Esoteerinen aisti

Ultra 2 / 2005

Fyysisten aistien maailma, ilmiömaailma, on kiehtova ja värikäs ja monien ihmisten mielestä juuri muuta ei ole olemassakaan. Myös monet filosofian suuntaukset ja koulukunnat, kuten realismi ja positivismi, pitävät sitä tiedon ja tieteen perustana. Mestari Djwhal Khul opettaa, että ihmiskunnan pitäisi oppia siirtämään tietoisuutensa ja huomionsa sielun maailmaan, merkitysten maailmaan, ja jättää aistimaailma tietoisuuden kynnyksen alapuolelle. Henkisten tasojen loisto ja rikkaus odottaa niitä, jotka vaalivat sisäistä herkkyyttään, esoteerista aistiaan ja henkistä havaintokykyään. Artikkelissani kerron mestarin syvällisestä opetuksesta esoteerisesta aistista ja esoteriasta Alice A. Baileyn teoksissa Education in the New Age ja A Treatise on White Magic.

Esoteerinen aistin kehittäminen on henkiseen kasvuun pyrkijän päävaatimus tänä aikana. Esoteerinen aisti on kykyä elää ja toimia subjektiivisesti, ylläpitää jatkuva sisäinen kontakti sieluun ja maailmaan, missä se elää. Se on mahdollista vain kun oppilas on älyllisesti polarisoitunut ja mentaalisesti keskittynyt. Hänen pitää myös liikkua näissä sisäisissä todellisuuksissa taidolla ja ymmärryksellä. Tämän mentaalisen kyvyn avulla hän voi virittäytyä maailman ajatteluun ja ideoiden alueelle ja valita ne mentaaliset välineet ja käsitteet, joiden avulla hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja pukea uudet ihanteet tavalliselle ihmiselle ymmärrettävään muotoon. Tämä mielenasenne tekee oppilaalle myös mahdolliseksi suuntautua sielujen maailmaan. Tuosta korkeasta inspiraation ja valon paikasta hän voi löytää kanssatyöntekijänsä, kommunikoida heidän kanssaan ja yhdessä heidän kanssaan toimia jumalallisen suunnitelman toteuttamiseksi. Tämän sisäisen esoteerisen aistin kehittämiseksi tarvitaan meditaatiota ja kehityksen varhaisilla asteilla jatkuvaa meditaatiota. Mutta kun aika kuluu ja ihminen kasvaa henkisesti, tämä päivittäinen meditaatio antaa sijaa vakaalle henkiselle suuntautumiselle, ja silloin meditaatiota, kuten sitä nyt ymmärretään ja tarvitaan, ei enää vaadita. Ihminen on silloin niin täydellisesti irrottautunut käyttämistään muodoista, että hän elää aina “tarkkailijan valtaistuimella” ja tästä pisteestä ja asenteesta hän ohjaa mielen, tunteiden ja muiden energioidensa toimintoja. (A Treatise on White Magic, 604).

Teoksessa Education in the New Age esoteria määritellään alan keskiverto opiskelijan älyn ja kehitystason kannalta. Todellinen esoteria on kuitenkin paljon syvempi asia. Esoteria ei ole luonteeltaan lainkaan mystistä tai epämääräistä. Se on tiede – olennaisesti tiede kaikkien asioiden sielusta – ja sillä on oma terminologiansa, kokeensa, deduktionsa ja lakinsa. Usein ajatellaan, että esoteria koskee sitä, mikä on salattua, kätkettyä ja tavalliselle tietoisuudelle tuntematonta. Jos tässä olisi kaikki, silloin jokainen mystikko, shamaani ja tiedemies olisivat esoteerikkoja. Mystikko ei ole todellinen esoteerikko, koska hän ei ole tekemisissä energioiden ja voimien kanssa, vaan epämääräisen Jumalan, rakastetun tai Kristuksen, joka on vastaus hänen sielunsa kaipuuseen. Tiedemies, joka tutkii voimia ja energioita, vaikka hän ei vielä ymmärräkään niiden alkulähteitä, on lähempänä oikeaa esoteerikkoa.

Esoterian opiskelijoiden tulee tiedostaa, että kaikkien ilmiöiden maailman tapahtumien takana on energioiden maailma. Nämä energiat ovat suunnattoman vaihtelevia ja moninaisia ja ne liikkuvat ja toimivat syyn ja seurauksen lain alaisina. Nämä luovat henkiset energiat pyrkivät jatkuvasti yhteyteen ilmiöiden maailman kanssa ja vaikuttamaan siihen toteuttaakseen kehityksen suunnitelmaa. Esoteria koskee siten sitä mysteeriä, mikä liikuttaa maailmoja ja on evoluutioprosessin taustalla. Opiskelijoiden tehtävänä on oppia yhdistämään nähty ja koettu näkymättömään, ehdollistavaan ja määräävään. Tätä esoteerista lähestymistapaa ja tulkintaa voidaan soveltaa yksilön, yhteisön ja maailman asioihin ja tapahtumiin. (ENA., 60).

Koulutettavan esoteerikon on:

1. Tultava tietoiseksi niiden voimien luonteesta, jotka muodostavat hänen persoonallisuuden varustuksensa. Ne ovat aktiivisten voimien yhdistelmä. Hänen on opittava erottamaan puhtaasti fyysinen energia, jonka vastaus on automaattista muihin ja sisäisiin energioihin, ja ne energiat, jotka tulevat emotionaalisilta ja mentaalisilta tietoisuuden tasoilta ja kohdistuvat eetteriruumiiseen, joka puolestaan galvanisoi ja motivoi fyysisen ruumiin tiettyihin toimintoihin.

2. Tultava vastaanottaiseksi sielun liikkeelle paneville energioille, jotka virtaavat korkeammilta mentaalitasoilta. Ne pyrkivät hallitsemaan kolminaisen ihmisen voimia kuin tietty kehitystaso on saavutettu.

3. Tiedostettava määräävät energiat hänen ympäristössään ja nähtävä kaikissa tapahtumissa ja olosuhteissa energiaa toiminnassa. Näin hän oppii löytämään tiensä ulkoisten tapahtumien näyttämön taakse energioiden maailmaan. Hän astuu siten merkityksen maailmaan. Tapahtumat, olosuhteet ja kaikenlaiset fyysiset ilmiöt ovat yksinkertaisesti symboleita siitä, mitä tapahtuu sisäisissä maailmoissa, ja näihin maailmoihin esoteerikkon on astuttava havaintokykynsä mukaisesti. Hän löytää asteittain maailmat, jotka odottavat hänen tieteellistä tunkeutumistaan.

4. Enemmistölle pyrkijöistä hierarkia itse pysyy esoteerisena alueena, joka vaatii löytämistä ja joka hyväksyy tunkeutumisen.

Tätä pidemmälle uuden ajan kasvatuksessa ei ole tarpeen mennä. Vihityille ja oppilaille, jotka eivät ole ottaneet kirkastuksen vihkimystä, tietoisuuden korkeammat alueet kuten Shamballa jäävät syvästi esoteerisiksi. Se on planetaaristen, planeetan ulkopuolisten ja planeettojen välisten energioiden korkeampi alue.

Lunastuksen tiede

Jokainen tietoisuuden taso korkeammasta alempaan on osa kosmista fyysistä tasoa. Siten se on luonteeltaan aineellista ja ehdottomasti konkreettista ja muodostettu luovasta substanssista. Esoteerikko käsittelee sitä elävää, värähtelevää substanssia, mistä maailmat on tehty. Esoteria on lunastuksen tiedettä, ja tästä kaikki maailman pelastajat ovat symboleita ja esimerkkejä. Planeettalogos ilmentyi lunastaakseen substanssin ja sen muodot, ja koko hierarkiaa yhdessä suuren johtajansa Kristuksen kanssa voidaan pitää lunastajien hierarkiana, jotka ovat harjaantuneet lunastuksen tieteeseen. Kun he hallitsevat tämän tieteen, he voivat siirtyä elämän tieteeseen ja käsitellä niitä energioita, jotka lopulta hallitsevat ja käyttävät laadullistettua ja lunastettua substanssia ja muotoja. Heidän päämääränsä on substanssin lunastaminen, sen luova uudelleen rakentaminen ja henkinen integraatio. Heidän työnsä hedelmät tullaan näkemään kolmannessa ja lopullisessa aurinkokunnassa. Heidän toimintansa tuottaa suuren henkisen ja planetaarisen yhteensulautumisen, josta persoonallisuuden ja sielun yhteensulautuminen (tietyllä kehityksen polun asteella) on mikrokosminen symboli. (Ibid., 66).

Esoteria on taitoa tuoda alas maahan niitä energioita, jotka virtaavat korkeammista lähteistä ja ankkuroida ne. Esoteria käyttää kolmannen aspektin (älyllinen substanssi) voimia kahden korkeamman aspektin (sielu ja henki) energioiden vastaanottajana ja siten pelastaa substanssia. Kaikki todella esoteerinen toiminta tuottaa valoa ja valaistumista. Tietoisesti toimivan ihmiskunnan kohdalla tämä tarkoittaa, että substanssin perittyä valoa vahvistaa ja määrittää sielun korkeampi valo.

Asiaan tulisi suhtautua käytännöllisesti. Djwhal Khul kehoittaa esoteerikkoja elämään elämänsä lunastavasti, paljastamaan luontainen mentaalinen herkkyytensä ja työskentelemään jatkuvasti sen merkityksen parissa, joka on löydettävissä kaiken yksilöllisen, yhteisöllisen, kansallisen ja maailman asioiden takana. Jos tämä tehdään, valo voi loistaa yhä enemmän teillänne ja teistä voi tulla valon kantajia ja valon lähteitä kanssaihmisillenne ja muille luonnonkunnille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.