Category Archives: Esoteeriset artikkelit

Seitsemän säteen ominaisuudet ja toiminta

Uusi Safiiri 2 2006

Tämä kirjoitukseni on jatkoa US numerossa 4/1999 julkaistuun artikkeliini ”Seitsemän säteen jumalallinen suunnitelma” missä käsiteltiin mm. seitsemän säteen alkuperää ja alkulähteitä. Se perustuu Alice A. Baileyn (1880-1949) esoteeriseen filosofiaan ja paljolti hänen teokseensa Esoteric Psychology I ja II.

Alice A. Bailey (1880 – 1949) syntyi Englannissa Manchesterissa sukunimenään La Trobe Bateman. Hän sai jyrkän kristillisen kasvatuksen. Hän meni evankeliseen työhön englannin armeijaan, mikä johti hänet Intiaan. Vuonna 1907 hän muutti Amerikkaan, missä hän tutustui teosofiaan ja H. P. Blavatskyn teoksiin. Hänestä tuli teosofian esoteerisen osaston jäsen. Myöhemminkin hän tunnusti erityisesti Blavatskyn Salaisen opin merkityksen hänen omille teoksilleen ja tutkielmilleen. Teosofiaa tuntevalle on helppoa huomata, että Bailey syventää ja kehittelee eteenpäin monia aiheita, jotka esiintyvät teosofiassa ja H. P. B.:n teoksissa. Vuonna 1919 Alice Bailey väitti olevansa yhteydessä viisauden mestariin. Hän alkoi kirjoittaa esoteeristen opetusten sarjaa, jonka hän kertoi vastaanottavansa telepaattisesti kyseiseltä mestarilta. Tämä mestari halusi pysyä tuntemattomana, mutta Alicen erehdyksen vuoksi hän paljastui olevan Djwhal Khul, tunnettu teosofinen mestari, jota kuvataan lyhyesti esimerkiksi C. W Leadbeaterin teoksessa Mestarit ja polku ja myös Baileyn omassa teoksessa Vihkimykset. Vuonna 1920 Alice avioitui teosofi Foster Baileyn kanssa. Vuonna 1923 he perustivat Arcane koulun uuden ajan opetuslapsille. Baileyn kirjoissa olevassa lausunnossa vuodelta 1934 Djwhal Khul kertoo ulkonaiselta kannalta olevansa tiibetiläisen luostarin apotti, joka johtaa laamojen ryhmää. David Reiglen tutkimusten mukaan D. K.:n opetuksella on yhtymäkohtia erityisesti buddhalaisuuden Kalachakra perinteeseen, mihin myös opetus Shamballasta liittyy.

Alice Baileyn kirjojen tarkoituksena on olla muinaisen ja ajattoman viisauden uusin tulkinta ja esitys nykyajalle. Sen ensimmäinen laaja ja systemaattinen esitys annettiin H. P. Blavatskyn välityksellä teosofian nimellä tunnettuna oppina. Molemmissa tapauksissa osallisina sanotaan olleen ns. viisauden mestareita, joka ovat tämän osittain salaisen perinteen haltijoita ja vihittyjä. Baileyn teosten tarkoituksena on tarjota opastusta nykyajan ihmiselle hänen psykologisen kehityksensä eri vaiheissa ja hänen henkisen luontonsa paljastamiseksi. Kirjat antavat myös hyvin yksityiskohtaista tietoa ihmisen, mikrokosmoksen, henkisestä rakenteesta ja eri aspekteista. Opetuksessa korostetaan tiedon soveltamisen tärkeyttä ja palvelun merkitystä. Kirjoissa viitataan ja kannustetaan elämän eri aloilla tarvittaviin uudistuksiin ja maailman ongelmien ratkaisemiseen. Erityisesti kirjat on tarkoitettu viitoittamaan tietä uuteen aikaan, Vesimiehen aikakauteen ja sen henkiseen kulttuuriin.

Opetus seitsemästä säteestä on osa suhteellisen uutta tietoa, jonka Tiibetiläinen on antanut Alice A. Baileyn kautta ihmiskunnalle. Teoksessa The Rays and the Initiations (s. 252-5) D. K. kertoo, että uutta hänen ja Alice Baileyn kirjoissa ovat opetus Shamballasta, uusi opetuslapseus, tieto seitsemästä säteestä, opetus esoteerisesta astrologiasta, tieto maailman palvelijoiden uudesta ryhmästä, tieto viisauden mestarien ashrameista sekä opetus uudesta maailmanuskonnosta. Seitsemän sädettä tunnettiin teosofian piirissä. Baileyn kirjoissa on annettu paljon uutta yksityiskohtaista tietoa säteistä. Säteet vaikuttavat yhtä lailla ihmisyksilöihin, ryhmiin, kansakuntiin, eri luonnonkuntiin, Maahan kokonaisuutena ja aurinkokuntaan.

Esoteerisen opetuksen mukaan aurinkokuntamme pääsäde on 2. säde, rakkaus-viisauden säde. Seitsemän sädettä on eriytynyt tästä yhdestä suuresta kosmisesta säteestä ja ne ovat siten tavallaan sen alasäteitä. Myös kosmisia säteitä on seitsemän. Muiden kosmisten säteiden luonteesta meillä ei ole tietoa. Kolme pääsädettä muodostaa sen jumalallisen kolminaisuuden, joka on aina esiintynyt kaikissa maailman uskonnoissa ja filosofioissa. Kristillisessä perinteessä ne ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki ja ne vastaavat tahdon 1. sädettä, rakkaus-viisauden 2. sädettä ja aktiivisen älyn 3. sädettä. Seitsemän sädettä ovat seitsemän älykästä entiteettiä, jotka antavat evoluutiolle sen lait ja päämäärän ja joiden kautta kehityksen suunnitelma toteutuu. Seitsemää sädettä kutsutaan myös seitsemäksi suureksi rakentajaksi ja seitsemäksi suureksi hengitykseksi. Seitsemän sädettä määräävät kaikkiin elämänmuotoihin, ihmisyksilöihin ja ihmiskuntaan omat mallinsa, laatunsa ja ominaisuutensa ja päämääränsä. Säteet selittävät myös eri persoonallisuustyyppien olemassaolon. Kehityksen tarkoitus on että seitsemän säteen energioiden kautta ilmentyvät hengen tarkoitukset ja sielun laadut ilmentyvät lopulta aineen maailmassa ja ihmiskunnassa. Säteiden jaksoittainen toiminta luo sivilisaatioita ja kulttuureja. Nyt voimaan astuvan 7. säteen, joka korvaa 6. säteen vaikutuksen, sanotaan esim. tuovan tullessaan Vesimiehen ajan kulttuurin ja elämänmuodon. Vesimiehen ajan uusi kulttuuri perustetaan niiden valistuneiden ja myös osittain valaistuneiden ihmisten myötävaikutuksella, joita yhdessä kutsutaan henkiseksi hierarkiaksi. Säteet toimivat aurinkokuntamme tunnettujen ja tuntemattomien planeettojen välityksellä ja eläinradan tähdistöjen kautta.

Pää- ja sivusäteet

Säteet jakaantuvat kahteen ryhmään:

1. Aspektisäteet. Säteet 1. 2. 3. Pääsäteet.
2. Attribuuttisäteet. Säteet 4. 5. 6. 7. Sivusäteet.

JotkutVanhan kommentaarin (joka on mestari Djwhal Khulin käytössä ollut muinainen ja salainen lähdeteos) lauseet tekevät hyvän yhteenvedon näiden kahden ryhmän välisestä erosta:

“Seitsemän veljeä ovat kaikki saman Isän lapsia, mutta vanhemmat kolme osallistuvat isän luontoon. Nuoremmat neljä muistuttavat äitiä. Kolme vanhempaa veljeä menevät tähtien universumiin, ja siellä he edustavat isää. Nuoremmat neljä menevät tähtien universumiin ja ilmentävät sen luontoa, jota isä rakasti.” (Esoteric Psychology I, 351).

Aspektisäteillä on pidemmät jaksot kuin attribuuttisäteillä, ja niiden poljento on okkulttisesti hidasta, kumulatiivista vaikutukseltaan, ja aikakausien kuluessa niiden liikevoima lisääntyy vakaasti. Attribuuttisäteillä on lyhyemmät jaksot, ja ne tuottavat vakaan sydämenlyönnin ja säännöllisen rytmin aurinkokunnassa. Kolmen aspektisäteen voitaisiin katsoa ruumiillistavan inkarnoituneen logoksen tahtoa ja tarkoitusta. Attribuuttisäteiden voidaan samalla tavalla katsoa ruumiillistavan inkarnoituneen logoksen laatua ja luonnetta. Symbolisesti puhuen kolme pääsädettä ovat ilmausta (ilmentymisen aikana) aurinkologoksen sieluaspektista, kun taas neljä attribuuttisädettä ruumiillistavat hänen persoonallisuuttaan.
Kun pääsäde on ilmentynyt, silloin jumalallisen intention, universaalisen tarkoituksen ja suunnitelman nähdään ilmentyvän suuremmalla selkeydellä, ja ihmissuvun kehityksessä voidaan odottaa ja toivoa suuria tapahtumia. Kun sivusäde vallitsee, seurauksena on psyykkisen herkkyyden kasvu ja sellaisen muotoelämän ilmentyminen, joka ilmaisee jumalallista luontoa voimakkaammin kuin jumalallista suunnitelmaa. Tämä totuus pätee myös yksilön kehitykseen. Elämät, jotka on omistettu tarkoituksen kehkeyttämiseen, ovat erilaisia soinniltaan ja luonteeltaan kuin ne, jotka on omistettu luonteen tai laadun kehittämiseen. Tämä on mitä tärkein psykologinen näkökohta.
Aspektisäteet tuottavat siten pääasiassa suunnitelman kehkeytymisen. Attribuuttisäteet tuottavat jumaluuden laatujen kehkeytymisen. Tämä on yhtä totta aurinkologoksesta ja ihmisestä, planetaarisesta jumaluudesta ja ihmiskunnasta käsitettynä kokonaisuutena. Kolme suurta sädettä ovat kokonaisuudessaan ilmentynyt jumaluus, inkarnoitunut sana. Ne ovat aktiivisia kaikissa muodoissa kaikissa luonnonkunnissa. Kolme pääsädettä ovat kaikkien muotojen tai ilmennysten summa ja kaikkien laatujen lahjoittajat sekä aineellisen ilmennyksen takana oleva elämäaspekti. Ihmisperheessä ne vastaavat persoonallisuutta, sielua ja monadia. Jonakin päivänä ne ilmennykset, joita me kutsuimme persoonallisuuksiksi ja jotka peittävät tai verhoavat todellisuuden, tulevat täydesti paljastamaan jumaluuden ominaisuudet.
Symbolisesta näkökulmasta ja asiaa yksinkertaistaen voitaisiin sanoa, että ensimmäinen säde ruumiillistaa Jumalan dynaamisen idean. Toinen säde toimii suunnitelman ensimmäisessä muotoilussa, jonka perusteella rakennetaan muoto ja materialisoidaan idea. Suuri geometrikko ryhtyy toimeen ja tekee rakentajien työn mahdolliseksi. Toinen säde on mestarirakentajan säde. Kolmas säde on aktiivisten rakentavien voimien koostuma. Yhdessä rakentajiensa kanssa suuri arkkitehti (kolmas säde) organisoi materiaalin, aloittaa rakennustyön ja lopulta Jumala pojan opastuksella materialisoi Jumala isän idean ja tarkoituksen. Suhteessa ihmiskuntaan kolme aspektisädettä ilmentyvät pääasiassa kolmen jaksoittaisen käyttövälineen kautta:

Säde I Voima Elämä Ideat Monadi.
Säde II Rakkaus-viisaus Tietoisuus Ihanteet Sielu.
Säde III Aktiivinen äly Ilmennys Idolit Persoonallisuus.

Ne heijastuvat myös persoonallisuuden kolmeen kehoon seuraavasti:

Säde I Voima Ideat Mentaalikeho Tarkoitus. Elämä.
Säde II Rakkaus Ihanteet Astraalikeho Laatu
Säde III Äly Idolit Fyysinen keho Muoto.

Näiden pääsäteiden vuorovaikutuksen tulos voidaan nähdä neljän pienemmän säteen toiminnassa. Neljä attribuuttisädettä, joiden synteesi on kolmas aspektisäde, tuottavat erilaiset ominaisuudet suuremmin yksityiskohdin kuin aspektisäteet. Attribuuttisäteet, vaikka ne ilmaisevat itseään yhtä lailla kaikilla tasoilla ja jaksoittaisten käyttövälineiden kautta ja persoonallisuuden kolmen aspektin kautta, ilmentyvät pääasiallisesti jonkin neljän luonnonkunnan kautta. Suhteessa ihmiskuntaan nämä neljä attribuuttisädettä ilmaisevat itseään laajasti yhteydessä persoonallisuuden neljään aspektiin. Suhde on seuraava:

Säde IV Ristiriidan kautta harmoniaan Fyysinen keho.
Säde V Konkreettinen tieto Eetterikeho.
Säde VI Omistautuminen Astraalikeho.
Säde VII Organisaatio Mentaalikeho.
(Esoteric Psychology I, 421-2).

Planeettalogoksella on kolme suurta keskusta, joiden kautta kolmen pääsäteen energia virtaa. Shamballa on planetaarinen pään keskus, ja sen kautta virtaa ensimmäisen säteen, tahdon tai voiman energia. Hierarkia, planetaarinen sydänkeskus, ilmentää toisen säteen, rakkaus-viisauden energiaa. Ihmiskunta on planetaarinen kurkkukeskus, ja se ilmentää kolmannen säteen, aktiivisen älykkyyden energiaa. Nämä kolme pääsädettä heijastuvat edelleen ihmisen pää- sydän ja kurkkukeskuksiin.

I. SHAMBALLA . . . . . . . . Tahto tai voima . . . . . . . . . . Planetaarinen pään keskus,
Pyhä kaupunki. . . . . . Tarkoitus. Suunnitelma . . . . henkinen käpyrauhanen.
Elämäaspekti.
Hallitsija: – Sanat Kumara, Maailman herra.
Päivien muinainen.
Melchizedek.

II. HIERARKIA . . . . . . . . Rakkaus-viisaus . . . . . . . . . . . Planetaarinen
sydänkeskus.

Uusi Jerusalem . . . . . Tietoisuus.
Ryhmäykseys.
Hallitsija: – Kristus.
Maailmanpelastaja.

III. IHMISKUNTA . . . . . . . Aktiivinen äly . . . . . . . . . Planetaarinen
kurkkukeskus.

Neliön muotoinen
kaupunki . . . . . . . . . . Itsetietoisuus.
Luovuus.
Hallitsija: – Lucifer.
Aamun poika.
Tuhlaajapoika. (The Destiny of the Nations, 23).

Manu edustaa ensimmäistä sädettä, Kristus (eli Boddhisattva) toista sädettä ja Mahachohan, sivilisaation herra, kolmatta, aktiivisen älykkyyden sädettä. He edustavat hierarkian kolmea osastoa ja he ovat planeettalogoksen edustajan, Sanat Kumaran, tahdon täytäntöönpanijat. Nämä kolme suurta olentoa edustavat kaiken ilmenneen kolminaisuutta, ja tämä voitaisiin ilmaista seuraavassa muodossa:

Tietoisuus

Manu Boddhisattva Mahachohan

Aineaspekti . . . . . . . . . . .Henkiaspekti . . . . . . . . Älyaspekti.
Muoto . . . . . . . . . . . . . . . . Elämä . . . . . . . . . . . . . . . Mieli.
Ei-itse . . . . . . . . . . . . . . . Itse . . . . . . . . . . . . . . . . . .Niiden välinen suhde.
Ruumis . . . . . . . . . . . . . . . Henki . . . . . . . . . . . . . . . . Sielu.

tai, sanoin jotka suoranaisesti koskevat itsetietoisuutta:

Politiikka . . . . . . . . . . . . . Uskonto . . . . . . . . . . . . . . . Tiede.
Hallinto . . . . . . . . . . . . . . .Vakaumukset . . . . . . . . . . . Sivilisaatio.
Rodut . . . . . . . . . . . . . . . . .Uskonnot . . . . . . . . . . . . . . Kasvatus.

Kaikki ihmiset kuuluvat johonkin näistä kolmesta osastosta, ja ne kaikki ovat yhtä tärkeitä, sillä henki ja aine ovat yhtä. Yhden elämän ilmauksina ne ovat kaikki sillä tavalla toisistaan riippuvaisia, että yritys ilmaista kolmen osaston tehtävät taulukon muodossa voi helposti johtaa harhaan. (Vihkimykset, 109).
Jopa kommunismi, demokratia ja diktatuuri ovat hämärtyneitä ilmauksia pääsäteistä. Diktatuuri on vääristynyt reaktio tahdon energiaan, joka virtaa Shamballasta. Demokraattinen ihanne on ilmausta hierarkian vuodattamasta rakkauden energiasta, ja kommunismi on ihmiskunnan oma kehitelmä, jota on inspiroinut kolmas säde. Nämä ideologiat ovat vääristyneitä inhimillisiä reaktioita henkisiin impulsseihin ja ideoihin, jotka virtaavat kolmesta suuresta planetaarisesta keskuksesta. (The Destiny of the Nations, 22).

Seitsemän säteiden herraa

Seuraavaksi käsittelemme eri säteitä ja niiden toimintaa yksityiskohtaisesti.
1.Voiman tai tahdon herra. Tämä elämä käyttää voimaa jumalallisen hyväntahtoisuuden ilmauksena. Se on niin dynaamisen intensiivinen säde, että sitä kutsutaan tuhoajan säteeksi. Ihmiskunnassa sen ilmentyneitä energiayksiköitä on hyvin vähän. Planeetallamme ei ole puhtaita ensimmäisen säteen sieluja. Kaikki niin kutsutut ensimmäisen säteen minuudet eli sielut ovat inkarnaatiossa olevan toisen säteen ensimmäisellä alasäteellä. Tänä aikana inkarnoitunut ensimmäisen säteen sielu olisi onnettomuus. Maailmassa ei ole riittävästi älykkyyttä ja rakkautta tasapainottamaan tuhoajan säteen sielun dynaamista tahtoa. Ensimmäisen säteen sielujen ja persoonallisuuksien työssä kuolema ja tuho ovat aina läsnä, ja heidän reaktioitaan luonnehtii julmuus ja persoonattomuus. Tämän säteen päävoima on kivikunnassa, ja avain ensimmäisen säteen mysteeriin on radium.
Ensimmäinen säde vaikuttaa tämän päivän maailmassa kahdella tavalla. Se pyrkii ykseyteen ja synteesiin kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla. Se toimii myös tuhoisana elementtinä maailmassa kun ihminen käyttää tätä voimaa itsekkäästi, jolloin seurauksina ovat viha, asevarustelu, itsekäs politiikka, separatistisuus ja sairaudet. Shamballan energia on niin uusi ja outo, että ihmisten on vaikea käsittää mitä se on – Jumalan tahdon ilmenemistä uutena ja voimakkaana elinvoimaisuutena. Tahdon energia on eräs niistä energioista, joita ihmisen on mahdollista herättää ja ottaa käyttöönsä, esimerkiksi suuren invokaation avulla. Esimerkkinä ensimmäisen säteen rakentavasta ilmauksesta Bailey mainitsee Turkin diktaattori Ataturkin.
Tämä sädeherra ei vielä ole täydessä ilmauksessaan, paitsi silloin kun hän saa aikaan hävitystä ja saattaa jaksot päätökseen. Ensimmäinen säde on kuoleman draaman hallitsija kaikissa luonnonkunnissa. Tahdon säteen tehtävänä on hajottaa muodot, mikä aikaansaa voiman vapautumisen ja “astumisen valoon kuoleman portin kautta.” Hävittäjän työ on yhtä hyödyllistä kuin rakentavan aspektin. Vain ihmisen viha muotojen kuolemaa kohtaan saa hänet pitämään hävittäjän työtä pahana ja katsomaan, että se on vastoin jumalallista ohjelmaa. Hävittäjän työ poikkeaa ns. mustien voimien työstä mm. siinä, että mustien voimien työ kumpuaa alhaalta aineesta, kun taas hävittäjien työtä johdetaan ylhäältä hengestä käsin. Näiden kahden tien symbolit ovat miekka ja risti. Eräitä tälle sädeherralle annettuja nimiä ovat:
Kuoleman herra
Oven aukaisija
Muodosta vapauttaja
Hajottava tulinen elementti
Jumalan sormi
Hävittävä hengitys
Tuhoava salama

2. Rakkaus-viisauden herra. Tämä rakkauden herra on voimakkain seitsemästä säteestä, koska hän on samalla kosmisella säteellä kuin solaarinen Jumaluus. Tämä elämä juurruttaa kaikkiin muotoihin rakkauden laadun yhdessä sen aineellisemman ilmentymän, halun, kanssa. Toinen säde hallitsee jokaista elämänyksikköä ja jokaista ilmennyttä muotoa. Se sävyttää laadullaan kaikkien planeettojen elämää, ja Jumalan puoleensavetävä magneettinen rakkaus virtaa kautta hänen luodun universuminsa. Opettajien, vanhempien ja kasvattajien olisikin hyvä tiedostaa tämän sädevoiman mahti ja luottaa lakiin, joka tekee kaiken hyväksi. Toinen säde on puoleensavetävä prinsiippi luonnossa, ja sen tehtävänä on rakentaa muotoja laadun ja elämän ilmaisemiseksi. Se on erityisen aktiivinen kasvikunnassa, ja se tuottaa muun muassa kukkien magneettisen vetovoiman. Toisen säteen mysteeri on kätketty kukkien tuoksun merkitykseen. Tuoksu ja radium ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne ovat ilmauksia säteiden vaikutuksista aineellisen substanssin eri ryhmiin. Kivikunnan radioaktiivisuutta ja kasvikunnan tuoksua vastaa ihmiskunnassa sielun magneettinen säteily.
Enemmistö ihmisistä edustaa tänään toista ja kolmatta sädettä, ja yhä enemmän ihmisiä, sieluja, tulee kuulumaan toiseen säteeseen. Heille kuuluu luonnostaan jälleenrakennustyö uuden aikakauden valmistelemiseksi. Rakkauden säteen energia keskittyy pääasiassa maailmanpalvelijoiden uuteen ryhmään, joka on hierarkian pääkanava tänä aikana. Toinen säde suuressa määrin oikeiden ihmisten välisten suhteiden säde. Toisen säteen vaikutus on tänään erityisen voimakas, koska hierarkia (joka on tämän säteen pääilmaus) lähestyy nyt ihmiskuntaa ja valmistaa sitä “rakkauden kriisiin” ja suureen planetaariseen vihkimykseen.
Siten tahdon ja rakkauden pääsäteissä meillä on jumalallisen luonnon kaksi pääpiirrettä, jotka ovat piilevinä kaikissa lukemattomissa muodoissa. Aioonien kuluessa nämä kaksi energiaa tulevat hallitsemaan vakaasti kaikkia ilmennyksiä ja ajamaan luotua maailmaa kohti jumalallisen luonnon täydellistä ilmaisemista. Nykyisin muotoluonto haittaa vielä suuresti säteiden ilmentymistä. Säteet ovat tekemisissä energian ja tietoisuuden kanssa, ja kun sädevoima työskentelee epätäydellisten muotojen kautta, sen vaikutuksen täytyy vääristyä ja typistyä. Mutta se aika on lähellä, jolloin säteen tarkoitus, tyyppi ja laatu tulevat täydemmin ilmaistuksi, ja tämän myötä syntyvät myös paremmat muodot. Ihmisten herkkyyden kehittyessä säteiden laatu, värähtely ja rytmi voidaan selkeämmin tiedostaa tietoisuudessa ja eri säde-energiat kyetään erottamaan toisistaan. Eräitä tämän sädeherran nimiä, jotka ilmaisevat hänen tarkoituksensa, ovat:
Ikuisen rakkauden herra
Kosminen magneetti
Mestarirakentaja
Suuri geometrikko
Valontuoja
Inkarnoitunut Jumalan poika
Kosminen Kristus

3. Aktiivisen älykkyyden herra. Hänen työnsä on läheisemmässä yhteydessä materiaan, ja hän toimii yhteistyössä toisen säteen herran kanssa. Hän on motivoiva impulssi alkuperäisessä luomistyössä, ja aineen kautta (joka suotuisasti peittää ja estää) hän tarjoaa ihmiskunnalle laajan kokeilun ja kokemuksen kentän.
Kolmannella säteellä on erityinen suhde eläinkuntaan, ja se synnyttää kehittyneemmissä kotieläimissä havaittavan taipumuksen älylliseen toimintaan. Kivikunnassa esiintyvän radioaktiivisuuden ja kasvikunnan tuoksujen vastaavuutta eläinkunnassa kutsutaan omistautumiseksi, joka luonnehtii kotieläinten suhdetta ihmiseen.
Tämä säde tulee pysymään objektiivisessa ilmennyksessä vielä hyvin pitkän ajan. Sen tehtävänä on elävöittää lopulta kaikki, kaikkein kehittymättömimmätkin ihmiset, älykkääseen toimintaan. Älyllinen toiminta ja rakkaus ovat kehittyneen Jumalan pojan tärkeimmät ominaisuudet, kun taas niiden alemmat heijastumat – seksi ja halu – ovat luonteenomaisia keskivertoihmiselle ja kehittymättömille Jumalan pojille. Kolmannella säteellä on erityinen suhde valoon, aikaan, avaruuteen, ilmentyneeseen logokseen, aineeseen ja voimaan, joka luo muodon. Seuraavat kolmannen säteen herran nimistä tuovat esiin hänen olemuksensa:
Kirjanpitäjä
Muistin herra
Alemman neljän yhdistäjä
Tasapainon herra
Perustuksen rakentaja
Valon edelläkävijä
Hän, joka kätkee ja kuitenkin paljastaa
Ajan jakaja
Avaruuden herra
Universaali mieli
Universumin suuri arkkitehti

4. Harmonian, kauneuden ja taiteen herra. Tämän olennon päätehtävä on kauneuden luominen (totuuden ilmauksena) elämän ja muodon vapaan vuorovaikutuksen kautta. Sen kauneuden malli perustuu alkuperäiseen suunnitelmaan sellaisena kuin se esiintyy aurinkologoksen mielessä. Tämä luovan ilmaisun neljäs herra ryhtyy jälleen täyteen toimintaan maan päällä noin 500 vuoden päästä, vaikka ensimmäiset heikot vaikutelmat hänen vaikutuksestaan tunnetaan jo nyt. Koska se on väliaikaisesti poissa ilmennyksestä, tänä aikana ei ole syntynyt hyvin korkeatasoista taidetta. Ensi vuosisata tulee näkemään luovan taiteen uudelleenheräämisen sen kaikissa muodoissaan. Neljäs säde ei ole kuitenkaan erityisesti taiteilijan säde, kuten monet ajattelevat, sillä taiteilijoita on kaikilla säteillä.
Neljäs säde ruumiillistaa harmonian prinsiippiä. Tämä säde työskentelee harmonisoidakseen kaikki vaikutukset, jotka virtaavat syiden maailmasta, joka on kolmen pääsäteen maailma. Neljäs säde on olennaisesti jalostaja, joka synnyttää täydellisyyden muodossa ja manipuloi Jumalan energioita sellaisella tavalla, että herran temppeli voidaan tuntea todellisessa olemuksessaan valon asuinsijana. Päämäärämme on korkeampien ja alempien aspektien tai prinsiippien harmonisoiminen. Tämä tuo mukanaan ristiriidan ja taistelun, mutta se synnyttää lopulta kauneuden, luovan voiman taiteessa ja synteesin.
Neljäs säde ei ole ilmentynyt mitä tulee jälleensyntyviin minuuksiin tai sieluihin. Toisesta näkökulmasta se on aina aktiivinen ja läsnä, sillä se on säde, joka hallitsee ihmiskuntaa eli neljättä luonnonkuntaa. Tässä on pantava merkille numeerinen suhde, sillä ihmismonadien neljäs luova hierarkia ja neljäs säde ovat äärimmäisen aktiivisia tässä neljännessä kierroksessa ja neljännellä pallolla, Maassa. Niiden läheinen keskinäinen suhde ja vuorovaikutus ovat vastuussa ihmiskunnan nousemisesta etualalle. Muilla kierroksilla ihmiskunta ei ole ollut hallitsevimmassa tai tärkeimmässä asemassa. Tässä kierroksessa se on. Seuraavassa kierroksessa astraalitasolla olevien sielujen ja devakunnan evoluutio tulevat olemaan hallitsevassa asemassa. Symbolisesti voitaisiin sanoa, että ihmiskuntaa elähdyttävän olennon sielusäde on neljäs säde ja että sen persoonallisuuden säde on viides säde, konkreettisen tiedon tai tieteen säde. Ristiriidan kautta harmoniaan ja kyky saavuttaa tietoa viisaan valinnan kautta – nämä ovat ne kaksi sädettä tai päävaikutusta, jotka läpäisevät ihmiskunnan ja ajavat sitä eteenpäin kohti sen jumalallista kohtaloa. Nämä ovat määräävät tekijät, joihin ihminen voi nojautua ja ehdottomasti luottaa. Ne ovat takuu saavutuksesta, mutta aiheuttavat myös kuohuntaa ja ajoittaisen dualismin. Harmonia, joka ilmentää itseään kauneudessa ja luovassa voimassa, saavutetaan taistelun, jännityksen ja rasituksen kautta. Tieto, joka ilmaisee itseään lopulta viisauden kautta, saavutetaan vain peräkkäin ilmenevien valintojen ahdingon kautta. Tämä prosessi tuottaa viimein käsityksen tosista arvoista, näkemyksen ihanteesta ja kyvyn erottaa todellisuus harhan takaa. (Esoteric Psychology I, 343). Eräitä tälle sädeherralle annettuja nimiä ovat:
Kolmen ja kolmen välinen yhdysside
Jumalallinen välittäjä
Jumalan käsi
Siemen, joka on kukka
Valo valossa
Muodon korjaaja
Kolmea alempi, korkein neljästä
Herran pasuuna

5. Konkreettisen tiedon ja tieteen herra. Tämä suuri elämä on läheisessä kosketuksessa luovan Jumaluuden mieleen, aivan kuten toisen säteen herra on läheisessä kosketuksessa saman Jumaluuden sydämeen. Viidennen säteen vaikutus on voimistumassa aivan kuten kuudennen säteen herran vaikutus on vähenemässä. Viides säde toimii aktiivisesti ihmiskunnalle kaikkein tärkeimmällä tasolla, joka on sielun taso ja korkeamman ja alemman mielen taso. Viides säde ruumiillistaa tiedon prinsiippiä, ja johtuen sen aktiivisuudesta ja läheisesti suhteesta kolmanteen säteeseen, aktiivisen älykkyyden säteeseen, sitä voidaan pitää säteenä, jolla erityisesti tänä aikana on kaikkein vitaalisin suhde ihmiseen. Viidennen säteen energia on suuresti nopeuttanut ihmisen evoluutiota, ja se on tuottanut kolme suurta ajattelun aluetta: tieteen, filosofian ja psykologian.
Viidennellä säteellä on siten erityinen asema saavutuksen keskipisteenä, minuuden eli sielun kotina, mielen ilmentämisen tasona, persoonallisuuden täydellistymisvaiheena ja kolminaisen monadin heijastumana kolmessa maailmassa. Viides säde on myös ihmiskunnan persoonallisuuden säde. Eräitä tälle sädeherralle annettuja nimiä ovat:
Totuuden paljastaja
Kolminainen ajattelija
Akanoiden seuloja
Ovi Jumalan mieleen
Tiedon jakaja
Enkeli, jolla on liekehtivä miekka.
Salaisuuden haltija
Logoksen rakastettu
Veli Siriuksesta

6. Omistautumisen ja idealismin herra. Tämä solaarinen jumaluus on aurinkologoksen laadun erityinen ja luonteenomainen ilmaus. Sotaisa keskittyminen ihanteeseen, peräänantamaton omistautuminen elämänhalun tarkoitukselle ja jumalallinen vilpittömyys ovat tämän sädeherran ominaisuudet. Kuudes säde on nyt vetäytymässä. Kuudennen säteen minuudet tulevat inkarnoitumaan muilla palloilla ja muissa planeettaketjuissa, eivätkä niin paljon omalla planeetallamme. Kuudennella säteellä on ollut pitkä jakso, ja sen toiminnan menestyksestä kertoo suurten ideologioiden esiin nousu tänä aikana. Kuudennen säteen asteittainen vetäytyminen on ollut vastuussa kuohunnasta, kristallisoitumisesta, tuhosta, kuolemasta ja jakaumista viime vuosisadalla. Vanhat asiat katoavat kun kuudennen säteen herra vetää pois huomionsa ja energiansa.
Kuudes säde ruumiillistaa tunnistamisen prinsiipin, mikä tarkoittaa kykyä nähdä muodon takana oleva ihanteellinen todellisuus. Tämä säde on suuressa määrin vastuussa niiden ideoiden muodostamisesta, jotka ovat johtaneet ihmistä eteenpäin, ja niiden ilmennysten korostamisesta, jotka ovat verhonneet ja kätkeneet noita ihanteita. Ilmennyksen ja laadun erottamisen työ etenee pääasiassa tällä säteellä. Tämän työn toimintakenttä on astraalitaso. Kuudes säde on hallinnut kristinuskoa, mikä selittää sen sotaisuuden ja fanaattisuuden.
Tämä vetäytyvä ihanteelle omistautumisen säde on suuresti vastuussa ihmisen tietoisuuden tyypistä tänään. Ihminen on olennaisesti omistautunut (fanaattisuuteen asti) sille, mikä sattuu olemaan hänen huomionsa päämäärä elämässä. Tämä päämäärä voi olla opetuslapseuden saavuttaminen, perheen perustaminen, rahan ansaitseminen, suosion saaminen tai jokin muu tavoite, johon hän keskittää kaiken aikansa ja energiansa. Kuudennen säteen ihmiset ovat taantumuksellisia, konservatiiveja ja fanaatikkoja, jotka vastustavat kaikkea uutta ja pyrkivät säilyttämään vanhat arvot. Hyvin suuri määrä ihmisiä on edelleen vastaanottavainen kuudennen säteen vaikutukselle. Jotkut tälle hyvää tekevälle, mutta silti jonkin verran väkivaltaisesti energisoidulle säteen herralle annetut nimet ovat seuraavat:
Muotojen vihaaja
Soturi marssilla
Logoksen miekankantaja
Totuuden puolustaja
Ristiinnaulitsija ja ristiinnaulittu
Kenraali täydellisellä tiellä

7. Seremoniallisen järjestyksen tai magian herra. Seitsemäs säde on nyt astumassa voimaan. Sen vaikutus on voimakkain fyysisellä tasolla, sillä seitsemännen säteen ja seitsemännen tason, fyysisen tason, välillä on läheinen numerologinen yhteys. Seitsemännen säteen vaikutus on myös voimakkain seitsemännen juurirodun aikana, jolloin tulee tapahtumaan täydellinen mukautuminen lakiin ja järjestykseen. Tämän säteen saapuminen on osittain vastuussa maailman nykyisestä taipumuksesta kohti hallintodiktatuuria ja keskushallinnon pakottavaa kontrollia. Sen vaikutus voidaan nähdä myös siinä, että maailmassa esiintyy tänä aikana niin monia yrityksiä luoda jonkinlainen järjestelmä tai järjestys ja saada aikaan kaikkien energioiden uudelleenjärjestely (vielä tietoisesti sitä tajuamatta) uuden aikakauden aloittamiseksi.
Seitsemäs säde on suurelta osin toimeenpanevan työn säde, jonka tehtävänä on rakentaa, koordinoida ja tuottaa koheesiota neljässä alemmassa luonnonkunnassa. Se ilmentää itseään rituaalien kautta, mutta rituaali sanaa ei tule kaventaa sen nykyiseen käyttöön vapaamuurarien tai uskonnollisten rituaalien yhteydessä. Rituaalin merkitys on paljon laajempi. Seitsemäs säde painaa kaikkiin muotoihin lain ja järjestyksen, rytmin ja rituaalin. Eräs ensimmäisistä asioista, jotka ihmiskunta tulee oppimaan seitsemännen säteen vaikutuksen alaisena, on että sielu hallitsee instrumenttiaan, persoonallisuutta, rituaalien avulla tai luomalla säännöllisen rytmin. Seitsemäs säde tuo tilaisuuden erityisesti länsimaisille ihmisille, sillä tällä säteellä he voivat ottaa ensimmäisen vihkimyksen.
Seitsemännen säteen tehtävänä on yhdistää sisäinen laatu ja ulkoinen näkyvä muoto eli ilmennys. Tämä työ etenee pääasiassa eetteritasoilla, ja se koskee myös fyysistä energiaa. Tämä on todellista maagista työtä. Seitsemännen säteen päätyönä voitaisiin siten pitää muotojen henkistämistä, ja aina kun sielu inkarnoituu ja lapsi syntyy maan päälle, tämä fuusion, koordinaation ja yhdistämisen prinsiippi on aktiivinen eetteritasoilla. (Ibid., 52-3).
Tällä sädeherralla on monta nimeä, ja niiden merkitys on tänään mitä tärkein. Tulevaisuuden työ voidaan nähdä tutkimalla näitä nimiä:
Maagisen taiteen työntekijä
Muodon luoja
Toisen herran valon lahjoittaja
Taikasauvan käsittelijä
Temppelin vartija
Pyhän tulen vaalija
Jumalallinen alkemisti
Kauneuden paljastaja

Tässä luonnehdittu työ muodostaa vain pienen osan näiden sädeherrojen suorittamasta työstä. Koska Maamme ei ole yksi seitsemästä pyhästä planeetasta (eikä myöskään jonkin seitsemän suuren säteen ilmentymiskeho), säteillä on tarkoituksia ja toimintoja, joissa Maallamme on vain vähäinen osuus.
Jokaisella säteellä on oma tapansa opettaa ihmiskuntaa. Se kehittää ihmistä sädelaadun sävyttämällä järjestelmällä tai menetelmällä, joka on erityinen ja ainutkertainen.

Säde I . . . . . Korkeampi ilmaus: Valtiotaidon ja hallinnon tiede.
Alempi ilmaus: Moderni diplomatia ja politiikka.

Säde II . . . . Korkeampi ilmaus: Adeptihierarkian opettama
vihkimysprosessi.
Alempi ilmaus: Uskonto.

Säde III . . . Korkeampi ilmaus: Kommunikaation ja
vuorovaikutuksen keinot. Radio, puhelin, lennätin ja
matkustaminen.
Alempi ilmaus: Rahan ja kullan käyttö ja leviäminen.

Säde IV . . . Korkeampi ilmaus: Vapaamuurarien työ, joka perustuu
hierarkian muodostamiseen ja joka on suhteessa
toiseen säteeseen.
Alempi ilmaus: Arkkitehtuuri. Moderni
kaupunkisuunnittelu.

Säde V . . . Korkeampi ilmaus: Sielutiede. Esoteerinen psykologia.
Alempi ilmaus: Moderni kasvatusjärjestelmä ja
mentaalinen tiede.

Säde VI . . . Korkeampi ilmaus: Kristinusko ja eri uskonnot.
(Huomatkaa suhde II säteeseen.)
Alempi ilmaus: Kirkot ja organisoidut uskonnot.

Säde VII . . Korkeampi ilmaus: Kaikki valkoisen magian muodot.
Alempi ilmaus: Spiritualismi, joka koskee “ilmiöitä”.
(Esoteric Psychology I, 50).

Säteiden jaksoittainen ilmentyminen

Osittain yhteenvetona edellä sanotusta käsittelemme vielä säteiden jaksoittaista ilmentymistä. Seuraava taulukko säteiden toiminnasta tai toimimattomuudesta viittaa vain Maahamme ja sen kehitysmuotoihin:

Säde yksi ei ilmentynyt
Säde kaksi ilmentynyt vuodesta 1575 j.K.r.
Säde kolme ilmentynyt vuodesta 1425 j.K.r.
Säde neljä alkaa hitaasti ilmentyä vuoden
2025 j.K.r. jälkeen.
Säde viisi ilmentynyt vuodesta 1775 j.K.r.
Säde kuusi siirtymässä nopeasti pois
ilmennyksestä.
Se alkoi vetäytyä vuonna 1625 j.K.r.
Säde seitsemän ilmentynyt vuodesta 1675 j.K.r.
(Esoteric Psychology I, 26).

Nämä kaikki ovat pienempiä jaksoja Kalojen merkin vaikutuksen alaisuudessa. Neljä sädettä on siis ilmentynyt tänä aikana – toinen, kolmas, viides ja seitsemäs. Kolme sädettä on okkulttisesti lepotilassa – ensimmäinen, neljäs ja kuudes. Neljäs säde on alkanut lähestyä ja kuudes on vetäytymässä, mikä asettaa kuusi säteistä asemaan, jossa niiden minuudet ovat inkarnoituneet.
Kolmas säde on ollut pisimpään inkarnaatiossa, mutta vuonna 1875 se okkulttisesti täydellisti ulosvirtaamisensa ja alkoi vetäytyä. Kun tämä tapahtuu minkä tahansa säteen tai energiatyypin yhteydessä, vaikutus on aina luonteeltaan kristallisoiva. Syntyy jäykkiä muotoja, jotka antavat aihetta pikaiseen tuhoon. Tämän säteen toiminnan myöhempi vaihe synnyttää esimerkiksi niitä dogmaattisia, lahkolaisia ja teologisia asenteita, jotka merkitsevät aikoinaan vitaalisten ajatusmuotojen rappeutumista.
Toisella säteellä on nopeasti toistuva jakso, mikä johtuu sen ylettömästä voimasta. Koska se on aurinkokuntamme pääsäde (josta kaikki muut säteet ovat vain aspekteja) voitaisiin sanoa, että tämä säde ei ole milloinkaan poissa inkarnaatiosta. Säteiden välinen jatkuva vuorovaikutus synnyttää kuitenkin voimistuvan ja heikkenevän voiman jaksoja. Toisen säteen jaksot ovat dynaamisia, ja ne toistuvat kerran viidessäsadassa vuodessa eläinradan jakson 25 000 vuoden aikana. Vuonna 1825 tämän säteen voima alkoi hiipua kun sen kasvun huippu saavutettiin. Tämän säteen asteittainen vetäytyminen johti siihen separatismin kasvuun maailmassa, mikä synnytti eurooppalaiset sodat ja suuren maailmansodan. Tämä säde tulee yhä jatkamaan heikentymistään. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita väkivallan ja sotien lisääntymistä.
Viides säde on viimeisin toimintaan heränneistä säteistä. Sen vaikutus lisääntyy vakaasti, ja se tulee ohjaamaan ihmiskuntaa lisääntyvään tietoon. Sen energia virtaa ihmisten mieliin ja edesauttaa kaikkea tieteellistä totuuden etsimistä. Koska se on säde, joka hallitsee neljännen luonnonkunnan persoonallisuusaspektia, ja koska se on eräs säteistä, jotka määräävät tai muovaavat arjalaista eli mentaalista rotuamme, sen nykyinen voima on kohtuuttoman suuri. Viides säde on vastuussa paljosta siitä, mitä me näemme nykyään tapahtuvan ajatuksen maailmassa. Myös seitsemäs säde on ilmentynyt, ja se on ollut sitä vuodesta 1675 saakka. Tämän säteen vaikutuksia käsittelemme tuonnempana yksityiskohtaisemmin.
Ensimmäinen säde on tänään kokonaan poissa ilmennyksestä, ja se toimii täysin kulissien takana. Ensimmäisen säteen läsnäolo voidaan tuntea vasta kun hyväksytyn oppilaan aste on saavutettu. Sen vaikutus kasvaa sitä mukaa kun edistystä polulla saavutetaan. Kun riittävän monet ihmiset voivat toimia tämän ensimmäisen säteen vaikutuksen alaisina, he muodostavat kanavan, jonka kautta ensimmäinen säde voi tulla ilmennykseen. Tämä on eräs hierarkian päätehtävistä.
Alice Baileyn kirjoja lukiessa vaikuttaa toisinaan ristiriitaiselta kun sanotaan, että ensimmäinen säde on poissa ilmennyksestä, ja toisaalla puhutaan kuitenkin sen suuresta voimasta tänä aikana. Seuraavassa pyritään selventämään asiaa. Eräästä näkökulmasta katsottuna ensimmäinen säde on aina ilmennyksessä, sillä se on säde, joka pitää planeetan ja kaiken siinä olevan koherenttina kokonaisuutena jumalallisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Toisesta näkökulmasta sen ilmentyminen on jaksoittaista. Kun viitataan sen poissaoloon, tarkoitetaan lähinnä sen näkyvää ilmentymistä. Ensimmäinen säde ei ole vielä fyysisessä ilmennyksessä, mutta sen vaikutus aletaan kuitenkin tuntea mentaalitasolla, ja se vaikuttaa oppilaiden mieliin kaikkialla. Noin 50 vuoden päästä tämän säteen voima tunnetaan astraalitasolla, ja kahdentuhannen vuoden päästä se tunnetaan voimakkaasti myös fyysisellä tasolla. (The Destiny of the Nations, 142).
Oppi säteistä tarjoaa syvällisen elämän tulkinnan, joka on usein täysin erilainen kuin vielä yleinen materialistinen maailmakuva. Elämällä ja kehityksellä on henkinen hallinta. Kaikkea kehitystä ohjataan sisältä ja ”ylhäältä” päin kohti tietoista päämäärää. Mikään ei ole sattumaa, vaan elämällä on määrätty tarkoitus ja suunta.

Lähteitä: David Reigle, D.K. and Kalachakra. The Beacon 1991.

Alice Bailey yhdistys www.alicebaileyry.fi

Baileyn teoksista Vihkimykset on juuri ilmestynyt (Delfiini kirjat) uutena ja tarkistettuna suomennoksena. Sen jälkeen ilmestyy Esoteerinen psykologia 1.

Seitsemän säteen jumalallinen suunnitelma

Uusi Safiiri 4 / 99

Säteistä puhuttaessa harvat käsittävät kuinka merkittävästä ja kauaskantoisesta asiasta on kyse. Seitsemän sädettä ovat näkemämme maailman rakentajia. Säteiden jaksoittainen toiminta luo sivilisaatioita ja kulttuureja. Säteet selittävät eri persoonallisuustyyppien olemassaolon. Seitsemän sädettä ovat evoluution eli kehityksen moottori, ja niiden vaikutus läpäisee koko luomakunnan. Seitsemän sädettä ovat jumalallisen suunnitelman vartijoita, ja ne antavat kehitykselle sen lait ja päämäärän. Kehityksen tarkoitus on aineen henkistyminen ja sielun laatujen esiintuleminen muotojen välityksellä. Kun henki, sielu ja ruumis ovat saavuttaneet sopusoinnun, ihminen voi näyttäytyä täydessä jumalallisessa loistossaan ja suuruudessaan.
Tieto seitsemästä säteestä on osa suhteellisen uutta opetusta, jonka tiibetiläinen mestari Djwhal Khul on antanut Alice Baileyn kautta esoteerikoille ja okkultismin opiskelijoille. Seitsemän sädettä ovat aikaisemmin tulleet tunnetuiksi teosofian kautta. Ne mainitaan Salaisessa opissa ja niitä kuvataan yksityiskohtaisemmin mm. Leadbeaterin kirjassa Mestarit ja polku, jonka tiedoista osa on peräisin juuri mestari D.K:lta. Lukuisissa kirjoissaan Alice Bailey on välittänyt paljon uutta tietoa seitsemästä säteestä. Teos Tutkimus seitsemästä säteestä käsittää viisi kokonaista osaa: Esoteerinen psykologia I ja II, Esoteerinen astrologia, Esoteerinen parantaminen sekä Säteet ja vihkimykset. Kirjat ovat ilmestyneet vuosien 1936 ja 1960 välillä. (Teoksia ei ole toistaiseksi ilmestynyt suomenkielisinä.)

Kosmiset logokset ja kosmiset säteet

Ymmärtääksemme seitsemän säteen asemaa aurinkokunnassa meidän on ensin käsiteltävä maailmankaikkeuden yleistä rakennetta. Meidän on edettävä ylhäältä alas ja universaalista partikulaariseen, mikä on aina okkulttinen menetelmä. Maailmankaikkeus on syntyisin absoluutista. Tämä absoluutti, josta ei voida sanoa mitään, läpäisee kaiken, mutta on samalla luomakuntansa yläpuolella. Bhagavad Gita ilmaisee sen seuraavasti: ”Levittäydyttyäni koko universumiin Itseni osalla, Minä pysyn.” Kuten kaikki Salaisen opin opiskelijat tietävät, ilmentynyt universumi (superuniversumi) on syntynyt kolmen kosmisen Logoksen kautta.
1. Ensimmäinen kosminen Logos, persoonaton ja ilmentymätön.
2. Toinen kosminen Logos. Henki-aine, elämä, universumin henki.
3. Kolmas kosminen Logos, kosminen ideaatio, universaalinen maailmansielu. (Kuviossa kosminen Parabrahman, ylhäällä oleva kolmio).
Näistä perustavista luovista prinsiipeistä syntyvät lukemattomat universumit, jotka sisältävät lukemattomia aurinkokuntia. Jokainen aurinkokunta on sen suuren kosmisen olennon ilmentymä, jota kutsutaan Aurinkologokseksi (aurinkokunnan logos). Näkyvä aurinkokunta on Aurinkologoksen inkarnaatio, hänen fyysinen ruumiinsa, samalla tavalla kuten ihmispersoonallisuus on hänen Egonsa eli kuolemattoman sielunsa inkarnaatio. Aurinkokunta (kuten ihminen ja myös atomi) on kolminainen. Se muodostuu kolmesta aspektista tai kolmesta persoonasta, kuten kristillinen teologia niitä nimittää:

Sähkötuli eli henki
1. persoona. . . . . . . Isä. Elämä. Tahto. Tarkoitus. Positiivinen energia.
Aurinkotuli eli sielu
2. persoona. . .Poika. Tietoisuus. Rakkaus-viisaus. Tasapainoinen energia.
Kitkatuli eli ruumis eli aine
3. persoona. . . . . .Pyhä Henki. Muoto. Aktiivinen äly. Negatiivinen energia. (A Treatise on Cosmic Fire, 3-4).

Nämä Jumalan, Aurinkologoksen eli keskusenergian (termit ovat okkulttisesti samaa tarkoittavia) kolme aspektia ilmentyvät seitsemän voimakeskuksen eli seitsemän säteen kautta, joista kolme on suurta ja neljä pienempää.
Jumalallisen tahdon vaikutus avaruuden mereen, aineeseen eli eteeriseen substanssiin sai aikaan ensimmäisen eriytymisen pääsäteisiin, ja niiden keskinäinen vuorovaikutus loi neljä pienempää sädettä. Siten syntyivät seitsemän emanaatiota, seitsemän potenssia ja seitsemän sädettä, kuten Esoteerisessa psykologiassa kuvataan. Ne ovat Yhden Elämän seitsemän henkäystä, seitsemän perusenergiaa. Yksi, kolme ja seitsemän, joista syntyy edelleen loputon muotojen moninaisuus, tämä on maailmakaikkeuden perusrakenne. “Kaikki ilmennyt on luonteeltaan seitsemäistä, ja keskusvalo, jota me kutsumme jumalolennoksi, Jumaluuden yksi säde, ilmenee aluksi kolminaisuutena, ja sitten seitsemäisenä. Yksi Jumala loistaa Jumala Isänä, Jumala Poikana ja Jumala Pyhänä Henkenä, ja nämä kolme puolestaan heijastuvat seitsemässä valtaistuimen edessä olevassa hengessä eli seitsemässä Planeettalogoksessa. Ei-kristillistä alkuperää oleva okkultismin opiskelija voi kutsua näitä olentoja yhdeksi säteeksi, joka ilmenee kolmen pääsäteen ja neljän pienemmän säteen kautta, jotka muodostavat jumalallisen seitsemäisyyden. Synteettinen säde, joka yhdistää ne kaikki on suuri rakkaus-viisauden säde, sillä totisesti ja todellakin `Jumala on rakkaus.´ Tämä säde on indigonsininen säde, ja se on yhdistävä säde.” (Vihkimykset, 3).Tämä yksi säde, kosminen rakkaus-viisauden säde, on eräs seitsemän kosmisen säteen ryhmästä. Tuntemamme “seitsemän sädettä” ovat tämän yhden kosmisen säteen alasäteitä. Samalla tavalla seitsemän tasoamme ovat kosmisen fyysisen tason seitsemän alatasoa. Muut kuusi kosmista sädettä vaikuttavat kuuden muun aurinkokuntamme säteen kautta.
Seitsemän sädettämme ovat siis eriytyneet yhdestä suuresta kosmisesta säteestä, mikä tapahtui Aurinkologoksemme syvimmässä olemuksessa ennen kuin hän aloitti luomistyönsä. Täten meillä on:
1. Ilmentymätön Logos – kosminen entiteetti.
2. Logos, joka on ilmennyksessä kolminainen:
a. Kosminen tahdon ja voiman Herra.
b. Kosminen rakkauden ja viisauden herra.
c. Kosminen aktiivisen älykkyyden herra.
3. Kolminainen Logos, joka on ilmennyksessä seitsemäinen eli seitsemän Planeettalogosta. (A Treatise on Cosmic Fire, 62).
Nykyinen aurinkokuntamme on järjestyksessä toinen, ja siinä on vallitsevana säteenä suuri kosminen rakkaus-viisauden säde, toinen säde. Edellinen aurinkokunta ilmensi kolmatta sädettä, aktiivisen älykkyyden sädettä. Tuleva aurinkokunta tulee ilmentämään ensimmäistä sädettä, tahdon sädettä. Nykyisessä aurinkokunnassa kaikkien olentojen päämääränä on siten rakkauden ja viisauden ilmentäminen.

Seitsemän säteen alkuperä

Energiat, jotka muodostavat sädevoimat, saavat alkunsa pääasiassa aurinkokuntamme takana olevasta olemisen ja tietoisuuden maailmasta. Ne tulevat seitsemästä tähdistöstä eli aurinkokunnasta, jotka muodostavat Sen, josta ei voida sanoa mitään ilmentymisruumiin. Oma aurinkokuntamme on yksi näistä seitsemästä tähdistöstä. On olemassa seitsemän kosmista Logosta, joista jokainen sisältää seitsemän Aurinkologosta. Järjestelmämme kosminen Logos toimii siten seitsemän aurinkokunnan kautta, joista omamme on yksi. Aurinkologoksella on vastaavasti seitsemän keskusta eli voiman kanavaa. Ne ovat seitsemän suurta Rishiä, jotka ilmentyvät Ison Karhun (Ursa Major) seitsemän tähden kautta (Otava). Nämä ovat seitsemän säteemme eli seitsemän Planeettalogoksemme alkuperä. Ison Karhun lisäksi myös Plejadit (Seulaset) ja Sirius työskentelevät seitsemän säteen kautta. (Esoteric Astrology, 595). (Katso kuviota ”Seitsemän kosmista Logosta ja Ison Karhun seitsemän Rishiä”).
“Ison Karhun seitsemän tähteä ovat aurinkokuntamme seitsemän säteen alkulähde. Ison Karhun seitsemän Rishiä (kuten heitä kutsutaan) ilmentyvät seitsemän Planeettalogoksen välityksellä, jotka ovat heidän edustajiaan ja joiden prototyyppejä he ovat. Seitsemän planeettahenkeä ilmentyy seitsemän pyhän planeetan kautta. Kolme tähdistöä ja niitä hallitsevat planeetat välittävät kunkin näistä Isosta Karhusta tulevasta seitsemästä säteestä aurinkokuntaamme.” (Ibid., 85). Eläinradan kaksitoista tähdistöä toimivat siis näiden säde-energioiden jakajina ja välittäjinä. Kolme eläinradan tähdistöä on kullekin säteen herralle analogisesti samaa kuin monadi, sielu ja persoonallisuus ovat ihmiselle (Ibid., 603), ts. ne ilmentävät kyseisen säteen korkeampia ja alempia aspekteja. Esim. kolmas säde, aktiivisen älykkyyden säde, ilmentyy Kravun, Vaa`an ja Kauriin tähdistöjen välityksellä. Aurinkokunnassamme kolmas säde käyttää ilmaisuruumiinaan pääasiallisesti planeetta Saturnusta.
Jokainen seitsemästä pyhästä planeetasta (joista Maamme ei ole yksi) on ilmausta jostakin seitsemästä sädevaikutuksesta. Pyhä planeetta on siis sellainen, joka on jonkin seitsemän perussäteen ilmentymisruumis. Ainoastaan yksi säteistä on paljastettu, eikä ole kerrottu, onko se tietyn Planeettalogoksen sielusäde vai persoonallisuuden säde. Kyse suurista sädejaksoista eikä pienemmistä jaksoista.

Planeetat ja säteet

Pyhä Säde Epäpyhä Säde
1. Vulkanus 1. säde. 1. Mars 6. säde.
2. Merkurius 4. säde. 2. Maa 3. säde.
3. Venus 5. säde. 3. Pluto 1. säde.
4. Jupiter 2. säde. 4. Kuu 4. säde.
5. Saturnus 3. säde (peittää kätketyn planeetan).
6. Neptunus 6. säde 5. Aurinko 2. säde.
7. Uranus 7. säde. (peittää kätketyn planeetan).
(Esoteric Psychology I, 335).
Syy, mikä tekee planeetasta pyhän tai epäpyhän, on eräs eräiden suurten vihkimysten salaisuuksista. On kuitenkin paljastettu, vaikka ilmaus onkin epätyydyttävä, että “Planeetta on `pyhä´ silloin kun sitä elävöittävä henkinen Elämä on ottanut viisi suurta kosmista vihkimystä, ja `epäpyhä´ planeetta on sellainen, jonka Planeettalogos ei ole ottanut näitä vihkimyksiä.” (Esoteric Astrology, 503). Epäpyhän planeetan, joka on ottanut vain kolme kosmista vihkimystä, tietoisuus sisältää vain aurinkokuntaan kuuluvan, kun taas pyhän planeetan tietoisuus ylittää aurinkokunnan ja se on tullut vastaanottavaiseksi kosmisille vaikutuksille.
Myös Maa pyrkii tulemaan pyhäksi planeetaksi. Meille on kerrottu, että järjestelmämme Logos valmistautuu vihkimykseen ja että hän tulee ottamaan neljännen vihkimyksen tässä ketjussa (neljäs ketju, maaketju). Tästä johtuvat kauhistuttavat kokeet ja koetukset, jotka liittyvät elämään planeetallamme tämän jakson aikana. ”Tätä palloa (neljättä palloa seitsemän pallon ketjussa) voidaan siksi hyvin pitää surun ja kivun pallona, sillä sen kautta Planeettalogoksemme läpikäy sitä, mitä mystikot kutsuvat `ristiinnaulitsemiseksi´.”(A Treatise on Cosmic Fire, 384).
Jokainen planeetta, kuten ihminenkin, on siis ilmausta kahdesta sädevoimasta – persoonallisuuden ja sielun säteistä. Planeettalogoksemme persoonallisuuden säde on kolmas säde, aktiivisen älykkyyden säde. Hänen sielusädettään ei sen sijaan ole paljastettu.
Seitsemäinen rakenne hallitsee siten kaikilla tasoilla.
Aurinkokuntaan kuuluu seitsemän järjestelmää eli keskusta, seitsemän Planeettalogosta. Planeettalogoksella on seitsemän keskusta, seitsemän planeettaketjua. Ihmisellä on seitsemän chakraa, jotka ovat yhteydessä säteisiin. Myös kosmisella Logoksella on seitsemän keskusta, jotka ovat seitsemän aurinkokuntaa. Okkulttinen lause: ”Kuten ylhäällä, niin myös alhaalla” on siten avain kaikkeen viisauteen makro- ja mikrokosmoksessa.

Seitsemän rakentajaa

Seitsemän sädettä voidaan kuvata seitsemäksi kanavaksi, joiden kautta kaikki oleminen aurinkokunnassa virtaa. Koko aurinkokunnassa ei ole mitään, olkoonpa se millä kehitystasolla tahansa, mikä ei olisi syntyisin seitsemästä säteestä tai kuuluisi johonkin näistä seitsemästä säteestä. Seitsemää sädettä kutsutaan seuraavilla nimillä:

a. Seitsemän planeettalogosta eli -henkeä.
b. Seitsemän taivaallista ihmistä.
c. Seitsemän säteiden herraa.
d. Dyhan Chohanit.
e. Seitsemän henkeä Jumalan valtaistuimen edessä (Ilm. 1:4).
f. Seitsemän arkkienkeliä.
g. Seitsemän logosta.
h. Seitsemän rakentajaa.
i. Seitsemän Rishiä.
(A Treatise on Cosmic Fire, 233).

Esoteerisesti seitsemän sädettä ovat kosmisen Kristuksen, kolminaisuuden toisen persoonan, seitsemäinen ilmaus. Seitsemän sädettä ovat jumalallisen tietoisuuden, universaalin mielen summa. Ne ovat seitsemän älykästä entiteettiä, joiden kautta suunnitelma toteutuu. Ne ovat jumalallisen tarkoituksen tietoisia toimeenpanijoita, ja ne ilmaisevat niitä laatuja, joita tarvitaan tuon tarkoituksen materialisoimiseksi. Ne luovat ne muodot ja ovat ne muodot, joiden kautta jumalallinen idea voidaan saattaa täyttymykseen. Ne määräävät kaikkia asioita, millä tarkoitetaan lain välttämättömyyttä. Laki on seitsemän Jumaluuden tahto, joka painaa leimansa substanssiin saavuttaakseen määrätyn tarkoituksen evoluutioprosessin menetelmän kautta.
Seitsemän sädeolentoa, toisin kuin ihminen, ovat täysin tajuisia ja kokonaan tietoisia tarkoituksesta ja suunnitelmasta. Ne ovat “aina syvässä meditaatiossa”. Ne ovat täysin itsetietoisia ja ryhmätietoisia ja “valppaita ja aktiivisia”. Niiden päämäärä ja tarkoitus on sellainen, että meidän on turha pohdiskella sitä, sillä ihmisen korkein saavutusaste on niille alin.
Näiden seitsemän säteen, hengityksen ja taivaallisen ihmisen tehtävä on kamppailla aineen kanssa ja alistaa se jumalalliselle tarkoitukselle. Päämääränä on alistaa aineelliset muodot elämäaspektin vaikutuspiiriin ja siten synnyttää ne laadut, jotka vievät Jumalan tahdon täyttymykseen. Seitsemän sädettä ovat siten aurinkokunnan kaikkien sielujen summa, ja niiden toiminta aikaansaa kaikki muodot. Tietoisuuden aste vastaa aina muodon luonnetta. Elämä- eli henkiaspekti virtaa seitsemän säteen kautta, se kiertää kaikkien luonnonkuntien kautta ja tuottaa siten kaikki tietoisuuden tilat kaikilla tajuisuuden alueilla. (Esoteric Psychology I, 59-60).

”Säde on vain nimi tietylle voimalle eli energiatyypille, jossa painotus on asetettu tuon voiman ilmaisemaan laatuun eikä sen luomaan muotoaspektiin. Tämä on säteen oikea määritelmä.” (Ibid., 316).

Pääsäteet eli aspektisäteet:

1. Tahdon eli voiman säde.
2. Rakkaus-viisauden säde.
3. Aktiivisuuden eli sopeutumiskyvyn säde.

Sivusäteet eli attribuuttisäteet:

4. Harmonian, kauneuden, taiteen eli ykseyden säde.
5. Konkreettisen tiedon eli tieteen säde.
6. Abstraktin idealismin eli omistautumisen säde.
7. Seremoniallisen magian eli lain säde.

Jokaisella säteellä on seitsemän alasädettä, joita se hallitsee ja joille se on synteettinen säde. Kutakin alasädettä sävyttää jokin suurista säteistä, esim. kuudennen säteen ensimmäistä alasädettä sävyttää ensimmäinen säde, tahdon säde.

Säteet ja ihminen

Alice Bailey ennustaa, että esoteerinen psykologia, johon sisältyy tieto 7 säteestä, tulee saavuttamaan täyttymyksensä ja todellisen hyödyllisyytensä Vesimiehen aikakaudella. Siitä tulee silloin tuo ajan perustiede, aivan kuten sähkön tiede (aineen sähkön) on Kalojen ajan perussaavutus. Psykologian etymologinen merkitys on “sielun sana”. Se tarkoittaa tietyn säteen synnyttämää ääntä, joka aiheuttaa vaikutuksia aineessa. Nykyisin moderni psykologia käsittelee vain inkarnoituneen ihmisen näkyvämpiä aspekteja, ja se käy keskustelua eräistä subjektiivisista mahdollisuuksista. Sielun olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu. Esoteerisen psykologian kannalta kaikki psykologian koulukunnat menevät harhaan siinä, etteivät ne näe ihmistä synteettisenä kokonaisuutena. Tutkimuksen kohteena olevaa ihmistä tarkastellaan enemmän tai vähemmän objektiivisesti, ja ihmisluonnon todellisia lähteitä kosketellaan harvoin. Esoteerisen psykologian näkökulmasta ihmistä on tutkittava koko integroituneen persoonallisuuden kannalta eikä vain ulkoiselta ja objektiiviselta fyysiseltä kannalta. On otettava huomioon sisäinen subjektiivinen ihminen ja laatuaspekti. Bailey katsoo, että kun syntyy ymmärrys sädevoimista, tämä tulee johtamaan psykologiatieteeseen, joka on luonteeltaan varmempi ja täsmällisempi kuin se spekulatiivinen tiede, mitä se on nyt.
Todellisen psykologian tulisikin olla tiedettä sielusta ja siitä kuinka siihen saadaan yhteys.
Jokainen ihminen kuuluu johonkin seitsemästä säteestä. Hänen persoonallisuutensa kuuluu kussakin elämässä johonkin säteistä, riippuen sielun säteestä. Ennen kolmatta vihkimystä ihmisen sielu voi kuulua mihin tahansa seitsemästä säteestä, minkä jälkeen ihminen paikantaa sielunsa johonkin kolmesta pääsäteestä. Tuosta korkeasta asemasta hän pyrkii kohti monadin olemuksellista ykseyttä. Monadin säde on yksi kolmesta aspektisäteestä, ja ihmiset ovat joko voiman monadeja, rakkauden monadeja tai älyn monadeja.
Säde lahjoittaa energiansa kautta tietyt fyysiset olosuhteet ja määrää emotionaalisen luonnon laadun. Se värittää mentaaliruumista. Säteet hallitsevat tiettyä ruumiin keskusta, ja kukin säde toimii pääasiassa yhden chakran eli keskuksen kautta. Säteiden suhde keskivertopyrkijän chakroihin on seuraava:

1. Pään keskus Tahdon eli voiman säde. Ensimmäinen säde.
2. Otsakeskus Konkreettisen tiedon säde. Viides säde.
3. Kurkkukeskus Aktiivisen älyn säde. Kolmas säde.
4. Sydänkeskus Rakkaus-viisauden säde. Toinen säde.
5. Solar plexus Omistautumisen säde. Kuudes säde.
6. Sakraalikeskus Seremoniallisen magian säde. Seitsemäs säde.
7. Selkärangan tyvi Harmonian säde. Neljäs säde. (Ibid., 261).

Säde altistaa ihmisen määrätyille vahvuuksille ja heikkouksille. Se säätää minkälainen on hänen tapansa suhtautua toisiin ihmisiin, ja se on vastuussa hänen muotonsa reaktioista toisiin muotoihin. Eräät mielenasenteet ovat helppoja yhdelle sädetypille ja vaikeita toiselle. Muuttuva persoonallisuus siirtyy säteestä säteeseen ja elämästä elämään, kunnes kaikki laadut tulevat kehitetyiksi ja ilmaistuiksi. Tietyt sielut ohjautuvat sädekohtalonsa määrääminä tietyille toiminnan alueille, ja tietty pyrkimyksen alue säilyy suhteellisen samana monien elämien ajan. Kun ihminen on kulkenut kaksi kolmannesta kehityksen polkua, hänen sielusäteensä alkaa hallita persoonallisuuden sädetyyppiä. Se määrää hänen elämänsä suuntaa maan päällä siinä mielessä, että se altistaa persoonallisuutta kohti tiettyjä toimintoja. Tieto säteistä ja niiden ominaisuuksista on siten psykologian kannalta erittäin tärkeää.
Seitsemän sädettä eli perusenergiaa tuottavat ihmisen seitsemän perustyyppiä seuraavasti:

a. Voimatyyppi täynnä tahtoa ja hallintakykyä.
b. Rakkaustyyppi täynnä rakkautta ja yhdistävää voimaa.
c. Aktiivinen tyyppi täynnä toimintaa ja manipuloivaa energiaa.
d. Taiteellinen tyyppi täynnä kauneudentajua ja luovaa pyrkimystä.
e. Tieteellinen tyyppi täynnä ideoita syistä ja seurauksista. Matemaattinen tyyppi.
f. Omistautuva tyyppi täynnä idealismia.
g. Liikemiestyyppi täynnä organisointikykyä,
antautunut ritualistiselle seremonialle.
(Ibid., 329)

Säteet ja värit

Seitsemän sädettä ovat yhteydessä spektrin väreihin. On olemassa punaisen, sinisen, keltaisen, oranssin, vihreän ja violetin säteet. On olemassa säde, joka syntetisoi ne kaikki, indigonsininen säde. On olemassa kolme pääsädettä – punainen, sininen ja keltainen – ja neljä sivuväriä. Aurinkokuntamme Logos keskittyy rakkauden eli sinisen aspektiin. Synteesinä se ilmentyy indigona. Väreistä punainen, sininen ja keltainen ovat alkuperäisiä ja redusoimattomia. Ne ovat pääsäteiden värit.

a. Tahto eli voima Punainen
b. Rakkaus-viisaus Sininen
c. Aktiivinen älykkyys Keltainen

Sivusäteiden värit ovat:
d. Oranssi
e. Vihreä.
f. Violetti.
ja syntetisoiva säde, indigo. (Ibid.,127-8)

(Hämmennystä saattaa aiheuttaa, että joissain esityksissä, esim. Blavatskyn ja Besantin antamissa, säteiden värit poikkeavat ylläolevista, erityisesti sivusäteiden kohdalla. Tämän lisäksi jokaisella säteellä on esoteerinen ja eksoteerinen värinsä.)
Värien samankaltaisuus tuo mukanaan sävelen ja rytmin samankaltaisuuden. Tämän vuoksi saman säteen (tai värin) ihmiset ymmärtävät helposti toisiaan.

Säteet ja luonnonkunnat

Jokainen luonnon seitsikko värähtelee jonkin alkuperäisen seitsikon mukaisesti. Kukin seitsemästä luonnonkunnasta reagoi jonkin tietyn säde-elämän energiaan. Samoin kukin seitsemästä tasosta.

Säde I Tahto eli voima Jumaluuden taso.
Säde II Rakkaus-Viisaus Monadin taso.
Säde III Aktiivinen äly Hengen, atman taso.
Säde IV Harmonia Intuition taso.
Säde V Konkreettinen tieto Mentaalitaso.
Säde VI Omistautuminen, idealismi Astraalitaso.
Säde VII Seremoniallinen järjestys Fyysinen taso.
(Esoteric Psychology I, 51)

Neljä luonnonkuntaa ovat niiden neljän suuren elämän ruumiillistumia, joista kukin kuuluu johonkin neljään pienemmästä säteestä. Olento, joka on neljännen luonnonkunnan eli ihmiskunnan elämä (kun tuota luonnonkuntaa pidetään erillisenä organismina), on viidennellä säteellä. Olento, joka sieluttaa kolmatta luonnonkuntaa, eläinkuntaa, värähtelee kuudennen säteen mukaan. Olento, joka on koko kasvikunnan ilmaus ja aktiivinen voima, kuuluu neljänteen säteeseen. Täten meillä on:

Ihmiskunta 4. luonnonkunta 5. säde Konkreettinen tieto
Eläinkunta 3. luonnonkunta 6. säde Omistautuminen.
Kasvikunta 2. luonnonkunta 4. säde Harmonia ja kauneus.
Kivikunta 1. luonnonkunta 7. säde Organisaatio ja rituaali.
(Ibid.,121)
Elefantin sanotaan olevan toisen säteen eläinten pää, kun taas kissalla ja koiralla on samanlainen asema neljännessä ja kuudennessa säteessä. Muista eläimistä meillä ei ole tietoa, paitsi että ensimmäisen säteen eläimiä ei enää esiinny maan päällä. Jalokivet edustavat eri säteitä ja ilmentävät niiden energiaa seuraavasti:

SÄDE SÄDETTÄ EDUSTAVA JALOKIVI KORVIKKEET

1. Timantti Vuorikristalli.

2. Safiiri Lasuurikivi. Turkoosi. Sodalitti.

3. Smaragdi Akvamariini. Jade. Melaniitti.

4. Jaspis Kalsedoni. Akaatti. Serpentiini.

5. Topaasi Keltainen kvartsi. Steatiitti.

6. Rubiini Turmaliini. Granaatti. Karneoli.

7. Ametisti Porfyyri. Violetti.
(Leadbeater, Mestarit ja polku)

Säteet ja kansakunnat

Ihmisryhmät, organisaatiot, kansakunnat ja kansakuntien ryhmät ovat kaikki säteiden toiminnan ja magnetismin tulosta. Myös kunkin aikakauden sivilisaation laatu riippuu voimassa olevista säteistä. Säteet sisältävät johtolangan jokaiseen totuudenmukaiseen historialliseen katsaukseen. Sellainen katsaus on kuitenkin yhä tekemättä.

SÄTEET JA KANSAKUNNAT

Kansakunta Persoonallisuuden säde Sielun säde Motto

Intia 4., taiteen säde 1., hallinnon säde “Minä kätken valon”

Kiina 3., älyn säde 1., hallinnon säde “Minä osoitan tien.”

Saksa 1., voiman säde 4., taiteen säde. “Minä suojelen”

Ranska 3., älyn säde 5., tiedon säde. “Minä vapautan valon.”

Iso-Britannia 1., voiman 2., rakkauden säde. “Minä palvelen.”
eli hallinnon säde.

Italia 4., taiteen säde. 6., idealismin säde. “Minä raivaan polut.”

U.S.A. 6., idealismin säde. 2., rakkauden säde. “Minä valaisen tien.”

Venäjä 6., idealismin säde. 7., magian ja “Minä yhdistän kaksi tietä.”
järjestyksen säde.

Itävalta 5., tiedon säde. 4., taiteen säde. “Minä palvelen
valaistua tietä.”

Espanja 7., järjestyksen säde 6., idealismin säde. “Minä hälvennän pilvet.”

Brasilia 2., rakkauden säde. 4., taiteen säde “Minä kätken siemenen.”
(Esoteric Psychology I,382-3).

Kymmenen perusväittämää

Kaikkea edellä sanottua selventää kymmenen perusväittämää:
Yksi: On olemassa yksi elämä, joka ilmaisee itsensä pääasiallisesti seitsemän peruslaadun eli -aspektin kautta ja toissijaisesti muotojen suunnattoman moninaisuuden kautta.
Kaksi: Nämä seitsemän säteilevää laatua ovat seitsemän sädettä, seitsemän elämää, jotka antavat elämänsä muodoille ja antavat muotomaailmalle sen merkityksen, sen lait ja sen yllykkeen kehitykseen.
Kolme: Elämä, laatu ja ilmennys eli henki, sielu ja ruumis muodostavat kaiken olemassaolevan. Ne ovat olemassaolo itse ja sen kyky kasvuun, aktiivisuuteen, kauneuden ilmentämiseen ja täydelliseen mukautumiseen suunnitelmaan. Tämä suunnitelma on juurtunut seitsemän säde-elämän tietoisuuteen.
Neljä: Nämä seitsemän elämää, joiden luonne on tietoisuus ja joiden ilmaus on tuntemiskyky ja tietty laatu, luovat jaksoittaisesti ilmenneen maailman. Ne työskentelevät mitä läheisimmässä yhteisymmärryksessä ja sopusoinnussa, ja ne toimivat älykkäästi yhteistyössä suunnitelman kanssa, jonka valvojia he ovat. He ovat seitsemän rakentajaa, jotka luovat Jumalan säteilevän temppelin universumin Suuren Arkkitehdin Mielen ohjaamana.
Viisi: Jokainen säde-elämä ilmaisee itseään pääasiallisesti jonkun pyhän planeetan kautta, mutta kaikkien seitsemän elämä virtaa kaikkien planeettojen kautta, mukaanluettuna Maa, ja sävyttää jokaista muotoa. Jokaisella planeetalla on pieni kopio yleisestä suunnitelmasta, ja jokainen planeetta mukautuu kokonaisuuden intentioon ja tarkoitukseen.
Kuusi: Ihmiskunta on Jumalan elämän ilmausta, ja jokainen ihmisyksilö on tullut maailmaan jotakin seitsemää sädevoimaa pitkin. Hänen sielunsa luonnetta sävyttää eli määrittää säde-elämä, joka hengitti hänet esiin, ja hänen muotoluontoaan värittää säde-elämä, joka – jaksoittaisessa ilmentymisessään fyysisellä tasolla jonakin tiettynä aikana – säätää ihmisrodun elämän laadun ja luonnonkuntien muotojen laadun. Sielun luonto eli laatu pysyy samana kautta maailmankauden. Sen muotoelämä ja -luonto muuttuu elämästä elämään riippuen jaksoittaisesta tarpeesta ja ympäröivistä ryhmäolosuhteista. Muotoluonto määräytyy kunakin aikana inkarnoituneesta säteestä tai säteistä.
Seitsemän: Monadi on elämä, joka elää sopusoinnussa seitsemän säde-elämän kanssa. Yksi monadi, seitsemän sädettä ja lukemattomia muotoja – tämä on ilmentyneiden maailmojen takana oleva rakenne.
Kahdeksan: Lait, jotka hallitsevat laadun eli sielun esiin tulemista muotojen välityksellä, ovat yksinkertaisesti niiden sädeherrojen mentaalinen tarkoitus ja elämän suunta, joiden tarkoitus on muuttumaton, joiden visio on täydellinen ja joiden oikeudenmukaisuus on ylin.
Yhdeksän: Ihmiskunnan kehityksen muoto eli menetelmä on itsen ilmaiseminen ja itsen oivaltaminen. Kun tämä prosessi on viety päätökseen, ilmaistu itse on yksi Itse eli säde-elämä ja saavutettu oivallus on Jumalan paljastuminen ilmenneen maailman laatuna ja ilmennyksen ja laadun takana olevana elämänä. Seitsemän säde-elämää eli seitsemän sielutyyppiä nähdään yhden Elämän ilmauksena, ja moninaisuus häviää yhden visioon ja samastumiseen yhden kanssa.
Kymmenen: Keino, jota käytetään tämän oivalluksen saavuttamiseksi, on kokemus. Se alkaa yksilöitymisestä ja päättyy vihkimykseen, ja se tuottaa elämä-laatu-ilmennyksen täydellisen yhdistymisen ja ilmaisemisen. (Esoteric Psychology I, 141-3).

Katsaus säteiden toimintaan ja vaikutukseen maailmankaikkeudessa, planeetallamme ja ihmisessä avaa huimia näköaloja. Aihe on tyhjentymätön, ja sulatettavaa tietoa on tarjolla valtavasti. Eräs välitön hyöty säteiden tutkimisesta on, että se vahvistaa ajattelukykyämme ja avaa siten tietä sielunenergioiden vaikutukselle. Yhteys sieluun saavutetaan mielen kautta. Aihe tempaa meidän mukaamme niin että me tunnemme kohoavamme arkisesta oravanpyörästä mystisiin korkeuksiin, ja me saamme näin uusia voimia ja innoitusta taipaleellamme kohti alkuykseyttä, Isän kotia. Ajattoman viisauden tutkiminen aktivoi meissä täysin toisenlaisia aivojen alueita ja tietoisuuden kerroksia kuin esim. tosiasiatiedon tai sanomalehden lukeminen. Sisäinen herkistyminen ja kehitys mahdollistaa lopulta sen, että me voimme itse vahvistaa todeksi esitettyjä asioita. Esoteerinen tiede on suureksi osaksi sitä, että ihminen alkaa omassa tajunnassaan kokea laajempia todellisuuksia ja että hän synkronoituu yhteen korkeampien kehitystä ohjaavien voimien kanssa. Säteitä ei voida havaita fyysisillä instrumenteilla, mutta meillä on sisäisiä kokemuksia erilaisista energioista ja laaduista, jotka jaksoittaisesti toimivat kauttamme ja jotka tuovat ilmi erilaisia puolia itsestämme.

 

Vihkimykset uudella ajalla III

Ultra 2 / 96

IV vihkimys. Luopumus tai ristiinnaulitseminen. Neljäs säde, konfliktin kautta saavutettava harmonia. Buddhinen taso.

Sen ihmisen elämä, joka läpikäy neljännen vihkimyksen, jota toisinaan kutsutaan myös ristiinnaulitsemiseksi, on usein suurten uhrausten ja kärsimysten täyttämää. Luopumus vihkimyksessä vihitty katkaisee kaikki yhteytensä inhimillisen evoluution kolmeen maailmaan. Tästä eteenpäin hänen yhteytensä niihin on puhtaasti vapaaehtoista ja tapahtuu palvelutarkoituksessa. Hän luopuu persoonallisesta elämästä suuremman kokonaisuuden hyväksi. Neljäs vihkimys merkitsee sielun persoonallisuuden elämän päättymistä kosmiselta kannalta. Tahtonsa voimalla vihitty määrätietoisesti luopuu kaikesta ja kääntää selkänsä aineelliselle maailmalle. Hänellä ei ole enää mitään uutta opittavaa kolmessa maailmassa (fyysinen, astraalinen ja alempi mentaalinen maailma). Vihitty nostetaan ylös luopumuksensa kautta, jonka hän on lunastanut sydänverellään. Hän voi silloin sanoa Kristuksen sanoin: “Jos minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.” (Joh.12:32). Kun Jeesus kuoli ristillä hän ylitti viimeiset täydellistyneen persoonallisuutensa asettamat rajoitukset ja kulki neljännen vihkimyksen oven läpi. Suureen luopumukseen tai ristiinnaulitsemiseen liittyy fyysisen tason elämän hylkääminen ja usein myös kuolema. Bailey sanoo, että samaan aikaan kun Mestari Jeesus kohtasi luopumuksen vihkimyksen Kristus otti korkeamman ylösnousemuksen vihkimyksen. (The Rays and the Initiations, 697). Ylösnousemus tarkoittaa Kristuksen palaamista takaisin alkuperäiseen tilaansa, Isänsä kotiin eli Shamballaan universaalin elämän tasolle. Teologisissa tulkinnoissa Jeesuksen ja häntä yläpuolella varjostaneen Kristuksen vihkimykset ja erilaiset kohtalot on usein sekoitettu keskenään.
Neljännessä vihkimyksessä vihitty alkaa toimia neljänneltä, buddhiselta tasolta, joka on intuitiivinen tasomme. Buddhi on monadin rakkausaspekti. Buddhisella tasolla mieli, jopa korkeampi, abstrakti mieli hellittävät otteensa vihitystä ja tästä lähtien se on tarpeellinen ainoastaan palvelun yhteydessä. Intuitio, puhdas järki ja tosi ja suora tieto ottavat sen paikan. Adepti tai Viisauden Mestari toimii aina buddhiselta tasolta, jolla hän elää elämänsä, suorittaa palveluaan ja edesauttaa jumalallisen suunnitelman toteutumista ihmiskunnassa. Myös ashramit ovat buddhisella tasolla ja se on myös Hierarkian asuinpaikka.
Neljännessä vihkimyksessä sieluruumis tai kausaaliruumis häviää sen täytettyä tarkoituksensa. Tämä sai Mestari Jeesuksen epätoivoisesti huudahtamaan ristiltä: “Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut.” Blavatsky tosin esittää Salaisessa Opissa, että sanojen todellinen merkitys kuuluisi: “Jumalani, miksi kirkastat minut.” Kausaaliruumis ja sen ns. pysyvät atomit sisältävät muistin persoonallisuuden kehojen laadusta eri elämien välisenä aikana. Täten ihmisen on mahdollista uudessa inkarnaatiossa jatkaa kehitystään siitä mihin hän on jäänyt. Uudet kehot rakentuvat kausaaliruumiin pysyvien atomien ympärille. Pysyvät atomit (fyysinen astraalinen ja mentaalinen pysyvä atomi) ovat pieniä voimakeskuksia, jotka vetävät puoleensa tietyn tyyppistä ainetta. Kun kausaaliruumis tuhoutuu adepti on vapaa jälleensyntymisen pakosta ja tästä lähtien prosessia ohjaavat vain palvelu ja uhrautuminen. Baileyn mukaan kehittyneet sielut inkarnoituvat ja uhrautuvat aina vastauksena ihmisjoukkojen avunpyyntöön ja hätään.
Kun kausaaliruumis häviää sielu ei silloin ole enää tietoisuusaspektin edustaja. Kaikki mitä sielu on monien inkarnaatioiden aikana kerännyt – tiedon, viisauden ja kokemuksen – siirtyy nyt yksilöllisen henkisen ihmisen omaisuudeksi. Ruumiin, sielun ja hengen kolminaisuuden korvaa kaksinaisuus: ruumis ja henki. Henki voi silloin yhä esteettömämmin ilmaista itseään materiassa. Myös tämä kaksinaisuus on ainoastaan suhteellinen. H.B. Blavatskyn mukaan aine alimman asteista henkeä ja henki on korkeinta ainetta. Kaiken kehityksen päämäärä toteutuu silloin kun materia kykenee täydellisesti ilmentämään henkistä tarkoitusta.
Luopumus vihkimys tulee mahdolliseksi vain harjoittamalla pyyteettömyyttä jokapäiväisessä elämässämme. Alempi itse tulee ristiinnaulituksi työskennellessämme palvelun hengessä emmekä toteuttaaksemme egoisistisia pyyteitä. Itse vihkimys on huipennus monista aikaisemmista luopumuksista, joiden kautta ihmisen huomio kääntyy “epätodellisesta todelliseen” ja aineellisesta henkiseen maailmaan. Luopumukset luonnehtivat alusta saakka kaikkien kokelaiden ja oppilaiden elämänkaarta.
Neljännessä vihkimyksessä korkeammalla mentaalitasolla sijaitsevan sieluryhmän energia tulee vihityn käytettäväksi. Buddhalaisuudessa neljännen asteen vihittyä kutsutaan nimellä Arhat, “suuresti kunnioitettu” ja hinduismissa nimellä Paramahamsa, joka tarkoittaa “Hamsaa korkeampi.”

V vihkimys. Paljastus. Ensimmäinen säde, tahdon tai voiman säde. Atminen taso.

Paljastus on jatkuva tekijä inhimillisessä kokemuksessa. Evoluutio on itsessään paljastumisen prosessi, joka johtaa pimeydestä valoon ja laajempaan tietoisuuteen ja suurempaan visioon.
Jokainen vihkimys antaa vihitylle mahdollisuuden “nähdä pidemmälle” ja osallistua syvemmin jumalalliseen suunnitelmaan. Viides vihkimys tuo mukanaan ilmoituksen Planeettalogoksen päämäärästä. Termiä Planeettalogos käytetään yleisesti seitsemästä korkeimmasta hengestä jotka vastaavat kristittyjen seitsemää arkkienkeliä. He ovat kaikki kulkeneet ihmisasteen läpi ja ilmentyvät nyt planeetan ja sen kehitysmuotojen kautta. Planeettajärjestelmään kuuluu seitsemän palloa. Fyysisiä planeettoja ketjussamme ovat Maa, Mars ja Merkurius ja muut neljä ovat meille näkymättömiä, kuten H.P. Blavatsky Salaisessa Opissaan kertoo. Planeettalogosta voidaan pitää planeettajärjestelmänsä persoonallisena Jumalana. Okkulttisen tradition mukaan Sanat Kumara on Planeettalogoksen inkarnaatio, joka elää eetteriruumiissa maapallollamme. Hänen läsnäolonsa on suunnattomasti nopeuttanut kaikkien elämänmuotojen kehitystä. Häntä kutsutaan suureksi uhraukseksi, sillä hän jätti korkeiden paikkojen loiston ja laskeutui 18 miljoonaa vuotta sitten planeetallemme. Hän on suurin kaikista Avataroista. Kaikki planeettamme elämänmuodot ovat osa hänen auraansa tai magneettista vaikutuspiiriään. Juuri Sanat Kumara toimii vihkijänä viidennessä vihkimyksessä, jolloin adepti tulee yhdeksi monadinsa tahtoaspektin kanssa ja jossa planetaarinen energia tulee vihityn käytettäväksi.
Adepti voi nyt valita työskenteleekö hän fyysisen ruumiin välityksellä vai ei. Ruumis, jota hän nyt asuttaa on valoruumis, jolla on oma erityinen substanssinsa. Adepti voi välittömästi ja tahdonvoimallaan rakentaa itselleen kehon kun hän haluaa tavoittaa esim. oppilaitaan. Se muistuttaa sitä, jossa hän aikaisemmin otti viidennen vihkimyksen. Viidennen asteen vihitty tulee tietoiseksi henkisestä keskusauringosta sekä siitä korkeamman evoluution tiestä, joka johtaa tuohon syvimpään päämäärään. Vihitty on tällöin saapunut todellisten merkitysten, syiden sekä universaalioiden maailmaan.
Tässä vaiheessa adepti perustaa usein oman ashraminsa. Hänen laaja palvelunsa ja vaikutuksensa on kerännyt hänen ympärilleen ne, jotka ovat soveliaita hänen oppilaikseen. Viides suuri vihkimys tunnetaan buddhalaisuudessa Asekhan vihkimyksenä, ja se tarkoittaa “ei enää mitään opittavaa.” Hinduismissa adeptia kutsutaan nimellä Jivanmukta, “vapautettu”.

VI vihkimys. Päätös. Kolmas säde, aktiivisen älyn säde. Monadinen taso.

Kuudennen vihkimyksen Mestarit eivät enää kuulu hierarkian hallinnon alaisuuteen, vaan he työskentelevät Shamballan henkisestä keskuksesta käsin. Kuudetta vihkimystä kutsutaan myös Chohanin vihkimykseksi.
Kuudennen asteen vihitty voi ilmaista itseään täydellisesti monadisella, universaalin elämän tasolla. Erillisyyden taakka ei enää koske häntä. Rakkaus, ykseys, henkinen identifikaatio ja universaali tietoisuus ovat korvanneet sen. Luovan toiminnan avulla hän ilmaisee nyt rakkautta, elämää ja kehityksen tarkoitusta yhdessä planeetan ja aurinkokunnan rakentavien voimien kanssa. Kuudes vihkimys tuo mukanaan Aurinkologoksen perimmäisen tarkoituksen ja suunnitelman tajuamisen. Vihkijänä toimii Nimetön. Mestari on nyt vapaa valitsemaan jonkin seitsemästä kosmisesta polusta, jotka koskevat hänen tulevaa kehitystään.

VII vihkimys. Ylösnousemus. Toinen säde, rakkaus-viisauden säde. Logoksen taso.

Ylösnousemus merkitsee tuhlaajapojan palaamista takaisin isänsä kotiin. Evoluutioprosessin päätyttyä ihmismonadi palaa alkulähteelleen, Shamballaan, universaalin elämän tasolle. Bailey kuvaa ylösnousemus vihkimystä seuraavasti:
“Seitsemännellä vihkimyksellä ei enää ole mitään tekemistä
muodon kanssa, vihitystä tulee elävän valon keskittymä. Hän
tietää sanoin kuvaamattomalla tavalla, että elämä on kaikki mitä
ON ja että tämä elämä ja sen todellinen täyteys tekee hänet
osaksi SITÄ, joka on planetaarisen elämämme ulkopuolella; hän
voi nyt kuulua tuohon planeetan ulkopuoliseen Eksistenssiin,
jossa Planeettalogoksemme elää, liikkuu ja jossa sillä on
olemassaolonsa. Tämä on se “ylenpalttinen elämä”, josta
Kristus puhui ja jonka vain seitsemännen asteen vihitty voi
ymmärtää tai paljastaa.” (The Rays and the Initiations, 732). Seitsemäs vihkimys on ensimmäinen kosminen vihkimys, joka tekee vihitystä Siriuksen loosin jäsenen. Viimeisissä vihkimyksissä vihkijänä toimii Planeettalogos.
Seitsemäs vihkimys vapauttaa mestarin planetaarisen elämämme seitsemästä fenomenaalisesta tasosta ja nostaa hänet kosmisen fyysisen tason yläpuolelle. Esoteerisen filosofian tuntemat seitsemän tasoa (fyysinen, astraalinen, mentaalinen, buddhinen, atminen, monadinen ja adi eli jumalallinen taso) ovat vain kosmisen fyysisen tason seitsemän alatasoa. Siten on olemassa kosminen astraalitaso, kosminen mentaalitaso, kosminen buddhinen taso ym. joista me emme tiedä mitään ja joihin seitsemän kosmista polkua johtavat Mestarin.
Seitsemän kosmista polkua, jotka kuudennen asteen vihityllä ovat valittavanaan ovat:
1. Maan palvelemisen polku.
2. Magneettisen työ polku.
3. Koulutuksen polku Planeettalogoksille.
4. Polku Siriukseen.
5. Sädepolku.
6. Polku, jolla Logos itse on.
7. Absoluuttisen poikauden polku.
Maan palvelemisen polku sitoo ihmisen Hierarkiaan tai Shamballaan, joiden jäsenet ovat lupautuneet palvelemaan maan olentojen ja ihmiskunnan kehitystä. Tämän polun valinneet työskentelevät Maailman Herran johdolla seitsemässä ryhmässä, johon Mestarit ovat jakautuneet. Buddha valitsi suuresta myötätunnostaan tämän polun, vaikka se ei todellisuudessa ollut hänen oikea polkunsa.
Vapautuneiden ihmisten enemmistö valitsee aurinko Siriukseen johtavan polun ja tämä sisältää heille loistavia mahdollisuuksia. Maalla ja Siriuksella on läheinen suhde. Planeettamme Suuri Valkoinen veljeskunta on Siriuksen vaikutuksen alainen. Sieltä on peräisin kosminen rakkaus, buddhi. Egyptiläinen Mestari ja Mestari Jeesus valmistautuvat tälle polulle. Myös Kristus on Siriuksen vihitty ja sinne hän tulee myös lopulta siirtymään.

LOPPU

Lähteet:
Bailey, Alice. A:
The Rays and the Initiations
Initiation, Human and Solar (suom. Vihkimykset)
The Reappearance of the Crist
Glamour: A World Problem
Esoteric Astrology
Tutkimus valkoisesta magiasta
Kansojen kohtalo
Discipleship in the New Age, Vol. I ja II.
Education in the New Age
The Light of the Soul
A Treatice on Cosmic Fire
From Betlehem to Calvary
Blavatsky, H.P. Salainen Oppi
Leadbeater, C.W., Mestarit ja polku

Vihkimykset uudella ajalla II

Ultra 1 / 96

I vihkimys. Syntymä. Seitsemäs säde, järjestyksen tai seremoniallisen magian säde.* Fyysinen taso.

Johtoajatus: “Ellei ihminen synny uudelleen hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa”. Jokaisessa ihmisessä on “lihaksi tullut sana”. Tämä on “Kristus meissä, kirkkauden toivo”. Kristus ei ole kuitenkaan aktiivisesti manifestoitunut, vaan se on muodon kätkemä. Ensimmäinen vihkimys merkitsee Kristuksen syntymää oppilaan sydämessä. Kun oikea elämisen ja ajattelun malli on saatu rakennetuksi integroitunut persoonallisuus elävöitetään sisäisellä Kristus-elämällä. Ensimmäisessä vihkimyksessä, seremoniallisen säteen energian avulla, vihityn persoonallisuus ja sitä varjostava sielu tuodaan tietoisesti yhteen. Persoonallisuuden rytmi ja sävel korvautuu silloin sielun korkeammalla sielun rytmillä ja sävelellä; vihitty tietää itsensä ensimmäistä kertaa sieluun yhdistyneeksi persoonallisuudeksi. Hänen tuleva tehtävänsä on kasvaa sen kaltaiseksi mitä hän todellisuudessa on. Tämä kehitys saatetaan loppuun kolmannessa, kirkastuksen vihkimyksessä.
Ensimmäisessä vihkimyksessä korkeamman itsen on täytynyt saavuttaa fyysisen ruumiin pitkällinen hallinta; vallitsevana tulee olla yleinen asenne noudattaa Egon tahtoa. Persoonallisuuden yleinen pyrkimys saavuttaa aineellista etua puhtaasti itsekkäisiin tarkoituksiin on voitettava Kristus-tietoisuuden lisääntyvällä universaalisuudella ja epäitsekkyydellä. Ihmisen on uhrattava ja lahjoitettava persoonallisuutensa, johon kuuluu fyysinen, mentaalinen ja emotionaalinen puoli, “sisäiselle Kristukselle”. Varhaisemmassa vaiheessa, “Kristuksen syntymässä”, aineellinen aspekti on vielä voimakas, kunnes kolmannessa vihkimyksessä ilmentyy “täysikasvuinen ihminen Kristuksessa”.
Ensimmäinen vihkimys symbolisoi fyysisen ruumiin ja fyysisen tason elämän omistamista sielulle kun taas toinen vihkimys johtaa astraaliruumiin täydempään hallintaan. Ensimmäinen ja toinen vihkimys ovat avoinna suurille joukoille, mutta ei enää kolmas.
Ensimmäisessä vihkimyksessä kurkkukeskus herätetään täyteen toimintaan, toisinaan myös sydänkeskus. Kurkkukeskus toimii käpyrauhasen kautta. Luovaa puhetta on silloin mahdollista käyttää paremmin ihmiskunnan palveluun. Sakraalikeskuksen energiat nostetaan sublimoimalla kurkkukeskukseen. Näitä keskuksia tai chakroja ei pyritä suoranaisesti avaamaan keskittymällä meditaatiossa niihin eikä hengitysharjoitusten avulla. Kirjassa “Vihkimykset” jopa varoitetaan tällaisesta. (s., 202). Oikea tie on “okkulttinen meditaatio, opiskelu ja palvelu”, jotka ovat uuden ajan opetuslapseuden johtoajatukset. Oppilaan päätehtävä on tulla vastaanottavaiseksi sielulle ja toteuttaa sielun ja persoonallisuuden yhteensulautuminen. Kun tämä saavutetaan keskukset heräävät automaattisesti ja tulevat vastaanottavaiseksi sieluenergialle. Kun oppilaan elämä on epäitsekästä ja henkisesti ja mentaalisesti suuntautunutta sielu hallitsee instrumenttiaan pää- ja sydänkeskusten kautta, tällöin myös muut keskukset kehittyvät normaalisti. Chakrojen keinotekoinen tai ennenaikainen avaaminen voi taas johtaa etsijän suuriin vaikeuksiin. Keskusten avautuminen on viimeinen, ei suinkaan ensimmäinen vaihe henkisessä koulutuksessa. (Discipleship in the New Age, Vol. II, 575).
Ensimmäisessä vihkimyksessä vihitty tulee tietoiseksi Egon kolmannesta, alimmasta aspektista, aktiivisesta älystä. Käytännössä tämä merkitsee suurta älykkyyden stimulaatiota.
Ensimmäinen vihkimys on suhteessa kolmanteen planetaariseen keskukseen, ihmiskuntaan. Ensimmäisessä vihkimyksessä vihkijänä toimii ihmisen oma sielu Kristuksen, Maailmanopettajan, avustuksella.
Tunnetun teosofin ja selvänäkijän C.W. Leadbeaterin käsitykset poikkeavat jonkin verran Alice Baileyn näkemyksistä. Leadbeaterin mukaan ensimmäinen vihkimys tapahtuu astraalitasolla ja toinen vihkimys alemmalla mentaalitasolla. Bailey pitää tätä käsitystä erheellisenä ja painottaa, että päävihkimykset otetaan aina kausaaliruumissa ja sitä korkeammilla tasoilla (buddhinen ja atminen taso). Hänen mukaansa väärinkäsitys on johtunut siitä, että koska vihkimysten vaikutukset tunnetaan astraalitasolla ja alemmalla mentaalitasolla, on oletettu, että ne myös tapahtuvat näillä tasoilla. Myös vihkijän identiteetistä Baileyllä ja Leadbeaterilla on erilainen käsitys. Leadbeaterin mukaan ensimmäisen vihkimyksen suorittaa Ainoa Vihkijä, Maailman Herra (vaikka ensimmäisen ja toisen vihkimyksen kohdalla hän voi määrätä jonkun adeptin suorittamaan seremonian hänelle). Leadbeater ei puhu mitään Kristuksen osuudesta ensimmäisessä vihkimyksessä, vaikka Baileyn mukaan Kristus toimii vihkijänä (ihmisen sielun välityksellä) juuri tässä vihkimyksessä.
Buddhalaisuudessa ensimmäisen asteen vihittyä kutsutaan nimellä Sotapatti tai Sohan, “virtaan astunut.” Hinduismissa hän on Parivrajaka, “vaeltaja.”*
*Puhuessaan vihkimyksen asteista Alice Bailey ei tee mitään systemaattista rinnastusta itämaisiin uskontoihin. Kirjoituksessa esiintyvät rinnastukset perustuvat teosofian eivätkä Alice Baileyn käsityksiin. Alice Bailey pitää vasta toista vihkimystä virtaan astumisena.

II vihkimys. Kaste. Kuudes säde, idealismin tai palvonnan säde. Astraalitaso.

Toisessa vihkimyksessä vihityn uudelleensuuntautuminen tapahtuu suhteessa astraalitasoon (tunteiden ja pyyteiden taso). Astraalitaso on lukemattomat aikakaudet ollut hänen tietoisuutensa pääasiallinen keskus. Siinä asuvat suurimmat harhat ja kärsimyksen lähteet. Se on harhojen, illuusioiden ja epäjärjestyksen taso.
Toinen vihkimys merkitsee lopullista virtaan astumista. Siinä tapahtuu puhdistuminen tulen kautta. Pyrkimyksenä on pyyteen uhraaminen ja voittaminen; korkeamman itsen tahdon on voitettavat alemman persoonallisuuden vaatimukset. Astraaliset elementaalit tulevat silloin hillityiksi ja tunneruumis puhdistuu. Alempi luonto kuolee pois. Ego hallitsee tällöin sekä fyysistä että tunneruumista.
Toinen vihkimys on eräs vaikeimmista ja ensimmäisen ja toisen vihkimyksen välinen aika on yleensä pitkä, se voi viedä monia inkarnaatioita. Tuhannet joka maassa tulevat läpikäymään kaste vihkimyksen.
Vihkimysprosessi ensimmäisen ja toisen vihkimyksen välillä on useille tuskan ja vaikeuksien pahinta aikaa. Monien elämien aikana kerääntyneet astraalitason voimat ovat vihityn tiellä ja voitettavana. Hengen tuli aiheuttaa astraalitason aktivoitumisen ja
seurauksena on kriisi astraaliruumiin hallinnassa. Vihityn on selvitettävä monien inkarnaatioiden aikana luomansa tunnetason myrskyt ja kahleet kunnes hän voi sanoa, ettei astraalitasoa enää ole hänelle olemassa. Vasta kun emotionaalisen tason voimat ylitetään paljastuu kaikkien suhteiden perustana oleva jumalallinen rakkaus. Bailey kirjoittaa astraalitasosta:
“Suurin palvelus, jonka ihminen voi tehdä lähimmäisilleen, on
vapauttaa itsensä tuo tason vallasta ohjaamalla itse sen
energioita sisäisen Kristuksen voimalla. Hän huomaa silloin,
että itsekeskeiset voimat ja persoonallisen pyyteen ja
emotionaalisen rakkauden energiat korvautuvat elävällä
energialla, joka voidaan aistia laajalla tavalla, vaikka sitä ei
vielä voida omaksua puhtaassa olemuksessaan. Tätä energiaa
me kutsumme ”Jumalan rakkaudeksi.” Se on tuo vapaasti
virtaava, ulospäinsuuntautuva, magneettisesti puoleensavetävä
voima, joka johtaa jokaisen vaeltajan takaisin Isän kotiin. Se
on voima, joka liikkuu ihmiskunnan sydämessä ja ilmaisee
itseään sellaisten suurten Avatarojen kuten Kristuksen
välityksellä. Se on voima, joka ohjaa jokaisessa ihmisessä
olevaa mystistä kaipuuta.” (The Reappearance of the Crist,
131).
Toisessa vihkimyksessä elävöitetään tavallisesti sydänkeskus, joka toimii kateenkorvan kautta. Solar plexuksen energiat nostetaan sydänkeskukseen. Tämä yhdistää ihmisen sieluun ja universumin rakkausaspekti voi siten ilmentyä hänen kauttaan. Toisessa vihkimyksessä vihitty tulee siten tietoiseksi Egon tai sielun toisesta aspektista, rakkaus-viisaudesta. Toinen vihkimys liittää oppilaan oppilaan toiseen suureen planetaariseen keskukseen, Hierarkiaan, joka on sielujen valtakunta, Kristuksen näkymätön kirkko.
Kirjassaan “Mestarit ja polku” Leadbeater katsoo, että psyykkiset kyvyt (kuten selväkuuloisuus ja selvänäköisyys) tulisi kehittää toisessa vihkimyksessä, ellei niitä ole jo aikaisemmin saavutettu. Baileyn mukaan selvänäköisyyttä tai selväkuuloisuutta ei ole suositeltavaa kehittää ennen kolmatta vihkimystä. Vasta kun fyysinen ruumis on puhdas, tunneruumis vakaa ja mentaliruumis hallittu, vihitty voi oikein tulkita ja havaita korkeamman maailman asioita.
Toinen vihkimys tuo oppilaan asteelle, jota buddhismissa kutsutaan nimellä Sagadagamin, “kerran palaaja”. Hinduismissa hänestä käytetään nimitystä Kutichaka, “majan rakentaja.”

III vihkimys. Kirkastus. Viides säde, konkreettisen tiedon säde. Mentaalitaso.

Kahta ensimmäistä vihkimystä pidetään vain kynnyksen vihkimyksinä, sillä Hierarkian kannalta vasta kolmas vihkimys on ensimmäinen varsinainen vihkimys. Syntymä ja kaste vihkimykset valmistavat oppilaan kehoa kestämään sitä valtavaa voimavirtaa, joka (kolmannessa vihkimyksessä) kulkee vihityn kehon läpi Planeettalogoksen suuntaamana. Raamatussa kolmatta vihkimystä kuvaa Kristuksen kirkastuminen Karmelin vuorella: “Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina.” (Luuk. 9:29).
Kolmas vihkimys koskettaa erityisesti mentaalitasoa, sillä konkreettisen tiedon tai tieteen säde, joka tekee tämän vihkimyksen mahdolliseksi, muodostaa mentaalitason substanssin. Tällä asteella oppilas on jokapäiväisessä elämässään keskittynyt mentaalitasolle, mikä hälventää astraalisia harhoja ja illuusioita. Päämääränä on täydellinen mielen hallinta. Kaikkien oppilaiden tulisi nykypäivänä pyrkiä polarisoitumaan mentaalitasolle ja jättää astraalitaso taakseen. Vain suhteellisen harvat toimivat tietoisesti mentaalitasolla, sillä useimmissa ihmisissä vaikuttaa ns. kama-manas. Pyyteiden ja tunteiden energia sekoittuu tällöin mentaalisiin prosesseihin. Vihkimyksen hakijan päämääränä on saavuttaa puolueeton ja tieteellinen ajattelu, joka on vapaa persoonallisesta värityksestä. Vain silloin hän voi nähdä asiat sellaisina kuin ne todella ovat.
Kolmannessa vihkimyksessä koko persoonallisuuteen virtaa valoa ylhäältä. Vasta tämän jälkeen monadi ohjaa Egoa (sielua) ja persoonallisuutta. Ego nähdään nyt täydellisenä kolminaisuutena. Sen olemus ei ole vain älyllinen, aktiivinen rakkaus, vaan se on myös perimmäistä tahtoa ja tarkoitusta, joihin vihitty täydellisesti identifioituu.
Kirkastus vihkimyksessä ihminen vapautuu kolminaisen persoonallisuuden määräysvallasta, mikä on käänteentekevä tapahtuma vihityn elämänhistoriassa. Tämän jälkeen vihitty toimii täysin sielullistettuna persoonallisuutena. Persoonallisuuden kolme aspektia (fyysinen, emotionaalinen ja mentaalinen keho) eivät silloin ole muuta kuin sielun välineitä. Samalla ne tulevat asteittain vastaanottavaiseksi henkisestä kolminaisuudesta virtaaville energioille. Tämä kolminaisuus on atma-buddhi-manas, joka on monadin heijastus. Henkinen kolminaisuus heijastuu alempaan persoonallisuuteen siten, että korkeamman manaksen energia virtaa fyysisiin aivoihin ja fyysisen tason toimintaan ohjaa tällöin ryhmätarkoitus ja henkisen Hierarkian suunnitelma. Buddhisen tason rakkaus välittyy puhdistuneeseen ja kirkastuneeseen astraaliruumiiseen, jolloin vihitystä tulee jumalallisen rakkauden välittäjä ja paljastaja. Atmisen tason dynaaminen energia (henkisen kolminaisuuden korkein aspekti) laskeutuu mieleen, jolloin siitä tulee jumalallisen tahdon ilmentäjä. (The Rays and the Initiations., 599).
Ennen kolmatta vihkimystä oppilas kohtaa kynnyksenvartijan. Kynnyksenvartija on ihmisen alemman luonnon kokonaisuus, joka ilmentyy persoonallisuuden kautta. Se on kaikki mitä ihminen on, lukuunottamatta korkeampaa itseä. Ennen polulle astumista persoonallisuus on äärimmäisen voimakas ja vaikutusvaltainen. Saavuttaakseen vihkimyksen ihmisen on uhrattava persoonallisuus sielulle ja omistauduttava Hierarkian ja ihmiskunnan palvelulle. Tällöin persoonallisuus ja sielu yhdistyvät, kynnyksenvartija ja “läsnäolon enkeli” sulautuvat toisiinsa ja korkeampi itse ohjaa tästä lähtien alempaa itseä.
Vihkimysprosessin aikana toisen ja kolmannen vihkimyksen välillä oppilaan on taisteltava mentaalisten illuusioiden kanssa samalla lailla kun hänen aikaisemmin oli taisteltava tunneharhan kanssa. Kun mieli on puhdistunut kaikista subjektiivisia vääristymiä aiheuttavista ajatusmuodoista se avautuu universaalille mielelle.
Toisen vihkimyksen jälkeen vihitty oppii siis hallitsemaan mentaalista verhoaan. Hän oppii luovan ajatuksen rakentamisen taidon ja mentaalisen substanssin käsittelemisen. Hänen ajatuselämänsä tulee hänen pääasialliseksi kehityksen kohteekseen. Hänen pyrkimyksenään on oppia ajatuksen kautta ohjaamaan ja suuntaamaan kaikkea vastaanottamaansa jumalallista elämää ja energiaa. Hänen ohjeekseen sopii silloin lause “energia seuraa ajatusta”.
Kolmannessa vihkimyksessä elävöitetään pääkeskus (tuhatlehtinen lootus), joka toimii käpyrauhasen kautta. Se ilmentää jumaluuden tahtoaspektia ja yhdistää ihmisen monadiin. Tällöin vihitty voi luoda ja elävöittää selkeitä ja hyvinmuodostettuja ajatusmuotoja, jotka ovat palvelun hengen läpitunkemia. Ne ovat täysin vapaat pyyteestä ja alemmasta mielestä. Monet adeptit työskentelevät mentaalitasolla ja näkymättömissä ja lähettävät telepaattisesti planeetan mentaaliseen ilmapiiriin dynaamisia ajatusmuotoja, jotka intuitiiviset ihmiset vastaanottavat ja jotka toteutuvat lopulta myös fyysisellä tasolla.
Kolmannessa vihkimyksessä vihkijänä toimii Maailman Herra, Ainoa Vihkijä, Raamatun Vanhaikäinen (Urantia-kirjassa “Päivien muinainen”). Kolmas vihkimys liittää oppilaan ensimmäiseen ja korkeimpaan planetaariseen keskukseen, Shamballaan, joka on jumalallisen tahdon keskus. Buddhalaisuudessa kolmannen asteen vihitystä käytetään nimitystä Anagamin, “hän, joka ei enää palaa” (tai joka ottaa neljännen vihkimyksen samassa elämässä). Hinduismissa hänet tunnetaan nimellä Hamsa tai Soham. Näiden mystisten sanojen merkitys on “Minä olen Hän”, ja ne viittaavat vihityn identiteettiin jumaluuden kanssa.

*Jokaisen vihkimyksen kohdalla on mainittu säde, jonka energia tekee kyseisen vihkimyksen mahdolliseksi. Aiheen laajuuden vuoksi emme kuitenkaan tarkemmin käsittele säteiden vaikutuksia vihkimyksissä.

Vihkimykset uudella ajalla I

Ultra 12 / 95

Aiheesta myös esitelmä Hengen ja tiedon messuilla samana vuonna.

Viime vuosisadan loppupuolelta alkaen vihkimys käsite on noussut esille erityisesti teosofisessa kirjallisuudessa ja se on saanut uuden tulkinnan Alice Baileyn ja Mestari Djwhal Khulin kirjoissa. Baileyn mukaan vihkimys on tänään yleisempi kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. (The Rays and the Initiations, 327). Baileyn mukaan olemme astumassa uuteen henkiseen aikakauteen samalla kun aurinko siirtyy Kalojen merkistä Vesimiehen merkkiin. Uudet energiat virtaavat silloin ihmiskuntaan. Tämän myötä syntyy uusi sivilisaatio, uudet ihanteet ja uusi kulttuuri. Seitsemännen, seremoniallisen järjestyksen säteen energia korvaa kuudennen, omistautumisen ja idealismin säteen energian. Kuudes säde on johtanut separatismiin ja nationalismiin; se on luonut individualismin ja auktoriteettiuskon. Seitsemäs säde tuo mukanaan synteesin, kansainvälistymisen, ryhmähengen ja palvelun ihanteen toteutumisen. Kuudes säde synnytti mystikon, seitsemäs säde tulee tuottamaan valkoisen maagikon. (Esoteric Psychology I, 359-360).
Planeettamme henkinen Hierarkia, Kristuksen näkymätön kirkko, on nyt lähempänä ihmiskuntaa kuin koskaan aikaisemmin. Tästä Jumalan rakkauden keskuksesta virtaava valo, rakkaus ja hyvä tahto elävöittävät ihmisen mieliä ja sydämiä ja vahvistavat heidän henkistä pyrkimystään. Korkein planetaarinen keskus, Shamballa, joka ilmentää Jumalan tahtoa, on myös aktiivinen suhteessa ihmiskuntaan. Alice Baileyn mukaan sen energia virtasi suoraan ihmiskuntaan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadalla. Tämä oli toisen maailmansodan esoteerinen syy ja se mahdollisti myös atomin halkaisemisen. (The Rays and the Initiations, 646).
Tulevaisuudessa henkinen Hierarkia, Shamballa ja ihmiskunta tulevat yhä tiiviimmin sulautumaan toisiinsa. Uusi aika tulee näkemään yhä useampien kehittyneiden sielujen inkarnoitumisen. He tulevat palvelemaan ja johtamaan ihmiskunnan uuteen henkiseen kulttuuriin. He ovat etuvartio, joka valmistaa tietä Kristuksen jälleentulemiselle ja Hierarkian ja Viisauden Mestarien astumiselle ihmisten keskuuteen. Tähän saakka Mestarit ovat työskennelleet verhon takana näkymättömissä ja heidän oppilaidensa välityksellä.
Teosofisessa ja esoteerisessa kirjallisuudessa ihmisen henkinen kehitystie, joka tekee hänestä lopulta täyden vihityn, jakaantuu kolmeen vaiheeseen: kokelaan polku, oppilaan polku ja vihkimyksen polku. Nämä ovat ihmisen evoluution viimeinen vaihe, joka vapauttaa hänet lopulta jälleensyntymisen kiertokulusta. Ihmisellä on tuolloin takanaan noin 770 inkarnaatiota (tämä on kuvaannollinen ja symbolinen luku eikä välttämättä kuvaa elämien tarkkaa lukumäärää) ja seuraavien seitsemän aikana hän kulkee kokelaan polkua. (A Treatice on Cosmic Fire, 825). Kokelaan polku avautuu ihmisen eteen silloin kun hän menettää kiinnostuksensa maailmallista elämää kohtaan ja kun hän alkaa kaivata kohti syvempää todellisuutta. Kokelaan polulla tärkeimpänä tehtävänä on hyveiden ja jalojen luonteenominaisuuksien kehittäminen, persoonallisuuden hallinta ja epätoivottavien ominaisuuksien eliminoiminen. Kokelaan polkua kutsutaan myös puhdistuksen poluksi.
Oppilaan tehtävänä on ennen kaikkea palvella ihmiskuntaa ja toimia yhteistyössä Jumalan ja Mestarien suunnitelman kanssa. Opetuslapseus ei ole jotain, jonka kuka tahansa voi saavuttaa. Opetuslapseus on eräs (suhteellisen korkea) evoluution aste. Kun riittävä määrä inkarnaatioita on takana, kun sielu on tullut kypsään ikään ja kun se kykenee ilmentämään itseään yhä täydellisemmin persoonallisuuden välityksellä, ihminen astuu opetuslapsen polulle. Oppilas tulee dramaattisesti tietoiseksi maallisen ja henkisen luontonsa, persoonallisuuden ja sielunsa välisestä kaksinaisuudesta. Persoonallisuuden ja sielun säteet ovat esoteerisesti konfliktissa ja oppilaan tehtävänä on alistaa persoonallisuus, johon hän on tähän saakka identifioitunut, sielusäteelle. Tämä kehitys ei ole tuskatonta, vaan siihen liittyy monia kriisejä ja koettelemuksia. Vähitellen oppilas oppii toimimaan yhteistyössä sielun tahdon ja rytmien kanssa; sielun sisäinen vetovoima kasvaa suuremmaksi kuin maallisten houkutusten. Lopulta hän saavuttaa vapautuksen ja polarisoitumisen sielutasolle. Tämä ei ole mahdollista ilman luopumista ja uhrauksia suhteessa persoonallisuuteen ja maallisiin asioihin.
Vihkimyksen polku kasvaa esiin oppilaan polusta ilman jyrkkää rajaviivaa samoin kuin oppilaan polku seuraa kokelaan astetta. Vaikka ihminen olisi edellisessä elämässään ollut vihitty, hänen täytyy kuitenkin käsitykseni mukaan toistaa kokelaan, oppilaan ja vihkimyksen polun vaiheet nopeutetussa muodossa, samoin kuin ihmisen täytyy uudessa inkarnaatiossa oppia uudelleen jo aikaisemmin omistamansa tieto, sillä hänellä on silloin uusi mentaaliruumis. Vihkimyksen polun kulkeminen on kuitenkin helpompaa sellaiselle, joka on sitä jo aikaisemmassa elämässään kulkenut.
Todellinen vihitty on aina sielu, joka on keskeytymättömästi tietoinen jumalallisesta suunnitelmasta ja jumalallisista ideoista. Vihkimysprosessin tarkoituksena on tehdä maallinen persoonallisuus tietoiseksi siitä viisaudesta, jonka sielu jo omistaa. Paradoksaalisesti voidaan sanoa, että ihminen on jo vihitty ennen kuin hän ottaa vihkimyksen. (Esoteric Astrology, 229). Täten kaikki viisaus on todellakin muistamisen kaltaista, kuten Platon on sanonut.
Sielu tai Ego on ihmisen kuolematon olemus, persoonallisuus on sen väliaikainen käyttöväline, jonka se vaihtaa seuraavassa inkarnaatiossa uuteen. Sielu on persoonallisuuden todellinen luoja ja alkulähde. Persoonallisuus (johon kuuluu fyysinen, emotionaalinen ja mentaalinen ruumis) heijastaa aina sielun kehitysastetta. Sielu on henkeä ja ainetta välittävä tekijä ja sitä kutsutaan myös Kristus-prinsiipiksi. Sen olemuksena on valo ja rakkaus. Se on yhteydessä persoonallisuuteen elämänsäikeen tai “hopealangan” (joka kiinnittyy sydämeen) ja tietoisuussäikeen (joka ankkuroituu aivoihin) kautta. Vain hyvin harvat ovat vielä tietoisia sieluistaan.
Vihkimys (initiation) tulee latinankielisestä sanasta, in, sisään ja ire, mennä; se merkitsee siten astumista sisään jonnekin, aloitusta. Laajemmassa mielessä vihkimys merkitsee astumista henkiseen elämään. Vihkimys on ensimmäinen askel ja sitä seuraavat askeleet pyhyyden tiellä. Ihmisestä, joka saavuttaa ensimmäisen vihkimyksen, tulee henkisen maailman kansalainen. Kuten ihminen yksilöllistymisen kautta siirtyi eläinkunnasta ihmiskuntaan siirtyy hän vihkimyksen kautta yli-inhimilliseen valtakuntaan. Häntä voidaan siten ensimmäistä kertaa kutsua henkiseksi ihmiseksi sanan täydessä merkityksessä. (Vihkimykset, 10).
Todellisella vihkimyksellä ei ole tekemistä sen kanssa, että ihminen liittyy johonkin henkiseen tai esoteeriseen järjestöön. Se ei myöskään ole mitään, joka hänelle ulkopuolelta suodaan, vaan hänen on itse valmennettava itsensä tähän huipentavaan tapahtumaan, joka tekee hänestä Jumalan valtakunnan kansalaisen ja planeettamme henkisen Hierarkian jäsenen. Ensimmäinen vihkijä on aina ihmisen oma sielu.
Vihkimys teema on osittain kärsinyt arvonalennuksesta. Se on johtunut siitä, että sanaa on käytetty väärin ja siksi, että maailmassa on paljon vääriä, itseään mainostavia “vihittyjä”. Erilaiset hengelliset tai “esoteeriset” järjestöt jakavat myös jäsenilleen omia pseudo-vihkimyksiään. Todellinen vihitty ei milloinkaan nosta itseään jalustalle eikä puhu saavutuksestaan; hän ei myöskään erota itseään muusta ihmiskunnasta.
Vihkimys on normaali ja väistämätön osa evoluutioprosessia. Vihkimys on virtaan astumista. Se on rakkauden paljastumista. Se on tietoisuuden laajentumista, johon liittyy lisääntyvä vastaanottavaisuus korkeammille värähtelyille. Todellinen vihkimys on mahdollinen vasta kun “mieli ja tahto hyvään ovat yhdistyneet” ja kun ihminen on saavuttanut persoonallisuutensa integraation, jolloin hänen tahtova, tunteva, ajatteleva ja fyysinen olemuksensa toimivat harmonisena kokonaisuutena. Tällöin sielu omalla tasollaan alkaa osoittaa “kiinnostusta” persoonallisuutta kohtaan ja se alkaa vihkiä persoonallisuutta omistamaansa viisauteen. Persoonallisuus tulee tietoiseksi sitä yläpuolella varjostavasta sielusta. Energia virtaa sielusta rytmisesti ja jaksoittaisesti, persoonallisuus vastaa siihen ja se ryhtyy samanaikaiseen meditaatioon. Tämä sisäinen kommunikaatio johtaa lopulta ensimmäiseen vihkimykseen, jossa sielu, sisäinen Kristus, syntyy ihmisessä.
Päävihkimykset otetaan aina mentaalitasolla (tarkemmin sanottuna mentaalitason korkeammilla alatasoilla) ja sitä korkeammilla tasoilla (buddhinen ja atminen taso). (Ibid., 15). Mentaalitaso on myös se taso, jolta Mestarit voidaan löytää. Kysymys ei siis ole mistään emotionaalisista kokemuksista tai sellaisesta, jolla omaa egoa voidaan paisuttaa. Päin vastoin, todellisessa vihkimyksessä alemman itsen valta vähenee ja itsettömyyden laatu lisääntyy. Bailey ennustaa, että emotionaalinen lähestymistapa henkiseen maailmaan, joka heijastaa Kalojen aikaa, tulee korvautumaan Vesimiehen ajan älyllisellä ja tieteellisemmällä lähestymistavalla. Okkulttinen tie tulee korvaamaan mystisen tien.
Jokainen vihkimys avaa tietyn keskuksen tai chakran. Vihkimyksessä keskusten toiminta voimistuu ja niiden terälehdet alkavat värähdellä yhä nopeammin. Myös eri kehojen elastisuus lisääntyy, niiden koordinaatio paranee ja niiden yhteys sieluun syvenee; tällöin ne kykenevät toimimaan yhä harmonisempana kokonaisuutena. Vihityn hermoenergia vahvistuu ja fyysiset aivot kykenevät yhä paremmin vastaamaan sielun voimaan ja hienompiin henkisiin vaikutteisiin. Tämän myötä vihityn palvelukapasiteetti lisääntyy suuresti. (Ibid., 139).
Jokainen perättäinen vihkimys tuo mukanaan lisääntyvän ykseyden persoonallisuuden ja Egon välillä. Korkeammissa vihkimyksissä tämä yhteys ulottuu monadiin. Vihkimysten tarkoituksena on tehdä ihminen tietoisesti yhdeksi:
a. hänen oman sielunsa ja siten myös muiden sielujen kanssa.
b. Hänen henkensä, “taivaallisen isän” tai monadin kanssa ja siten kaikkien monadien kanssa.
c. Logoksen kanssa. (Ibid.,19).
Vain ihminen, jonka identiteetin tunne on alkanut laajentua (jolloin hän kokee olevansa osa ympäröivää elämää) voi läpikäydä vihkimyksen. Vihkimys on prosessi, jossa ihminen tulee tietoiseksi itsestään sieluna, yhdessä sieluvoimien, sielusuhteiden ja -päämäärien kanssa. Tämä merkitsee aina ryhmätietoisuutta ja tietoisuutta muista sieluista. Vihitty tulee tietoiseksi uusista vuorovaikutussuhteista ja henkisistä yhteyksistä kanssaihmisiinsä. Vihitylle sielun kuolemattomuus ei enää ole uskon asia, vaan varma sisäinen kokemus. Näkymättömien maailmojen todellisuus paljastuu hänelle ja kolmannen vihkimyksen jälkeen hän näke edessään korkeamman evoluution polun, josta nirvana on vain alku.
Vihkimys sallii pyrkijän pääsyn henkisen Hierarkian jäsenyyteen. Tämä edellyttää esoteerisesti puhuen vapautumista kaikista erillisistä persoonallisuuden reaktioista sarjassa syveneviä luopumuksia, jotka kulminoituvat neljännessä, luopumuksen vihkimyksessä sekä yhdeksännessä, kieltäymyksen vihkimyksessä.
Vihkimykseen liittyy myös seremonia. Se tapahtuu kuitenkin ensisijaisesti ylifyysisillä tasoilla ja tiibetiläinen Mestari D. K. varoittaa materialisoimasta hänen opetustaan. Seremonia voidaan kuitenkin suorittaa myös fyysisellä tasolla, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että se heijastaa sisäistä henkistä saavutusta. Hän ennustaa, että esim. ensimmäinen vihkimys voidaan tulevaisuudessa suorittaa kirkon pyhimpänä seremoniana sekä vapaamuurarien rituaaleissa. (Ibid., 9). Hän sanoo myös, että seremoniallinen aspekti vähenee korkeampien vihkimysten kohdalla koska ne tapahtuvat “muodottoman elämän” alueella korkeammassa tietoisuudessa, jolloin niitä ei voida pelkistää symboleiksi tai symbolisiksi tapahtumiksi. (The Rays and the Initiations, 531).
Vihkimys on erittäin vaikea saavuttaa ja se vaatii ihmisen kaikkien voimien aktivoimista. Vihkimysprosessi on “kovaa työtä, jatkuvaa ponnistelua ja hellittämätöntä mentaalista ja henkistä elämää.” (Ibid., 692). Henkisellä pyrkimyksellä, meditaatiolla ja palvelulla oppilas rakentaa käyttövälineitään yhä korkeammasta aineesta. Triviaalit ajatukset on korvattava abstraktisilla ja jumalallisia totuuksia koskevilla, itsekkäät pyyteet on jalostettava epäpersoonalliseksi rakkaudeksi ja persoonallisuus on uhrattava kokonaisuuden edun palvelemiseksi. Tämä valmistaa oppilasta siihen, että jumalallinen ajattelija, ihmisen kuolematon sielu, voi astua esiin ja ottaa haltuunsa persoonallisuuden. D.K. kuvaa vihkimysprosessia seuraavin sanoin:
“Etsimisen jaksoja, kärsimyksen jaksoja, irrottautumisen jaksoja ja
paljastuksen jaksoja, jotka synnyttävät fuusiokohtia,
jännitevaiheita ja energian projisoimista – sellainen on
vihkimyksen tie. Vihkimys on todellisuudessa nimi, joka on
annettu uudelle paljastukselle tai uudelle visiolle, joka aina
johdattaa oppilasta eteenpäin suurempaan valoon; se ei ole
jotain mitä hänelle suodaan tai annetaan. Se on valon
havaitsemisen ja valon hyödyntämisen prosessi, joka auttaa
häntä astumaan yhä selkeämpään valoon.” (The Rays and the
Initiations, 538).
Okkultismin mukaan voidaan puhua kehon tai sen atomien “himmeästä valosta”, eetteriruumiin valosta ja sielun kirkkaammasta valosta. Kun fyysiseen ruumiin syvällä asuva tai kätketty valo yhdistyy ja sulautuu sielun valoon tämä auttaa oppilasta astumaan yhä suurempaan valoon monadiselle tasolle. Oppilas voi havaita sielun valon päänsä yläpuolella kirkkaana, säteilevän auringon kaltaisena valona. (Tutkimus valkoisesta magiasta,105, 107). Se voidaan havaita hetkittäin myös ulkonaisesti fyysisillä aisteilla sädekehänä pyhimysten ja viisaiden kasvojen ympärillä. Tämän valon avulla vihitty voi havaita aiemmin kätkettyjä asioita; hän säteilee sitä ympärilleen ja hän voi alkaa projisoida sitä kohti korkeampia maailmoja. “Valoon on astuttava vertikaalisesti ja sitä on levitettävä tai säteiltävä horisontaalisesti” kuuluu eräs sanonta. (The Rays and the Initiations, 540). Toisin sanoen mitä syvempi on yhteytemme sisäiseen sielumme, sitä voimakkaampaa on ympärillemme levittämä näkymätön säteily. Tämän valon avulla vihitty voi myös saavuttaa yhteyden Mestarien ja vihittyjen hierarkiaan. (The Light of the Soul, 313). Ihmisillä on usein erheellinen käsitys, että heidän on löydettävä guru tai Mestari, joka voisi antaa heille valoa. Tosiasia on, että ennenkuin ihminen on itse sytyttänyt lamppunsa hän ei voi tulla tietoiseksi heistä. Valitessaan tulevaa työtoveriaan Mestari D.K. löysi Alice Baileyn juuri hänestä säteilevän valon perusteella.
Kirjoissaan Alice Bailey esittää uudet säännöt ja ohjeet opetuslapsille ja vihkimyksen hakijoille. Ihmiskunnan kehittyessä ja kun uusia korkeatasoisempia yksilöitä inkarnoituu myös nämä säännöt muuttuvat asteittain vaativimmiksi. Tulevaisuudessa esoteerinen koulutus tulee painottamaan tahtoaspektia, johon saadaan yhteys kolmannen vihkimyksen jälkeen, ei enää yhteyttä sieluun, josta tulee yhä yleisempi kokemus. Myös Mestari D.K:n omissa kirjoissa tapa kuvata vihkimystä poikkeaa varhaisemman “Initiation: Human and Solar (suom. Vihkimykset) ja “The Rays and the Initiations” teoksen välillä. Hän sanoo, että “Vihkimykset” teoksessa kuvatuista hakijoiden säännöistä, jotka on tarkoitettu ensimmäistä vihkimystä tavoitteleville, tulee ajan kanssa kokelaiden sääntöjä. Uudella ajalla “The Rays and the Initiations” kirjassa esitetyt vaativammat ryhmävihkimyksen säännöt tulevat yhä ajankohtaisemmiksi. Hän katsoo myös, etteivät sellaiset teosofiset kirjat kuin Annie Besantin “Esipihassa” ja “The Path of Discipleship” riitä valmentamaan oppilaan polun kulkemiseen, vaan ne ovat sopivia ainoastaan kokelaan asteelle. Hänen mielestään teosofiset kirjat antavat myös vihkimysprosessista osittain erheellisen kuvan. Oppi on ollut ytimeltään oikeaa, mutta sen tulkinta on ollut heikohkoa. (The Rays and the Initiations, 348).
Teosofisissa kirjoissa (esim. Hodson, Leadbeater) korostetaan oppilaan henkilökohtaista suhdetta Mestariin. Alice Baileyn mielestä Mestari ja oppilas eivät voi saavuttaa sellaista läheisyyttä ja tietoisuuksien yhteen sulautumista polun varhaisissa vaiheissa kuin mitä teosofisissa kirjoissa kuvataan. Baileyn mukaan oppilaan suhde hänen kanssaoppilaisiinsa ja sisäiseen sieluryhmäänsä on olennaisempaa kuin hänen suhteensa Mestariin. Uuden opetuslapseuden avainsanoja ovat ryhmäyhteys ja ryhmäpalvelu. Ryhmävihkimys on uusi New Age-tekniikka ja sen säännöt ovat tarkoitettu ensimmäisen vihkimyksen suorittaneille. Nykyaikana oppilaat kulkevat kohti vihkimystä ryhmissä. Hierarkian näkökulmasta ryhmät kaikissa maissa ovat paljon merkityksellisempiä kuin yksittäiset oppilaat.
“Koko tekniikka kouluttaa oppilaita vihkimykseen ja heidän
sulautumisensa lukuisiin ashrameihin, jotka muodostavat
Maailman Herran suuren ashramin, on muutettu. Mestarit eivät enää
ole tekemisissä yksilön kanssa, joka siellä tai tällä pyrkii
etenemään polulla, yksilön, joka on kyvykäs ja joka on selvästi
valmis siihen, mitä kutsutaan `vihkimystietoisuuden
herättämiseksi.` Hierarkialle on tulossa ilmeiseksi, että
Vesimiehen ajan saapuessa ryhmävalmistautuminen,
ryhmävihkimys ja ryhmähyväksyntä tulevat korvaamaan
aikaisemmat menetelmät. Nämä vanhemmat
menetelmät, jotka rakentuivat Mestarin ja oppilaan väliseen
suoraan suhteeseen, olivat hyödyllisimmillään varhain Kalojen
ajalla. Lähes kaksituhatta vuotta nämä menetelmät ovat olleet
niin menestyksellisiä (—–), että sadat ovat nyt valmiita
sulautumaan näihin ashrameihin.” (The Rays and the Initiations,
239).
Kyseiset ashramit ovat ylifyysisiä ja niihin astutaan kulkemalla vihkimyksen oven läpi. Tällä hetkellä maan päällä ei ole suoranaisesti vihkimyksiin valmistavaa koulua, mutta meillä on kouluja, jotka valmentavat opetuslapseuteen (Arcane School) ja kokelaan polulle (esim. jotkut teosofiset koulut). Vihkimyksiin on siten itse valmentauduttava. Jokainen vannoutunut oppilas kulkee kuitenkin väistämättä vihkimystä kohti.
Tulevaisuudessa vihkimys tullaan huomioimaan myös korkeakouluissamme ja erityisesti aikuiskasvatuksen piirissä ja siihen ohjataan ne, jotka osoittavat siihen valmiuksia.(Ibid., 324). On lienee tarpeetonta mainita, että näin ei vielä ole, sillä tuskin koko vihkimys käsitettä vielä kunnolla edes ymmärretään. Positiivisia merkkejä on kuitenkin nähtävissä sillä monia Alice Baileyn teoksia käytetään myös korkeakouluopetuksessa (ei tietääkseni vielä Suomessa), esim. sellaisia, jotka käsittelevät keskittymistä, meditaatiota, ihmisen esoteerista konstituutiota, persoonallisuuden integraatiota, kasvatusta ym.. Kirjoituksen seuraavassa osassa tarkastelemme eri vihkimyksiä yksityiskohtaisemmin. JATKUU

SUURI INVOKAATIO

Valon lähteestä Jumalan Mielessä
virratkoon valo ihmisten mieliin
Laskeutukoon valo päälle Maan.

Rakkauden lähteestä Jumalan Sydämessä
virratkoon rakkaus ihmisten sydämiin
Palatkoon Kristus päälle Maan.

Keskuksesta, jossa Jumalan Tahto tunnetaan
johtakoon tarkoitus ihmisten pieniä tahtoja –
tarkoitus, jonka Mestarit tuntevat ja jota he palvelevat.

Keskuksesta, jota me kutsumme ihmiskunnaksi
rakentukoon Rakkauden ja Valon Suunnitelma
ja sulkekoon se oven, jonka takana paha asuu.

Valo, Rakkaus ja Voima jälleenrakentakoot Suunnitelman
maan päälle.

“Ylläoleva invokaatio tai rukous ei kuulu vain jollekin henkilölle tai
ryhmälle, vaan koko ihmiskunnalle. Tämän rukouksen kauneus ja voima
on sen yksinkertaisuudessa ja siinä, että se ilmaisee eräitä keskeisiä
totuuksia, jotka kaikki ihmiset luontaisesti ja normaalisti hyväksyvät –
totuus perimmäisen Älyn olemassaolosta, jolle me epämääräisesti
annamme nimen Jumala; totuus, että kaiken ulkoisen näennäisyyden
takana universumia motivoiva voima on Rakkaus; totuus, että suuri
Yksilöllisyys, jota kristityt kutsuvat Kristukseksi, tuli maan päälle ja
ilmensi tuota rakkautta niin että me voisimme ymmärtää;
totuus, että sekä rakkaus että äly ovat seurauksia siitä mitä
kutsutaan Jumalan Tahdoksi, ja lopuksi itsestään selvä totuus, että
Jumalallinen Suunnitelma voi toteutua vain ihmiskunnan kautta.”
Alice A. Bailey.