Avainsana-arkisto: biodiversiteetti

Luonnonniittyjä tienvarsille

Tänä kesänä ensimmäistä kertaa Jyväskylän kaupunki on jättänyt monin paikoin nurmikot leikkaamatta. Se on perustanut niiden tilalle luonnonniittyjä tarjoten luonnonkukille ja hyönteisille elinmahdollisuuksia. En ole varma onko se paljoakaan vaikuttanut tienvarsien nurmikoiden hoitoon. Pyörän selästä olen mielenkiinnolla seurannut kaikkialla niittyjen ja tien vierustojen heinikoiden elämää. Menettelyllä näyttäisi olleen välittömästi myönteinen vaikutus. Perhosia on näyttänyt olevan aikaisempaa enemmän. Olen havainnut isoja ja pieniä hopeatäpliä, muutamia keisarinviittoja, eri lajien nokiperhosia, kaaliperhosen sukulaisia, satoja sitruunaperhosia ja nokkosperhosia, joitain ohdakeperhosia, yhden pikkukultasiiven, muutamia sinisiipiä ym.. Lisäksi tulevat mesipistiäiset ja muut tärkeät hyönteisryhmät, joita ei ehdi tarkemmin havainnoimaan. Perinteisten niittyjen vähentyessä teiden pientareista on tullut niiden tärkeitä korvikkeita. Heinäkuun puolivälissä kaikki pientareet ja pyörätien ja maantien väliset kaistat oli viimein jyrätty tasaiseksi. Hyönteisten toukat ja muut kehitysmuodot olivat varmaan kuolleet. Tienvarsilla on taas autioita. Enää ei ole juuri mitään katseltavaa. Toimenpide on mielestäni täysin hyödytön ja vahingollinen. Eiväthän kukkakasvit ainakaan liikenteen näkyvyyttä heikennä. Näinkö ylimalkaisesti maailmalla hälyttävästi väheneviä hyönteisiä ja biodiversiteettiä suojellaan? Emmekö pysty yhtään parempaan?

Keskisuomalainen 20.7. 2021

Ovatko Kuokkalan Survon omenat myrkyllisiä?

Keskisuomalainen 11.9. 2018

Minulla on ollut tapana kerätä omenoita rantaraitin varrelta Survon omenatarhasta, jota on hoitanut Jyväskylän tekninen palvelukeskus. Ilahduttavaa, että niitä saanut vapaasti poimia. Jotkut lajikeet olivat ihan hyvän makuisia. Jokin aika sitten huomasin siellä ilmoituksen rikkakasvien torjunnasta ja varoajasta 22-23. 8. välisenä aikana, jolloin koiria ei olisi hyvä päästää sinne. Tehokasta vaikuttaa myrkky nyt olleen kun nyt kaikkien omenapuiden ympärillä on lähes metrin laajuinen ruskea ympyrä. Näin tuhotaan myös maaperästä luonnolliset bakteerit ja eliöstö ja heikennetään mehiläis- ja perhospopulaatioita. Tuemmeko tässä ehkä samalla verovaroin amerikkalaista pahamaineista ja hirviömäistä Monsanto yhtiötä? En todellakaan aio enää syödä omenoita tältä alueelta. Hankin omenani muualta. Kun vihreät saavuttivat vaalivoiton tässä kaupungissa, oletin että se myös vaikuttaisi menoon. Kenelle omenat on tarkoitettu? Mitä järkeä on muutenkaan enää tässä vaiheesssa syksyä niitä ruiskuttaa kun se ei enää vaikuta satoon mitenkään. Niitähän kasvaa muutenkin ylen määrin, joten mihin myrkytyksillä oikein pyritään? Tämä ei ole kestävää eikä ekologista toimintaa. Jyväskylän kaupunki voisi edes tarjota puhtaita omenoita asukkailleen. Järkevät ihmiset arvostavat luomu tuotteita. Tämän kirjoitettuani lähetin vielä tiedustelun kaupungin palautepalveluun, josta vastattiin ”Survon omenatarhassa on torjuttu puiden alta rikkakasveja glyfosaatilla elokuussa. Itse puihin ei ole ruiskutettu mitään, ainoastaan maan pinnalle. Ennen käsittelyä omenapudokkaat kerättiin puiden alta pois.” Glyfosaattihan on juuri mainitun Monsanton torjunta aineen ainesosa. Näitä ruiskutuksia on kyllä tehty muulloinkin kun elokuussa.

Timo Viitala Jyväskylä Säynätsalo