Tie sielutietoisuuteen

Tämä kirjoitus pohjautuu Alice A. Baileyn (1880-1949) esoteeriseen filosofiaan ja pääasiallisesti hänen teoksiinsa Esoteric Psychology I ja II, A Treatise on White Magic sekä Education in the New Age. Tietäen tai tietämättään ihminen elää voimien ja energioiden maailmassa ja hän itse on energioiden koostuma ja energiayksikkö. Seitsemän sädettä tai pääenergiatyyppiä sävyttää kaikkia muotoja ja ne ovat edelleen jakautuneet 49:n sävyttyneeseen energiaan. Kaikki nämä tunnusmerkilliset energiat virtaavat ja vaikuttavat jatkuvasti siihen energia-substanssiin, joista tihein on näkyvä aine, aikaansaaden kehitystä ja toimintaa.

Ihmisen kolme aspektia, persoonallisuus, sielu ja henki, koostuvat yksinkertaisesti esitettynä seuraavista energioista.

Persoonallisuus.

1. Mielen energia. Jumalallisen tahdon ja tarkoituksen heijastuma. Motivaatio. Yllyke suunnitella.

2. Tunnekyvyn energia. Kyky vastata. Emotionaalinen tunne, astraalienergia. Rakkauden heijastuma. Halun voima. Impulssi pyrkiä. Jumalallinen evolutiivinen yllyke. Taipumus vetää puoleensa, olla magneettinen.

3. Elämän energia. Kyky integroida, koordinoida. Vitaali- eli eetteriruumiin voima. Älykkään toiminnan eli jumalallisen liikkeen heijastuma. Impulssi toimia, olla energinen.

4. Tiheän aineen energia. Ulkoistettu toiminta. Ulkoisen verhon automaattiset reaktiot. Ykseyden tihein piste. Synteesin alin aspekti.

Sielu.

5. Buddhin energia. Jumalallisen järkeilevän rakkauden voima. Intuitio. Sen heijastuma on persoonallisuuden emotionaalisessa tuntevassa tietoisuudessa.

6. Atman energia. Jumalallisen tahdon voima. Jumalallisen tarkoituksen ruumiillistuma. Sen heijastuma on persoonallisuuden mieliluonnossa.

Henki.

7. Elämän itsensä energia.

Nämä energiat muodostavat ihmisen, energiayksikön. Ne tekevät hänestä olennaisesti aktiivisen, älykkään, rakastavan ja elävän ihmisen. Ne paljastuvat asteittain ajassa ja tilassa ja suuren evoluution kokeen seurauksena saattavat lopulta hänen olemuksensa täyteen kukoistukseen ja tuovat häntä määräävät seitsemän energiatyyppiä täyteen ilmaisuun. (Esoteric Psychology II, 285-6).

Persoonallisuuden integraatio

Ihmisen ensimmäinen kehitystehtävä on toteuttaa persoonallisuuden integraatio ja sitä kautta tulla todelliseksi persoonallisuudeksi. Vain melko pieni osa ihmisistä on saavuttanut tämän asteen. Persoonallisuus on täysin integroitunut ihminen. Mielen, tunneluonnon ja aivojen integraatio on kaikkien edistyneiden ihmisten tunnuspiirre. C.G. Jungille käsite persoonallisuus tarkoittaa koko yksilöllisen ihmisen optimaalista kehitystä ja pyhyyden saavuttamista. Kirjassa A Treatise on White Magic määritellään, että “persoonallisuus on tietoisuuden tila, missä mieli on määräävä tekijä.” (p., 393). Ihmisen yksilöllisyys ja itsetietoisuus ovat yhteydessä mielen prinsiippiin. Samassa teoksessa sanotaan edelleen, että persoonallisuus on kolmen energian (mentaalinen energia, tunne-energia ja vitaalinen energia) yhdistymistä objektiivisessa muodossa. Tämä sulautuminen aikaansaa itsetietoisuuden, yksilöllisyyden tunteen. “Missä on olemassa tämä keskeinen tietoinen entiteetti, joka käyttää mieltä, reagoi herkästi tunnekehon kautta ja elävöittää tiheää fyysistä kehoa (vitaalikehon kautta), silloin ihmisellä on persoonallisuus. Se on itsetietoista olemassaoloa muodossa.” (A Treatise on White Magic, 392).
Mieli määrää persoonallisuutta ajatuksen luovan voiman ja tahdon kautta. Integroituneessa persoonallisuudessa alemman itsen kolme aspektia ovat sulautuneet toisiinsa ja ne toimivat yhtenä yksikkönä. Persoonallisuus alistaa ne käyttöönsä. Tämä voi tapahtua ilman sieluyhteyttä tai sen kautta. Okkulttisesti persoonallisuuden integraatio merkitsee “kolmen alemman kehon valojen yhdistämistä yhdeksi persoonallisuuden selkeäksi valoksi.” (Ibid., 6).
Sääntönä on, että korkeammat prinsiipit hallitsevat aina alempia. Kun mieli on riittävän kehittynyt, se hallitsee tunteita ja fyysistä kehoa. Korkeammalla asteella sielu pyrkii hallitsemaan mieltä ja alempaa luontoa. Ihmisen tehtävänä on siten ensiksi ”persoonallisuuden saavuttaminen tai sisäisen itsen tietoisuuden täysi tiedostaminen; sitten persoonallisuuden käyttäminen ja sen uhraaminen lopulta ryhmän hyvään, jonka seurauksena on itsen yhdistyminen yhteen itseen ja yksilöllisen sielun sulautuminen (tietoisesti ja tahtoen) ylisieluun.” (Ibid., 393).

Ihmisen integraatio tai koordinaatio tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta:

a. Emotionaalisen eli astraalisen luonnon koordinaatio fyysiseen kehoon. Koko ihmisrodun näkökulmasta tämä tapahtui Baileyn mukaan Atlantiksen aikana. Se etenee tänään ihmiskunnan alemmissa ryhmissä. Tämän tulisi olla lapsen kehityksen päämäärä 7:stä 14:ta ikävuoteen.

b. Fyysisen, astraalisen ja mentaalisen luonnon koordinaatio yhdeksi yhdistyneeksi kokonaisuudeksi. Tämä tapahtuu rodullisesti arjalaisessa (eli mentaalisessa) rodussa tänään, ja koordinaatio etenee nopeasti ihmiskunnan kehittyneiden jäsenien joukossa ja sen tulisi olla koulutuksen päämäärä nuorukaisilla, jotka ovat 14 ja 21 ikävuoden välillä.

c. Seuraavaksi pannaan vireille sielun ja persoonallisuuden välinen koordinaatio, jossa sielun huomion kohteena on astraali- tai haluluonto. Tämä on maailman pyrkijöiden välitön päämäärä tänä aikana.

d. Koordinaatio sielun, mielen ja aivojen välillä, illuusion keho eli astraalikeho pois suljettuna. Tämä on maailman oppilaiden päämäärä.

e. Tämän jälkeen on luotava koordinaatio sielun, puhdistuneen persoonallisuuden ja hierarkian välille. Tämä on maailman vihittyjen päämäärä tänä aikana ja kaikkien niiden, jotka valmistautuvat ensimmäiseen, toiseen tai kolmanteen vihkimykseen. Tämä tavoite saavutetaan lopulta kirkastus vihkimyksessä.

f. Koordinaatio sielun, persoonallisuuden ja hengen välillä. Tämä tapahtuu sielujen hierarkian kautta – sanonta, jonka ainoastaan vihityt voivat kunnolla tulkita ja ymmärtää. Tämä prosessi etenee kolmannen vihkimyksen jälkeen. (Esoteric Psychology II, 260).

Kaikki nämä lukuisat integraatiot toteutuvat jonkin tietyn toiminnan muodon kautta. Ensimmäisenä on itsekkään ja erillisen persoonallisuuden palveleminen, jolloin tärkeimpiä asioita ihmiselle on hänen omien halujensa tyydyttäminen. Sitten tulee ihmiskunnan palvelemisen aste ja lopulta jumalallisen suunnitelman palveleminen.

Sielu

Seuraavassa on joitain yleisiä määritelmiä sielusta Alice Baileyn teoksista. Sielu on Kristus-prinsiippi. Useimmissa ihmisissä se ei ole vielä aktiivisesti ilmentynyt, vaan se on kätketty muodon sisälle. Sielu on ajattelija, todellinen ihminen, yksilöllisyys mielen, tunnekehon, eetterikehon ja fyysisen kehon takana. Sielu on aineen ja hengen välinen suhde. Sielu on keskiprinsiippi. Aineen sielu, anima mundi, on tunteva tekijä aineellisessa substanssissa. Sielu on luodun universumin puoleensa vetävä voima. Sielu on tietoisuusaspekti. Sielun luonne on valo, sekä kirjaimellisesti värähtelyn näkökulmasta että filosofisesti, sillä se on tiedon todellinen väline. Tunnekyky, vastaus kontaktiin, tietoisuus, valo, magnetismi ja rakkaus ovat kaikki sielun laatuja. Sielu on hengen ilmentymisen väline. Kaikki sielut kuuluvat hierarkiaan (viides valtakunta eli sielujen valtakunta). Ylisielu, anima mundi ja kaikkien asioiden sielu merkitsevät kaikkien yksilöllisten sielujen summaa maailmankaikkeudessa. Kaikki sielut ovat osa ylisielua, kuten myös Salaisen opin esipuheessa sanotaan. Tämä suhde muodostaa perustan yleismaailmalliselle veljeydelle. Seitsemän sädettä toimii kaikkien sielujen kautta.
Vastaanottavuus sielun värähtelylle ja vaikutteille on evolutiivisen kehityksen tulosta. Sielu ilmentyy aluksi ihmisessä koherenssi aspektina ja vasta myöhemmin laatu aspektina. Sieluyhteys on mahdollista niille, joissa mieli hallitsee ja jotka ovat integroituneita persoonallisuuksia. Sielun ja persoonallisuuden välillä ei vallitse tietoista yhteyttä ennen kuin ihminen astuu kokelaan polulle ja oppilaan polulle. Keskiverto ihminen samastuu yleensä täysin verhoihinsa ja käyttövälineisiinsä. Takaisin paluun polulla hän alkaa siirtää tietoisuutensa keskusta kohti sielua. Persoonallisuuden säteen ja sielun säteen välinen ristiriita aiheuttaa pyrkijän elämässä kaksinaisuuden tunteen ja monia kriisejä. Ihminen joutuu kohtaamaan ns. kynnyksenvartijan, joka tarkoittaa persoonallisuuden voimien kokonaisuutta, joka on liittoutunut sielua eli läsnäolon enkeliä vastaan. Oppilaan tavoitteena on saavuttaa sielun ja persoonallisuuden yhteensulautuminen niin että sielu ja persoonallisuus muodostavat yhden todellisuuden, jonka luonne on valo.
Teoksessa Education in the New Age Djwhal Khul toteaa, että siihen asti kunnes nykyajan kasvattajat alkavat myöntää mahdollisuuden, että ihmisessä on keskeisiä yksikköjä, jotka ovat käsin kosketeltavan ja näkyvän mekanismin taustalla ja hyväksyvät myös mahdollisuuden mielen takana olevasta energiakeskuksesta, edistys kasvatuksessa on vähäistä. Lapsi ei saa sitä alustavaa koulutusta ja niitä perustavia ideoita, joiden kautta hänestä voi tulla itseohjautuva ja älykäs ihminen. Edistystä saavutetaan kun ihmisiä aletaan tulkita energioiden näkökulmasta ja kun tiedostetaan ne seitsemän pääenergiatyyppiä, jotka määräävät ihmistä ja hänen toimintojaan. (p., 37). Kaiken kasvatuksen ja Itsekasvatuksen päämääränä on sielutietoisuuden kasvattaminen, tietoisuuden virran syventäminen ja sisäisen tietoisuuden jatkuvuuden kehittäminen.

Tie sielutietoisuuteen

Vesimiehen aikakauden opetuslapseuden kolme avainsanaa ovat okkulttinen meditaatio, opiskelu ja palvelu. Meditaation kautta ihminen voi ylläpitää yhteyttä sieluun ja näkymättömään energioiden maailmaan. Opiskelu kasvattaa mielen voimia ja erityisesti esoteerisen viisauden tutkiminen lisää sisäistä herkistymistä ja avautumista korkeammalle todellisuudelle. Palvelu vapauttaa ihmisen erillisyydestä ja se kutsuu esiin kaikki sielun voimavarat.

Sielutietoisuus saavutetaan kehittämällä täyteen kukoistukseen seitsemän sielun laatua. Nämä sielun ominaisuudet ja aspektit ovat piirteitä ja vaistoja, jotka esiintyvät kaikissa ihmisissä suuremmassa tai pienemmässä määrin heidän kehitysasteensa mukaisesti. (Nämä tunnetaan myös seitsemänä säteenä.)

1. Tahto tai tarkoitus. Päämääränä on, että ihmisen elämää hallitsee tietoinen henkinen tarkoitus. Ihmisessä pitää herätä tahto hyvään, tahto kauneuteen ja tahto palvelemiseen.

2. Rakkaus-viisaus. Tämä on olennaisesti kokonaisuuden tietoisuuden avautumista. Sitä kutsutaan ryhmätietoisuudeksi. Sen ensimmäinen muoto on itsetietoisuus. Ihmisen pitää kehittää itsetietoisuuttaan kunnes hän tiedostaa, että hänen tietoisuutensa on järjestynyt osa suurempaa kokonaisuutta. Hän osallistuu ja lopulta sulautuu ryhmätoimintoihin ja –päämääriin ja hänestä tulee ryhmätietoinen. Tämä on rakkautta. Se johtaa viisauteen, joka on rakkautta ilmentyneessä toiminnassa. Itsensä rakastaminen (itsetietoisuus) ja rakkaus ympärillämme oleviin (ryhmätietoisuus) muuttuvat lopulta kokonaisuuden rakkaudeksi (Jumala-tietoisuus). Nämä ovat askeleet.

3. Aktiivinen äly. Tämä koskee tietoisen, henkisen ihmisen luovan luonnon kehittämistä. Se tapahtuu mielen oikean käytön kautta. Siihen kuuluu mm. voima tavoittaa ideoita intuitiivisesti ja analysoida ja rakentaa muotoja.

4. Ristiriidan kautta syntyvän harmonian ominaisuus. Se johtaa vapautumiseen ja lopulta kykyyn luoda. Tämä ominaisuus on piilevänä kaikissa muodoissa. Se on tuo sisäinen yllyke tai tyytymättömyys, joka johtaa ihmisen taistelemaan, edistymään ja kehittymään saavuttaakseen lopulta sulautumisen sieluunsa. Se on harmonian ja kauneuden tietoisuus, joka ajaa ihmisyksikköä kehityksen polkua pitkin, kunnes hän lopulta palaa alkulähteelleen

5. Konkreettisen tiedon ominaisuus. Sen kautta ihminen voi konkretisoida käsitteensä ja rakentaa ajatusmuotoja, joiden kautta hän voi aineellistaa visionsa ja unelmansa ja toteuttaa ideansa. Tämän hän tekee alemman konkreettisen mielen toiminnan kautta.
Ihmisen pitää oppia rakentamaan sielunsa tarkoituksen mukaisesti luodakseen maan päälle sen, mikä on hänen antinsa kokonaisuudelle.

6. Omistautumisen ominaisuus. Ihminen omistautuu halulle, persoonallisuudelle, ihanteelle, visiolle, sielulle ja lopulta ylisielulle eli Jumalalle.

7. Järjestyksen ominaisuus. Se on oikean rytmin luomista suunnatun tarkoituksen ja rituaalin kautta. (Education in the New Age, 20-23).

Kirjoitettu jotain 2008-9

Eheydestä ja harmoniasta

”Ihminen on tuskin koskaan täysin eheä ja harmoninen. Hänen luonnossaan on aina jännitteitä. Hänen persoonallisuudessaan on vastakohtaisia puolia ja ristiriitaisia piirteitä. Meillä kaikilla on tarve saavuttaa eheys. Tehtävämme on luoda yhtenäisyyttä persoonallisuuteemme ja sopusointua luontomme erilaisten puolien välille. Minän tulee saada aikaan yhdistyminen ja synteesi ihmisen eri osien, puolien ja energioiden välille, aina uudelleen. Se voi luoda järjestystä koko ihmiseen pyrkimyksen, keskittymisen ja mielekkään toiminnan kautta. Minä pyrkii luomaan eheyttä pitämällä kiinni esimerkiksi määrätyistä omatunnon sanelemista perusarvoista. Synteesin aikaansaaminen on tahdon tärkeimpiä tehtäviä. Myös syvätajunta luo jatkuvasti vakautta, rauhaa ja harmoniaa ihmiseen. Sielu on aina tahraton ja täydellinen. Minä voi aina sulautua siihen ja uudistua sen kautta. Syvätajunta pelastaa meidät aina silloinkin kun minä usein epäonnistuu luomaan iloa, tyytyväisyyttä ja harmoniaa. Se tuki on ehdotonta ja apu horjumatonta. Sen kautta kovalevy voidaan eheyttää karsimalla tarpeettomat kokemusten jäljet ja negatiiviset tunnetilat.” (Vihkimysviisaus, 188-9)

”Jokapäiväinen tehtävämme on saattaa sisällämme jylläävät voimat ja energiat sopusointuun. Sen me voimme tehdä keskittymisen ja päämäärään suuntautumisen kautta. Silloin luodaan synteesi kehon, mielen, minän, sielun ja kaikkien sisäisten energioiden välillä.” (Sisäinen tie, )

”Kaikkien olemuspuoliemme yhdistäminen ja koordinoiminen jokapäiväisessä elämässä on useimmille meistä luonnollinen ja vaistonvarainen tarve. Siksi liikumme ja toimimme niin kuin teemme. Oikea keskittyminen ja rytminen toiminta ovat avaimet sopusointuun. Sisäisten rytmiemme noudattaminen pitää meidät terveinä, luovina ja elinvoimaisina. Vain itsetuhoiset tai sairaat ihmiset voivat olla kuuntelematta sisintään ja jättävät ne huomiotta. Koemme iloa ja harmoniaa kun elämme ja toimimme hallitsevan syvätajunnan energian tahdissa ja ilmaisemme itseämme sen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Ihminen, joka ei kuuntele itseään ja noudata luontaisia rytmejään, väsyy helposti. Hän kadottaa pian mielenvireytensä ja keskittymiskykynsä. Hän voi eksyä yhä pahemmin ja vieraantua omasta aidosta olemuksestaan.” (ibid., 189)

”Psyykkinen epäjärjestys ja hajaannus ovat aivan luonnollisia tiloja. Ne kutsuvat meitä voittamaan ne aktiivisuuden kautta. Päämäärään pyrkiminen tuo tietoisuuteen järjestystä ja tahto koordinoi koko ihmisen.” (ibid., 190)

”Henkisellä polulla jokapäiväinen tavoite on saada sisäinen valo loistamaan esiin. Valo ilmentyy kun yksilö saa aikaan harmonian ja sopusoinnun eri energioidensa välille ja kun hän luo synteesin eri puoliensa välille. Voimme tuottaa valoa jokapäiväisessä elämässä sulattamalla vastakohdat, yhdistämällä alemman ja korkeamman luontomme ja tasapainottamalla nousevat ja laskeutuvat energiat. Voimme tehdä sen hartaalla keskittymisellä, yhdistämällä tahdon ja sydämen (tunteen) sekä toimimalla sisäisen olemuksemme johdatuksen ja rytmin mukaisesti. Valoa lahjoitetaan meille kyllä planetaarisesti, mutta meidän tulee myös itse olla aktiivisia sen tuottamisessa ja erityisesti sen älykkäässä soveltamisessa.” (Vihkimysviisaus, 163)

”Harmonia, eheys ja niiden myötä ilo ja varmuus syntyvät myös laskemattomasti moninaisissa elämän tilanteissa ja kanssakäymisessä. Usein kun ilmaisemme itseämme täydestä sydämestämme, eheydymme. Hajaannus ja sisäiset ristiriidat väistyvät. Kaikki puolemme toimivat silloin yhtenä kokonaisuutena. Valo ja rakkaus paljastuvat. Olemme kokonaan läsnä.” (Vihkimysviisaus, 191)