Tekijä: Timo Juhani Viitala

Michel Chossudovskyn salaliittoteoria koronakriisistä

        Pandemia on väärä hälytys, jonka tavoitteena on kansallisvaltioiden lakkauttaminen ja totalitaarisen maailmanhallinnon perustaminen.

       Prof. Michel Chossudovsky on kanadalainen ekonomisti ja globalisaatio tutkimuskeskuksen ja verkkosivuston www.globalresearch.ca perustaja. Hän on kirjoittanut mm. suomennetunkin teoksen Köyhyyden globalisointi, josta on äskettäin ilmestynyt uusi täydennetty laitos.

Hänen mukaansa koronavirus pandemiaa on käytetty verukkeena ja oikeutuksena maailmantalouden sulkemiseksi. Ihmisten liikkumista rajoittava sulku ja kansallisten talouksien osittainen sulkeminen eivät ratkaise julkista terveyskriisiä. Talouden sulkeminen epävakauttaa koko globaalin talouden. Se tuhoaa kansallisia talouksia, kokonaiset kansantaloudet ovat vaarassa. Se köyhdyttää sekä kehittyneitä että kehittyviä maita. Se aiheuttaa joukkotyöttömyyttä. Se on tuonut köyhyyttä ja nälänhätää miljoonille ihmisille kautta maailman. Sulku vahvistaa sosiaalista epätasa-arvoa ja on pohjimmiltaan rasistinen. Se turvaa enimmäkseen vain rikkaita.

      Marxilaisittain talous on todellisen elämän tuottamisen perusta. Maailmanlaajuinen taloudellisen toiminnan rajoittaminen heikentää sitä. Siihen sisältyvät sekä varsinaisten elämän välttämättömyyksien (ruoka, terveys, koulutus, asuminen) tuottaminen että sosiaalisten suhteiden tuottaminen. Sulku tuhoaa yhteiskunnallisia instituutioita ja sosiaalisia suhteita, se rapauttaa kulttuuria ja se sulkee kouluja ja yliopistoja. Globaalin taloudellisen sulun aiheuttamat haitat ihmisille ylittävät monin kerroin viruksen terveysvaikutukset. Sen kammottavat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset jätetään huomiotta. Tämä etukäteen suunniteltu ja järjestetty kriisi on ennenkuulumaton maailman historiassa. Se on pirullinen projekti, rikos ihmisyyttä vastaan.  

     Tavallista kausi-influenssaa aiheuttava korona virus on äärimmäisen yleinen, covid-19 on vain sen erityinen muoto. Sen tunnistamiseksi ei ole olemassa varmaa testiä. Media luo pelkoa ja paniikkia, emme saa luotettavaa tietoa tilanteesta ja uhriluvut ovat usein liioiteltuja.    

                                 WHOn korruptio   

       30 Tammikuuta Maailman terveysjärjestön (WHO) hätäkomitea julisti koronavirus epidemian kansainväliseksi julkiseksi terveyshätätilaksi, vaikka sen jäsenet olivat olleet eri mieltä asiasta. Tuolloin rekisteröidyt tartunta ja kuolleisuus luvut eivät tukeneet päätöstä. Asukaslukuun nähden Kiinassa oli vain vähän tartuntoja. Kiinan ulkopuolella oli vain 150 tapausta eikä lainkaan rekisteröityjä kuolemia. WHOnpäätös oli siis vailla perusteita. Sen toimintaa olivat muovaamassa voimakkaat finanssi instituutiot ja lobbausryhmät mukaan lukien Wall Street, iso lääketeollisuus, Maailman talousfoorumi ja Bill ja Melinda Gates säätiö. Kansallisten talouksien osittainen tai täysi sulkeminen toteutetaan WHOn kauppaa, maahanmuuttoa ja kuljetusrajoituksia ym. koskevien ohjeiden mukaisesti.

        Monien asiantuntijoiden mukaan covid-19 ei ole sen vaarallisempi kuin tavallinen kausi influenssa. Monet muut virukset ovat vaarallisempia kuin se. Kyseessä ei siis ole muu kuin väärä hälytys. Chossudovskyn ja tämän koosteen tekijän tarkoituksena ei ole vähätellä korona epidemian aiheuttamia vakavia terveyshaittoja, vaan arvostella sen torjumiseksi käytettyjä keinoja ympäri maailman. Sattumoisin minulla on tätä juttua tehdessä influenssa virus, mahdollisesti juuri kyseessä oleva, eikä se todellakaan ole ihan harmiton.

        Vuoden 2009 sikainfluenssa skandaali kannattaa tässä yhteydessä pitää mielessä. Perustuen epätäydelliseen tietoon, WHO ennusti, että h1n1 sikainfluenssavirus voisi tarttua seuraavan kahden vuoden aikana kahteen miljardiin ihmiseen — lähes kolmannekseen maailman väestöstä. Vuonna 2009 WHOn pääjohtaja Margaret Chan tilasi isolta lääketeollisuudelta 4.9 miljardia annosta sikainfluenssarokotetta ja kansalliset hallitukset tilaisivat sitä siltä miljardeja annoksia, mikä toi sille jättivoitot. Mutta laajaa kulkutautia ei tullutkaan. Kyseessä oli väärä hälytys. Lisäksi tuhannet sairastuivat rokotteesta. Suomessakin narkolepsia pilasi lukemattomien nuorten elämän. Lisäksi h1n1 muuntui, kuten nykyinen uusi koronaviruskin voi tehdä, joten rokotteet olivat hyödyttömiä.

      Ajaessaan omaa maailmanlaajuista rokotusohjelmaansa iso lääketeollisuus yrittää rajoittaa tietoa hydroxychloroqiinistä, joka on halpa ja tehokas lääke myös uuden korona viruksen hoitamiseen. Suomessa nimenomaan kyseenalaisiin rokotteisiin käytettäväksi on varattu ainakin 110 miljoonaa euroa.      

             Event 201, pahaenteinen pandemia simulointi   

     Lokakuussa 2019, tuskin 2 kuukautta ennen viruksen puhkeamista, John Hopkins terveysturvallisuuden keskus Baltimoressa toteutti huolellisesti suunnitellun simulaation koronavirus epidemiasta nimeltään event 201 (video löytyy netistä). Sen järjestäjiin ja sponsoreihin kuuluivat Bill ja Melinda Gates säätiö ja Maailman talousfoorumi. Monet asiat simulointi harjoituksessa vastaavat sitä mitä tapahtui myöhemmin kuten osakemarkkinoiden 15 % lasku. Alun perin WHO antoi virukselle jopa saman, tuossa harjoituksessa esiintyneen akronyymin nCoV-2019 ennen kuin sen nimeksi muutettiin covid-19. Samat tahot olivat sekä harjoituksen että varsinaisen pandemian tosiasiallisen johdon takana.       

              väestönhallinta ja kansalaisoikeudet

      Kulkutautia käytetään tekosyynä globaaliin väestönhallintakokeeseen. Useimmat maailman hallituksista ovat suostuneet tähän kamalaan sosiaaliseen ja taloudelliseen ohjelmaan. Poliitikot ja terveysviranomaiset yli 150 maassa noudattavat korkeammalta tulevia määräyksiä. Hallitukset on suorasti tai epäsuorasti painostettu noudattamaan WHOn ohjeistuksia. Miljoonat ihmiset tottelevat vuorostaan hallitustensa käskyjä. Totalitaarisia pakkokeinoja on käytetty ympäri maailman. Hallitusten toimenpiteet ovat perustuslakien vastaisia ja ne rikkovat lukuisia kansalaisoikeuksia kuten liikkumisvapaus ja kokoontumisvapaus. Köyhemmissä maissa jopa “oikeus elämään” kielletään. Joissain maissa on julistettu sotalaki. Ruotsin ja sosialistisen Nicaraguan onnistunut avoimempi politiikka osoittavat, että Suomellakin olisi ollut vaihtoehtoja laajalle sululle ja pakkotoimenpiteille.

                    taloudellinen sodankäynti

       Kaiken kaikkiaan kyseessä on taidokas imperialistinen hanke —  Yhdysvaltojen ja globaalin kapitalismin yritys säilyttää kuristusotteensa maailman maista. Tärkeä osa sitä on Yhdysvaltojen ja Naton sotilaalliseen ja tiedustelu suunnitteluun yhdistynyt taloudellinen sodankäynti Kiinaa vastaan. Tarkoitus on myös heikentää Venäjää ja Irania ja epävakauttaa Euroopan unionin taloudellista rakennetta.

      Päämääränä on koko globaalin talouden horjuttaminen. Maailmanlaajuisessa korona sulussa on siis pääasiassa kyse taloudellisesta sodankäynnistä eikä niinkään ihmisten terveyden varjelemisesta, kuten meidän on annettu uskoa. Globaalin rahaeliitin, miljardööri säätiöiden ja filantrooppien tavoitteena on maailmantalouden romahduttaminen, autoritaarisuuden normalisoiminen ja totalitaarisen maailmanhallinnon perustaminen.

      Taloudellisen toiminnan rajoittaminen ajaa pienet ja keskisuuret yritykset vararikkoon. Ison rahan päämäärä on heikentää kilpailijoitaan ja lopulta eliminoida tai ostaa konkurssiin menneet yritykset. Suurilla yrityksillä ei ole muutenkaan hätää, koska hallitukset suojelevat ja tukevat niitä avokätisesti. Sulku aiheuttaa joukkotyöttömyyttä. Se epävakauttaa työvoimamarkkinat, heikentää työntekijöiden oikeuksia ja laskee palkkojakin. Tämä globaali sopeutusoperaatio on paljon vahingollisempi kuin pahamaineinen Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin maakohtainen rakennesopeutusohjelma.

      Pörssiosakkeiden arvon lasku on aiheuttanut valtavia menetyksiä henkilökohtaisissa säästöissä ja johtanut suunnattomaan rahavarallisuuden siirtymiseen kourallisille finanssi instituutioita. Se on ollut kultakaivos osakekeinottelua harjoittaville instituutioille mukaan lukien sijoitusrahastot. Kriisi on johtanut ennen näkemättömään varallisuuden ja yrityspääomien keskittymiseen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Taloudellinen valta keskittyy entisestään. Raha ja valta keskittyvät entisestään.

                                velan kasvattaminen   

    Globaalin kapitalismin kehityksessä on alkanut uusi vaihe. Globaali kapitalismi tuhoaa kansallista kapitalismia ja taloutta. Iso raha sotii todellista taloutta vastaan. Finanssitalous vahvistaa otettaan heikentämällä todellista taloutta. 

       Amerikkalaisten hallitsemat Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki pyrkivät kasvattamaan kehitysmaiden (dollaripohjaista) velkaa saadakseen ne yhä enemmän hallintaansa. Maat ovat jo ennestään tiukan talouskurin alaisia. Mitä enemmän valtiot velkaantuvat, sitä enemmän ne joutuvat poliittisesti mukautumaan ja suostumaan velkojiensa vaatimuksiin. Uusliberalismia halutaan edelleen laajentaa ja soveltaa globaalissa mittakaavassa, mikä tarkoittaa lisää lamaa, köyhyyttä ja työttömyyttä.

       EUssa ja muissa länsimaissa julkinen velka on kasvanut voimakkaasti. Sitä tarvitaan yritysten pelastamiseen ja tukemiseen, sosiaalisiin turvaverkkoihin, työttömyyden hoitoon ja talouden paikkaamiseen ja elvyttämiseen. Velan kasvu tarkoittaa lisääntyviä voittoja ja valtaa pääomia hallitseville. Vararikossa olevat kansalliset hallitukset joutuvat yhä enemmän ison rahan otteeseen. Velkojat hallitsevat yhä enemmän hallituksia ja poliittisia puolueita ja määräävät viime kädessä asioista. Myöhemmin velkojat vaativat, korruptoituneiden poliitikkojen tukemana, perusteellista talousuudistusta ja säästötoimenpiteitä. Näihin sisältyvät yleensä peruspalvelujen, terveyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen yksityistäminen. Sitten me voimmekin sanoa hyvästit eurooppalaiselle hyvinvointivaltiolle. Yhteisomistuksen ja kommunismin viimeistenkin jäänteiden hävittäminen on äärioikeiston pitkäaikainen unelma. Yhä useampia EU maita odottaisi lopulta Kreikan kohtalo, ensimmäisinä Italiaa ja Espanjaa.

            valtion yksityistäminen

       Globaalin rahaeliitin häikäilemättömänä päämääränä on kansallisvaltion ja sen instituutioiden lakkauttaminen. Iso raha, voimakkaat pankki ja finanssi instituutiot, jotka ovat valtioiden luotottajia, pyrkivät epävakauttamaan ne ja ajamaan ne konkurssiin. Seuraava vaihe on valtion takavarikointi ja yksityistäminen. Tuntemamme valtio lakkaa olemasta. Euroopassa ja Amerikassa raskaasti velkaantuneista kansallisista hallituksista tulee ison rahan välikappaleita. Useimmat kolmannen maailman valtiot ovat jo ennestäänkin heikennetty ja alistettu. Velkojat valvovat päätöksentekoa ja valitsevat poliitikkonsa ja hallituksensa kuten nykyäänkin jo osittain tehdään. Avain poliittisista virkanimityksistä päättävät lobbausryhmät, jotka edustavat Wall Streetiä, sotateollista ryhmittymää, isoa lääke- ja öljyteollisuutta, yritysmediaa ja digitaalisen kommunikaation suuryrityksiä ym.. Kaikki valtion ohjelmat ovat velkojien valvonnassa. Kuvitelma suvereeneista hallituksista, jotka palvelevat kansalaisia, pyritään kuitenkin säilyttämään.

                               maailmanhallinto

       Globaalin eliitin perimmäisenä tavoitteena on kansallisten hallitusten yläpuolella toimiva totalitaristinen maailmanhallinto, josta David Rockefeller puhui Bilderberg ryhmän kokouksessa vuonna 1991. Siinä pieni joukko jättimäisiä yritysryppäitä hallitsee maailmanlaajuisesti. Finanssi- ja pankkipankkijärjestelmä, yrityssäätiöt, Washingtonin ajatushautomot ja lobbausryhmät valvovat päätöksentekoa kansallisella ja globaalilla tasolla. Tämän rinnalla epädemokraattisen EUn diktatuuri on vielä pientä. EUn jäsenenä olemme jo pitkään totuttautuneet suvereenisuutemme menetykseen, mutta olemmeko valmiita seuraaviin vaiheisiin, valtion yksityistämiseen ja totalitaristiseen maailmanhallintoon?

                          Suomen vaihtoehdot

      Yhdessä monien muiden länsimaiden kanssa Suomella on nyt velanoton piikki auki ja EUssa on päätetty massiivisesta tukipaketista. Jotkut ajattelevat tämän merkitsevän talouskurin ja uusliberalismin loppua. Vihriälän raportti, joka sisältää ehdotuksia Suomen selviämiseksi korona kriisistä, suosittelee edellä mainittuja ylikansallisten rahoituslaitosten kannattamia heikennyksiä julkisiin palveluihin kuten sosiaaliturvaan, terveyteen ja koulutukseen. Chossudovskyn neuvon mukaan julkisen velan kasvattamiseen perustuva ”uusliberaali ratkaisu” kriisiin on voimakkaasti torjuttava. Uusliberalismia on kuitenkin vaikea välttää, koska se on ujutettu EUn perustuslakiin. Maastrichtin sopimuksen mukaan euromaiden valtioiden ja kuntien täytyy ottaa lainaa globaaleilta rahoitusmarkkinoilta, jotka saavat tätä kautta valtaa. Rahaliitto toimii niiden ehdoilla         

      Yhdessä hävittäjähankinnan kanssa Suomea odottaa velkavankeus, julkisten palvelujen edelleen heikentyminen ja yksityistäminen ja lopunkin itsemääräämisen menettäminen. Valta siirtyy yhä enemmän äänestäjiltä ja hallituksilta ylikansallisten rahoituslaitosten koronkiskureille. Onneksi vaihtoehtoja löytyy. Mistä siis rahat talouden tasapainottamiseksi? Veronkierto ja veroparatiisit kuriin, on verotettava rikkaita ja monikansallisia suuryhtiöitä. Kallis, tarpeeton ja maailmanrauhaa vaarantava hävittäjähankinta on torpattava. Yksityisten ylikansallisten vampyyripankkien tilalle julkiset rahalaitokset, jotka palvelevat kansantaloutta. Tässä muutamia korjausehdotuksia. 

        Korona kriisistä esiintyy maailmalla monenlaisia, vastakkaisiakin, näkemyksiä. Vertailun vuoksi esimerkiksi World Socialist Web Site https://www.wsws.org/ sivustolta en ole löytänyt kriisin aitoutta epäileviä enkä talouksien osittaista sulkemista arvostelevia artikkeleita. Sen sijaan siellä on kannatettu sulkutilan jatkamista ja vastustettu työntekijöiden ennenaikaista palaamista työpaikoilleen Yhdysvalloissa.  

      Olipa kyseessä salaliitto vai ei, väärä hälytys tai ei, Chossudovsky osoittaa ainakin miten korona kriisiä käytetään geopolitiikan, yksityisen voitontavoittelun ja taloudellisen sodankäynnin välineenä. Taudin toisen aallon propagandakampanjaa odotellessa.

lähteet

Coronavirus Epidemic: WHO Declares a “Fake” Global Public Health Emergency Can We Trust the WHO? Can We Trust The Media? Prof Michel Chossudovsky Global Research, January 31, 2020

What Happens In the Wake of the COVID-19 Lockdown? Economic Destruction, Global Poverty, Bankruptcies, Mass Unemployment. Neoliberalism to the Rescue Prof Michel Chossudovsky Global Research, May 15, 2020

COVID-19 Coronavirus: A Fake Pandemic? Who’s Behind It? Global Economic, Social and Geopolitical Destabilization Prof Michel Chossudovsky Global Research, March 01, 2020

Global Capitalism, “World Government” and the Corona Crisis When the Lie Becomes the Truth There is No Moving Backwards Prof Michel Chossudovsky Global Research, May 16, 2020

 Towards A New World Order? The Global Debt Crisis and the Privatization of the State Has the Pandemic Been Used to Precipitate the World into a Spiral of Mass Unemployment, Bankruptcy and Despair? Prof Michel Chossudovsky Global Research, April 17, 2020

lisää tästä ja muista aiheista www.globalresearch.ca

Kylmää keskikesää Kilpisjärvellä

Todella pitkän kolme vuoroa sisältävän bussimatkan jälkeen saavun vihdoin 18.6. 2019 n. klo 18.00 Kilpisjärvelle. Edellisenä yönä en ollut nukkunut lainkaan koska bussin lähtöaika Jyväskylästä oli 4.05. Patikoin muutaman kilometriä Saanajärven päivätuvalle, jonka pihalle pystytän teltan. Hieno paikka. Saanan tumma hahmo kohoaa yläpuolella, järvi siintää alapuolella ja puro solisee vieressä.

Seuraavana aamuna teltan luona kuuluva jyyip jyyip jyyip ääni tunkeutuu korviini, katson kiikareilla, sehän on sepelrastas koiras. Luin kyseisestä lajista luontopolun opastaulusta. Sitä ei tarvinnut lähteä bongaamaan minnekään, vaan se tuli luokseni. En tiennyt lajista mitään, kuvittelin sen olevan harhailija. Se onkin meillä säännöllisesti (ja muualla Euraasiassa) pesivä vuoristolintu.

Pitkä istuminen busseissa ja sen jälkeinen rinkan kantaminen jumittaa selkää. Siksi tyydyn seuraavan päivänä luontopolun kiertämiseen enkä nouse edes Saanalle. Voimia pitää säästää tuleviin koitoksiin. Tunturikoivikossa surisee järripeippo, aukeilla paikoilla niittykirviset kohoavat laululentoon.  Luontopolulla opin tuntemaan uuvanan ja lapin alppiruusun, jota en löydä maastosta. Illalla virvelöin tuloksetta. Saan kuulla, että järvessä on ainakin rautua, mutta että sitä ei ole helppoa pyytää. Järvellä uiskentelee vain tukkakoskelo pari. Aamulla herään teltassa kivitaskun lauluun. Kerään isoa maksaruohoa salaatiksi leivän päälle.

Suunnistan Mallan luonnonpuistoon kevyin kantamuksin. Edes vesipulloa ei tarvita kun puroista voi juoda suoraan. Ylitän Siilasjoen sillan.  Koivikossa näen vaalean urpiaisen, voisiko se olla tundraurpiainen? Näen uunilinnun, voisiko se olla lapin uunilintu? Paljakalla on karua eikä siellä ole paljoa kasvillisuutta. Lammessa näkyy pieniä rautuja. Kivikkorinteestä kuuluu sepelrastaan ääni, jonka olen oppinut tunnistamaan. Tunturien rinteillä on paljon toisen maailmansodan aikaista saksalaisten jättämää romua mm. korsujen ja pudonneen pommikoneen jäännöksiä. Huipulta avautuu näkymä Kilpisjärvelle, istuskelen siellä eväitä syöden. Tuulihaukka väistyi sieltä tieltäni. Ohdakeperhosten vaellus on ennättänyt jo tännekin asti. Vehreällä etelärinteellä kasvaa saniaisia, keltaisia orvokkeja ja muita kukkia. Porojen kellot kilisevät. Kitshiputous on vaikuttava. Ihmettelen sinirinnan laulun taituruutta. Miten se saa aikaan metalliset ja monet muut kummalliset äänensä? Tällä kertaa se myös matki rantasipiä. Sää on aurinkoinen, perhoset lentelevät kuten nokiperhonen ja hopeatäplä. Piekana kaarteli tyypillisesti siivet ylöspäin ja lekutteli. Muodoltaan töpäkämpi hiirihaukka sen sijaan lentää siivet vaakatasossa ja mehiläishaukka siivet alaspäin taivutettuina. Ihailen lumihuippuisia vuoria. Ei uskoisi olevansa Suomessa. Kierrän kolmen valtakunnan rajapyykin. Näin pohjoisessa metsiä ei ole enää lainkaan, vain kitukasvuista tunturikoivikkoa. Kataja on tavallinen kuten monet erilajiset pajut. Kerran näin pienen männyn, jonka latva oli kuivunut. Kuulen haukan äänen ja katson ylös: maakotka, jota piekana ja tuulihaukka hätyyttelevät. Piekana on kotkaan verrattuna pikkuinen. Nyt jo toista kertaa elämässäni saan nähdä ilmojen valtiaan. Mikä kohottava elämys! Ja sellaisia on Lapin luonto täynnä sitä avoimin silmin katselevalle ja herkin korvin kuuntelevalle. Ärhäkkä tsäkätys kivikossa on ehkä tunturisopulin, jota olen toivonut näkeväni. Se ei tule esille.

     Vaikka seuraisinkin merkittyä polkua, aina ennen lähtöä asetan kartan pohjois-etelä suuntaan ja otan kompassilla suuntiman. Lisäksi seuraan maamerkkejä matkan varrella tietääkseni missä kohtaa olen menossa. Näin säilyy tuntuma suunnistamiseen, taitoja tarvitaan erityisesti sitten kun lähtee merkittyjen polkujen ulkopuolelle seikkailemaan. En seuraa merkittyä polkua vaan oikaisen Chahkaljavrin vasemmalta puolelta kunnes tavoitan kalottireitin. Kapustarinnat tuovat minulle seuraa vesisateessa. Norjan puolella mustahattuiset poikasiaan suojelevat tunturikihut käyvät varoitushuutojen saattelemana päälle. Näitä lintuja esiintyi täällä enemmän kuin lapintiiroja ja kalalokkeja yhteensä. Sää on pari päivää niin kamala että kameraa ei tarvitse ottaa esille. Sataa ja tuulee rankasti. Kivikkojen ylittäminen on silloin hyvin ikävää ja ahdistavaa koska silmälasini ovat aivan huurussa enkä näe kunnolla. Saavun Saarijärven tuvalle. Siellä on ennestään paljon porukkaa, joten sopeutumiskykyä vaaditaan, mutta useimmat ovat kohteliaita. Käyn keskustelua Savotta putkirinkasta kaverin kanssa, jolla on sen kallis uusi malli. Niissä on sama perusrakenne. Omasta vanhasta rinkastani on hajonnut vain yksi vetoketju ja ommel. Vein sen retken jälkeen korjautettavaksi. Olen samaa mieltä siitä, että se on paras kun en ole juuri muita kokeillutkaan.

Pieniä hiiriä ja myyriä näkyi paljonkin jo Saanajärvellä. Täällä näin yhden erityisen, vähän isomman, jolla oli punertava turkki, harmaa vatsa ja isohkot korvat. Oliko se lapinmyyrä? Järvellä havaitsin ainakin liron, taivaanvuohen ja allin. Nautin uimisesta ja sen jälkeisestä hyvänolon tunteesta. Täällä pohjoisessa vedet ovat vielä viileitä ja virkistäviä.

Aamulla kuulen heinäsirkkamaisen Lapin uunilinnun äänen. Reitti johdattaa ylös paljakalle missä ei ole mitään, välillä se menee lumikenttien läpi. Vähitellen laskeudutaan laaksoon, missä on leveä ja vaikeasti ylitettävä virta. Jalat harallaan ja pienin askelin se onnistuu kaatumatta. Omaa nimeään toistelevia tyllejä on siellä paljon. Ne astelevat kulkijan edellä pitkiä matkoja hämäystarkoituksessa suojellakseen poikasiaan.

Kuonjarjoelle saapuessani näen lumihangella mustavalkoisen pulmusen ensimmäistä kertaa elämässäni. Myöhemmin mökin ympärillä niitä näkyy lisää. Kuinka viehättävä lintunen! Täälläkin tupa on melko täynnä, osa on jo ennestään tuttuja, vapaa laveri löytyy vielä. Vitsailen että mitä järkeä on lähteä keskellä kesää tänne kylmään pohjoiseen lumen keskelle. Ikkunasta näen myös pienen ruskeamustavalkokirjavaturkkisen tunturisopulin, se on kuulemma poikanen. Illalla selailen Helsingin yliopiston Saanan biologisen aseman tutkijoiden lahjoituskirjaa. Luen joitain artikkeleita alueen perhosista,  kasveista ja luonnonsuojelusta. Selviää mm. että Mallan luonnonpuistossa vapaasti laiduntavat porot ovat johtaneet harvinaisen jääleinikin kääpiökasvuisuuteen. Kirpputorilta ostamani Vaeltaja ilmapatja toimi sittenkin kun venttiilin vain kiristi äärimmilleen! Jos niin ei tee, ilmat suhisevat vapaasti ulos ja sisään. Kun aloin viimein lähetellä viestejä tuttavilleni, havaitsin että se ei enää onnistu kun ei ole kenttää. Lähempänä Kilpisjärveä puhelin vielä toimi.

Sunnuntaina lähden vaeltamaan kohti Meekonjärveä hyvien kalapaikkojen toivossa, laskeehan siihen myös Vuomakasjoki. Etappi on muuten varsin helppo, mutta siihen sisältyy hankala puron ylitys. Sateen jälkeen virta on syvä ja voimakas, etsin kohdan missä pohja on tasainen. Seuraan ylhäältä kukkulalta kun ryhmä jää joelle pitkäksi aikaa pyörimään ja etsimään sopivaa ylityspaikkaa. Hyvää viihdettä. He eivät uskaltaneet ylittää virtaa koko sinä aikana kun he olivat näköpiirissäni. Seuraa pitkä ja mukava laskeutuminen Meekon laaksoon, missä mökki jo näkyy jylhän Saivaaran kupeeessa. Joella kokeilen erilaisia lippoja ja vaappua. Hauki seuraa mutta paras ja  isoin viehe jää kivikoon. Kurkkukipu iskee. Pohjoisesta tulevalla miehellä on sama ongelma.

Kun mennään ylöspäin ja pohjoiseen tulee viileämpää. Enää ei tarvitse miettiä tarvitaanko villapuseroa ja pitkiä kalsareita. Vuomakasjoen rotkon yllä kaartelee ja ääntelee kaksi piekanaa, ylempänä on vielä toiset kaksi. Kokeilen virvelöimistä Vuomakasjärvellä. Tunnistan lapin nokiperhosen, jolla on kolme oranssia täplää etusiivissä. Nokkosperhonenkin elelee täällä. Pihtsusjärven jo siintäessä edessäni havaitsen linnun, jolla on kiurun profiili ja lentotyyli. Se laulaa yksinkertaista lyhyttä säettä. Sen täytyy olla tunturikiuru, joka kirjan mukaan on harvinaisuus. Mustan ja oranssin kirjavat lapinsirkut esittäytyivät kunnolla. Ne sirkuttavat aivan lähietäisyydellä kivien päällä. Näen ja kuulen jo kaukaa järven rannalla oudon linnun, jolla on erikoinen heittelehtivä ja perhosmainen lentotyyli ja helisevä ääni. Se on pieni ja hoikka kahlaaja, jolla on kapeat siivet, joita se pitää paljon yläviistossa. Niitä oli Pihtujärven rannalla paljon. Onko se vesipääsky, joita joku kertoi nähneensä? Linnun yleisväritys on ruskea. Sillä on ruskea pää, vaalea vatsa ja lyhyt pyrstö, jonka sivuilla on vaalea raita. Nokka on tumma ja lyhyt. Tyllin rinnalla se on sitä pienempi. Lintukirjan ja myöhemmin ääninäytteen avulla tehdyn määrityksen tulos on selvä: lapinsirri. Maassa havaitsen läheltä vielä kokoruskeanharmaan kiirunan, jolla on karvaiset vaaleat jalat sekä ruskean täplikkään kahlaajaan poikasineen, jolla on oranssit jalat. Tuntomerkit sopivat suokukkoon.

Virvelöin vähän aikaa ilman tulosta. Raaka tuuli puhaltaa. Pysyttelen enimmäkseen sisätiloissa. Haltin valloitus saa jäädä. Toivotan sitä yrittäville tuvalla oleileville turvallista matkaa. Seuraan alleja omassa elinympäristössään. Keväällä tarkkailin niiden joukkomuuttoa korkealla taivaalla Vironlahdella. Heitän rikkinäiset vaelluskengät roskiin, käytän sandaaleja ja sukkia. Korjasin teipillä löytämäni hajonneen kävelysauvan. Siitä on hyötyä virtojen ylityksissä ja kivikoissa tasapainottelussa. Nyt en enää ilman sellaisia vaeltaisi. Tyynessä ja lämpimässä Mekonlaaksossa lentelee 2 kiintoisaa vaaleaa hopeatäplää. Koska alasiipiä ei näy, en kykene lajeja tunnistamaan.  Nokiperhoset viihtyvät myös siellä.

En ole lainkaan sosiaalisella tuulella, joten jatkan autiotuvan ohi. Vaellan niin pitkälle kuin jaksan ja tarkenen. Pystytän teltan karulle ylängölle ja laitan kivet koukkujen päälle, jotta tuuli ei vie sitä. Ryömin lämpimään untuvapussiini. Seuraavan päivänä Kuonjarjoki Saarijärvi välisen ylängön loppupäässä näen kaksi huomiota herättävää lintua, joilla on vaaleat viirut päässä ja rinnassa, oranssi vatsa ja rinta. Keräkurmitsa on korea ja pullea lintu, jota ei voi sekoittaa mihinkään toiseen lajiin. Ne lähtivät lopulta lentoon. Uusi laji ilahdutti muuten ankeaa paluumatkaani. Koko retkeltä täysin uusia ennen havaitsemattomia lintulajeja tuli 7.

Koetin pitää jalat kuivina astelemalla kivien päälle mudassa. Heikentyneet virrat on nyt helpompi ylittää. Oli viileämpää kuin mennessä. Välillä satoi lumiräntää. Lämpötila oli kaiken aikaa reilusti alle 10 astetta, tuuli ei koskaan hellittänyt. Pidän käsineitä koko ajan. Lippalakki on riittävän suojaava vasta kun sen päälle vetää hupun. Pipo täällä olisi pitänyt olla. 20 kilometriä päivässä pystyi hyvin vaeltamaan. Saanan profiili näkyi jo kaukaa ja sitä kohti oli helppoa suunnistaa. Tunkeudun poroaidan läpi. Kuten retken alussa tapaamani äijä sanoi, Kilpisjärvi on raaka paikka. Sinne ei pidä lähteä huonosti varustettuna ja ylimielisellä asenteella.

No Images found.

Suomi on EUn mukana tuhoamassa Venezuelan rauhanomaista sosialismia

Lyhennetty versio tästä artikkelista on julkaistu Tiedonantaja 2 / 2019

Viimeisin käänne Venezuelan kriisissä on että Yhdysvallat on julistanut opposition johtajan ja parlamentin puhemiehen Juan Guaidón väliaikaiseksi presidentiksi yrityksessään syrjäyttää demokraattisesti valittu presidentti Maduro. Yhdysvaltojen ulkoministeri kehtaa väittää Maduroa laittomaksi ja Guaidóa Venezuelan lailliseksi johtajaksi. Tämä on vastaava yksipuolinen julistus kuin Trumpin Jerusalemin julistaminen Israelin pääkaupungiksi, palestiinalaisilta ei kysytä mitään. Uskomatonta, käsittämätöntä ja pöyristyttävää! Vastauksena Venezuelan hallinto on häätänyt kaikki Yhdysvaltojen diplomaatit ja katkaissut kaikki diplomaattiset suhteet Washingtoniin ja asettanut Guaidón tutkinnan alaiseksi.

Tämä on vallankaappausyritys ja alhainen ja laiton sekaantuminen toisen maan itsemääräämiseen, kuten Venäjän ulkoministeri Lavrov lausunnossaan totesi. Edellisenä vuonna Maduro joutui salamurhayrityksen kohteeksi mahdollisesti Yhdysvaltojen toimesta. Venäjä onkin lähettänyt tällä kertaa presidentin turvaksi henkivartijoita.

Kansainvälisten vaalitarkkailijoidenkin mukaan Venezuela on eräs maailman demokraattisimmista maista. Propagandan onnistuneisuudesta kertova vielä yleinen uskomus, että Yhdysvallat puolustaa ja levittää demokratiaa maailmalla, on helppoa kumota tässäkin esimerkissä.

Vallankaappauksen kuvio on tuttu mm. Ukrainasta. Maan demokraattisesti valitun presidentin Viktor Yanukovychin kieltäydyttyä allekirjoittamasta epäedullista ja Venäjän vastaista liittymäsopimusta EUn kanssa, alkoi vallankaappauksen toimeenpano. Helmikuussa 2014 ulkovaltojen lietsomien Maidan levottomuuksien aikana tapahtuneita joukkomurhia, joista lännen media ja johtajat syyttivät Yanukovychia, käytettiin tekosyynä syrjäyttää presidentti ja hallitus. Tilalle nostettiin lännen tukema nukkehallitsija Petro Poroshenko ja hänen Venäjän vastainen ja fasistinen hallintonsa. Yhdysvallat ja EU ovat aiheuttaneet Ukrainan kriisin aivan kuten Venezuelan kriisinkin.  Siellä seurauksena voi olla samankaltainen kaaos ja sisällissota kuin edellisessä. Näin länsi-imperiumin kapitalistinen pääoma pyrkii valtaamaan piiriinsä aina uusia alueita, maita, markkinoita ja resursseja.

Venezuelan vallankaappausyritys on viimeinen vaihe Yhdysvaltojen pitkässä yrityksessä vaihtaa maan valta ja muuttaa sen politiikan suuntaa.  USAn toimet Maduroa vastaan ovat jatkoa Chavezin aikaiseen painostukseen.     Mikä on syynä maan pitkäaikaiseen vainoon? Syynä eivät ole verukkeina käytetyt talouskriisi, yksinvalta, korruptio, ihmisoikeudet eikä turvallisuusuhka, vaan se, että maa on sosialistinen. Maan perustuslaki turvaa työväestön oikeudet, puolustaa ihmisoikeuksia, se pyrkii vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja se asettaa kansalaisten tarpeet ennen kansainvälisten sijoittajien ja suuryhtiöiden vaatimuksia. Maa vastustaa Yhdysvaltojen imperialismia ja sillä on läheiset suhteet Kiinan, Venäjän, Irani ja Kuuban kanssa. Toinen vähintään yhtä tärkeä syy on halu alistaa tämä maailman öljyrikkain maa länsimaisten öljy-yhtiöiden hallintaan.

Sosialistisen Kuuban kaatamista Yhdysvallat on yrittänyt vuosikymmeniä, mutta se ei koskaan onnistunut siinä. USA ei halua missään syntyvän menestyvää ja onnistunutta sosialistista valtiota, joka voisi antaa esimerkin muille maille paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta. Dominovaikutus halutaan estää heti alkuunsa. Kommunismin ja sosialismin hävittäminen (ja kapitalismin edistäminen) on ollut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päätavoite jo yli vuosisadan. Kaikki keinot ovat olleet käytössä kuten esimerkiksi lehdistö propaganda, taloudellinen sodankäynti, hybridisota, CIAn salaiset operaatiot, väärä lippu operaatiot, terrorismi, opposition rahoittaminen ja aseistaminen, vasemmistojohtajien salamurhat ja tarvittaessa sotilaallinen väliintulo.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yhdysvalloilla on ollut yhä vähemmän pidäkkeitä, käytännössä sillä on ollut lähes täydellinen suoja ja rankaisemattomuus. Armeija on rauhassa voinut toteuttaa pommituskampanjat siviilikohteisiin ja infrastruktuuriin, sotarikokset ja kansanmurhat. Uskolliset eurooppalaiset liittolaiset eivät vaadi amerikkalaisia siitä tilille. He ovat päässeet itsekin osallistumaan vaikkapa Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa. USAn pommikoneet ja lennokit lähtevät Euroopan sydämestä Stuttgartista Lähi-Itään ja Afrikkaan eliminoimaan kapinallisia ja ”terroristeja”. Vuosituhannen alusta Yhdysvallat on kiihdyttänyt tahtia ja kasvattanut asevarustelua, lisännyt talouspakotteita yhä useampiin maihin ja laajentanut sotilaallisia operaatioitaan. Tuho ja kaaos ovat olleet sen mukaisia.

On huomattavaa, että Yhdysvallat syyttää ainoastaan vihollismaiden kuten Iranin, Pohjois-Korean, Venezuelan, Syyrian, Venäjän ja Kiinan johtajia ihmisoikeuksien rikkomisesta, terrorismin tukemisesta, kemiallisista aseista ja kaikesta mahdollisesta, mutta sen todelliseen pahan akseliin kuuluvien liittolaisten kuten Saudi-Arabian, Israelin ja sen itsensä vielä pahempiin rikoksiin ei puututa koskaan.

Venezuelan vallankaappausyritys muistuttaa aikaisempaa vuonna 2002 USAn ulkoministeriön presidentti Hugo Chavezia vastaan suunnattua. Hän oli ottanut öljyalan kansalliseen hallintaan maan vapauttamiseksi koloniaalisesta alistussuhteesta. Vallankaappausyritykseen sisältyi mielenosoittajajoukkoja ja heitä vastaan ammuskelua, joista syytettiin Chavezia. Samaa menetelmää länsivallat ovat käyttäneet Ukrainan ja Syyrian epävakauttamiseksi. Chavez syrjäytettiin vain lyhyeksi ajaksi. Hän onnistui nousemaan takaisin valtaan.

Kymmenen uutisissa 24. 1. kerrotaan Venezuelan talouden kamalasta tilasta ja sen aiheuttamista levottomuuksista ja suurista pakolaisvirroista naapurimaihin. Lähetyksessä ei mainita lainkaan, että sen aiheuttaja ovat USAn, Kanadan ja EUn voimaan saattamat talouspakotteet ja kauppasaarto.  Jo presidentti Chavezin hallinnosta lähtien Yhdysvallat on tarkoituksellisesti pyrkinyt maan talouden romahduttamiseen, hyperinflaatioon sekä ruoan ja lääkkeiden loppumiseen. USAn valtionvarainministeriö on asettanut pakotteita erityisesti Venezuelan keskuspankkia ja valtion omistamaa öljy- ja kaasuyhtiötä vastaan. Samaan aikaan USA ja useimmat OPEC maat alensivat öljyn hintaa tarkoituksenaan vahingoittaa Venezuelan lisäksi myös muiden vihollismaiden, Iranin ja Venäjän taloutta. Vireillä on tutkinta tästä Yhdysvaltojen rikoksesta ihmisyyttä vastaan Venezuelassa. Talousongelmista syytetään sosialistista järjestelmää ja Maduron hallintoa. Kätevää. Näin imperiumi toimii. Sen palveluksessa oleva ja sen ylikansallisilta yhtiöiltä mainostuloja korjaava länsimainen media ei useimmiten välitä totuudesta.

Kymmenen uutisten mukaan Yhdysvallat ja monet länsimaat pitävät oppositiojohtaja Juan Guaidóa laillisena johtajana. EU, Saksa, Espanja, Ranska, Britannia, Suomi, Ruotsi ja Tanska tunnustavat hänet. ”Raadollista maailmanpolitiikkaa” edustavat Venäjä, Kiina, Turkki, Kuuba ja Iran kannattavat Maduroa kuten myös maan armeija. Jotain pahaa pitää sanoa eri leiriin kuuluvista. Lapsellista ja ala-arvoista! Kuinka hyvää, oikeaa ja kansainvälistä lakia noudattavaa on lännen mahtimaiden maailmanpolitiikka? Jos joku, niin se on raadollista. Esimerkkinä tästä on juuri tämä vallankaappauyritys ja sille annettu tuki. (Omantunnon omaavat kansalaiset eivät haluaisi olla sellaisessa mukana.) Venäjä ja Kiina vetoavat lausunnoissaan kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen. Lähetyksessä Venezuelan entinen suurlähettiläs Mikko Pyhälä kannattaa siirtymähallitusta eikä muita mielipiteitä kuulla. Kymmenen uutisetkin vaikuttaa olevan tyypillinen länsimainen propagandaväline.

Uutta ei ole se, että USA tekee tämänkaltaista. Pöyristyttävää on, että Euroopan Unioni ja Euroopan maat kuten Suomi ja Ruotsi tukevat sitä. Se kertoo mielestäni niiden hallintojen täydellisestä moraalisesta alennuksesta ja rappiotilasta. Miksi ketkään länsimaat eivät tuomitse tällaista uskomatonta kansainvälisen oikeuden ja demokratian loukkausta? Seuraavana päivänä EU esittää uhkavaatimuksen uusien vaalien järjestämistä, mistä Maduro kieltäytyi. EU parlamentti äänesti ylivoimaisella enemmistöllä Guaidón tunnustamisen puolesta. Järkyttävää! EU seuraa epäitsenäisenä (useimmiten) Washingtonin linjauksia. Näemme tästä ja esimerkiksi Kreikan velkakriisin hoidosta mitä EU edustaa. Se väittää puolustavansa demokratiaa, oikeusvaltiota, kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksia. Se edustaa rahan valtaa ja pankkiirien etuja. Maastrichtin sopimuksessa, joka sinetöi uusliberaalin kapitalismin ja pankkiirien vallan, sosialismi on yritetty torjua sen sisällä jäsenmaissa. EU hyökkää sosialismin kimppuun myös ulkopuolisissa maissa. EU ajaa lännen kollektiivista (USA, Eurooppa ja Japani) imperialismia ja uuskolonialismia.

     Eikö muillakin mailla kuin länsimailla, kuten Venezuelalla (jonka asukkaat koostuvat mm. intiaaneista, mestitseistä ja alkuperäiskansoista), ole oikeutta olla itsenäinen valtio ja päättää omista asioistaan? Eikö heillä ole samalla lailla kuin meillä oikeutta demokratiaan? (Osana EUta meillä on siitä sentään vielä rippeet jäljellä.) Eikö heillä ole oikeutta rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota muistuttavaa kansalaisten tarpeet ja oikeudet huomioon ottavaa sosialistista yhteiskuntaa, johon sisältyy mm. valtion omistamia yrityksiä, yleinen terveydenhoito, ilmainen koulutus, köyhyyden torjuminen ja  sosiaaliturva? (Tuota hyvinvointivaltiotahan me Suomessakin yritämme vielä pelastaa sote väännön keskellä.)

Millainen maa Suomesta on oikein tullut? USAn ja EUn aloitteesta me ylläpidämme talouspakotteita monia syyttömiä maita (kuten Valko-Venäjä, Syyria, Irak, Afganistan, Pohjois-Korea ja Iran) vastaan. Me asetamme talouspakotteita Venäjää vastaan sen väitetyn Krimin valtauksen nojalla, vaikka EU ja Yhdysvallat itse aloittivat Ukrainan kriisin vallankaappauksellaan, karkotamme Venäläisen diplomaatin EU rintamassa myrkytystapauksen johdosta Britannian todistamattomien väitteiden nojalla, osallistumme Pariisin rauhansopimuksen vastaisiin Nato sotaharjoituksiin Venäjää (ja Kiinaa) vastaan ja sotilaamme ovat laittomasti vallatuissa Afganistanissa ja Irakissa kouluttamassa ja sotimassa, tukahduttamassa oikeutettua vastarintaa ja edistämässä Yhdysvaltojen rasistista maailmanvaltaa. Meistä on tullut valkoisia sortajia ja mitä läheisimpiä liittolaisia lännen johtavan roistovaltion kanssa.

Ilman uudenaikaisen sosialismin nousua ja ekososialismin toteuttamista laajassa mittakaavassa maailmassa, en usko että ihmiskunnalla ja Maa planeetalla on valoisaa tulevaisuutta tai tulevaisuutta lainkaan. Yhdysvaltojen johdolla läntinen sivilisaatiomme on murenemassa. Me kuljemme kohti yhä syvempää fasismia ja barbariaa. Myös EU on toimillaan kiihdyttämässä nykymenolla väistämätöntä maailmanlaajuista ekologista ja sosiaalista romahdusta. Yhdysvaltojen ja Naton aggressiivinen ryhmittyminen Kiinaa, Venäjää ja Irania vastaan lisää jännitteitä ja on viemässä meitä kohti kolmatta maailmansotaa ja ydinsotaa, joka merkitsisi ihmiskunnan loppua.

Länsimainen  kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä edustaa pääoman valtaa ja ihmisen ja luonnon raakaa hyväksikäyttöä ja alistamista. Me kaikki voisimme oppia Venezuelan bolivariaanisesta perustuslaista. Siinä halutaan luoda nykyaikainen ja uudenlainen sosialismi. Sen luonnetta kuvaa sosialistinen kolmio: (a) sosiaalinen omistus (b) työntekijöiden järjestämä sosiaalinen tuotanto (c) yhteisön sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen. Kapitalistinen kolmio koostuu: (a) tuotantovälineiden yksityisomistus (b) työntekijöiden hyväksikäyttö (c) voiton tavoittelu. Eikö ensimmäinen vaihtoehto vaikutakin jälkimmäiseen verrattuna erinomaisen järkevältä ja hyvältä? Sehän voisi myös ratkaista kapitalismin luomat ongelmat kuten eriarvoisuuden, köyhyyden, demokratian rapautumisen, sodat ja ympäristön tuhoutumisen.

Ekososialismissa tavoitteena on palauttaa kapitalistisen tuotantotavan rikkoma tasapainoinen aineenvaihduntasuhde ihmiskunnan ja luonnon välillä. Välttääksemme nykymenolla väistämättömän ekologisen katastrofin, meidän tulee luoda yhteiskunta, joka ei perustu kilpailuun, voitontavoitteluun ja taloudelliseen kasvuun, vaan yhteisyöhön, taloudelliseen demokratiaan ja kestävään kehitykseen. Ekososialismissa luonnolla on myös itseisarvo ja sen oikeuksia turvataan. Ekososialismi ajaa paikallista, kestävää, yhteisöllistä ja moninaista tuotantoa.

On tärkeää ymmärtää, että ekologinen vallankumous edellyttää sen  yhdistymistä taisteluun sosialismin ja tasa-arvon puolesta. John Bellamy Fosterin sanoin ”Ei voi olla todellista ekologista vallankumousta, joka ei ole sosialistinen, ei todellista sosialistista vallankumousta, joka ei ole ekologinen.”  Kapitalistisen järjestelmän puitteissa käänteentekevää muutosta tuskin saadaan aikaan. Ekososialismissa sosialismin kolmion (a) sosiaalinen omistus (b)  työläisten järjestämä sosiaalinen tuotanto (c) yhteisön tarpeiden tyydyttäminen, täytyy yhdistyä ekologiseen kolmioon: (a) luonnon sosiaalinen käyttö, ei omistaminen (b)  tuottajien rationaalisesti säätelemä ihmisen ja luonnon välinen aineenvaihduntasuhde (c) yhteisön tarpeiden tyydyttäminen ottaen huomioon tulevat sukupolvet ja elämä itse.

lähteitä

Tony Cartalucci US Regime Change in Venezuela: The Documented Evidence. Global Research, January 25, 2019

Andre Vltchek Mobilize and Defend Venezuela!  Global Research, January 25, 2019

Peter Koenig Venezuela – An Appeal to Russia, China and All Unaligned Countries for Support of Sovereign Venezuela  Global Research, January 25, 2019

Nino Pagliccia Regime Change in Venezuela: Trump, Almagro and Guaidó – The Troika of Insanity Global Research, January 24, 2019

David William Pear  Media Reports “Good News”: Kids Are Dying in Venezuela, Sanctions are Working…Global Research, January 15, 2019

  John Bellamy Foster Ecolocigal Rift

 

 

Jouluinen hiihtovaellus Iso-Syötteellä

Iso-Syötteen kansallispuisto on tilkkutäkki, joka on koostunut erillisistä osasista kuin valtion rahat olisivat loppuneet kesken. (Ne on varmaan menneet asevarusteluun, veroparatiiseihin ja yritystukiin). Näin siellä sellaisia erilaisia maastotyyppejä kuten tuntureita, soita, kuusimetsiä, harjuja ja lampia. Kyseessä oli vasta toinen yön yli talviretkeni ja tästä oli tarkoitus tulla pisin sellainen. Aloitan luontokeskuksen luota illalla kahdeksan jälkeen. Ensin ahkioon pitää kiinnittää aisa ruuvarin avulla. Lunta on kunnolla ja pakkasta on miinus 16. Pudasjärven seudulla on eniten lunta koko Suomessa. Valittuun yöpymispaikkaan on vain puolentoista kilometrin matka. Vedän pulkkaa ja ihailen tykkylumikuusikkoa, täysikuuta ja tähtitaivasta. On muuten talvipäivänseisaus.

Annintuvalla ensimmäiseksi pitää tietenkin tehdä tulet. Siihen pitää löytää tuohta, tutkin ympäristöä ja lopulta sitä löytyy ja tulen tekeminen onnistuu. Jokivesi solisee lähistöllä. Totean että sieltä on vaikeaa saada vettä jalkojaan kastelematta, joten tyydyn sulattelemaan lunta, joka on hitaampaa ja vaivalloisempaa.  Yhteen kattilalliseen tai pannulliseen lunta täytyy olla moninkertainen määrä. Olen hankkinut uuden untuvamakuupussin, jossa mukavuusraja on – 15. Käytän sitä sisäkkäin entisen pussin kanssa, jonka mukavuusraja on – 5. Niissä olikin todella lämmintä.

Seuraava aamupäivä on kylmä. Tätä reissua ja kaikkia tulevia varten olen hankkinut Ruotsin armeijan vanhan puuahkion, jossa on rottinkiaisat. Minun on vielä opeteltava käyttämään sitä oikeaoppisesti. Pitää selvittää mikä on paras tapa kiinnittää aisa narun avulla vyötärölle. Kun ahkion kankaisen suojapeitteen vetää tiukasti kiinni, tavaroita ei tarvitse edes sitoa pohjaan kiinni. Minulla on tavalliset kapeat sukset, ei mitään metsäsuksia. Enpähän ainakaan hiihtele tai läskipyöräile muuten vaan ympäriinsä kuten enemmistönä olevat lukuisat kuntoilijat vaan reissullani on ikään kuin jokin vakavampi tarkoitus.

Erämaassa ollaan. Näen ehkä ilveksen jälkiä suon jäällä. On niin kylmä, että en saa kaivetuksi kameraa esiin. Nyt jälkeenpäin se tietysti kaduttaa. Kovasta pakkasesta huolimatta saan kameran esille etapin aikana muutaman kerran, muistoksi jäi sentään joitain kuvia. Aurinko ei varsinaisesti noussut horisontista, ei edes keskipäivällä, vain sen valo näkyi kuusi tuntia yhdeksästä kolmeen. Ahmatupa, joka jakautuu puoliksi autiotupaan ja varaustupaan, on hieno korkea hirsirakennus.  Onnekseni juuri autiotupa puoli oli täysin vapaana. Tuli  kamiinaan. Se muuten ei ole mikään varaava takka, joten sisäilma ei mittarin mukaan lämmennyt plus viittä korkeammalle. Nukkumapaikat ovat ylhäällä parvilla. Ensimmäisenä aamuna kahvit jäi keittämättä koska en saanut kaasua toimimaan.

Seuraavaksi päiväksi pakkanen onneksi laski, joten oli miellyttävää kulkea. Lähden tuvan takaa Toraslampi nuolen suuntaan. Melkein heti kelkka ura risteytyy. Mennäkö vasempaan vai oikeaan? Valitsen vasemman suuntavaistoni mukaan. Matkan varrelta löytyy ainakin yksi viitta Toraslammelle, jossa on autiotupa. Kiskon ahkiota halki metsien ja soiden.  Kuusikossa puun latvassa näkyy iso paksu tumma hahmo ja toinenkin,  metsoja. Vasta lähemmäksi hiihdettyäni lähempi lentää kauemmas. Maassa on kuoppia ja kaivamisjälkiä ja kauempana näen viiden villin tunturipeuran lauman. Näkyviin tulee hiihtokeskuksen rinne ja valoja, olisiko Pikku- Syöte. Lopulta moottorikelkkaväylä päättyy umpihankeen ja tukkitiehen. En osaa paikantaa itseäni kartalta. Päätän palata samaa reittiä takaisin. Koko valoisa aika meni. Ahmatuvalla saan opastusta kaasun käytöstä – pullon venttiilistä pitää kiertää reilusti, olin kääntänyt sitä vain vähän. Pistän kivenkaltaiset jäätyneet potut ja pussiluomusipulikeiton kiehumaan. Oli muuten Jouluaatto. Myöhään illalla pääsen saunaan, josta saa kuitenkin vain laimeat löylyt vaikka kuinka heittää vettä kiukaalle.

Aamupäivällä totean, että jalkapolku Ahmavaaran näköalapaikalle on lähes umpihankea. Jätän sen väliin koska tarvitsen kaikki voimani ahkion kiskomiseen.  Suuntaan kohti Ylpiäojaa ja siellä sijaitsevaa tupaa. Väylä risteytyy jälleen, valitsen oikean. Hiihtelen ison suon yli, jonka laitaan joku on pystyttänyt teltan. Metsässä iskee lähes paniikki, otan kompassin ja kartan  esille tarkistaakseni menenkö edes oikeaan suuntaan. Tulen leveälle hiihtouralle ja laskettelu rinteen valot näkyvät. Huolestuneisuus häviää Ylpiätupaa ei löytynyt vaikka sen piti olla reittini varrella. On melko kirkas päivä ja pakkanen on noussut. Syön Välituvalla eväitä. Sormet jäätyvät. Varpaita ja selkää palelee ajoittain.

Hiihdän Iso-Syötteen laskettelurinteen editse. Pitäisi päästä Riihituvalle  Pytkynharjun suuntaan, joka ei edes erotu kuluneesta kartastani. Kyselen neuvoja ja löydän opastajan, joka on itse menossa samaan suuntaan. On  kiva saada vähän huomiota ja kuulla useamman kerran että ahkioni on hieno. Voin myös kierrättää siihen liittyvää bussikuskin heittoa, että koko maallinen omaisuuteni on siinä mukana. Matka on pitkä ja raskas, varvasta hiertää. Erämaista luontoa ei paljoa enää hämärässä näe. Pimeä laskeutuu, tupa löytyy, perillä puoli kuudelta. Olen aivan uupunut, pidempään en olisi jaksanut. Siis maksimi päivämatkani ahkion kanssa on n. 14 km. Riihituvalla lepäilen ja parantelen kurkkukipua päivän. Revin tuohta ison määrän loppuvaellusta varten. Tuli pitää saada sytytettyä nopeasti. Ohuen hyvälaatuisen tuohen ja kynttilän steariinin avulla se onnistuu parhaiten. Pannua ja kattiloita tarvitaan aamuin ja illoin. Vaikka aina käytin lapasia tai hanskoja, poltin sormenpäät jo parin ensimmäisen päivän aikana.

Suunnitelmani oli mennä Naamankajärvelle pilkille, mutta luovun lopulta siitä vilustumiseni takia. Eihän retket koskaan mene eivätkä voikaan mennä suunnitelman mukaan. Kaira ja kiikarit olivat tällä kertaa turhaan mukana. Luonto oli hiljainen, koko aikana näkyi hyvin vähän lintuja, ei edes kuukkelia.

Seuraavana aamuna sää on lauhtunut. Heti pimeyden väistyttyä lähden  suon yli kohti Pytkynharjua. Mäntyistä harjumaisemaa alkaa tulla esiin, ihan kuin olisin Leivonmäen kansallispuistossa. Löydän tieni Kellarilammelle paksussa lumessa jonkinlaista latu uraa seuraten. Ilman suksia kiskon ahkion korkealle harjulle, josta on komeat näköalat. Alhaalla lammen takana näkyy pieniä puurakennuksia, joiden uskon voivan olla kartassani lähekkäin olevat kaksi laavua. Lähden kiskomaan ahkioita ylös harjulle ja etenen pitkälle alamäkeen. Reitti ei kuitenkaan johda oletettujen laavujen suuntaan. Pitää mennä tarkistamaan ne puurakennukset. Jätän ahkion.  Laskeudun jyrkkää rinnettä alas jäälle. Kuvittelen jo mielessäni kuinka ahkiota pitää viimeisillä voimillani vetää takaisin jyrkkää harjua ylös. Kyseessä ei ole leiripaikkani vaan yksityisalue. Lammella on moottorikelkka retkikunta pilkillä ja evästauolla. Menen jään poikki kysymään tietävätkö he missä laavu on. He eivät saaneet kalaa. Kaveri näyttää kartalta missä olen, väärällä lammella. Aivan alkeellinen virhe. Jälkeenpäin se on surkuhupaisaa. En seuraa ja lue tarkasti karttaa vaikka se roikkuu oikeaoppisesti kaulassani enkä katso ilmansuuntia. Olin onneksi siis alun perin mennyt oikeaan suuntaan. Jatkan upottavassa hangessa missä menee yhden hiihtäjän jättämä latu. Kapean lammen päästä löytyy laavu. En mene suoraan jään yli. Sinne pitää kahlata umpihangessa. Olen helpottunut, majapaikka löytyi ennen pimeän tuloa. Puiden haku ja tulen teko ovat ensimmäinen asia. Tuli syttyy nopeasti. Lumen alta paljastuu hyvin tehty kivikehä, jonka sisällä tuli palaa koko illan. Laavulla tuuli puhaltaa lähes vapaasti toisin kuin tuvissa. Pysyäkseen lämpimänä on koko ajan liikuttava ja tehtävä jotain: sulatettava lunta, juotava teetä 2 pannullista tai käveltävä tulen ympärillä pientä piiriä. Metsästä kuuluu pari kertaa ääniä joita en pystynyt tunnistamaan. Monot kastuivat Hanhilammen jäällä jossa oli vettä ja myös uveavantoja. Laitan sukat, lapaset ja monot kuivumaan nuotion ympärille, monot liian lähelle tulta, koska molemmat kärähtivät. Toinen on nyt aika surkean näköinen. Myöhemmin huomasin, että myös takin lieve oli selkäpuolelta palanut. Makuupussit ovat luotettavat ja lämpimät. Niistä pois kömpiminen yöllä ja aamulla on se ikävä puoli. Olen selvinnyt yön yli laavulla.

Vanhan kirjaston karttani reitit eivät vastanneet nykyisiä talvireittejä. Kokemuksesta tiedän nyt, että on utopiaa vetää ahkiota upottavassa umpihangessa, vaikka olisi eräsuksetkin. Kantavalla hangella kevättalvella se varmaan onnistuisi. Vasta retken päätyttyä löydän talvireittien kartan luontokeskukselta. Vastaavasti on käynyt ennenkin.

Aamulla lunta on paksulti. Kapea luminen tie johtaa auratulle päätielle, jota kuljen helpottuneena. Ohitan Romesuvannon risteyksen. Jos lähtisin sinne päin, kuten välillä meinasin, lähes umpihankea olevaa retkeilyreittiä, voimani taatusti loppuisivat ensimmäisiin isoihin ylämäkiin ja seurauksena olisi katastrofi. Olen kiertänyt Iso-syötteen ympäri. Olen jälleen Annintuvalla.  Aamupäivällä kierrän Naavaparran luontopolun ja opin mm. että läheisessä joessa elelee raakku. Kierrän myös Salojen siivekkäät luontopolun. Näen 2 poroa, jotka syövät naavaa puista, mikä oli minulle uutta. Tyylikkäässä luontokeskuksessa katson näyttelyt ja filmejä. Opettelen erityisesti sinipyrstön, taviokuurnan ja kotkan äänet, jotta osaisin tunnistaa ne luonnossa. Katson mm. 2 filmiä luonnon ennallistamisesta. Olenhan itsekin ollut luontotalkoissa soiden ojia tukkimassa.

Retki antoi minulle vahvistuksen siitä että selviän talvisessa luonnossa jotenkuten. Ja pitää hyvin paikkansa, että virheitä tekemällä oppii parhaiten.

Keskusteluja7

RP   Löysin sivuillesi ja kiinnostuin henkisistä näkemyksistäsi. Mieltäni on vaivannut kysymys, johon toivoisin selkeyttä: Onko valaistuminen ja vihkimykset käytävä fyysisen kehon ilmentymisen aikana maanpäällä, vai voiko karman laista irtautumisen jälkeen valaistua ja vihkiytyä muilla tasoilla?

TV  Näkökulmasi on laaja ja esoteerinen. Maallisen inkarnaation ulkopuolisesta henkisestä kehityksestä saati vihkimyksestä meillä ei ole paljoakaan täsmällistä tietoa. Kirjoista luettu uskomustieto ei ainakaan itselleni riitä mihinkään. Siksi onkin aina varminta keskittyä sellaiseen henkiseen kasvuun, jonka voimme toteuttaa täällä, tässä ja nyt. Jos voi jättää syrjään toisessa olomuodossa mahdollisesti tapahtuvat asiat ainakin voimme silloin ankkuroitua paremmin tähän maailmaan ja oivaltaa ja toteuttaa enemmän tämän elämän arvokkaita mahdollisuuksia.

Mutta jos hyväksymme esoteerisen opin niin toki karman laista vapautumisen jälkeen, mikä tietysti merkitsee myös sitä, että syntyminen maan päälle ei enää ole tarpeellista, ihmisen kehitys jatkuu jossain muilla tasoilla ja muissa kehitysjärjestelmissä. Sanotaan että 7 kosmista polkua avautuu valittavaksi vihityn eteen, ja vain yksi niistä on maan palvelun polku. Muut johtavat Siriukseen ja muualle. Ennen kuin tänne asti pääsee, täytyy tietysti ottaa monta vihkimystä maan päällä ja siten saavuttaa valaistuminen ja vapautuminen.

JH Olen äskettäin käsittänyt jotain todella suurta ja tiedän että tiedät mitä tällä tarkoitan. Minua askarruttaa kysymys missä määrin on sallittua tietoisuuteni avulla valaista ympärilläni olevia ihmisiä. Ymmärrän jo valmiiksi että massat eivät ole valmiita enkä missään nimessä halua haitata evoluution kulkua(korjaa jos olen väärässä). Voiko se olla vaarallista tai haitallista tietynlaiselle henkilölle ja onko minun parempi olla paljastamaan mitään ja ohjattava henkilö itse oikealle polulle vai olla ohjaamatta?

TV  Vastaan jotain mitä tulee mieleen meni sitten asian ytimeen tai ei. Itse olen monta kertaa tullut huomaamaan, että oivalsipa tai kokisipa itse miten merkittäviä asioita tahansa, niiden välittäminen toisille ihmisille on todella vaikeaa. Meillä kaikilla on oma maailmamme, joka rakentuu meille merkityksellisistä asioista. Ei edes kannata yrittää saada toisia omaksumaan omia näkemyksiään. Toki on hyvä ”valaista” ympärillään olevia ihmisiä, kunhan vain kunnioittaa heitä ja ymmärtää että heillä on vapaa tahto ja omat käsitykset siitä mikä on elämässä tavoittelemisen arvoista. En usko että voimme juuri tietää mikä on oikea polku toisille. Usein en tiedä edes sitä mikä se olisi itselleni. Vastaanottavaisiin ja samanhenkisiin ihmisiin vaikutamme helpoiten puolin ja toisin.

BB Haluaisin saada tietoa sellaisesta aiheesta kuin alkoholi ja henkisyys… Millä lailla alkoholi vaikuttaa ihmiseen henkisellä tasolla? Estääkö se henkistä kehittymistä? Miksi ”ryyppäämisestä” pitäisi päästä eroon? Eräässä kirjassa sanottiin, että jos valaistunut ihminen ratkeaa tähän, hän vajoaa alemmas kuin ennen heräämistään tai jotain sellaista.

TV  Kysyit alkoholista ja henkisyydestä. Jos henkisyys ja henkinen kasvu ovat tärkeitä asioita, silloin ainakin kannattaisi pysyä erossa päihteistä. Useimmat henkiset suuntaukset ja uskonnot suhtautuvat päihteisiin kielteisesti. Monissa henkisissä perinteissä kuten buddhalaisuus ja jooga raittius kuuluu ihan ensimmäisiin sääntöihin.

Minulla on muuten kokemusta aiheesta. Voin kertoa että minulla on ollut alkoholisoitunut isä ja psyyken lääkkeistä riippuvainen äiti. Ei siitä sen enempään. Olen joissain elämänvaiheissa käyttänyt alkoholia joitain vuosia (enimmäkseen aika kohtuullisesti). Muuten olen aina pysynyt absolutistina.

Alkoholi  enemmän käytettynä  tuhoaa aivosoluja, turruttaa ja rappeuttaa henkisesti. Viini tai olut kohtuudella käytettynä ei ole varmaan mitenkään haitallista fyysisesti eikä psyykkisesti. Mutta jos tietää että on taipuvainen juoppouteen kannattaa lopettaa kokonaan.

Alkoholi tekee helposti riippuvaiseksi, ja se nakertaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Juominen on helppo keino paeta sisäistä tyhjyyttä. Voimmeko kohdata tuon tyhjyyden?  Voimmeko sitten alkaa etsiä jotain muuta positiivista sisältöä elämään. Ei varmaankaan hyödytä ainoastaan taistella päihderiippuvuutta vastaan.  Olennaista on tuoda uutta sisältöä elämään, löytää mielekästä tekemistä ja etsiä muita terveellisiä ja luonnollisia ilon lähteitä ja luoda uusia tottumuksia entisten huonojen tapojen tilalle.

Alkoholi on korvike.  Voimmeko kysyä itseltämme mitä todella kaipaamme ja haluamme. Luultavasti etsimme onnea, rakkautta ja tarkoituksellista elämää. Alkoholi ei voi niitä antaa. Omat voimat kannattaa vapauttaa noiden olennaisten asioiden löytämiseen ja toteuttamiseen.

Päihteet eivät ainakaan edistä henkistä kasvua. Ne tunnetusti lisäävät ihmisen epävakautta, koska aineen vaikutus on lyhytaikainen. Jos ne eivät edistä henkistä kasvua, silloin ne enemmänkin haittaavat sitä. Päihteen vaikutuksen alaisena ja sen jälkeen ihminen ei voi olla täysin tiedostava, rationaalinen, selkeä, moraalinen ja arvostelukykyinen.

Päihteiden avulla etsitään luultavasti eniten hyvää oloa ja rentoutumista. Henkiset perinteet opettavat miten ihminen voi omaa mieltään säätelemällä saavuttaa kestävää mielenrauhaa ja iloa. Eräs henkisen kasvun mitta voisi varmaan olla se miten riippumaton ihminen on kaikenlaisista ulkonaisista, turhista tai haitallisista mielihyvän lähteistä kuten rahasta, tavaroista, päihteistä ja epäaidoista ihmissuhteista ym..

Jos on jo herännyt henkisyyteen, silloin sitä pitäisi koettaa vahvistaa itsessään niin että voi lopulta saavuttaa vakaan valaistumisen. Omasta mielestäni korkealla henkisellä tasolla olevan valaistuneen yksilön tulisi olla tuhoisien riippuvuuksien yläpuolella. Tosin on hyvin vaikea täsmällisesti määritellä kuka on henkisesti milläkin tasolla. Henkistä kehitystä on monenlaista.

Miksi ryyppäämisestä pitäisi päästä eroon? Se liittyy siihen mihin pyrit elämässäsi ja mikä on sinulle tärkeää. Jos juominen on sinulle tärkeää, silloin monet muut varmaankin merkittävämmät asiat eivät sitä ole. Jos ongelmallista juomista ei lopeta ajoissa, se voi johtaa syöksykierteeseen pohjalle, mistä on entistä vaikeampaa päästä ylös. Päihteiden haitat kasvavat yleensä aina lopulta suuremmiksi kuin lyhytaikaiset hyödyt. Olin itse jonkin aikaa sitten koukussa perunalastujen syömiseen. Se alkoi aivan yllättäen yhden sipsipussin maistelusta. Söin niitä useita kuukausia, pidin niistä. Tiesin silti koko ajan että suolaiset lastut olivat äärimmäisen epäterveellisiä. Terveys on itselleni hyvin korkea arvo, siksi pystyin hillitsemään niiden syömistä.