, pitääkseen kansan pelossa ja tietämättömyydessä ja valtansa alla.

Aurinkologos on vain yksi jumaluus muiden vastaavien jumaluuksien joukossa. Kun etenemme pidemmälle universaaliin kosmokseen, lähestymme tuntematonta, mistä voi hädin tuskin puhua, koska varma tieto puuttuu.

Kirjoitettu suunnilleen tähän muotoon vuosina 2006-8.

Viisauden mestarit

Monet asettavat mestarit johonkin täysin yli-inhimillisiin korkeuksiin ja painottavat mestarien valtavaa kehityksen astetta verrattuna tavalliseen ihmiskuntaan.

Vanha teosofinen sanonta kuuluu, että ”adepti tulee”. Mestariksi pitää siis kehittyä. Kukaan ei ole syntymästään saakka valmis mihinkään, vaan jokaisen pitää kasvaa ja oppia.

Viisauden mestari on todellisuudessa juuri sitä mitä nämä kaksi sanaa merkitsevät. Hän on viisas, ja viisaus on tietoa hengestä ja synteettistä tietoa ja ymmärrystä elämän kokonaisuudesta. Hän on mestari, koska hän on saavuttanut mestaruuden eli hallinnan usein kaikilla seitsemällä tasolla kosmisella fyysisellä tasolla (fyysinen taso, tunnetaso, mentaalitaso, buddhinen taso, atminen taso, monadinen taso ja jumalallinen eli logoksen taso) ja siten käyttövälineidensä hallinnan. Hän on saavuttanut (suhteellisen) täydellisyyden ja kehittänyt täyteen kukoistukseen kaikki jumalalliset ominaisuudet aspektit ja laadut kuten henkisen tahdon ja henkisen rakkauden ja älykkyyden. Hän voi siten omistautua menestyksellisesti palvelemaan ihmiskuntaa tai palvelemaan muulla tavalla sisäisillä tasoilla aurinkokunnassa. Mestarit eivät ole mitään mytologisia hahmoja.

Jokaisen esoteerisia opetuksia tutkivan vakavan oppilaan, joka on astunut polulle ja joka on vastaanottavainen monille henkisille energioille (ja erityisesti jos hän on vastaanottavainen ns. Shamballa voimalle, planeettamme korkeimman energiakeskuksen henkisen tahdon dynaamiselle jaksoittaiselle voimalle), pitäisi myös valmistautua siihen, että hänestä itsestään tulee vihitty, hierarkkinen työntekijä ja lopulta myös mestari.

Viisauden mestariksi tuleminen on tänä aikana realistinen tavoite kehittyneille ihmisille, jotka ovat vihkimysten polulla. Jokaisen tosi palvelijan ja henkisesti herännen ihmisen tulisi ottaa päämääräkseen tulla viisauden mestariksi tai heidän oppilaakseen joko tässä elämässä tai seuraavissa elämissä.

Aivan kuten ihminen voi lukea itsensä filosofian professoriksi, hän voi myös kehittyä viisauden mestariksi. Kyse on suuressa määrin lahjoista ja koulutuksesta. Melko harvoilla on professorilta vaadittavat edellytykset, älynlahjat ja sitkeys, ja ehkä vielä harvemmilla on viisauden mestarilta vaadittavat ominaisuudet. Joskus nämä kaksi asemaa voivat myös yhdistyä.

Jokainen vihkimys merkitsee aina myös vastaavaa vastuun lisääntymistä sekä uusien palvelun alueiden avautumista. Viisauden mestarilta edellytetään siten entistä suurempaa vastuun kantamista sekä antaumuksellisempaa ja uhrautuvampaa palvelua.

Mitä korkeampi on ihmisen tietoisuuden taso, sitä selkeämpi on hänen mielensä ja tietoisuutensa ja sitä paremmin hän ymmärtää maailmaa ja ihmisiä ja ymmärtää suuria elämän lakeja – kosmisia lakeja, aurinkokunnallisia lakeja, ihmiskunnassa vaikuttavia lakeja ja myös fyysisen tason lakeja. Tämä seurauksena hän voi viisaasti ja menestyksellisesti palvella ja toimia sopusoinnussa suuren kokonaisuuden ja sen älykkyyden kanssa.

Ihmisillä on kaikenlaisia kuvitelmia ja käsityksiä henkisen olemassaolon luonteesta ja esimerkiksi adeptin kyvyistä ja viisaudesta. Monet näistä käsityksistä ovat liioiteltuja eivätkä vastaa todellisuutta. Esimerkiksi syvällinen ajatteleminen, luova kirjoittaminen ja tutkiminen vaativat vapautuneelta henkiseltä ihmiseltä lähes samanlaista ponnistelua kuin ennenkin ja kuin muilta koulutetuilta ihmisillä. Hän on kuitenkin vapaa kaikenlaisista häiriötekijöistä, jotka liittyvät kehittymättömään ja karkeiden energioiden vallassa olevaan tietoisuuteen ja esoteerisesti kouluttamattomaan, puhdistumattomaan ja valaistumattomaan mieleen. On suuressa määrin hänestä itsestään kiinni, hänen omistautumisestaan ja tahdostaan, elämänsä järjestämisestä ja ajan käytöstä kuinka paljon hän saa aikaan valitsemallaan palvelun linjalla.

Mestarit ovat eräältä tärkeältä puoleltaan luovia (sanan henkisessä merkityksessä) ajattelijoita, jotka ovat saaneet mielen ja mentaalisen prinsiipin täydellisesti hallintaansa. Puhtaan ajattelun maailma on heidän alueensa ja korkeampi mieli on heidän tasonsa ja monille heistä se on alin. Heidän erityisalansa on henkisyys. He tuntevat syvästi ihmisen moniulotteisen henkisen rakenteen. He tuntevat henkisen tien asteet ja ihmisen psykologisen kehityksen vaiheet ja tietoisuuden kehityksen asteet villi-ihmisestä Kristukseen. He tuntevat vihkimysten salaisuudet, aurinkokunnan mysteerit ja suuret elämän lait. Toisin kuin materialististen tiedemiesten, muiden tieteellisten ajattelijoiden ja teoreettisten tai kuppikuntiin rajoittuneiden filosofien, heidän ajattelunsa on kokonaisvaltaista ja synteettistä. Se käsittää elämän kokonaisuuden, kaikki tasot, joista fyysinen tason on yksi. He soveltavat käytännöllisesti viisauttaan ja he pyrkivät valaisemaan ja kehittämään eri tiedon ja tutkimuksen aloja esoteerisen tietonsa pohjalta ja tuomaan ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin esimerkiksi kannustamalla ihmisiä luomaan oikeita ihmisten välisiä suhteita. He ymmärtävät maailmanhengen tahdon jonakin aikakautena ja tuntevat siinä vallitsevat ja vaikuttavat energiat ja säteet ja he itse toimivat tietoisessa yhteistyössä niiden kanssa. Heillä on visio uudesta maailmanjärjestyksestä ja uudesta henkisestä kulttuurista, jotka tulevat toteutumaan Vesimiehen aikakaudella.

Kaikki ovat oppilaita ja niin myös mestarit.

Mestareita on monenlaisia ja kyvyiltään erilaisia. He toimivat eri aloilla ja eri alueilla ja he ovat erikoistuneet eri asioihin.

On sanottu, että mestarit voidaan löytää mentaaliselta tasolta. Ennen kuin etsijä, ainakin suureksi osaksi, saa mielen hallintaansa, kehittyy ajattelijaksi ja kykenee näkemään asiat persoonattomasti ja puolueettomasti ja vapautuu tunneharhasta, hän ei voi saada heihin yhteyttä ja hänellä on usein vain villejä kuvitelmia siitä keitä ja mitä mestarit ovat. Heidän varsinainen olinpaikkansa on kuitenkin buddhinen taso ja sitä korkeammat tasot. Tunteenomainen asennoituminen, kunnianhimo, ryhmätietoisuuden puuttuminen ja vailla integraatioita oleva persoonallisuus estävät kaiken yhteyden savuttamisen niihin, jotka elävät kokonaan toisenlaisessa korkeassa henkisessä ilmapiirissä ja toimivat planetaarisina palvelijoina, ajattelijoina ja viisauden opettajina, parantajina ja valon majakoina.

Vain samankaltainen voi saada yhteyden samankaltaiseen. Yhteyden saavuttamiseksi mestarien korkeaan värähtelyyn tarvitaan samankaltaisuutta, samankaltainen värähtely, samankaltainen epäitsekäs palvelemisen motiivi ja samankaltainen tietoisuuden taso, joka on tulosta samansuuntaisesta elämäntavasta ja henkisestä pyrkimyksestä sekä ajattoman viisauden opiskelusta.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Kosminen tunnetaso ja kosminen mentaalitaso

Kosminen fyysinen taso (joka koostuu seitsemästä alatasosta, jotka ovat tuntemamme 7 tasoa), kosminen astraalitaso ja kosminen mentaalitaso eivät ole täysin erotettuja toisistaan. Kosmisen astraalitason ja kosmisen mentaalitason energiat virtaavat myös jossain määrin kosmisille eetteritasoille, jotka ovat kosmisen fyysisen tason 4 korkeinta alatasoa. Kun ihminen on löytänyt oman monadinsa ja on sen jälkeen oppinut tuntemaan planeettalogoksen energian, hän alkaa myös saada kokemuksia kosmisen fyysisen tason yläpuolella olevista tasoista.

Kosmisella astraalitasolla on melko selvästi tunnistettava laatu, yleinen piirre, joka on kosminen rakkaus. Ennen korkeampia vihkimyksiä ihminen ei todella kykene tuntemaan mitään sellaista kestävää ja syvää universaalia rakkautta kuin minkä yhteys kosmisen astraalitason energioihin tuo tullessaan. Se perustuu paljon henkisen ihmisen kokemaan hyvinvointiin, harmoniaan, elinvoimaan sekä tähän kosmisen rakkauden energiaan, joka läpäisee hänet ja joka sävyttää moninaisia tietoisuuden tiloja ja energioiden yhdistelmiä tällä tasolla.

Kosminen astraalitaso ja kosminen mentaalitaso eivät ole täysin erillisiä eikä oppilas saavuta niitä peräkkäisessä järjestyksessä. Heti kun hän ylittää kosmisen fyysisen tason, hän oppii samalla vähitellen tuntemaan sekä kosmisen mentaalitason että kosmisen astraalitason. Kosmisella mentaalitasolla ei ole paljoa yhteistä ihmisen tavallisen ajattelevan mielen toiminnan kanssa. Kosminen mentaalitaso on hiljainen ja sitä luonnehtii vakaa ja horjumaton tahto ja intentio sekä puhtaan elämän energian virta. Energia, joka virtaa kosmiselta mentaalitasolta, ei koske vain vihittyä itseään, vaan periaatteessa koko planeettaa, koko ihmiskuntaa ja eri luonnonkuntia. Sieltä virtaa viime kädessä elämä planeetallemme.

Kosmisella astraalitasolla on yhdenmukaisuuksien lain mukainen yhteys kosmisen fyysisen tason astraalitasoon eli tunnetasoon. Yhteistä niille on rakkauden laatu. Kosmisella fyysisellä tasolla astraalitasolla vallitsevat erillisen persoonallisuuden tunteet ja niihin sekoittuvat monenlaiset harhat ja vääristymät sekä itsekeskeiset reaktiot. Kosmisella astraalitasolla rakkaus on täysin universaalia ja vapaata kaikista harhoista. Se ei liity millään tavalla henkisen ihmisen tunne-elämään tai tunteisiin. Kosminen rakkaus on henkinen energia, joka kyllästää hänen energiakehonsa ja jokaisen solunsa ja jota hän heijastaa ja säteilee ympärilleen ja joka myös motivoi hänen toimintaansa, jonka voi ilmaista yhdellä sanalla – palvelu.

Kosminen fyysinen taso, kosminen astraalitaso ja kosminen mentaalitaso voivat yhdistyä ja sekoittua vihityn tietoisuudessa niin että hän osallistuu niiden kaikkien laatuihin ja energioihin.

Energia tai vaikute virtaa tai käynnistyy kosmiselta mentaalitasolla jaksoittaisesti. Se on yhteydessä 1. säteeseen, tahdon eli voiman säteeseen. Tämä säde on erityisesti yhteydessä ihmisen mieleen. Kosmisen mentaalitason energiat virtaavat henkisen auringon ja Shamballan kautta. Kosmisen tunnetason energiat ovat yhteydessä toiseen, rakkaus-viisauden säteeseen, henkiseen hierarkiaan ja auringon sydämeen.

Kosmisen mentaalitason laatu on henkinen tahto ja tarkoitus, jonka sisältöä ja merkitystä on äärimmäisen vaikea pukea sanoiksi. Se on suurta elinvoimaisuutta, pysyvyyttä, kuolemattomuutta ja voittamattomuutta ym. Sitä sävyttää enemmän tai vähemmän kosmisen tunnetason rakkauden laatu.

Kosmisella tunnetasolla on alatasoja aivan kuten kaikilla muillakin tasoilla. Kehityksen myötä vihitty tunkeutuu yhä syvemmälle ja korkeammalle kosmisella tunnetasolla. Joka kerta kun sen energiat virtaavat jaksoittaisesti, hän voi kokea yhä lämpimämpiä, pehmeämpiä ja täyteläisempiä energioita. Kosminen rakkaus syvenee ja se on yhä kestävämpää. Henkisen tunneherkkyyden kautta hän voi tiedostaa yhä uusia puolia ja asioita kosmisella tunnetasolla

Säännöllisesti ja jaksoittaisesti Maan päälle saapuu hyvin voimakas, tulinen ja vallankumouksellinen energiaimpulssi kosmiselta mentaalitasolta. Sen tuomia paljastuksia, kokemuksia ja tietoa on vaikea määritellä tai pukea sanoiksi. Ihminen ylittää silloin kaiken yksilöllisyyden ja hän on suureksi osaksi kanava ja toimii planetaarisena antahkaranana, sateenkaarisiltana, jonka kautta silloin määräävien tähdistöjen energiat voivat hallitsevien planeettojen kautta virrata Maan päälle, tai toisinpäin, Maan energiat voivat virrata joihinkin toisiin planeettoihin ja ehkä myös tähdistöihin. Samalla tavalla saapuu jaksoittaisesti energiavirta kosmiselta tunnetasolta, jolloin ihminen tuntee ikään kuin kylpevänsä rakkaudessa ja autuudessa.

Kosminen astraalitaso eli tunnetaso on suuresti yhteydessä aurinko Siriukseen ja sen kosmisen rakkauden energiaan. Siriuksen energia tuo ihmiselle mukanaan suuren herkkyyden ja tunneherkkyyden, mitä on joskus kutsuttu maailmankaikkeuden tunneherkkyydeksi. Se ei kuitenkaan ole tietoisuutta tai kokemusta koko maailmankaikkeudesta ja siitä mitä maailmankaikkeudessa tapahtuu. Määrätty universaali laatu vain ilmentyy yksilössä.

Kosminen rakkaus ei ole jatkuva tila, vaan sen katkaisee usein tyhjyys, ne tietoisuuden tilat, joilla ei ole selkeästi määriteltävää laatua tai väriä tai henkisen tahdon voimakas virta kosmiselta mentaalitasolta. Kosmisen mentaalitason energioita luonnehtii henkinen tahto, ja rakkaus on siinä toissijainen laatu.

Vaikka vihityn tietoisuus voi kehota kosmiselle tunnetasolle ja kosmiselle mentaalitasolle, hän elää tietenkin myös kosmisella fyysisellä tasolla, sillä hänellä on edelleen fyysinen keho. Kosmisella fyysisellä tasolla olevat asiat, kuten esimerkiksi fyysisten aistien käyttö, ovat hänellä pudonneet tietoisuuden kynnyksen alapuolelle ja toiminta fyysisellä tasolla on hänelle melko automaattista. Fyysiset aistit toimivat aina samalla tavalla kaikissa ihmisen tietoisuuden kehityksen vaiheissa.

Kosmisella tunnetasolla määrätty energia ja vaikutus, joka voi olla yhteydessä Siriukseen, saa aikaan ihmisessä erityisen vapauden tilan, tietoisuuden, joka on täysin vailla mitään vetoa tai värähtelyä kohti muotojen maailmaa. Vihitty on silloin asettunut kosmiseen kotiinsa. Hän on ajattelija, tietoisuus, jota mikään ulkoinen, aineellinen, alempi energia tai halu ei määrää. Tällöin myöskään henkisen tahdon energia tai jokin muu selkeä ja määräävä värähtely tai rytmi ei ohjaa mielen toimintaa eikä ihmisen tekoja. Erityisesti tässä vapauden tilassa substanssi ja henki ovat täysin yhtä. Edellisen päivän voimakkaampi energian virta ja paine ylhäältä ovat saaneet sen aikaan. Tällainen korkea ylimaallinen vapauden tila on jaksoittainen ja toistuva ja oppilas on kokenut vastaavan jo kenties satoja kertoja mutta kuitenkin alemmilla tasoilla. Tässä tietoisuuden tilassa voi olla myös häivähdystä kosmisesta buddhisesta tasosta. Kosmisella fyysisellä tasolla tunnetaso ja buddhinen eli intuitiivinen taso, mikä ilmentää sielun rakkaus-viisautta, ovat läheisessä yhteydessä. Siten myös kosminen tunnetaso ja kosminen buddhinen taso ovat sukua keskenään. Tämä erityinen tila antaa ihmiselle hyvin suuren herkkyyden ja tunneherkkyyden. Silloin hän kaipaa erityisesti ympäristöltään harmoniaa ja kauneutta. Silloin myös kaikki ruma, karkea ja likainen hänen ympärillään aiheuttavat erityisen suurta kärsimystä. Kun ihminen henkistyy, hän pyrkii automaattisesti luomaan kauneutta ja harmoniaa elämässään, ympäristössään, ihmisten välisissä suhteissa ja eri kansakuntien välillä. Kosmisella tunnetasolla suuri herkkyys ja tunneherkkyys syntyvät hyvin hienoista ja keveistä energioista. Kosmisella mentaalitasolla suuri voima ja henkinen tahto syntyvät voimakkaista energioista, jotka aikaansaavat sisäisesti ja osittain selittämättömällä tavalla ihmisessä suuren kiinteyden, koheesion, sisäisen paineen ja hänen kaikkia tasoja ja olemuspuolia hallitsevan voiman. Tämän vaikutteen vallassa ihminen haluaa usein vain raivata tietään eteenpäin, toimia ja käyttää tätä suurta voimaa rakentavasti ja rakkaudella. Tällöin hän ei ole niin herkkä kuin edellisen vaikutuksen alaisena. Joskus tähän vaikutteeseen voi liittyä eräänlainen kylmyys ja kovuus. Kosmisen fyysisen tason yläpuolella hyvin kylmiä tietoisuuden tiloja on kuitenkin vähän.

Korkeammat vihkimykset vapauttavat toimintaan hyvin suuret energiavarat. Yhteys kosmiseen mentaalitasoon, mistä jumalallinen dynaaminen tahto virtaa, tekevät ihmisestä hyvin voimakkaan ja energisen, ja yhteys kosmiseen tunnetasoon, mistä jumalallinen rakkaus virtaa, tekevät hänestä hyvin herkän. Hänestä tulee henkisen tahdon ja henkisen rakkauden säteilevä keskus.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Pieni kirja hitaasti luettavaksi

Tuula Uusitalo Uusi Safiiri, 2010

Kooltaan pienien, mutta sisäkautta avartuvien mietekirjojen tekeminen on yksi henkisistä perinteistä, esimerkkinä vaikkapa Mabel Collinsin Valoa Tielle. Sillä tavoin voidaan siirtää henkisen tien tietoa tuleville sukupolville, jotka uudestaan ja uudestaan joutuvat samantapaisten kehityshaasteiden eteen.

Timo Viitala on tunnettu mm. Alice A. Baileyn teoksien suomennoksista, mutta henkisen tien kulkijana hän ei ole sitoutunut valmiisiin oppirakennelmiin. Timo Viitalan Sisäinen tie on henkisen kehityksen opas-kirja ja mitä ilmeisimmin kokemuksesta syntynyt. Nimensä mukaisesti se painottuu ihmisen sisäisyyteen ja on eräänlaista aforistista psykologiaa.

Toisin kuin esimerkiksi paradokseihin painottuva taolainen kirjallisuus Viitala puhuu asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

Kirjassa on hahmotettu erilaisia henkiseen tiehen liittyviä piirteitä: kaipuu näkymättömään, polku, johdatus, henkinen pyrkimys, itsekasvatus, meditaatio- jne. Jokainen lauselma avaa uusia näköaloja henkisen tien eri puoliin: mystinen jumalkaipuu on päällimmäisenä, mutta myös henkisellä tiellä tärkeä realismi nousee esiin.

Viitala arvostaa keskitietä – sisäisyydenkin suhteen. Ulkoisen maailman virikkeet pitää ottaa vastaan ja käyttää henkisen kehityksen hyväksi. Hän pehmentää vanhemmissa opeissa ilmenevää jyrkkyyttä: ”Sisäinen Kristus ei synny niinkään alemman minän kuolettamisen kuin sen kouluttamisen kautta.” Tarkoitus on, että ihmisen hallinta siirtyy vähitellen hänen henkiselle ytimelleen.

Jos on löytänyt yhden oikean käsityksen, voi löytää niitä useampiakin ja niitä voi sovittaa yhteen. Näennäisen vastakohtaiset ainekset, hiljaisuus ja puhe, joutilaisuus ja toiminta, ovat yhtä lailla henkisen elämän rakennuspuita. Mielenrauha, joka on yksi henkisen tien päämääristä ja tuloksista saa häneltä käsittelyn päätteeksi kommentin: ”Tietysti täydellinen mielenrauha kaikissa elämän käänteissä on mahdottomuus. Se on vain kuolleille. ”

Viitala panee paljon painoa ihmisen omaan sisäiseen ohjaukseen ja itsenäiseen ajatteluun – se määrittelee hänen kantansa myös opettamiseen. ”Hyvä opettaja ei halua opetuksiaan seurattavan sokeasti. Hän toivoo jokaisen ajattelevan itse ja löytävän oman tiensä ja totuutensa.”

Viitalan kirja ei ole kertalukemisella käsitelty. Siihen voi palata myöhemmin ja löytää uusia piirteitä paitsi Viitalan ajattelusta myös omasta kehitystiestään.

Kirjassa on perusteellinen kirjan tarkoituksia valottava alku lause ja harvinaista kyllä myös sanaluettelo, joka helpottaa sekä kirjan lukemista että muutenkin henkisyyden hahmottamista.