Timo Juhani Viitala

Täyteys (kosminen rakkaus, autuus ja innoitus)

”Kosmisen rakkauden energialla on hyvin selkeästi tunnistettava laatu. Se on luonteeltaan hyvin pehmeää ja harmonista. Se on hyvin hienoa ja vapaasti virtaavaa. Se lahjoittaa oppilaalle eheyden ja sopusoinnun. Se antaa hänelle hyvänolon ja turvallisuuden tunteen. Tämä energia tuo mukanaan myös suuren henkisen tunneherkkyyden. Siihen liittyy hyvin upean tietoisuuden esiintymisen jakso. Hän tuntee silloin ikään kuin kylpevänsä rakkaudessa ja autuudessa. Rakkaus kyllästää hänen energiakehonsa ja joka solunsa. Tuo rakkaus on hänen elämänsä. Auringon sydän, Jumalan sydän, paljastuu. Silloin hän voi tuntea rakkautta aivan mitä tahansa arkisia asioita kohtaan, esimerkiksi ohikulkijoita, lintuja ja ruohonkorsia kohtaan. Samaa innostusta ja rakkautta hän voi tuntea myös jotain omaa pientä tai suurta tavoitetta tai tehtävää kohtaan. Silloin kaikki huolet ja ahdistus katoavat. Silloin myös rakkaus lähimmäisiämme kohtaan on niin aitoa kuin se voi olla. Hän näkee silloin kaikkialla vain rakkautta. Hän voi rakastaa koko maailmaa.” (Vihkimysviisaus, 135-6)

”Autuus on määrätty jaksoittainen laatu, olemisen ja tietoisuuden tila. Se koetaan hyvänä olona lähinnä energiakehossa, joka läpäisee fyysisen kehon. Autuus ei riipu varsinaisesti fyysisen kehon välityksellä tapahtuvista aistimuksista. Aistihavainnot ja fyysisen kehon tuntemukset voivat eri tavoin sävyttää ja rikastuttaa sitä. Autuus ei ole myöskään riippuvainen persoonallisesta mielestä ja sen sisällöistä. Riittää, että ihminen on vapaa kaikista negatiivisista ja häiritsevistä mielen sisällöistä, silloin hän voi vastaanottaa autuuden hetkittäin joskus jopa henkeäsalpaavaan vaikutuksen. Autuus (sisäinen harmonia ja hyvä olo) itse asiassa myös aktiivisesti vapauttaa meidät turhista huolista. Autuuteen liittyy usein myös valon laatu. Sama homogeeninen energia kyllästää koko ihmisen. Tästä tilasta puuttuu usein lähes kaikki eteenpäin ajava henkinen tahto ja voima. Paljas autuuden laatu tekee meidät hyvin levollisiksi ja jopa heikoiksi. Silloin haluamme kenties lähinnä vain olla ja tehdä joitakin helppoja ja mukavia asioita. Vapaudumme silloin elämän taisteluista ja huolista. Toki autuus voi myös kannustaa toimintaan. Autuuden energia on jossain mitassa varmasti jokaisen tavoitettavissa. Autuus on Jumalan lahja. Se on elämän luonnollinen nautinto. Se on elämän tarjoama mahdollisuus palautua ja eheytyä. Se antaa meille uskoa elämään ja voimaa kamppailuihimme maailmassa.” (ibid., 138)

”Täyteyden voima, korkeuksista virtaava ylenpalttinen elämä, parantaa henkisen tien kulkijan elämän kolhuista, epäilyksistä ja sisäisistä ristiriidoista. Se palauttaa hänen itsevarmuutensa ja tekee hänet taas eheäksi. Täyteläinen ja dynaaminen energia tuo mukanaan suuren turvallisuuden tunteen. Yksilö kokee silloin olevansa osa Jumalaa, osa suurta kokonaisuutta. Hän tuntee olevansa ehdottoman ja horjumattoman jumalallisen rakkauden kohde ja myös sen kanava maailmassa.” (Vihkimysviisaus, 139)

”Voimmeko määritellä tarkasti mikä on inspiraatio (tai innoitus)? Se virtaa jostain ihmisen ulkopuolelta. Se on hänen tahdostaan riippumaton. Se on alun perin muodotonta, siis vailla konkreettista sisältöä. Se on puhdasta luovaa energiaa. Inhimillinen mieli luo muotoja. Yksilön tehtävänä on täydentää muodoton inspiraatio ja antaa sille mielessään muoto. Innoitus on sukua täyteydelle. Kenties innoitus on vain voiman, rakkauden ja valon täyteyttä ja sopusointua. Innoitukseen liittyy usein voiman energian jonkinasteinen virtaaminen. Ilman persoonattoman henkisen tahdon voiman virtaamista yksilön on usein vaikeampi käynnistää omaa persoonallista tahtoaan. Persoonallinen tahto on aina käytettävissämme. Parhaisiin tuloksiin yllämme silloin kun toimimme yhteistyössä ylhäältä virtaavan henkisen tahdon voiman kanssa.” (Vihkimysviisaus, 140)

”Elämme täysillä silloin kun jumalallinen voima ylhäältä täyttää meidät ja innoittaa meitä. Se kantaa ja tukee pyrkimyksiämme ja toimintaamme. Silloin luova työ sujuu ja ajatukset virtaavat järjestyneesti. Tämän ehto on kuitenkin, että pystymme aidosti uppoutumaan tehtäväämme ja innostumaan siitä.” (Vihkimysviisaus, 140)

”Korkeat tajunnan tilat kannustavat meitä toimimaan ja palvelemaan. Ne rohkaisevat meitä pitämään kiinni ihanteistamme ja voittamaan unelmiemme tiellä olevat sisäiset ja ulkoiset esteet. Ne antavat meille varmuutta ja itseluottamusta. Ne vahvistavat uskoamme elämään ja tuntemattomaan Jumalaan. Ne tuovat meille luottamusta maailmankaikkeuden hyvää tarkoittavaan viisauteen.” (ibid., 141)

”Jos haluamme, pystymme lähes kaikissa psyykkisissä tiloissa melko yksinkertaisiin fyysisiin suorituksiin. Kykenemme silloin tehtäviin, jotka eivät vaadi paljoa uuden opettelua, suurta keskittymistä tai vilkasta ajatustoimintaa. Älyllisesti vaativaan ja luovaan toimintaan kykenemme parhaiten silloin kun suotuisat ja korkeat henkiset virtaukset ovat toiminnassa. Lisäksi meillä pitää olla voimakas persoonallinen motivaatio ja kiinnostus tehtäviimme.” (Vihkimysviisaus, 141)

Harhakuvitelmista

Sanomamme on henkisyys vailla harhakuvitelmia. (Vihkimysviisaus, 193)

”Meillä kaikilla on välttämättä erilaisia harhakuvitelmia elämästä ja henkisestä kehityksestä. Etsijällä on luonnollisesti monenlaisia olettamuksia ja uskomuksia siitä, mitä henkinen kehitys tarkoittaa, mitä ovat vihkimykset, mitä on valaistuminen, mitä on henkinen tiedostaminen ja mikä on mystisen polun päämäärä ym.. Opettajien runsaus, perinteiden moninaisuus, opetusten sekamelska, käsitteiden kirjavuus ja näkemysten kirjo hämmentävät etsijöitä. Parhaatkaan kirjat ja opit eivät voi vastata elävää totuutta. Erilaisia harhakäsityksiä, jotka liittyvät henkisyyteen, esoteerisiin opetuksiin ja uskontoihin, tunkee sisään ovista ja ikkunoista.” (Vihkimysviisaus, 192)

”Harhakäsitykset ovat hyvin haitallisia. Ne estävät meitä näkemästä olennaisia seikkoja ja saavuttamasta todellista ymmärrystä asioista. Ne estävät meitä keskittymästä aitoihin kehitysmahdollisuuksiimme. Ne seisovat sisäisen olemuksemme, terveen ytimemme, löytämisen ja toteuttamisen tiellä. Kypsä ihminen ei kaipaa kuvitelmien lohdutusta.” (ibid., 192)

”Oikeat vihkimykset tuovat ihmiselle vapautumisen kaikenlaisista harhakuvitelmista. Ne karisevat varmasti asteittain sitä mukaa kun aitoa kehitystä ja kypsymistä saavutetaan.” (ibid., 193)

Okkulttisessa, esoteerisessa ja henkisessä kirjallisuudessa on paljon puhetta selvänäköisyydestä, selväkuuloisuudesta, eteerisestä näkökyvystä, telepatiasta, henkiparantamisesta ja ennalta tietämisestä yms.. Siellä esiintyy yleisenä käsitys, että pitkälle kehittyneellä yksilöllä olisi joitain tällaisia paranormaaleja kykyjä. Tässä teoksessa esitettyyn viisauden tiehen ne eivät kuulu. Sellaisia kykyjä ei saavuteta aidon henkisen kehityksen myötä eikä esittämissämme vihkimyksissä. (Vihkimysviisaus, 201)

”Voimmeko luonnossa liikkuessamme havaita luonnonhenkiä? Voimmeko tuntea puiden ja eläinten elämän ja sielun? Useimmat meistä ilmeisesti eivät. Entä pystyykö niihin näkijä tai tietäjä, joka väittää omaavansa jonkin erityisen lahjan tai kyvyn? Fyysisten aistien kautta havaitsemme vain aineellisen ja näkyvän tason. Emme voi suoraan tiedostaa tai havaita ulkoisissa aistittavissa kohteissa yliaistisia voimia ja energioita, eteerisiä tai muitakaan ylifyysisiä tasoja. Meidän on mahdotonta suoraan havaita yliaistillista puolta luonnossa ja toisissa ihmisissä. Se ei onnistu viidellä aistillamme eikä myöskään millään ns. henkisillä havaintoelimillä tai ns. selvänäkökyvyllä.” (Vihkimysviisaus, 198)

”Selvänäkijät, vilpilliset henkitieteilijät ja muut epämääräiset näkijät, jotka muka havaitsevat ihmisten, eläinten ja kasvien auroja sekä luonnonhenkiä, keijuja ja menninkäisiä, pettävät itseään ja kuulijoitaan. Ihmisellä ei ole mitään sellaista aistia, jonka kautta hän voisi havaita ylifyysisiä asioita luonnossa tai muissa ihmisissä. Edes vihkimysten polulla hän ei voi kehittää henkisiä aisteja, joilla hän voisi suoraan havaita yliaistillisia seikkoja ulkopuolellaan maailmassa. Suurta sisäistä herkkyyttä lukuun ottamatta oppilas ei tule polulla saavuttamaan mitään paranormaaleja tai muita epätavanomaisia tietämisen kykyjä. Vihkimysten kautta hän ei voi saada ns. eteeristä näkökykyä, jonka avulla hän voisi havainnoida fyysistä tasoa hienompaa eteeristä tasoa. Hän ei myöskään saa röntgenkatsetta tai muuta vastaavaa, jonka avulla hän voisi nähdä olioiden sisälle. Ns. yliaistillisen havaitseminen muualla kuin omassa itsessämme on siten todellisuudessa ainoastaan yliaistillisten ulottuvuuksien ja asioiden kuvittelemista fyysisten kohteiden yhteyteen.” (ibid., 198-9)

”Hengen valtakunnassa kuolleet eivät näyttäydy tai puhu. Siellä ei ole ylösnousseita mestareita inspiroimassa ja ohjaamassa. Siellä ei kohdata enkelioppaita eikä muita persoonallisia henkisiä olentoja. Siellä ei tervehditä persoonallista Jumalaa eikä hän tervehdi meitä. Sieltä ei välity mitään telepaattisia tiedonantoja, symbolisia paljastuksia, näkyjä eikä ilmoituksia, joilla on muoto.” (Vihkimysviisaus, 202

”Harhakäsityksiä, joista tietäjä vapautuu, ovat (osittain yhteenvetona) mm. kuvitelmat erilaisista paranormaaleista kyvyistä, pelko ruumiista irtautumisesta, kuvitelmat sisäisten tasojen ja näkymättömien maailmojen luonteesta, guruihin ja heidän voimiinsa liittyvät harhakäsitykset, vihkimyksiin liittyvät monenmoiset harhakuvitelmat sekä rajoittuneet uskomukset Jumalan luonteesta. Aidon viisauden etsijä voi unohtaa siis telepatian, selvänäön ja toisten ihmisen aurojen ja chakrojen näkemisen. Hän saa unohtaa henkimaailman viestien kanavoinnin, ennustamisen, (toisen ihmisen tekemän suoran) henkiparantamisen, levitaation ja joogalennon. Hänelle on erittäin haitallista uskoa, että korkeampi voima voi pelastaa hänet erehdyksiltä tai onnettomuuksilta. Hän voi unohtaa astraalimatkat, yöllä unen aikana annettavan okkulttisen opetuksen sekä käsityksen, että viisaan kohdalla unien näkeminen lakkaisi kokonaan. Unohtuiko vielä jotain? Esittämällemme viisauden polulla kaikilla edellä mainituilla ja muilla vastaavilla ei ole minkäänlaista osuutta.” (ibid., 203)

”Lääkkeeksi kaikkiin edellä mainittuihin ja muihin harhakuvitelmiin ehdotamme niille, jotka niistä kärsivät, seuraavaa. Kun ihminen antaa hiljaisuuden kyllästää koko olemuksena, hän saavuttaa puolueettoman näkemisen ja vääristymättömän kokemisen. Kun hän antautuu tyhjyydelle, joka on myös täyteys, hän oppii objektiivisesti tiedostamaan ja havaitsemaan näkymättömiä sekä näkyviä asioita. Kokeakseen hiljaisuuden muuttavan voiman ihmisen pitää puhdistua mielen hälystä. Hänen pitää sulkea oma suunsa ja antaa tyhjyyden puhua. Hänen tulee myös vapautua monista persoonallisista asenteista, tunteista, toiveista ja haluista. Meditaatiossa hän voi jättää oman maailman-minänsä ja palata takaisin omaan henkiseen keskukseensa. Puhdistuneena, uudistuneena ja vailla harhakuvitelmia hän voi palata takaisin maailman näyttämölle.” (Vihkimysviisaus, 203)

Eheydestä ja harmoniasta

”Ihminen on tuskin koskaan täysin eheä ja harmoninen. Hänen luonnossaan on aina jännitteitä. Hänen persoonallisuudessaan on vastakohtaisia puolia ja ristiriitaisia piirteitä. Meillä kaikilla on tarve saavuttaa eheys. Tehtävämme on luoda yhtenäisyyttä persoonallisuuteemme ja sopusointua luontomme erilaisten puolien välille. Minän tulee saada aikaan yhdistyminen ja synteesi ihmisen eri osien, puolien ja energioiden välille, aina uudelleen. Se voi luoda järjestystä koko ihmiseen pyrkimyksen, keskittymisen ja mielekkään toiminnan kautta. Minä pyrkii luomaan eheyttä pitämällä kiinni esimerkiksi määrätyistä omatunnon sanelemista perusarvoista. Synteesin aikaansaaminen on tahdon tärkeimpiä tehtäviä. Myös syvätajunta luo jatkuvasti vakautta, rauhaa ja harmoniaa ihmiseen. Sielu on aina tahraton ja täydellinen. Minä voi aina sulautua siihen ja uudistua sen kautta. Syvätajunta pelastaa meidät aina silloinkin kun minä usein epäonnistuu luomaan iloa, tyytyväisyyttä ja harmoniaa. Se tuki on ehdotonta ja apu horjumatonta. Sen kautta kovalevy voidaan eheyttää karsimalla tarpeettomat kokemusten jäljet ja negatiiviset tunnetilat.” (Vihkimysviisaus, 188-9)

”Jokapäiväinen tehtävämme on saattaa sisällämme jylläävät voimat ja energiat sopusointuun. Sen me voimme tehdä keskittymisen ja päämäärään suuntautumisen kautta. Silloin luodaan synteesi kehon, mielen, minän, sielun ja kaikkien sisäisten energioiden välillä.” (Sisäinen tie, )

”Kaikkien olemuspuoliemme yhdistäminen ja koordinoiminen jokapäiväisessä elämässä on useimmille meistä luonnollinen ja vaistonvarainen tarve. Siksi liikumme ja toimimme niin kuin teemme. Oikea keskittyminen ja rytminen toiminta ovat avaimet sopusointuun. Sisäisten rytmiemme noudattaminen pitää meidät terveinä, luovina ja elinvoimaisina. Vain itsetuhoiset tai sairaat ihmiset voivat olla kuuntelematta sisintään ja jättävät ne huomiotta. Koemme iloa ja harmoniaa kun elämme ja toimimme hallitsevan syvätajunnan energian tahdissa ja ilmaisemme itseämme sen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Ihminen, joka ei kuuntele itseään ja noudata luontaisia rytmejään, väsyy helposti. Hän kadottaa pian mielenvireytensä ja keskittymiskykynsä. Hän voi eksyä yhä pahemmin ja vieraantua omasta aidosta olemuksestaan.” (ibid., 189)

”Psyykkinen epäjärjestys ja hajaannus ovat aivan luonnollisia tiloja. Ne kutsuvat meitä voittamaan ne aktiivisuuden kautta. Päämäärään pyrkiminen tuo tietoisuuteen järjestystä ja tahto koordinoi koko ihmisen.” (ibid., 190)

”Henkisellä polulla jokapäiväinen tavoite on saada sisäinen valo loistamaan esiin. Valo ilmentyy kun yksilö saa aikaan harmonian ja sopusoinnun eri energioidensa välille ja kun hän luo synteesin eri puoliensa välille. Voimme tuottaa valoa jokapäiväisessä elämässä sulattamalla vastakohdat, yhdistämällä alemman ja korkeamman luontomme ja tasapainottamalla nousevat ja laskeutuvat energiat. Voimme tehdä sen hartaalla keskittymisellä, yhdistämällä tahdon ja sydämen (tunteen) sekä toimimalla sisäisen olemuksemme johdatuksen ja rytmin mukaisesti. Valoa lahjoitetaan meille kyllä planetaarisesti, mutta meidän tulee myös itse olla aktiivisia sen tuottamisessa ja erityisesti sen älykkäässä soveltamisessa.” (Vihkimysviisaus, 163)

”Harmonia, eheys ja niiden myötä ilo ja varmuus syntyvät myös laskemattomasti moninaisissa elämän tilanteissa ja kanssakäymisessä. Usein kun ilmaisemme itseämme täydestä sydämestämme, eheydymme. Hajaannus ja sisäiset ristiriidat väistyvät. Kaikki puolemme toimivat silloin yhtenä kokonaisuutena. Valo ja rakkaus paljastuvat. Olemme kokonaan läsnä.” (Vihkimysviisaus, 191)

Keskittymisestä

”Koko päivittäinen elämämme on jatkuvaa psyyken säätelyä ja mielen hallintaa. Se on välttämätöntä onnistuaksemme käytännön hankkeissa ja tehtävissä. Voimme tehdä sitä myös itsetarkoituksena kokeaksemme enemmän harmoniaa ja positiivisia mielentiloja.” (Vihkimysviisaus, 177)

”Vain pieni osa psyykestä on tietoisen hallintamme alaista. Emme esimerkiksi ole aina yhtä teräviä ja luovia. Psyykkisen energiamme määrä ja laatu muuttuvat suuresti. Mielemme toimii hyvin vaihtelevasti. Se on hyvin herkkä. Myös kykymme keskittyä vaihtelee. Se riippuu myös monista hämäristä ja tahdostamme riippumattomista seikoista. Ottamalla itsemme huomioon kokonaisvaltaisesti voimme kehittää keskittymiskykyämme. Voimme oppia tuntemaan keskittymiseemme vaikuttavat tekijät ja siten parantaa sitä huomattavasti.” (ibid., 75)

Keskittyminen on avain iloon ja harmoniaan, tasapainoon sekä myönteiseen ja valoisaan tietoisuuden virtaan. Keskittyneen toiminnan kautta tietoisuuden taso kohoaa. Ilman pientä tai suurta mielekästä tehtävää tai päämäärää, johon keskitymme, tummat pilvet valtaavat helposti mielen taivaan. Keskittymällä pysymme sisäisen aurinkomme valossa.

”Mielekäs toiminta tuottaa meille iloa, koska sitä kautta luomme synteettistä energiaa, missä on aina mukana valoa, iloa ja voimakas elämän tunne.” (Vihkimysviisaus, 180)

”Kiinnostus tiettyyn asiaan ja keskittyminen siihen saavat aikaan sen, että syntyy suora yhteyskanava aivojen, mielen, minän, sielun ja edelleen henkisen lähteen kanssa. Tapahtuu ihmisen keskeisten puolien yhdistyminen sekä psyykkisten energioiden järjestyminen ja sulautuminen toisiinsa.” (ibid., 180)

”Tehtävänä on saavuttaa herpaantumaton huomio, häiriintymätön keskittyminen valittuun aiheeseen ja uppoutuminen tekemiseen. Yritys keskittyä ja tavoittaa sen myötä korkea tajunnan tila, on eräänlaista rukousta. Se vaatii vakavuutta, hartautta, nöyryyttä ja sydäntä. Emme voi oikeastaan onnistua missään aivan täysin omin avuin, vain oman tahtomme voimalla, vaan ainoastaan herkässä yhteistyössä oman sisäisen olemuksemme ja korkeampien tasojen vaikutusten kanssa.” (Vihkimysviisaus, 181)

”Kun uppoudumme mahdollisimman häiriöttömästi johonkin toimintaan, kokemukseen tai havaintoihin, unohdamme itsemme ja ns. egomme. Unohdamme myös omat huolemme ja murheemme. Silloin etäisyys katoaa ja tarkkailija ja tarkkailtava, subjekti ja objekti, ovat lähes yhtä. Silloin voimme kokea pienen tai vähän suuremman ekstaasin, vapauden ja ykseyden. Meidän ei enää tarvitse potea valintojen tuskaa. Meidän ei enää tarvitse kokea olevamme niin eristetty ja erillinen.” (Vihkimysviisaus, 184)

”Kun syvennymme ja keskitymme ilman varauksia, kun pää ja sydän toimivat yksikkönä ja kun minä ja sielu toimivat yhdessä, silloin voi yllättäen syntyä korkeampi tietoisuus. Silloin voidaan löytää ylimaallinen ulottuvuus. Mielestä tulee äärimmäisen herkkä ja oivaltava. Alamme viihtyä sisäisessä maailmassa emmekä ole enää lainkaan kiinnostuneita ulkomaailmasta.” (Vihkimysviisaus, 181)

”Kun teemme oikean järjen ja sydämen mukaisen valinnan ja onnistumme keskittymään, silloin voi äkkiä tapahtua synkronisaatio suuren kokonaisuuden kanssa. Silloin mieli ja ihmisen muut energiat ja puolet syntetisoituvat ja sulautuvat toisiinsa. Valo, rakkaus, intuitio ja selvä näkeminen ilmaantuvat. Saavutetaan hajoamaton huomio. Sulaudumme tekemiseemme. Toimintaa johtaa jokin tuore johtoajatus, tunne tai oivallus. Silloin koemme iloa ja miellyttäviä ja voimakkaita elämyksiä. Jossain vaiheessa hajaannus ja tyhjyys jälleen palaavat. Harmonia ja ykseys purkautuvat. Tapahtuu paluu arkisempaan tajunnan tilaan. Se voi johtua kyllästymisestä ja mielenkiinnon herpaantumisesta. Se voi johtua määräävän energian vaihtumisesta, korkean virtauksen päättymisestä tai jostain muusta syystä.” (ibid., 181)

”Tajunnan erityisen kirkkauden ja siihen usein liittyvän suuren valppauden saa aikaan salaperäinen henkinen vaikutus. Elämänoppilas kokee silloin positiivisten henkisten laatujen vaihtelevaista virtaa. Hän pysyy valossa jonkin aikaa ilman että hänen tarvitsee tehdä mitään. Toisinaan taas tietoisuuden tason kohottamiseksi ja mielen vireyden ylläpitämiseksi täytyy tehdä paljon töitä. Silloin meidän on kuunneltava itseämme. Meidän on etsittävä tietä ja haettava oikeaa suuntaa. On tavoiteltava tunnetta ja synnytettävä motivaatiota. On kokeiltava erilaisia toimintatapoja ja rytmejä. On haettava asioita, jotka sytyttävät ja inspiroivat. Usein mieli tulee pakottaa keskittymään. Se voi onnistua kun kaunista päämäärää ei kadota mielestään. Monta kertaa ihminen kokonaisuutena ei suostu minän ohjailtavaksi. Se voi osoittaa merkkejä (kuten levottomuus tai huonovointisuus) sisäisistä ristiriidoista. Ne kertovat, että on otettava huomioon psykofyysinen ihminen kaikessa laajuudessaan ja syvyydessään.” (Vihkimysviisaus, 185)

Vihkimyksistä

”Vihkimystieto tarkoittaa mm. tavallista syvällisempää ja perusteellisempaa itsetuntemusta.” (Vihkimysviisaus, 10)

”Vihkimysten polulla ihminen kulkee kohti yhä perusteellisempaa itsetuntemusta ja yhä tarkempaa minän, sielun, mielen ja tajunnan ymmärtämistä. Asteittaisen mielen puhdistumisen ja valaistumisen kautta hän kykenee havaitsemaan sisäisiä ja ulkoisia ilmiöitä yhä puolueettomammin. Saavuttamansa vakaan ja tyynen mielen kautta hän pystyy tutkimaan asioita yhä tarkemmin ja tieteellisemmin.” (ibid., 15)

”Vihkimykset ovat osa edistyneen ihmisen psykologista kehitystä ja henkistä kasvua. Vihkimysten polulla hän paljastaa sen potentiaalin, vapauttaa ne voimavarat ja toteuttaa ne tietoisuuden kehityksen mahdollisuudet, jotka häneen synnynnäisesti sisältyvät.” (ibid., 50)

”Kehitys vihkimysten polulla on objektiivinen prosessi, mikä johtaa kaikille ihmisille yhteiseen ja samaan päämäärään. Vilpitön etsivä ihminen voi saavuttaa vain sellaisia aitoja asioita, jotka sisältyvät luontaisesti ihmisyyteen. Kuitenkin ihmiset ovat erilaisia ja yksilöllisiä. Heillä on elämässä aivan erilaisia persoonallisia päämääriä. Eri perinteissä on erilaiset käsitteet, sanat ja terminologia. Asioita voidaan aina hahmottaa ja jäsentää eri tavoilla. Teoriat, opit ja opetukset muuttuvat. Ihminen on kuitenkin mikä on. Hänellä on määrätyt objektiiviset mahdollisuudet kasvuun ja henkistymiseen.” (Vihkimysviisaus, 50)

”Vihkimykset ovat järisyttäviä sisäisiä muutoksia, jotka koskevat koko ihmistä. Kyse ei ole vain uudesta ajattelusta, syvästä itsetuntemuksesta tai filosofian harrastamisesta. Vihkimys ei sisällä vain sitä, että oppilas saa sisäisessä elämässään uusia havaintoja, kokemuksia ja paljastuksia. Vihkimys koskee ehdottomasti ihmistä kokonaisuudessaan, hänen kaikkia puoliaan. Se koskee myös elämän kaikkia osa-alueita. Kyseessä on koko ihmisen uudistuminen, muuntuminen ja lunastaminen.” (ibid., 51)

”Ihmisen kehityksen tarkoitus on hänen alemman luontonsa vapauttaminen ja sen harmonisoiminen hänen henkisen luontonsa kanssa. Ihmisen kehityksen tarkoitus on sisäisen valon paljastuminen. Henkisen tien päämäärä on kirkkaan ja selkeän tietoisuuden saavuttaminen. Vihkimysten polun tarkoitus on suuri vapautuminen.” (ibid., 52)

Vihkimys on kasvavaa kykyä kokea, elää ja toimia aina entistä korkeammilla tasoilla.

”Vihkimysten tiellä ihminen puhdistaa, lunastaa ja kirkastaa alempaa luontoaan jatkuvasti mielen, sielun ja hengen energioiden kautta. Kirkastus on asteittainen ja yhä syvenevä prosessi. Vihkimysten polulla tietoisuus muuttuu kaiken aikaa kirkkaammaksi, selkeämmäksi, persoonattomammaksi ja universaalimmaksi.” (Vihkimysviisaus, 52)

”Kun oppilas oppii antautumaan syvätajunnalle ja sisäiselle olemukselleen, mieli puhdistuu ja koko persoonallisuus kirkastuu. Syvätajunta järjestää, harmonisoi, lunastaa, parantaa, uudistaa ja eheyttää persoonallisen tietoisuuden ja sen eri puolet. Henkisellä tiellä persoonaton syvätajunta korvaa yhä enemmän persoonallisen pintatietoisuuden. Pieni, tunneperäinen ego muuntuu ja uudestisyntyy. Siitä tulee aito minuus. (Tähän liittyvät esoteerisesti ymmärretyt ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen prosessit.) Lopputulos on minän ja alemman luonnon tietoinen katkeamaton yhteys syvätajuntaan ja sieluun. Viime mainittujen välityksellä ihminen elää jatkuvassa yhteydessä henkiseen perustaansa ja makrokosmokseen. Sisäisellä tiellä jatkuva haaste ja ihanne on saada aikaan sielun ja persoonallisen itsen loistava synteesi.” (Vihkimysviisaus, 74-5)

”Sisäisen elämän ja meditaation tärkeimpiä tuloksia on ihmisen herkkyyden ja vastaanottavaisuuden kasvaminen suhteessa sieluun, henkeen, näkymättömään todellisuuteen ja aurinkokunnan ja kosmoksen ylifyysisiin energioihin. Asteittaiset vihkimykset tuovat mukanaan ihmisen valtavan herkkyyden ja vastaanottavaisuuden lisääntymisen suhteessa maailmankaikkeuden energioihin. Vihitty kykenee aistimaan ja kokemaan sisällään, ympärillään ja aurassaan mitä hienoimpia henkisiä värähtelyjä ja vaikutteita monista eri lähteistä. Hän toimiikin monien korkeiden energioiden kanavana maan päällä.” (ibid., 37)