Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2016

Henkinen hierarkia

Ihminen kuten kaikki muukin luonnossa ja maailmankaikkeudessa on osa suurta tietoisten olentojen, tietoisuuden yksiköiden ja henkisten hierarkioiden ja luovien voimien katkeamatonta ketjua.

Elämä on suuri verkosto, hierarkia ja ketju, missä kaikki ovat vuorovaikutuksessa ja sisäisessä yhteydessä keskenään oman tietoisuuden tasonsa ja laatunsa ja kehitysasteensa mukaisesti. Tämä ketju yhdistää aurinkokunnan aurinkokuntaan, planeetan planeettaan, ihmisen ihmiseen ja kaikki pienet ja suuret olennot toinen toisiinsa.

Kaikki tietoisuuden yksiköt (suuret ja pienet) ovat sisäisessä yhteydessä ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa, ja ihmisen elämän tarkoitus on olla linkkinä suuressa ketjussa.

Jokainen pieni tai suuri elävä olento on aina jonkin suuremman olennon osa, joka on edelleen jonkin vielä suuremman olennon ja tietoisuuden osa.

Jokainen elollinen olento on aina osa jotain suurempaa ja kestävämpää ja kehittyneempää henkistä olentoa. Siksi elämänkaarensa päätyttyä mikään olento ei häviä lopullisesti, vaan sen elämä ja tietoisuus ainoastaan palaavat osaksi sen yläpuolella olevaa suurempaa elämää ja tietoisuutta.

Evoluutio eli kehitys on mahdollista siksi, että jokaisen kehittyvän tietoisuuden yksikön yläpuolella, taustalla ja myös immanenttina sen sisällä on olemassa jokin laajempi tietoisuus, taso ja henkinen olento, jonka vaikutuspiiriin se kuuluu ja jonka tietoiseksi osaksi se voi tulla.

Suuremmat ja kehittyneemmät olennot jakavat oman elämänsä ja voimansa niiden ”alapuolella” oleville ja ne toimivat päämäärinä ja tasoina, joita kohti nämä voivat pyrkiä.

Jonkin järjestelmän, esimerkiksi aurinkokunnan, korkeimmat prinsiipit ja energiat sisältyvät piilevinä sen kaikkiin osiin ja jäseniin. Tästä johtuu kaikkien tietoisuuden yksiköiden vetovoima ja pyrkimys ja kehitys kohti omaa alkulähdettään.

Maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin tietoisuutta ja erilaisia tietoisuuden asteita kaikkialla. Missään ei ole kuiluja mistä tietoisuus ja elämä puuttuisivat. Siksi ihmisen pyrkimys ylöspäin kohti jumaluutta ja korkeampia tasoja saa aina vastakaikua, se palkitaan ja kehitys ylöspäin voi jatkua rajatta.

Vihitty tulee selkeästi tietoiseksi siitä, että hän yksilönä ja henkenä on osa suurta planetaarista, solaarista ja kosmista elämää. Tässä suunnattomassa henkisen elämän alueessa vaikuttaa lukemattomia suuria olentoja rinnakkain, sisäkkäin ja peräkkäin.

Planetaarinen elämämme on osa aurinkokunnan elämää ja tietoisuutta. Aurinkokunta on vuorostaan osa kosmista olentoa ja elämää, joka puolestaan on jonkin vielä suuremman ja laajemman elämän osa.

Ihminen pitää itseään tärkeänä. Oikeampi perspektiivi on, että ihmisen tietoisuuden kehitys ja henkinen kasvu ovat heijastusta ja seurausta suurten planetaaristen, solaaristen ja kosmisten olentojen kehityksestä ja että kaikki hänen tietonsa ja ymmärryksensä ovat heijastusta niiden älykkyydestä.

Laajemmasta kosmisesta näkökulmasta katsottuna ihminen on vain muurahainen tai atomi. Suhteessa alempiin luonnonkuntiin hän on hyvin korkealle kehittynyt olento.

Pienemmät elämät ja olennot kasvavat ja kehittyvät heitä ympäröivien ja heidän sisällään vaikuttavien suurempien olentojen voiman, vaikutuksen ja tuen kautta.

Yksilön elämä ja kehitys ovat seurausta monien häntä suurempien olentojen kehityksestä ja toiminnasta.

Ihminen on jossain määrin vain välikappale logoksen ja suurten henkisen olentojen ja luovien jumaluuksien päämäärien ja tarkoitusten toteuttamiseen.

Ihmisen tietoisuuden kehittyessä hän tulee aina jonkin häntä kehittyneemmän henkisen olennon vaikutuspiiriin, joka siitä lähtien johtaa hänen kehitystään. Samoin hän itse toimii valonlähteenä, pelastajana ja lunastajana häntä hieman alemmalla tasolla oleville olennoille, esimerkiksi toisille ihmiskunnan jäsenille ja hänen kehonsa atomeille ja pienille elämille. Hierarkia on katkeamaton ketju tietoisia olentoja.

Kun korkein henkinen olento jonkin järjestelmän, esimerkiksi aurinkokunnan, hierarkian huipulla vertauskuvallisesti ajattelee, tahtoo tai soittaa määrättyä säveltä, alkaa vaikutteiden ketju, ja aloittava sävel ja värähtely alkaa soida eri muunnelmina sen alapuolella olevien henkisten olentojen kautta ja välittyy edelleen hierarkian pienimmillekin osasille.

Vihityn kohdalla hänen henkinen kasvunsa ja tietoisuuden syventyminen merkitsee, että hän alkaa jakaa ja saada omakseen korkeiden planetaaristen ja solaaristen jumaluuksien voimaa, viisautta ja energiaa.

Maassa on aina ja aina ollut ihmisiä, vihittyjä, jotka ovat eläneet ja toimineen muulle ihmiskunnalle tuntemattomissa korkeissa henkisissä piireissä ja jotka ovat toimineen välittäjinä Jumalan valtakunnan, universaalin hengen ja ihmiskunnan ja eri luonnonkuntien välillä.

On luontevaa ajatella, että jotain tiettyä tasoa, määrättyä energiaa, tiettyä sädettä, prinsiippiä tai jumaluuden aspektia edustaa erityisesti joku planeetan henkisen hierarkian jäsen, vihitty tai henkinen olento.

Ne, jotka ovat vastaanottavaisia kaikkein korkeimmille vaikutteille ja energioille Maassa, ovat henkisessä hierarkiassa korkeimmassa ja vastuullisemmassa asemassa. Heidän tehtävänään on välittää planeettalogoksen (joka puolestaan toteuttaa Jumalan eli aurinkologoksen tahtoa) tahto ihmiskunnalle ja ilmaista ja tulkita tämä tahto inhimillisen kielen avulla, antaa sille muoto, ajatusmuoto, jota kutsutaan jumalalliseksi suunnitelmaksi, ja toteuttaa sitä yhdessä muiden henkisen hierarkian jäsenien ja maailman palvelijoiden kanssa.

Hierarkiassa kehittyneemmät ja korkeammalla tasolla olevat toimivat parhaassa tapauksessa alemmalla tasolla olevien olentojen opastajina, tukijoina, vapauttajina ja lunastajina.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Suuret henkiset olennot

Kaiken yksilöllisen elämän perustana on yksi suuri elämä.

Maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta kuin elämää ja tietoisuutta ja niiden asuttamia muotoja ja lajeja.

Maailmankaikkeudessa ei ole mitään osaa, joka olisi yksin ilman havaitsijaa, kokijaa ja tietoisuutta, jonka osa ja aspekti se on.

Kaikki oleminen on jonkin ilmentyvän henkisen entiteetin tietoisuudessa olemista.

Kaikki tasot (seitsemän tasoa, jotka ovat kosmisen fyysisen tason seitsemän alatasoa, ja niiden alatasot ja korkeammat kosmiset tasot) ja kaikki, mitä on olemassa, ovat aina osa jonkin tai joidenkin olentojen tietoisuutta.

Tarkalleen ottaen ole ei olemassa tasoja (seitsemän tasoa, seitsemän alatasoa ja seitsemän kosmista tasoa), vaan ainoastaan tietoisuuden tiloja. Jonkin olennon tietoisuus luo aina sitä vastaavan maailman, ilmennyksen, kehityksen kentän ja tason.

Kaikki mitä havaitaan ja kaikki orgaaniset ja epäorgaaniset muodot ja lajit ovat ilmennyksiä niiden taustalla ja sisällä vaikuttavista henkisistä olennoista.

Me elämme maailmankaikkeudessa, joka on täynnä tietoisia henkisiä olentoja ja suuria säteitä, jotka toimivat jaksoittaisesti ja vuorollaan ja vievät siten kehitystä eteenpäin. Ihmisen (ja kaikkien lajien) tietoisuus ja elämä, keho ja kaikki olemuspuolet ovat osa näitä olentoja ja niiden toiminnan kohteita. Vihitty tuntee näiden suurten henkisten olentojen ja säteiden herrojen toiminnan ja vaikutukset selkeästi ja verhottomana. Hän voi tutkia ja ymmärtää näkymätöntä henkistä maailmaa saavuttamansa ja yhä kasvavan herkkyytensä ja vastaanottokykynsä avulla.

Ihminen fyysisellä tasolla on monien suurten henkisten olentojen toiminnan heijastus ja vähäinen osa.

Ihmisten ja muiden lajien elämä on mahdollista, koska suuret henkiset olennot ovat ”uhrautuneet”, laskeutuneet osittain alas aineeseen ja kehityksen kentälle ja sitä kautta antaneet näille elämän ja mahdollisuuden kehittyä. Monet suuret henkiset olennot ja henget toimivat aurinkokunnassa ja Maan luonnossa ja ihmiskunnassa. Ne vaikuttavat kuitenkin niin korkealla värähtelytasolla, että ihmiset eivät yleensä voi kohdata eivätkä tiedostaa niitä. Usein tietämättään he kuitenkin vastaanottavat niiden toiminnan vaikutuksia. Vihitty voi kohdata näitä Maan ja ihmiskunnan evoluution taustalla vaikuttavia suuria henkisiä olentoja. Hänen oma henkensä voi synkronoitua niiden kanssa.

Planetaarisessa ja solaarisessa ryhmäelämässä ja ryhmätietoisuudessa on vaikea vetää jyrkkää rajaviivaa eri henkien ja henkisten olentojen välille. Ne kaikki ovat tiiviissä keskinäisessä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa.

Henkinen etsijä, joka pyrkii objektiivisuuteen, näkee ja ymmärtää selvästi, että ihminen tai kukaan yksilö ei ole mitenkään erityisesti henkisten voimien tai suurten säteiden vaikutuksen kohde. Niiden toiminta ja vaikutus ihmiskunnassa ja muissa luonnonkunnissa on täysin persoonatonta. Ne vain antavat elämälle ja kehitykselle sen lait ja päämäärät. Samoin vihityn kokemat pienet ja myöhemmin suuret mysteerit samoin kuin kaikki ne henkiset kehityksen asteet ja huipennukset, joita kutsutaan vihkimyksiksi, ovat seurausta Maa planeetalla vaikuttavien energioiden ja säteiden ja suurten henkisen olentojen neutraalista ja puolueettomasta toiminnasta ja vaikutuksesta.

Kaikki henkiset energiat ja voimat ja säteet ja monet suuret henkiset olennot ja elämät ovat täysin persoonattomia ja puolueettomia ja välinpitämättömiä, jos niin voi sanoa, ihmisen onnellisuutta, maallista fyysistä elämää ja sen tapahtumia kohtaan. Ne antavat ihmiselle mahdollisuuden kehittyä elämän hyvää tahtovien lakien mukaisesti ja rakentaa omaa luontoaan ja mieltään ja tietoisuuttaan niin että he voivat olla onnellisia ja terveitä ja kukoistavia. On lienee oikein sanoa, että ne eivät edes tunnista tai tiedosta ihmisiä yksilöinä ja persoonallisuuksina. Niiden vaikutus ja toiminta on ryhmävaikutusta. Se kohdistuu esim. ihmisten ryhmiin, jotka ovat kehityksessään samalla tasolla, ei ehkä niinkään yksilöihin.

Toisinaan vihitty voi kokea suuren hengen läsnäolon. Tämä on taas jotain aivan erilaista verrattuna kaikkiin muihin moniin ihmeellisiin vaikutteisiin, energioihin ja säteisiin aurinkokunnan piirissä. Siksi hengen tutkijan täytyy tarkemmin eritellä mistä on kysymys. Tämä on tapahtunut maaliskuun puolessa välissä. Vuodenajalla ja astrologisilla vaikutteilla on aina merkitystä suhteessa henkisiin tapahtumiin ja ihmisen henkisiin kokemuksiin. Tämä suuren hengen läsnäolo on hyvin voimakasta ja selkeää. Siinä energioiden virtaaminen tietoisuudessa lakkaa lähestulkoon ja vallitse suhteellisen pysyvä ja vakaa tietoisuuden tila. Varmasti samaan aikaan ihmiskunnassa kaikki edistyneet ja vastaanottavaiset ihmisen ja henkisen hierarkian jäsenet tuntevat tämän läsnäolon suuremmassa tai pienemmässä määrässä. Tämä on eräs niistä salaperäisistä vaikutteista, joiden alkulähde jää täysin mysteeriksi. Se ei ole aurinkologoksen voima, sillä siihen ei sisälly minkäänlaista painetta ja vetovoimaa. Se ei ole jumalallisen tahdon voima. Se ei ole Siriuksen kosmisen rakkauden energia eikä se ole mikään seitsemästä säteestä. Ehkäpä tälle tapahtumalle voisi antaa nimeksi rauhan henki, tai kenties kyseessä on itse Kristus tai Buddha tai planeettalogos. Hengen valtakunta on todella niin ihmeellinen, että kaikki nämä suuret henkiset olennot, jotka voidaan nimetä, ja kaikki planeetalla vaikuttavat jumaluudet, säteet ja energiat toimivat rinnakkain ja sisäkkäin, vuorotellen ja yhteistyössä. Jotkin tyypilliset ja toistuvat selkeät henkiset energiat ja olennot voidaan tunnistaa ja nimetä. Usein ihminen ei osaa varmuudella identifioida niitä.
Jonkin suuren hengen tai henkisen olennon läsnäolo on sellaista, että se ei puhu mitään eikä kerro mitään, se vain on. Kun se laskeutuu tai alkaa vaikuttaa, se toimii samaan aikaan koko vihittyjen ryhmässä kautta koko planeetan, näin on terveen järjen mukaan oletettava. Myös kaikkien muiden edistyneiden ihmisten täytyy tuntea sama vaikutus pienemmässä määrässä. Tuskin on olemassa mitään sellaisia henkisiä olentoja – planetaarisia, solaarisia tai kosmisia – jotka vaivautuvat toimimaan jonkin yhden yksilön kautta, oli hän sitten kuinka edistynyt tahansa. Ihminen tosin tuntee vain oman tietoisuuden tilansa, eikä hän voi tietää mitä toisten ihmisten päissä ja tietoisuuksissa tapahtuu.
Tämä voimakas läsnäolo aikaansaa myös sen, että hengen ja aineen ero ikään kuin katoaa. Ihmisen kehon sisäinen tietoisuus on täysin hengen läpäisemä, sama kuin se, ykseys vallitsee ja täysi valaistuminen. Tosin tämä pitää paikkansa useimmissa tietoisuuden tiloissa korkeamman evoluution tiellä. Kun seuraava uusi ja erilainen astrologinen energia tai muu määräävä energia astuu voimaan tai kun se virtaa korkeuksista, se aikaansaa jälleen luovan jännitteen, hienon kaksinaisuuden ja ristiriidan. Suuren hengen läsnäolossa energioiden virtaaminen ja vuorovaikutus tyyntyvät ja syntyy täydellinen tietoisuus, joka on sekä vertikaalinen että horisontaalinen. Sitä luonnehtii vakaa oleminen. Tämä voima antaa myös ihmiselle hyvin vakaan mielen ja varman tietoisuuden, joka ilmenee hänen toiminnassaan ja kanssakäymisessään.
Tämänkaltaiset suuren hengen tai henkisen olennon läsnäolon ja varjostaminen kokemukset kertovat, että nämä henget ovat varsin salaperäisiä ja että ne tulevat ja menevät. Suuri henki tai henkinen olento on vain nimi, joka on annettu tällaiselle vaikuttavalle yleismaailmalliselle ja yleisinhimilliselle kokemukselle. Muodottoman henkisen maailman tapahtumia ja ilmiöitä, sen jumaluuksia, säteitä ja henkisiä olentoja ei voi helposti identifioida samalla tavalla kuin fyysisen maailman lajeja ja muotoja. Kaikki henkiset voimat, energiat ja henkiset olennot ovat aina sävyttyneet ainutkertaisella tavalla. Samaan aikaan toiminnassa on aina useita energioita, säteitä, henkisiä olentoja sekä astrologisia energioita. Huomattavimmat ja selkeimmät planeettamme elämään vaikuttavat voimat, energiat ja henkiset entiteetit voi oppia tunnistamaan. Erilaisista henkisistä olennoista ja jumaluuksista voi tietysti yrittää luoda jonkinlaisen opin tai systemaattisen esityksen ja niitä on tehtykin. Niitä täytyy kuitenkin pitää vain suuntaa antavina, jos ihminen ei halua vain sokeasti uskoa, ja myös siksi että näkymättömän maailman ilmiöitä voidaan hahmottaa niin monilla eri tavoilla. Kaikki henkiset ja esoteeriset opit perustuvat yleistyksiin, yleisiin ja abstrakteihin käsitteisiin, joiden kautta voidaan saavuttaa tyydyttävä ja selkeä näkemys näkymättömien voimien, energioiden, henkisen olentojen ja säteiden toiminnasta. Korkea vihitty voi kokea periaatteessa kaikki säteet, tasot, energiat ja olennot, jotka sisältyvät oman aurinkokuntamme piriin. Niiden käsitteellinen ja sanallinen hahmottaminen ja kuvaaminen voi tuottaa hänelle kuitenkin suuria ongelmia.

Henget eivät saapuessaan kerro ihmiselle nimeään ja asemaansa. On siten varmasti tavallista, että monet ihmiset osallistuvat esimerkiksi Kristuksen, planeettalogoksen ja myös Jumalan eli aurinkologoksen vaikutukseen, elämään ja tietoisuuteen tietämättään tai ilman että he nimeävät kokemuksiaan ja sisäisiä energioita tällä tavalla. Edellä mainitutkin ovat vain sanoja ja käsitteitä, joita käytetään tietyssä esoteerisessa filosofiassa sekä kristinuskon piirissä. Jos he eivät ole lainkaan perehtyneet edellä mainittuihin perinteisiin, he nimeävät ja tulkitsevat kokemuksensa jollain muulla tavalla. Jos he ovat käytännön ihmisiä, he eivät ajattele ja analysoi sisäisiä kokemuksiaan filosofisesti. Jos he ovat esimerkiksi hindulaisia, he nimeävät ja tulkitsevat samat kokemukset ja energiat hindulaisen perinteen mukaisesti.

Joskus koko ihmisen kyllästää jokin erityisen positiivinen energia ja laatu. Jos käytämme tämän tyyppisestä kokemuksesta esimerkiksi ilmausta suuren hengen läsnäolo, tämä voi johtaa väärään käsitykseen, että ihmisen yläpuolella leijailee jokin erityinen henkinen olento. Ainoa henki, jonka ihminen voi kokea, on viime kädessä hänen oma henkensä. Se on myös planetaarinen ja aurinkokunnallinen henki kosmisine aspekteineen ja ulottuvuuksineen. Voidaan myös ajatella, että ihmisen hengessä toimii monia henkiä. Henki on yksilön alati muuttuva ja kehittyvä sähköinen tuli.

Kun ihminen kulkee vihkimysten polkua, hän oppii tuntemaan kaikki Maa planeetalla ja aurinkokunnassa toimivat suuret henkiset olennot ja jumaluudet. Hänen on pakko kokea ne, koska ne ovat osa luontoa ja osa hengen valtakuntaa ja niiden läsnäolo ja toiminta tekevät kaiken elämän ja kehityksen Maassa ja aurinkokunnassa mahdolliseksi. Niiden käsitteellinen hahmottaminen ja nimeäminen ovat sen sijaan aina suhteellista.

Henkisten olentojen, suurten elämien ja säteiden läsnäolo, inspiraatio ja ”varjostaminen” eivät tapahdu siten että ne häälyvät ihmisen yläpuolella. Ne eivät ole missään ihmisen ulkopuolella, vaan ne toimivat ja vaikuttavat sisältä käsin ihmisen tietoisuudessa, mielessä ja substanssissa. Kun ihminen on rakentanut käyttövälineensä riittävän korkeasta substanssista ja luonut värähtelyn yhteyden ja samankaltaisuuden, vastaus suurilta henkisiltä olennoilta on varma. Ihmisestä tulee silloin niiden kanava. Tähän vuorovaikutukseen ei useimmiten sisälly mitään kokemusta toisesta, ihmisen tietoisuuden ulkopuolisesta tekijästä. Ihmisessä on itsessään esimerkiksi Kristus. Voisi ajatella, että ihmisessä on silloin samankaltainen tietoisuus, samankaltaista ajattelun laatua ja ennen kaikkea sama kosminen rakkaus kuin maailmanopettajalla. Kun oppilaan pyrkimys, toiminta ja ajattelu ovat samankaltaista kuin Kristuksella, hän voi toimia hänen sanansaattajanaan. Sisäinen Kristus on joka tapauksessa atma-buddhi-manas (henkinen tahto, henkinen rakkaus sekä korkeampi mieli), joka on monadin kolminainen ilmaus.

Sen, että ihminen on Kristuksen oppilas tai että hän tuntee Kristuksen – kosmisen tai planetaarisen – täytyy olla jotain olemuksellista, mikä perustuu ihmisen saavuttamaan tietoisuuden kehityksen tasoon ja asemaan henkisessä hierarkiassa. Yhteys Kristukseen ei voi olla mitään sattumanvaraista eikä se voi perustua johonkin erityiseen suosioon tai esimerkiksi siihen, että hän on hurskas kristitty ja käy kirkossa säännöllisesti.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Vapautuminen

 

Täysi vapautuminen on ihmisen henkisten pyrkimysten suuri palkinto ja se tuo kokonaan uuden näköalan ja asenteen elämään.

Sulautuminen kokonaisuuteen on yksilön elämän täyttymys.

Valaistuneesta ja vapautuneesta ihmisestä tulee suuren kokonaisuuden, universaalin hengen, tietoinen aspekti ja osa.

Hengen tason avautumisen myötä ihmisen näkökulma ja asenne elämään muuttuvat jyrkästi. Aikaisemmin hän ajatteli ja koki maailman ja elämän pääasiassa pienestä persoonallisuuden näkökulmasta ja sen jälkeen sielun horisontista käsin. Vapautumisen jälkeen hän näkee, kokee ja tulkitsee asiat suuren kokonaisuuden kannalta.

Hengen tasolla, Isän kotona, pyrkivän ihmisen on viimein mahdollista saavuttaa rauha, täydellisyys, eheys, kokonaisuus, pyhyys ja hänen ihmisyytensä ja jumaluutensa täysin kukoistus.

Henkisen energian alaisuudessa ja sen läpäisemänä kaikki ihmisen olemuspuolet, aspektit ja käyttövälineet, fyysinen keho ja sen orgaanit sekä mieli, saavuttavat täydellisyyden ja optimaalisen toiminnan.

Vapautuneen ihmisen tietoisuuden tila ei määräydy aivoista eikä persoonallisuudesta käsin eikä se riipu näkyvän maailman olosuhteista, vaan se määräytyy henkisen säteen, joka on hän itse, olemisesta, elämästä, värähtelystä, liikkeestä, tahdosta ja jaksoittaisesta toiminnasta eli hengityksestä.

Henkinen ihminen on todella vapaa ihminen. Hän käyttää muotoaan ja persoonallisuuttaan täysin vapaasti toteuttaakseen vapaasti valitsemiaan palvelun tehtäviä. Ne, jotka elävät vielä aineen, ruumiin, halujen ja mentaalisten mielipiteiden alaisuudessa ja pienen persoonallisuuden rajoittamana, ovat eräässä mielessä orjia, vankeja.

Hengen tasolla ihminen on täysin vapaa ja vapautunut häntä aikaisemmin määränneistä ja toimintaan ajaneista energioista. Halua, joka hallitsee useimpia ihmisiä, ei enää ole.

Gnostisessa tietoisuudessa ihminen on täysin vapaa ja täysin tyyni kaiken aikaa ja kaiken valitsemansa toiminnan keskellä. Kiireessä ja työn äärellä hän voi olla täysin riippumaton, vapaa ja rauhallinen, ikään kuin kaiken yläpuolella.

Vapautunut henkinen ihminen on tavallaan kuin loputtomalla lomalla vaikka hän työskenteleekin jaksoittaisesti aktiivisesti. Hän ei juuri tunne painetta tai stressiä. Hänen toimintansa perustuu vapaaseen valintaan, päätökseen ja sitoutumiseen.

Kun vapautuminen on saavutettu, ihminen voi helposti säilyttää ja ylläpitää tietoisuutta, missä mikään toiminta tai mitkään asiat eivät aiheuta takertumista, persoonallisuuden reaktioita eivätkä jätä tarpeettomia jälkiä mieleen, tietoisuuteen ja muistiin. Elämään tulee suurta järjestystä, kauneutta ja puhtautta.

Vapautunut ja valaistunut ihminen voi vakaasti ja ilman minkäänlaisia häiriöitä hänen alemmasta luonnostaan toteuttaa pitkäjänteisiä ja kauaskantoisia palvelun hankkeita ja edistää kehityksen päämääriä ja jumalallista suunnitelmaa planeetalla ja ihmiskunnassa.

Henkinen, vapautunut ihminen on elämän ja olemassaolon hallitsija. Hän toimii ylhäältä alaspäin, hengestä mielen kautta fyysiselle tasolle. Hän on jäännöksettömästi identifioitunut henkeen, tahtoon, äärettömään valoon, josta käsin hän voi käyttää mieltään ihmiskunnan palvelemiseen. Hän voi toimia ajassa ja aineen maailmassa vaikka hän itse elää ajattomuudessa ja hengen maailmassa.

Samastuminen henkeen, jäännöksetön antautuminen jumaluudelle niin että henkiset, solaariset ja kosmiset voimat voivat suoraan ja vapaasti toimia ihmisessä, kaikkien rajoittavien muurien ja muodostumien (kuten syykeho, jos käyttää okkultismin terminologiaa) poistuminen, on valtavinta, järisyttävintä ja ihmeellisintä mitä ihminen voi kokea. Se merkitsee erillisyyden täydellistä päättymistä. Se on mahdollista vilpittömälle etsijälle ja palvelijalle, joka on koko elämänsä pyrkinyt vapautumaan erillisyydestä ja aineen vetovoimasta.

Vapautuneen ihmisen henki liikkuu ja muuttuu ja toimii suuremman planeetan ja aurinkokunnan hengen ja mielen mukaisesti. Ne ovat yksi ja sama.

Monadisen tietoisuuden olemus on vapaus. Siinä vallitsee kirkas, puhdas henkinen energia ja henkinen läsnäolo sekä ajattelija kaiken keskuksessa. Ajatuksia esiintyy yleensä ainoastaan silloin kuin ihminen alkaa käyttää mieltään, aivojaan ja muistiaan, kun hän alkaa pohtia, lukea, luoda, puhua tai ilmaista.

Henkisessä elämässä vihkimysten tiellä jumalallinen tahto ja voima ohjaavat ihmistä, valtaavat hänet kokonaan ja täyttävät hänet jumalallisella voimalla ja valolla. Mutta maailmankaikkeuden voima ei ohjaa hänen ajatuksiaan eikä yksityiskohtaisesti hänen toimintaansa ja palveluaan.

Tavallisen ihmisen tietoisuus ja mieli ovat suuntautuneet ns. kolmeen maailmaan (fyysinen taso, tunteiden ja halujen taso ja alempi mieli). Persoonalliset tavoitteet, haaveet ja unelmat ja pyrkimykset ovat hallitsevia ja ne täyttävät ihmisen mielen. Henkisen ihmisen, vihityn, tietoisuus on joka hetki suuntautunut poispäin ilmiömaailmasta ja persoonallisuuden pienestä itsekeskeisestä maailmasta ja se on syventynyt sisäiseen, näkymättömään ja muodottomaan energioiden maailmaan. Vain se johtaa hänen kehitystään eteenpäin ja vain sieltä hän voi löytää voimaa ja inspiraatiota palveluun.

Pyrkijä pyrkii vapautumaan aineen vetovoimasta ja saavuttamaan yhteyden sieluun, näkymättömään, korkeampaan värähtelyyn. Vapautuneen ihmisen tietoisuus on luonnostaan hukkunut ylimaalliseen valoon ja hän joutuu usein ponnistelemaan saadakseen energiaa virtaamaan alemmille tasoille ja saattaakseen mielensä aktiiviseen toimintaan. Kun ihminen on saavuttanut nirvanan, hänellä on ajoittain suuri houkutus unohtaa kosminen fyysinen taso ja unohtaa myös ihmiskunnan ongelmat, joita hänellä on kyky ja myös velvollisuus auttaa ratkaisemaan.

Pyrkijä ponnistelee alhaalta ylöspäin kohtia valoa. Vapautunut ihminen toimii ylhäältä alaspäin. Hän joutuu toisinaan ponnistelemaan säilyttääkseen yhteytensä ja kiinnostuksensa ihmiskuntaan ja näkyvien ilmiöiden maailmaan.

Kun ihmisen persoonallisuus sulaa ja haihtuu hengen, yhden elämän, suuren kokonaisuuden, puhtaaseen ja määräävään energiaan, hänestä häviää kaikki epäolennainen ja kaikki persoonallisuuden reaktiot ja alempiin tasoihin kohdistuva kiinnostus ja niihin liittyvät värähtelyt. Myös omat henkilökohtaiset mieltymykset ja suunnitelmat ja mielipiteet ja näkemykset menettävät otetta ja jotain paljon laajempaa, merkittävämpää ja pakottavampaa tulee niiden tilalle. Tämä ei kuitenkaan kumoa ihmisen vapaata tahtoa eikä hänen vapauttaan toteuttaa jumalallista suunnitelmaa, sellaisena kuin hän sen ymmärtää, omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa.

Vapautuminen ja nirvana eivät ole kehityksen lopullinen päämäärä ja päätepiste, vaan alku korkeamman evoluution tielle ja edelleen kosmiselle polulle.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Esoteria, hengentiede

Ei tarvitse olla kovin erityinen tietäjä tunteakseen ja tietääkseen, että näkymättömien henkisten energioiden maailma on läsnä ja vaikuttaa joka päivä. Silti useimmat tieteet ja nykyajan filosofiat jättävät tämän todellisuuden puolen kokonaan huomiotta ikään kuin se olisi olematon.

Jokainen olento suuressa tietoisten olentojen ketjussa tiedostaa ja aistii vain itseään lähinnä olevia ja omaa tietoisuuttaan vastaavia tasoja, energioita ja ilmiöitä.

Viisas tietäjä ja esoteerikko on löytänyt tiensä ulkoisten ilmiöiden maailman taakse sisäiseen ja näkymättömään todellisuuteen. Elämän salaisuudet ja evoluution lait paljastuvat selkeänä hänen sisäiselle näölleen ja ymmärrykselleen.

Tuntea, tutkia ja ymmärtää elämää sen sisäiseltä puolelta, lukemattomia eri voimia ja energioita ja niiden vuorovaikutusta ja toimintaa, tämä on okkultismia, esoteriaa, viisautta. Tiede tutkii maailmaa aistein havaittavalta ja ulkoiselta puolelta. Se ei tavoita täyttä todellisuutta eikä sen avulla voi ymmärtää elämän ja kehityksen logiikkaa, tarkoitusta ja päämäärää.

Ihminen tiedostaa aina vain kapean kaistaleen koko todellisuudesta oman tietoisuutensa ja mielensä kehitysasteiden mukaisesti.

Henkisen polun ja henkisen kehityksen kautta ihminen tulee vastaanottavaiseksi uusille energioille, jotka ovat peräisin yhä korkeammista lähteistä. Ne kaikki vaikuttavat ja ovat läsnä kaiken aikaa, mutta ihmisen vastaanottavaisuus niille kasvaa asteittain.

Oikea filosofi on tietäjä, joka tuntee ja kokee paljon laajemman ja syvemmän todellisuuden kuin akateeminen filosofi tai kadunmies.

Todellisuuden sisäinen puoli vaatii omaa tutkimusta ja tiedettä ja omia menetelmiään.

Viisaus on tietoa hengestä, elämästä, energioista ja tietoisuuden kehityksestä muotojen kautta.

Viisautta on ymmärtää asioiden sisäinen puoli, elämän voimien ja energioiden maailma ja niiden toiminta ja vaikutus kaikkialla ja kaikissa elämänmuodoissa. Siitä näkökulmasta todellisuus on vaikuttavan monisyinen, rikas, salaperäinen ja monessa suhteessa vielä tuntematon tieteelle ja ihmiskunnan enemmistölle.

Kaikki tapahtumat maailmassa, planeetalla ja ihmiskunnassa heijastavat ja ilmentävät sisäisten energioiden ja voimien toimintaa. Samalla tavalla yksittäisen ihmisen elämä kuvastaa niitä energioita, joille hän on vastaanottavainen.

Monenlaiset näkymättömät voimat ja energiat työskentelevät jatkuvasti ihmisessä ja kaikkialla luonnossa toteuttaen evolutiivisia tarkoituksiaan.

Hengen kautta ihminen tuntee subjektiivisen sisäisen elämän kaikkialla. Aistien kautta hän tavoittaa elämän ulkoisen ja ns. objektiivisen puolen.

Esoteerikko on tiedemies, joka tutkii ja pyrkii ymmärtämään todellisuutta tarkastellen sitä pääasiassa sen sisäiseltä, näkymättömältä ja subjektiiviselta puolelta.

Hengen puhdas energia tekee ihmisen puolueettomaksi, objektiiviseksi ja persoonattomaksi, viisaaksi ja viileäksi ja ne ovat kaikki tiedemieheltä vaadittavia ominaisuuksia.

Kun esoteerikko puhuu valosta, hän ei puhu kuten mystikko tai näkyjen näkijä, vaan hän puhuu tosiasiasta. Kirkkaus, puhtaus ja valo luonnehtivat usein henkistä tietoisuutta ja se sävyttää henkisen ihmisen käyttövälineitä.Löytämällä ja paljastamalla hengen valon itsessään tietäjä voi sen kautta tiedostaa valon ja valoa kaikkialla. Sitä mukaa kuin aine henkistyy, se säteilee enemmän valoa. Henkinen valon tietoisuus on yhteydessä kehon kaikkien olemuspuolien osien ja atomien valon keskukseen ja samalla myös kaikkialla planeetalla, aurinkokunnassa, luonnossa ja ihmiskunnassa esiintyvään jumalalliseen valoon.

Ihmisen kehittämä ja heijastama aura on aistiva, tunteva ja tiedostava elin. Henki tiedostaa henkeä, sen monia laatuja, värähtelyjä, liikettä ja toimintaa. Henkensä, auransa ja energiakehonsa kautta vihitty kokee ja tiedostaa hengen maailman lukemattomia vivahteita, sävyjä, laatuja, värähtelyjä, liikettä ja evolutiivista toimintaa.

Vihitty kulkee taso tasolta yhä syvemmälle mysteereihin, täysin ennen tuntemattomille todellisuuden alueille.

Fyysisten aistiensa kautta ihminen ei voi tiedostaa yhtään mitään ylifyysisestä maailmasta. Hän voi varmasti havaita ainoastaan ylifyysisten energioiden ja voimien vaikutuksia ja seurauksia ihmiskunnassa ja luonnon ilmiöissä. Esimerkiksi kasvu ja kehitys ovat seurausta elämän voimien ja energioiden toiminnasta luonnon muodoissa; liike ja valo ovat seurauksia joistain niiden takana olevista ylifyysisistä tekijöistä. Maailman historian voidaan katsoa olevan ihmiskunnan vastausta ideoihin ja seitsemän säteen jaksoittaiseen toimintaan ja vaikutukseen. Kaikki tapahtumat ihmiskunnassa ovat ilmausta siinä vaikuttavista sisäisistä voimista ja energioista. Vain omassa itsessään, omassa tietoisuudessaan, aurassaan ja eetterikehossaan ihminen voi tuntea moninaiset ylifyysiset energiat ja elämän voimat. Useimmat niistä toimivat myös muissa elämänmuodoissa Maa planeetalla ja aurinkokunnassa. Vihkimysten kautta hän oppii tuntemaan planetaariset energiat ja aurinkokunnassa vaikuttavat energiat, jotka hän jakaa ne suurten planetaaristen ja solaaristen entiteettien kanssa.

Kun kaikki elämänmuodot Maa planeetalla ja Maa kokonaisuutena ovat vuorovaikutuksessa seitsemän säteen, astrologisten energioiden ja muiden aurinkokunnassamme vaikuttavien energioiden kanssa, herää kysymys, miksi emme siis havaitse näitä ylifyysisiä energioita? Voimme tiedostaa näiden näkymättömien energioiden toiminnan omassa itsessämme, koemme sen värähtelynä, liikkeenä, valona ja monenlaisina henkisinä laatuina. Emme voi kuitenkaan nähdä, tuntea tai tiedostaa ylifyysisiä energioita muissa elämänmuodoissa. Ihminen kokee omat värähtelynsä. Niissä on mukana energioita ja värähtelyjä, jotka yhdistävät hänet mm. luontoon, ihmiskuntaan kokonaisuutena, Maa planeettaan ja aurinkokuntaan kokonaisuutena. Koska ihminen elää maan päällä, hänen täytyy silloin myös tuntea Maata määräävä säde ja energian tyyppi ja osallistua siihen. (Sen on sanottu olevan kolmas säde, aktiivisen älyn säde). Hänen täytyy myös osallistua koko ihmiskuntaa määräävään säteeseen ja energiaan. (Sen on kerrottu olevan neljäs säde, ristiriidan kautta harmoniaan). Tärkein energia ihmisten elämässä on tietysti aurinkokunnan pääsäde. (Sen on sanottu olevan toinen säde, rakkaus-viisauden säde.) Osa ihmisestä kuuluu esimerkiksi kivikuntaan kehoon kuuluvien mineraalien osalta. (Kivikuntaa on sanottu hallitsevan ensimmäinen säde, tahdon eli voiman säde sekä seitsemäs säde, seremoniallinen järjestys eli magia). Ihminen ei voi tietoisesti tuntea montaa värähtelyä ja energiaa kerrallaan, vaan lähinnä vain oman hallitsevan värähtelynsä. Ihmisessä kokonaisuutena on monia eri energioita ja monia värähtelyjä toiminnassa kaiken aikaa. Ne kaikki eivät välttämättä tule tietoisen havainnon piiriin. Eihän hän voi edes tuntea omien atomiensa värähtelyä. Hän voi tietysti yrittää tiedostaa eri säteitä ja energioita toiminnassa esimerkiksi mielessä ja muissa olemuspuolissa ja eri chakroissa. Se ei ole erityisen helppoa, sillä yksi määräävä värähtely usein hukuttaa alleen muut värähtelyt. Ihmisen mielellä on kuitenkin jokin oma itsenäinen värähtely ja energia, joka voi olla muu kuin tietoisuuden yleinen värähtely. Mielellä on selkeä suhde tahdon energiaan ja monadiin. Ihmisen sydänkeskuksessa ja alemmissa chakroissa toimii rauhallisempia ja lempeämpiä energioita. (Toisen säteen, rakkaus-viisauden säteen on sanottu määräävän sydänkeskusta). (Ensimmäinen säteen, tahdon eli voiman säteen on sanottu hallitsevan pään keskusta.)

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.

Seitsemän sädettä

Ilman ymmärrystä seitsemästä säteen luonteesta ja toiminnasta jokapäiväistä elämää voi tuskin lainkaan ymmärtää.

Ihminen on keskellä elämää ja elämän voimien ja energioiden virtaamista ja tietoisuuden evoluution prosessia. Ilman selkeää oppia ja selkeitä käsitteitä siitä, mikä on tämä elämän liike ja tahto ja mistä sen jaksoittaiset ja moninaiset energiat, vaikutteet ja impulssit tulevat ja mihin ne pyrkivät, elämän tapahtuman täytyy jäädä ihmiselle enemmän tai vähemmän jäsentymättömäksi mysteeriksi ja selittämättömäksi ilmiöksi.

Nykyään ei ole olemassa juuri tieteenaloja tai tieteitä (esoteerista filosofiaa lukuun ottamatta), jotka vakuuttavasti ja syvästi kykenisivät ymmärtämään ja hahmottamaan itse elämää, sen liikettä, sen energioita, voimia ja tahtoa. Pinnalliset uskonnot ja filosofiat eivät myöskään kykene tarjoamaan vastauksia älykkäälle ihmiselle.

Kuka tahansa asiaa puolueettomasti tarkasteleva ihminen voi todeta, että elämän voima, tahto, tietoisuuden liikkeet ja värähtely ja eri energioiden toiminta ihmisessä eivät synny kehosta ja aineesta ja toimi joidenkin aineen mekaanisten lakien mukaisesti. Mielellä, tietoisuudella, sielulla ja hengellä, joita seitsemän sädettä hallitsevat, on omat lakinsa ja oma omaehtoinen toimintansa. Seitsemän sädettä (joilla jokaisella on seitsemän sivusädettä) voivat antaa rationaalisen selityksen elämälle ja tietoisuuden kehitykselle muodoissa.

Alice A. Baileyn teoksessa Esoteerinen psykologia 1 seitsemän säteen on kerrottu olevan jumalallisen tietoisuuden, universaalin mielen summa. Seitsemän sädettä ovat jumalallisen suunnitelman vartijoita ja että ne antavat kehitykselle sen lait ja päämäärän. Seitsemän sädettä ovat seitsemän älykästä olentoa, jotka ovat täysin itsetietoisia ja ryhmätietoisia. Ne ovat kokonaan tietoisia evoluution tarkoituksesta ja suunnitelmasta. Seitsemän sädettä ovat jumalallisen tarkoituksen tietoisia toimeenpanijoita, ja ne ilmaisevat niitä laatuja, joita vaaditaan tuon tarkoituksen toteuttamiseksi ja ne luovat ne muodot ja ovat ne muodot, joiden kautta jumalallinen idea voi toteutua.

Seitsemän sädettä ovat aurinkokunnan kaikkien sielujen summa. Seitsemän sädettä ovat kosmisen Kristuksen seitsemäinen ilmaus. Henki eli elämä virtaa kaikkien seitsemän säteen kautta. Seitsemän sädettä ovat seitsemän hengitystä, jotka elävöittävät kaikkia luomiaan muotoja kehityksen suunnitelman eteenpäinviemiseksi. Niiden tehtävänä on kamppailla aineen kanssa ja saattaa kaikki muodot niiden hallintaan. Kehityksen tarkoitus on aineen henkistyminen ja sielun laatujen esiin tuleminen ja henkisen tahdon toteutuminen aineellisten muotojen kautta. Säde on vain nimi määrätylle energialle, joka aiheuttaa vaikutuksia aineessa.

Kaikessa asuu mieli jonkin asteisena. Seitsemän sädettä ovat suuria mieliä, jotka hallitsevat ja ohjaavat kaikkea kehitystä sisältä päin elämän sisäisellä puolella. Ne ovat eriytymiä Jumalan mielestä. Ne työskentelevät älykkäästi kohti tietoista päämäärää. Niillä on tahto, tietoisuus, älykkyys ja itsetietoisuus. Nämä ovat kaikki mielen ominaisuuksia. Ihmisen mieli ja tietoisuus ja sen ominaisuudet kuten älykkyys, rakkaus, arvojen ja kauneuden taju ja tahto ovat suuressa määrin heijastusta seitsemän säteen laaduista ja ne ovat niiden toimintaa ja ilmentymistä hänessä.

Säteet ovat tietoisia ja älykkäitä henkisiä entiteettejä. Niiden voi sanoa hallitsevan substanssia mm. äänen ja värähtelyn kautta. Määrätty säde-energia avaa kanavan määrättyihin astrologisiin tai muihin tunnettuihin ja tuntemattomiin energian lähteisiin. Kun tietty säde toimii, se luo yhteyden tietylle tasolle ja alueelle kosmoksessa ja se luo väylän tietylle valon tai energian tyypille. Nämä energiat välittyvät ihmiseen säteiden saattamana. Se mikä taajuus on päällä, määrää sen mitkä energiat laskeutuvat korkeuksista ihmiseen. Planetaarinen antahkarana on siis todellinen! Myös ihminen itse voi oman pyrkimyksen, ajattelun ja meditaation ym. kautta luoda yhteyden tiettyyn energiaan. Kun säde toimii aktiivisesti, se välittää valoa ym. korkeita laatuja ja energioita ihmiseen. Se tapahtuu antahkaranan kautta kun se on rakennettu. Nyt tämän mysteerin pitäisi siis olla selvinnyt. Ainakin tässä on se mitä kirjoittaja voi tästä asiasta tällä hetkellä ymmärtää ja pukea sanoiksi.

Kullakin seitsemällä säteellä on monta aspektia. Riippuen ihmisen tietoisuuden kehityksen tasosta hän vastaanottaa niiden kautta omaa tietoisuuden tasoaan vastaavia energioita.

Säteiden nimet, jotka kuvaavat niiden toiminnan luonnetta, ovat 1. tahdon eli voiman säde, 2. rakkaus-viisauden säde, 3. aktiivisen älyn eli sopeutumiskyvyn säde, 4. harmonian, kauneuden ja taiteen säde, 5. konkreettisen tiedon eli tieteen säde, 6. abstraktin idealismin eli omistautumisen säde ja 7. seremoniallisen magian eli lain säde.

Seitsemän sädettä ovat peräisin auringosta, tarkemmin sanottuna subjektiivisesta auringosta eli auringon sydämestä. Maan päälle niiden energiat virtaavat jonkin pyhän planeetan kautta, jotka ovat seitsemän säteen erityisiä asuinsijoja ja kanavia. Tietyn planeetan logos, ts. ilmentyvä henkinen entiteetti, joka on vastuussa kyseisen planeetan elämänmuotojen kehityksestä, on itse asiassa yksi suuri säde. Esoteerisessa filosofiassa ns. pyhän planeetan kohdalla säde ja planeettalogos tarkoittavat kutakuinkin samaa. On luonnollista ajatella, että esimerkiksi Saturnus (3. säde) ja Jupiter (2. säde) ovat pyhiä planeettoja kun taas Maa ei ole, koska kaksi ensimmäistä ovat valtavia jättiläisiä kun taas Maa on vain pieni sinivihreä pallo. Maan sanotaan kuitenkin olevan kehittymässä pyhäksi planeetaksi, jonkin suuren säteen asuinsijaksi. Toisaalta on outoa miksi Maa, joka on ihmiskunnan, varsin kehittyneiden olentojen, asuttama, ei ole esoteerisen filosofian mukaan pyhä planeetta. Ei ole todistetta siitä, että muualla aurinkokunnassamme on älyllistä elämää tai edes orgaanista elämää.

Planeetat ja aurinkokunnat ovat sisäisessä vuorovaikutuksessa. Seitsemän sädettä toimivat kaikkialla omassa aurinkokunnassamme ja ne yhdistävät sen eri planeetat toisiinsa. Ne vastaanottavat myös energioita toisista aurinkokunnista. Toimiessaan ihmisessä nämä säteet välittävät hänelle nämä kyseiset kaukaiset energiat. Se kuinka tämä vuorovaikutus ja energioiden välittyminen seitsemän säteen kautta tarkalleen tapahtuu, jää toistaiseksi arvoitukseksi.

Kaikkea evoluutiota tietoisesti ohjaavat suuret olennot, säteet, ovat itsekin keskeneräisiä ja kehittyviä. Ne ilmeisesti kehittyvät samaa tahtia kuin heidän luomansa ilmiömaailma lukemattomine olentoineen ja lajeineen samalla tavalla kuin ihmisen sielu kehittyy jaksoittaisen muodon ottamisen kautta. Säteiden keskeneräisyyden voi ehkäpä havaita esimerkiksi niiden puolittaisesta hallinnasta sekä jaksoittaisesta ja usein laiskasta tai sitten rajun impulsiivisesta toiminnasta. Vuorokaudessa ja kuukaudessa on vaiheita, ajanjaksoja ja kausia, joista selkeä tahto ja selkeä suunta puuttuvat tai jotka ovat vailla erityistä iloa, rakkautta ja sisäistä lämpöä. Säännöllisesti tapahtuu myös (ainakin edistyneempien ihmisten tuntema) ylenmääräinen ja ihmisen kannalta jopa häiritsevä voiman purkaus ja virtaaminen. Juuri se on kuitenkin henkisellä tiellä kaikkein ratkaisevin kehitystä eteenpäin vievä voima.

Evoluutio pyrkii kohti seitsemän säteen, universaalin mielen, täydellistä hallintaa Maan päällä ja kaikissa olennoissa ja aineellisissa muodoissa.

Kehityksen kautta kaikki olennot etenevät kohti sisäistä vapahtajaa, omaa alkulähdettään, sisäistä mallia ja arkkityyppiä.

Voimme helposti kuvitella maailman ja elämän missä olisi enemmän rakkautta, iloa, tahtoa, älyä ja muita ihmisen jaksoittaisesti kokemia jumalallisia laatuja ja ominaisuuksia ja missä pahuutta ja itsekkyyttä olisi nykyistä vähemmän.

Ihminen on keskeneräinen ja säteiden hallinta hänessä on vielä puolinaista ja osittaista. Korkeammat henkiset ihmiset ilmentävät täydesti säteiden energioita, mutta heidänkin elämässään taistelu ja pyrkimys kohti yhä uusia korkeuksia jatkuvat loputtomasti.

Neljäs säde on nimeltään harmonia ristiriidan kautta. Neljännen säteen on sanottu olevan ihmiskuntaa määräävä säde. Se on siten aina enemmän tai vähemmän toiminnassa. Ristiriidat, konfliktit ja kriisit ovatkin tavallisia ihmisten sisäisessä elämässä, ihmisten välisissä suhteissa sekä kansojen ja kansakuntien välillä. Harmonia, joka saavutetaan ristiriidan tai kamppailun kautta kuvastaa hyvin inhimillisen tietoisuuden erästä olennaista piirrettä. Ilo, valo, kauneus, harmonia ja selkeä tietoisuus saavutetaan usein pyrkimyksen, kriisien, konfliktien ja sisäisten taisteluiden kautta. Kun tämä säde-energia alkaa vaikuttaa ihmisessä, tietoisuus ei ole kirkas, vaan sitä määrää suureksi osaksi substanssin melko jähmeä laatu. Ihminen ei ole parhaimmillaan, hän ei kykene ilmentämään parhaita psyykkisiä ominaisuuksia, herkempiä laatuja, henkistä tahtoa, luovaa älykkyyttä ja rakkautta erityisen paljoa. Ihmisessä ei ole suoraa kanavaa, yhtä selkeää nuottia ja sisäistä harmoniaa. Tämä säde aikaansaa ihmisessä eräänlaisen toivon tai pyrkimyksen päästä takaisin iloon, valoon ja tietoisuuden selkeyteen. Hän tietää vaistonvaraisesti, että kun hän elää tämän energian lävitse, uusi päivä saapuu ja sen myötä uudenlainen, herkempi ja kirkkaampi tietoisuus. Kun tämä säde-energia toimii aikansa, paljastuu eteerisempi ja avarampi tietoisuus. Samalla harmonia ja hyväolontunne palaavat.

Eri säteiden välillä ei ole mitään ehdottomia rajoja. Esimerkiksi toinen säde, rakkaus-viisauden säde, ja neljäs säde, ovat hyvin paljon sukua toisilleen. Neljän pienemmän säteen sanotaan eriytyneen kolmesta pääsäteestä, jotka ovat tahdon eli voiman säde, rakkaus-viisauden säde sekä aktiivisen älyn säde. Sivusäteet ovat neljäs säde, ristiriidan kautta harmoniaan, viides säde, konkreettinen tieto tai tiede, kuudes säde, omistautuminen tai idealismi, sekä seitsemäs säde, seremoniallinen järjestys tai magia. Jokaisessa säteessä vaikuttavat myös kaikki muut säteet enemmän tai vähemmän. Säteiden käsitteiden kautta me voimme hahmottaa sisäistä energioiden maailmaa. Mikään energia ei tietenkään kerro meille, että se on tämä tai tuo säde. Ymmärrys säteistä pitää saavuttaa sekä lukemalla esoteerista filosofiaa ja esoteerista psykologiaa että jäsentämällä sisäisiä kokemuksiaan ja käytöstään säteiden valossa ja tutkimalla ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä ja maailman tapahtumia säteiden näkökulmasta.

Kirjoitettu suunnilleen nykyiseen muotoonsa vuosina 2006-8.